Sivun näyttöjä yhteensä

23. elokuuta 2021

Viite


 

Hälyttävästi suomenkielinen Wikipedia tuntuu jäävän kiihtyvällä vauhdilla jälkeen englanninkielisestä versiostaan.

 

Wikipedia ei ollut joitakin aikoja sitten ”oikea hakuteos”, ja ainakin korkeakouluissa opastettiin, ettei siihen pidä viitata. Nyt oikeita hakuteoksia ei enää ole olemassa. 

 

Huvituin TV 1:n uudesta sarjasta, jossa mukana olleet kertovat vuoden 1991 hurjista tapahtumista. Esko Aho oli Esko Ahon mielestä toiminut kaikin puolin ihailtavasti. Saman suuntaisia käsityksiä teoistaan esittivät useat diplomaatit.

 

Yllätyksistä kyllä mainittiin, mutta ainakin minulta jäi kuulematta, olisiko joku puhuvista päistä sanonut, että mitään sellaista kuin Neuvostoliiton kaatuminen ja itsenäisyyden aivan uudenlainen määritteleminen Baltiassa ja hyvin monissa Euroopan valtioissa, ei osattu odottaa eikä edes pelätä. Sellaiseen ei ollut edes rakenteita. Joku diplomaatti oli soittanut puhelimella vaimolleen Moskovaan ja pyytänyt katsomaan ikkunasta, näkyykö kadulla panssarivaunuja.

 

Aseellista kansalaissotaa ei osattu odottaa tammikuussa 1918. Sekä valkoisilta että punaisilta puuttuivat organisaatio ja osaat ja lisäksi poliittinen tuki. Järkevimmät ihmiset eivät uskoneet sotaan marraskuussa 1939. Sotilaat olivat valmistautuneet taisteluihin, ja armeija oli rajoilla. Ellei olisi ollut, se olisi ollut maan loppu. Esimerkiksi Väinö Tanner ei uskonut sotaan eikä luultavasti liioin Risto Ryti. Neuvostoliiton kaatumista ei ennakoinut 1991 kukaan, ja Boris Jeltsin tuli elokuun Janajevin ja muiden vallankaappauksen jälkeen lähes tyhjästä. Jälkikäteen arvioiden oli yllättävää, että hän oli ainakin lähes selvä, kun toiminnan hetki tuli Moskovan tykkien edessä.

 

Viehättävän ja viisaan Gorbatshovin rinnalla remuavaa Jeltsiniä pidettiin aluksi lähes pellenä. Hiljainen mies viidennessä rivissä kolmantena oikealta oli vain kasvot joukossa – tällainen V. Putin.

 

Wikipedian englanninkielinen teksti näistä tapahtumista on tyydyttävä. Suomenkielinen artikkeli ”Neuvostoliiton hajoaminen” on huono. Tapahtumasarjasta on muutenkin työläs saada tietoa. 

 

Kaikki tässä mainitsemani esimerkit ovat muuten minulle epäselviä. Olen pitänyt usein tunnin tai kahden luennon noistakin aiheista, mutta totuus on armoton Samalla tavalla kuin kaikkien aikojen suosikkikysymys ylioppilaskirjoituksissa, ”Ensimmäisen maailmansodan syyt” (tai jos kaihdat sotaisuutta, ”Suuren talouspulan syyt”), on epätietoinen. Mieltäni rauhoittaa ja röyhkeyttäni lisää, että yhtä epäselvä on kysymys ”Rooman valtakunnan tuho”.

 

Kommentoija kysyi, miksi pitäisi lukea. Vastaan: toisten takia.

 

Kysymys on sama kuin ”miksi en paskantaisi porraskäytävään”, ja tausta-ajatus että kun ei se minua yhtään haittaa, varsinkaan jos porras on naapurin.

 

Jos jotain opimme historiasta, vastavuoroisuuden ajatus on jokseenkin yleismaailmallinen. Jos annan tuolle vettä, saan ehkä häneltä, kun oma kiuluni on rikki. Luku- ja kirjoitustaidoton ihminen asettuu toisten autettavasti, pysyvästi. Lukeminen ei tarkoita kirjojen lukemista. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää kuultu ja nähty, erottaa verolappu joulukortista. Se on ihmisenä olemista. Ellet lue, ennen pitkää luet tiilenpäitä.

 

10 kommenttia:

  1. Kiitos Kemppinen! Loppuun lisäksi kiteytyi yhdestä tärkeästä näkövinkkelistä se, miksi kannattaa yrittää jatkaa arkista puurtamista ammatissani.
    t. Ope

    VastaaPoista
  2. Suomenkielinen wikipedia on valitettavasti ns. valveutuneiden moderaattorien hallinnassa. Sieltä ei kannata lukea mitään biologian artikkeleita lukuunottamatta.

