Sivun näyttöjä yhteensä

8. kesäkuuta 2021

Vintage II



 

Eilen panin kuvaksi naisten sukkanauhaliivit, koska yllätyin. Olisin arvannut, että sellaiset ovat yhtä mennyttä aikaa kuin miesten pohkeen ympäri kiinnitettävät sukankannattimet, mutta ei. Erittäin tunnettu verkkokauppa mainostaan noita liivejä tarmokkaasti.

 

Kuvastoista päätellen viktoriaaninen muoti on äkisti etenkin nuorten suosiossa. Rannekello ei sekään kadonnutkaan käytöstä, vaikka luulin niin. Omat tekniikan tohtorini käyttivät puhelinta ajan tajuamiseen. Itse rannekelloa sanotaan I maailmansodan uutuudeksi. Suomessa miehen arvo ja asema luettiin kellonperistä vielä vuosikymmeniä, ja valmisvaatteiden housuissa oli vyötäröllä kellotasku.

 

Suomi-verkkarit olivat virallisesti käytössä 1932 – 1964. Jo ennen sotia pusakassa oli vetoketju! Verryttelupuvun housut, viinapullo takataskussa, oli maalaisjuopon työasu kouluvuosinani. Uuno Turhapuron pussihousut herättävät kysymyksiä, mutta verkkopaita eli brynja tuli kauppoihin ennen kuin itse ehdin koulusta väljemmille vesille. Suomessa oli merkittävää tekstiiliteollisuutta, joka sitten kuoli laakista. Sattuneesta syystä sitä ei kukaan keräile. Mutta junan ovessakin luki Hyvin yllä hyv’ on olla.

 

Kuvassa on väärennettyä vanhaa kuistiltani. Valurautaiset pöytä ja tuolit eivät kaadu tuulessa ja talvehtivatkin pakoillaan pois tiehensä.

 

Kiinnostuin kotien pikkutavarasta, kun järjestimme noin viisi vuotta sitten vanhempieni asuntoa. Vaikka roskalava odotti pihassa, valokuvasimme kaiken, myös kahvilusikat, maljakot ja kirjahyllyn metri metriltä. Kaiken jälkeen vasta käsitin, että tässä on jotain, mistä keräilijät eivät tiedä eikä museoilla ole otetta: erittäin huolellisesti pidetty paremman perheen koti oleellisesti 1970-luvun hengessä Espoosta.

 

Talot kuiskivat menneisyyttä. Pitäisi kuitenkin tietää, että vanha talo on ostajalle pommi. Hyvin herkästi siinä on kuluja ja työtä loppuiäksi, eikä kunnollista tule sittenkään. Osa sodanjälkeisistä rintamamiestaloista on toki kunnossa, mutta paljon riippuu perustuksista ja katteesta. Vanhoissa kivitaloissa on sekin – kuten kotitalossani maalla - että rakennus oli valettu paikalleen, ja lyijyiset viemäri- ja rautaiset vesijohtoputket olivat valun sisällä. Käsitin että tilanne oli sama kuin monissa vanhoissa suojeluskunnan taloissa. Tekemätön paikka.

 

Tiedän remonttitaitoisen perheen, joka osti vanhan kaupan, jossa oli runsaat varastotilat ja hyvät kellarit. Hyvä löytö, heille. Ja vanhat koulurakennukset ovat asia erikseen.

 

Tämä herättää muutaman ajatuksen. Englannissa, Ranskassa ja Belgiassa olen asunut hotelleissa, joille ei ole selvästikään tehty juuri mitään sitten 1800-luvun. Pintapuolisen tietoni mukaan Keski-Euroopan syrjäseuduilla on asumuksia, joissa sama suku on asunut 500 vuotta.

 

Sellaista termiä ei ole kuin ”käytetty talo”. Esineissä tilanne on niin toinen. Pitää paikkansa, että moni tyyriskin tavara on suunniteltu kestämään vuoden ja 11 kuukautta.

 

Minua miellyttää sellainen keskivanha, johon liittyy jotain. Valkoinen, iso emalikyltti ”Asianajotoimisto Kullervo Kemppinen, puh. Kauhava 226”, on seinällä.  

 

Väärinkäsitysten välttämiseksi: kyltti ei ole ulkoseinällä, vaan tosi vintagena säältä suojassa. 

