Sivun näyttöjä yhteensä

10. kesäkuuta 2021

Höperyydestä


 

Partiossa tunnetaan Kimin peli, alkuperäisteoksessa Jalokivipeli. Heitetään pöydälle kymmenen – kaksikymmentä tavallista esinettä, ja kun ne on peitetty pelaajalta, tämän tulisi muistaa mahdollisimman monta.

 

Lusikka, glemmari, käpy, ruuvi, ruman keltainen leluankka…

 

NYT oli virallisesti väärässä julkaistessaan artikkelin, jossa kerrottiin, että hyvä tai olematon muistiin palauttamiskyky on nyt löydetty ja todettu. Kyllä ne on tunnettu kauan, ellei aina. Muukin kirjallisuus kuin Kipling tulvii esimerkkejä tästä. 

 

Ennen maailmassa vakoilijat olivat nykyistäkin tärkeämpiä, ja kirjoitustaitoiset varmuuden vuoksi hirtettiin. Niinpä yksi ja toinen ilahdutti oikeaa valtiastaan pulputtamalla lyhyen käynnin jälkeen tarkat tiedot jonkin sataman sotalaivoista, niiden takilasta, aseistuksesta ja arvioidusta kantamasta. Muutkin kuin Sakari Pälsi kirjasivat kertouksia eri seutujen perusasukkaista, jotka piirsivät vaikka kiven kärjellä mursunluuhun tuhat kilometriä rantaviivaa tarkemmin kuin myöhäisten vuosisatojen kartoittajat. Eräät Uuden Guinean asukkaat pelasivat venäläistä rulettia levittämällä maahan 60 sientä, joista muutamat olivat tappavan myrkyllisiä.

 

Mieli läikehtii. Olen sekä kuullut että lukenut oman tilani usein. On hetkiä, jolloin en tahdo saada mieleeni, jonkun hyvinkin tietämäni ihmisen nimeä enkä piirteitä. On hetkiä, jolloin muistan molemmat ja lisäksi vaatteet ja kalevalakorun miehustassa, neljänkymmenen vuoden takaa.

 

Lähipiirissä esiintyvät kummallisuudet panevat epäilemään, että jossain mielessä koko menneisyys elää ja muisti säilyttää kaiken. Seitsenvuotias nuorkoululainen oli opetellut almanakan. Saa kysyä nimeä tai päivää. Ville 6. huhtikuuta. Joku oli maininnut ortodoksisesta kalenterista ja joku kolmas keskiaikaisesta kalenterista. Pelkään että saamme piankin kuulla pyhimysjuhlat ja ainakin pääpiirteet heihin liittyvistä legendoista. Pyhä Martti, oikeastaan Martinus Toursilainen, köyhien ja vaivaisten suojelija, muistetaan kuolinpäivänään 10- marraskuuta, joka on edelleen Martin päivä. 

 

Martinhanhea syötiin pyhimyksen muistoksesi. Hurskaana miehenä tämä yritti välttää piispaksi joutumisen piilottautumalla hanhitarhaan, kun valitsijat tulivat. Nämäkös hyväkkäät kavalsivat paikan kaakatuksellaan.

 

Höperöt ovat ehkä viisaampia kuin ne nuoremmat, joita viisaiksi huudetaan. Moni jo kuolinvuoteelleen laittautunut huhuilee lapsuuden leikkitovereitaan nimeltä ja muistaa nuket ja käpylehmät.

 

Muistin voima on väkevämpi kuin havainnon – je me onnettomat väitämme uskovamme vai sen, minkä näemme, vaikka emme todellisuudessa näe paljon mitään, ainakaan merkittävän pientä ja mahdottoman suurta.

 

Kimin peliä voisi ehjä pelata myös sanoilla, hajuilla ja äänillä. Sanat ovat minun, Kerran voitin televisiossa kaksi muuta professoria ohjelmassa, jossa luettiin noin kymmenen sanaa tekstiä, joista piti tietää kirjoittaja. Kotona kirjahyllyn ääressä olemme joskus harjoittaneet tätä. Jotkut ovat mahdottoman hyviä. Myös olen tavannut ihmisiä, jotka eivät tarvitse melodiaa tunnistaakseen säveltäjän, koska heidän ”käsialansa” on niin omintakeista. Totta. Brahms on sellainen, ainakin monissa teoksissaan. Ja tuo luonteenomainen intervallien käyttö on hauska ilmiö, koska se ei oikeastaan liity sointuihin eikä soinnutuksen oppeihin. 

1 kommentti:

  1. - Where do you get your screws?
    - Helsingin Ruuvitukku, why?

    Nyt äkkiä metsään sen skidin kanssa että oppii muutakin.

    VastaaPoista