    Yksi suuri epäonnistuminen on sen yhden hävittäjälentäjän vekselin väärentäminen, rahojen ryyppääminen, vankeustuomio ja upseerinarvon menettäminen. Aivan asiallinen tieto poistettiin melko nopeasti.

    VastaaPoista
  3. Joskus kirjoitin Wikipediaan aika aktiivisesti. Kiinnostus lopahti parista syystä. Niistä tärkein oli epäilemättä se, että "helppo" työ oli jo tehty. Vaatii ihan oikeaa panosta kirjoittaa hyviä artikkeleita niin, että artikkelit olisivat merkittävästi nykyistä keskimääräistä artikkelia parempia. Työtä vaikeuttaa se, että tämä vaatii samalla artikkelin siivoamista toisarvoisesta sälästä ja uudelleen jäsentelyä, mikä loukkaa helposti aiemmin kirjoittanutta.

    Toiseksi Wikipedia on erittäin raskas ympäristö. Merkittävä osa kirjoittajista tuntuu kärsivän neuroepätyypillisyydestä, eikä viestintä kirjoittamalla helpota tätä. Riitely keskustelusivuilla ja keskustelu menettelytavoista ovat usein tarpeellisia, mutta eivät erikoisen mielekkäitä ajanvietteitä. Niistä saa tarpeekseen työssä.

    VastaaPoista
  4. Sanovat Nostradamuksen ennakoineen aika hyvin:

    "La dechassee au regne tournera,
    Ses ennemis trouvez des coniurez:
    Plus que iammais son temps triomphera,
    Trois et septante á mort trop asseurez."

    Suomeksi kuulemma suunnilleen:

    Maasta karkoitettu palaa valtaan,
    salaliittolaiset joutuvat vihollisten käsiin:
    Hänen aikansa on ennenkuulumattoman voitokas,
    seitsemänkymmentäkolmantena täysin varma loppu.

    1917+73 = 1990

    PS. Onhan siinä toki vuoden heitto... Vaikka ennustus onkin tehty 1500-luvulla, niin huti mikä huti.

    VastaaPoista
  5. Suomenkielinen Wikipedia on toivoton, ymmärrettävistä syistä. Kaikki omien alojeni artikkelit pitäisi kirjoittaa alusta alkaen kokonaan uusiksi. Sama varmaan koskee useimpia aloja, joilla ei tämänkokoisessa kieliyhteisössä voi olla kovin paljon harrastajia.

    Olen kuitenkin huomannut, että esimerkiksi toisesta maailmansodasta Suomen kannalta Wikissä on asiallisiakin juttuja. Mielelläni keksisin toisenkin esimerkin, jossa englanninkielinen Wiki ei olisi ylivoimainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoppa joskus noissa sotajutuissa saksan, ranskan tai esoanjab kielistä vikiä, huomaat miten esim. taistelun lopputulos muuttuu tms. englantilaisten kotiinpäin vetoa.

      Poista
    2. Infektioasiantuntija Heikki Peltola kertoi esitelmässään että pilkkukuume tappoi Napoleonin Grande Armeeta venäjä-retkellä enempi kuin Venäjän armeija ja että ransk. oppikirjoissa tätä on vaikea myöntää.
      Tarkistin että ransk. wikipedian Typhus-sivu myöntää nyt tämän olleen pahempi kuin Venäjän armeija Napoleonin retkellä.

      Venäjänkieliset sivut oli liian vaikea kyriikkaa etsittäväksi, tarkistaisiko joku? (Ja onko venäjänkieliset sivut Putin poppoon vallitsevat? Entä voiko venäjällä nuori lukea wikin homouden infosivuja vapaasti, vai onko ne "muokattu"?)

      MMM...

      Poista
  6. On todella kummallista, ettei Esko Aho vieläkäkään näytä käsittävän sitä, mitä 1990-luvun lamassa tapahtui.

    Esko Aho edustaa näkemystä, että Suomen Pankista olisivat olleet rahat loppu ja siksi Suomen valtion piti haalia lainarahaa jopa Japanista asti. Ikäänkuin maailmalta olisi ollut saatavilla lainarahaa markkoina. Kaikki ulkomilta hankittu lainaraha piti tietenkin vaihtaa markoiksi Suomen Pankissa. Jos kerran Suomn Pankissa olivat markat loppu, niin miten ne ulkomaiset rahat voitiin vaihtaa markoiksi Suomen pankissa?