16 kommenttia:

  1. Vanhan talon myyjä on aika lailla turvassa kun esittelee ostajalle kaikki viat mitä talossa vain tietää olevan ja varmistaa, että ostaja myös tietää mihin on ryhtymässä. Ei ole salaojia, perustus maanvarainen tai kissanluukut tukittu joskus vanhoilla raappahousuilla, valesokkeli, vesikatto on vuotanut jossain vaiheessa, ikkunat falskaa, nurkissa näkyy keväisin muurahaisia... Ja loppujen lopuksi kauppakirjaan merkintä, että talo myydään purkukuntoisena.

    Tämä ei ollut vitsi, vaan miten tulee toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lause talon purkukuntoisuudesta voi olla liioittelua. Siinä tulee nimittäin vastaan sopimuksen sitovuus. Jos asiasta aletaan oikeasti käräjöimään, niin ostaja voi väittää lausekkeen olevan yritys kiertää laissa olevaa kieltoa myydä talo "sellaisena kuin se on". Jos rakennus ei ole ollut ilmeisen purkukuntoinen, niin väittäisin, että ostajalla on ainakin 50 prosentin todennäköisyys voittaa.

      Sen sijaan suosittelisin vahvasti myymään talon itseä köyhemmälle ihmiselle. Jos talon ostaja on tavallisen keskiluokkainen yksilö, ei tällä ole varoja käräjöintiin.

      Poista
    2. Tuo "purkukuntoisena" pätee vain, jos hintakin on purkukuntoisen hinta. Eli tontin hinta miinus purkukulut.
      Mutta nuo kaikki muut pitää siihen kuntoselvityksee ja kauppakirjaan laittaa.

      Poista
    3. Paskat taloista, töistä, asumisesta tai terveestä järjestä kun suhteilla saa ja köyhiltä voi ottaa kaiken tarvitsemansa. Sue-happy society!

      Kerranhan sitä vain lisäännytään ja täytetään maa.

      Poista
  2. "Hyvin yllä hyv’ on olla"

    Lyöntivirhe. "Hyvon yllä hyv'on olla."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ollut ja siksi hassu.

      Poista
    2. Tosiaan: onpa "hassu", ihan meinaa tikahtua. Kiitos näistä, kiitos, sanoo juontaja radiossakin joka aamu, kun joku toinen lukee soperrellen ja tankaten muutaman lauseen "sanomalehtikatsaukseksi".

      Poista
  3. Säilyneet kodit eri aikakausilta ovat suuria harvinaisuuksia. Suurteoksessaan Svensk Stad ei Gregor Paulsson tiennyt muuta täydellisenä säilynyttä biedermayer-miljöötä kuin Runebergin kodin täältä Porvoosta. Museoiden aikakausihuoneet jotka ovat olleet viime aikoina kovasti muodissa ovat aina kuitenkin jotenkin feikin oloisia.
    AW

    VastaaPoista
  4. "Talot kuiskivat menneisyyttä."
    Tulipa mieleeni sellainen ilmeisen katoava kansanperinne ja vintage kuin vieraskirjat. Itsellänikin on ollut kunnia sellaisiin jotain tekonokkelan ylevää raapustella vähän herraskaisemmissa paikoissa, joskus ollessani peräti yökylässä.
    Kaipa vieraskirjoistakin on tehty kansanperinteen alalla tutkimusta, kukaties niitä ahkerasti arkistoitukin.
    Korona-aikaa on tullut vietettyä paljon vuokramökeillä, joita on saanut halvemmalla, jos on jälkensä siivonnut. Harva nykyisin mitään vieraskirjaan kirjoittaa. Ennen luriteltiin laveasti. Joillakin mökeillä on vieraskirjapinoja viime vuosituhannelle.
    Kaikki vain on nyt vissiin siirtynyt nettiin. Tai sitten pelätään seuraavia tulijoita.
    Ehkäpä tästä syystä:
    "Koiramme Rex oli intopiukeena. Johtuneeko tämä ´kapula´ raittiista ilmasta?"
    Seuraava asukas:
    "Masentavaa aloittaa lomansa mökin siivouksella!"
    (Merkinnät vuodelta 2006.)

    VastaaPoista

  5. Piti tarkistamani hintalappu. Tyhmä. Eihän tuollaisissa lux.shop liikkeissä sellaisia ole ylellisyyden kosketusta liudottomassa. Ja kaikeksi hopsoilemisekseni, mekko oli poissa ja uusia upeuksia tarjolla. Jäin vielä oven taakse kun en iljennyt soittaa kelloa ja kysellä koltun perään. Vielä nolona olisin saattanut ruveta sönkkäämään asiani laajempia ulottuvuuksia. Kuten taas tässä.

    Kledjujen kuteiden kapineiden ja tavaroiden kierrätyksen uusista ilveistä sattui olemaan FT Weekendissä ihan pääkirjoitusjuttu. Se koski kirppisten ottamista pääomasijoittamisen piiriin. Sirpale osake- eli omaapääomaa lyödään pöytään. Euro vivutetaan kympiksi. Tällaisella sitten ostetaan kuin Viralassa osuuksia SPACista -ollakseni muodin tasalla- ja sitten ohjelmoidaan kännykkäkuvat ja esitteet vanhoista tavaroista eksiksi toimittevissa Wanhain tavarain kaupassa tai panttilainaajan narikassa. Ja muuta ikuista.

    Siellä Viralassa vivutetaan sielläkin. Omaa siis hippunen ja organisaatio elämää röyhyävästi. Pankki-ihmettä, varjo-organisaatiota kuten Varmaa moninhaarakkein ja luottorahoin, osaajien osuuskunta Luottosopimuskunta, keskinäinen yhtiö. Voin yllyttää täällä kun olen ollut ennenkin -hakoteillä, siis:

    Miksikö tällaista palturia tai sekoa ainakin? Ihan vaan Antti Kurviselle. Että mitä helvettiä. Minä leikkaan haukut niskassa, ja jotkut himpun verran vaan pääomittaa ja puhuvat Yliopistojen voimavarojen oikeasti kasvavan 500 mil. eurolla. Häh ?

    Kuuklaa kun et usko. Ja lue uudestaan niin ymmärrätkin. Ja kaikille ja itselleni varsinkin patistukseksi: lue kai syvimmin ja laajimmin informoitua+äly omasta takaa miestä, Adam Toozea. Otapa alkuun toukokuun 17. päivän artikkeli The debt hawks are flapping their wings. Social Europe.JS

    VastaaPoista
  6. Talon terassilla hääräilee muurahainen (Formicidae).

    VastaaPoista
  7. Brynjasta tulee ensimmäiseksi mieleen viikinkien panssaripaita, mutta voihan se verkkopaita kankainenkin olla, verkkoaluspaita, nätbrynja. Käyttäneekö kukaan enää?
    Naisennimi se on myös.

    Naisille vintagesta tulee ensimmäiseksi mieleen muoti ja lähinnä 50-luvun leningit, nyt jo harvinaisuudet, joita jotkut kuulemma kuitenkin metsästävät. Voi leikkiä vaikka Marilynia tai kotoisemmin Lenitaa, jolla olikin nuoruudessaan tyylikkäitä pukuja.

    Minä en ole koskaan keräillyt mitään, mutta silti on talo täynnä kaikenlaista vanhaa tavaraa, pikkukamasta huonekaluihin. Voisi hyvin pitää pienen huutokaupan. Osa lienee jonkinlaista antiikkiakin, kuten 1800-luvun venäläistä posliinia, ja jokunen tuolikin lienee tullut sieltä. Anoppi oli käynyt syntymässä Pietarissa. Olen päättänyt siirtää selvittelyn seuraavalle sukupolvelle, jos heittävät roskiin, niin sitten heittävät.

    VastaaPoista
  8. Saksan Rheinland-Pfalzissa on linna, joka on ollut saman suvun asuntona yhtäjaksoisesti 1150-luvulta lähtien. Burg Eltz sijaitsee kalliokukkulalla Moseliin laskevan Elzbachin jokilaaksossa. Yleisölle avoimissa tiloissa on alkuperäinen keskiaikainen sisustus (https://burg-eltz.de/de/).

    Vanhin tieto Eltz-suvusta on vuodelta 690 Trieristä. Tämä Saksan vanhin kaupunki on jouluevankeliumista tutun keisari Augustuksen perustama Augusta Treverorum. Siellä voi vierailla Saksan vanhimmassa viinikellarissa vuodelta 330 ja vuosikertaviinillä täytetyn Römerlasin äärellä pohtia antiikin ja vintagen suhdetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kansallisen itseruoskinnan typerään eetokseen kuuluu, että Suomessa on tultu metsästä vasta pari sukupolvea sitten. Tätä ennen maa olisi muka ollut eristyneen tuohikulttuurin varassa, esineellisestikin. Näin ei kuitenkaan ole. Mitä enemmän menneisyyttä tongitaan, sitä enemmän ilmenee aivan muuta. Katsokaapa vaikka, mitä kaikkea ympäri Eurooppaa ja kauempaakin yläluokka hankki 1500-luvulla käsiinsä:
      https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108424/63434

      Nuo Tawastit eivät olleet mitään vieraan yläluokan edustajia, vaan suku oli jo nimeltään täältä lähtenyttä.

      Poista
    2. Nomen non est omen. Rikkautta täynnä tuo Kurjala.

      Poista