    VastaaPoista

  7. Joutavuuksia. "Suomen markan perusarvo pysyi täsmälleen entisenä. Viime devalvaatiosta lähtien markka on vastannut 0,21159 grammaa kultaa." Perusarvo ? Joo kai. Ehkä aurinkomatkavaluutta oli kalliinpaa kuin opintoraha tai muotihuonevaatehtija maksoi enempi kuin työstökone investoija ? Höpö kysyy, fiksu katsoo sivuun.

    Asia on tänään HS 50 vuotta sitten. Ja eilen oli saman palstan alla niistä ihanista "Tästä ilmoitimme" että "Pariisiin" Matkapalvelu VIRMA Liisankatu 16 A 3 kerr Puhelin 31 255. virma? ettei vain olisi samaa legacyä kuin rekkkari COV- tai AS tai… ei hel… AS ei ole vain asset vaan myös asunto, sijoitussellainen.

    Hiljaista tietoa ! Meikä jo näin pitkällä. Kenen ansiosta. Geenistä olisi kai aiemminkin jotain välkkyä purskahtanut, joten lukemisiani syyttäisin. Erityisesti ihan äskeistä Tammetussa virrassa Kalle 1972 sivut 287-311 joilla spontaanijärjestyneesti lapsijoukko leikii savottaa -jos mitä hevosta kasööriä kokkia kännistä ja putkaan joutunutta Kallea itseään, kun meni leikkaamaan (äitinsä Riitun avustuksella !) omia suikaleita leikin oikeiden höpörahojen jatkoksi. Pentuja toista tusinaa kun syrjäperien kouluasuja useistakin taloista.

    Lyhyesti meno oli kasvamisen ja itsehavahtumisen sisältä herännyttä eloa. Jopa niin että Kallelta menee leikki ja tosi välillä limittäin. Päätalon kuvaus ja eloisa muisti siis 25 sivua. Siinä paahteessa pakun turvaistuin köytettykin saa ihmisyydestä kiinni. Kuten Afganistanin vuoristossa.

    Tuosta kullasta just oli FT Weekendissä Izabella Kaminskalta räyhäkästi Basel III rule plotline is worthy of "Goldfinger". Basel III on keskuspankkien keskuspankin säännöstä ihan tuoreesti että kultavakuuksien tradition nurkkajengin on luovuttava paperikullan rullaattamisesta eli että sopimus.takaus.vakuus ketju ei käy vaan hippu kerrallaan yhteen asiaan. Samaa Nixon 1971 juhlaako?

    Vitsikäs ajoitus ja tuo Goldfinger oli Bond juoni 1964 säteilysaastuttaa Fort Knox eli tehdä harkot arvottomiksi. Miten tämä liittyy minuun. No leikkiä kaipaisi, etenkin tuollaisia purovarsiuittoja ja totista pokasahariemua. Ja siten että kun silmissä vilkkuu noita yhdenvuoden tuoreita uusia supervaunuja eikä tahdo motskaria, ei rättisitikaa ei tipparellua saada sekaan parkkeeratuksi, eiväthän ne näe nokkiensa yli näin pientä.

    Ja miten koettu köyhyys liittyy Baselin liikepankkisääntöihin. No niistähän se johtuu kun ei tarvihe jälkeen 1980-luvun rahoittaa tehtailijoita, ei kauppiaita vaan noiden toisten tekemien reaalituotantolaitosten pankkiiriomaksi ostamista. Näin on marjat.

    Suomessa on höpörahojen tiekkarileikkuutta niin paljon monikerrosketjuina että oli rojahtaa omasta raskaudestaan. Ei rojahtanut 2020 keväällä kun keskuspankki pani vielä koristediadeemin älykkäille otsille plus käätykerroksia paksujen niskojen hikoilla ostovoimaa, huh ja ekaksi vaunukauppaan. Ne tässä vähän riepovat.

    Olen niin vaativa että vaikka harvoja leikistä aitiopaikalta tsiikaavia kuten alustoilta FT ja isämeidän, niin silti en osaa riehakkaasti nauttia. Ymmärrän sentää olevani kusetettu.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. "Joku diplomaatti oli soittanut puhelimella vaimolleen Moskovaan ja pyytänyt katsomaan ikkunasta, näkyykö kadulla panssarivaunuja."
    Se oli K.Karvosen(HS) vaimo, joka soitti Helsingistä Moskovaan ja pyysi katsomaan kadulle. Näin se muisti heittelee teitä ja meitä...

    VastaaPoista