Sivun näyttöjä yhteensä

23. maaliskuuta 2021

Etäihmisyys



 

Turvaväli näyttää olevan välttämätön keino nyt.

 

”Turvaväli” on järjenvastainen yhdyssana. Ihmiset, muut nisäkkäät ja hyvin suuri osa kaikista muista eläimistä hakee turvaa toisistaan. Koko ruumiin läheisyys on syntyvän ensimmäinen ja kuolevan viimeinen halu.

 

Päivän ja näiden viikkojen uutiset peittävät näkyvistä sen tosiasian, että nuoret toimivat perimmäisten tarpeittensa mukaisesti, oman mielensä ja ruumiinsa osoittamin tavoin, pakkautumalla yhteen, eräissä kaikkien tuntemissa tilanteissa osittain sisäkkäin.

 

Ylimääräinen ongelma on kulttuuri. Suomessa välimatka oli vallan ja vaurauden merkki. Kohtalaisessakin talossa isäntä istui tuolissa, oman muistini ajalta keinutuolissa, ja vieras osoitettiin penkille seinänviereen. Köyhät asuivat yhdessä kasassa sekä kaupungissa että maalla.

 

Sodan jälkeen olosuhteet olivat mitä olivat. Laskin ja kysyin isältäni, montako heitä nukkui ja söi samassa huoneessa 1945-1947. Isovanhemmilla oli peräti kaksi huonetta ja keittokomero, mutta siinä toisessa huoneessa pidettiin alivuokralaisia. Pienehkössä huoneessa, jonka itsekin muistan Ruoholahdenkadulta, neljä pariskuntaa, aikamieheksi varttuva poika ja siis isäni, joka ymmärrettävästä syystä luki lakikirjojaan hanakasti kirjastossa; vaimo ja lapsi eli äitini ja minä asuimme erinomaisen hyvin Kauhavalla. Mutta 9 henkeä huoneessa oli paljon. Ennen pitkää alkoi hiukan helpottaa, kun yksi sedistäni sai sotainvalidina asunnon Käpylän Olympiakylästä.

 

Ainakin kymmenvuotiaaksi lapsen normaali paikka linja-autossa ja henkilöautossa oli jonkun sylissä. Siinä pahassa kolarissa, jossa minä en sattunut olemaan mukana vuonna 1965, pikkusiskoni istui edessä äidin sylissä. Äiti vieroksui turvavyötä, koska se haittasi virkkaamista. Isä oli asennuttanut entisenä lentäjänä ”syöksyvyöt” autoon. Sellaista ihmeteltiin.

 

Aikuinen mies syleili äitiään ja sisariaan vain hautajaisissa. Itse en muista sanoneeni isoisälleni koskaan kädestä päivää tai näkemiin. Sitä vastoin muistan kanniskelleeni hyvin keskenkasvuisena kolmeakin kakaraa, josta yksi kiljui ja yhdellä oli vetelät housuissa. Ja jokainen äiti ja apulainen osasi laittaa ruokaa ja lisätä hellaan puita yksi kakara lonkan päällä.

 

Tunnustan, että maalaisuuteni näkyi poskisuudelmien kaihtamisena. Jopa ranskalainen ilmasuukko tuntui oudolta ja tarpeettomalta. Sen sijaan toisella kädellä toimitettu tätimäinen halaaminen tervehdyksenä sujui. Venäläinen miesten märkä suudelma suulle, tyyppiä Kekkonen ja Brezhnev, näytti järkyttävältä. Näyttää edelleenkin.

 

Valtioneuvosto ei ole kieltänyt suutelemista. Hyvä niin. Läheissuhteet ovat asia erikseen.

 

Sitä vastoin huomion voi kiinnittää lääketieteellisten, taloudellisten ja kulttuuristen näkökohtien lisäksi tähän, että odottamaton pandemia on vaurioittanut niitä asioita, jotka ihminen on perinyt muilta eläimiltä ja ovat siis elämän ydintä.

 

Läheisyys. Kosketus. Yhdessäolo.

 

 

51 kommenttia:

  1. Blogi-isäsemme ei tunnetusti, omien sanojensa mukaan, pidä muistossaan autuaastakaan Kekkosesta, mutta oliko nyt kyse tietoisesta oikaisemisesta vai alitajuntako työnsi Brezhnevin tulisuudelmakumppaniksi Kekkosen DDR:n Honeckerin sijasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näin. Veljellisen rakkauden suutelot oli neuvostokommunismin käytöskoodistossa varattu sosialististen satelliittivaltioiden vasallien tervehtimiseen. Kekkonen oli kuitenkin kapitalistimaan edustaja, eikä tiettävästi harrastanut noin läheistä kehollista yhteydenpitoa.

      Hrutshevin kanssa Kekkonen saunoi, ei Breshnevin. Kai.

      Poista
  2. Minulla käy kateeksi ja tuo kyyneleet silmiin katsellessani kuinka paljon nykyisin lapset halaavat vanhempiaan. Silloin 50-60 luvulla itselleni ei tätä tapahtunut, eikä monelle muullekaan. Millaisia luonnevikoja se lapsille aiheuttikaan.
    Joku ainakin suukotteli minua lapsena koska sain helikobakteerin :D
    Vatsahaava puhkesi kuukausi sitten. Sairaalaan ja kuvauksissa huomattiin aortassa kolme laajennusta, suurin 9 cm. Kiitos hänelle joka minua pussaili lapsena.
    Kiitos myös Meilahden osasto M12. Nyt kotiutunut ja yritän kertoa kaikille tuttaville että selvittäkääpä tilanteenne aortan suhteen.

    VastaaPoista
  3. Niin sanotut perusoikeuksien puolustajat pyrkivät nyt - toki tahattomasti - polkemaan perusoikeuksia. Julkinen keskustelu rajoituksista on samaa tasoa kuin brittien taannoinen brexit-keskustelu. Voi vain toivoa että taso on hallituksen pöydässä korkeampi, mutta asioiden selittäminen kansalle ontuu pahasti.

    Kyse ei ole siitä, miten paljon perusoikeuksia rajoitetaan, vaan milloin niitä rajoitetaan. Jos rajoitamme enemmän nyt, pääsemme normaaliin nopeammin. Jos suojelemme perusoikeuksia nyt, joudumme rajoittamaan niitä enemmän myöhemmin.

    Perusoikeudet, talous, terveys ja yleinen hyvinvointi eivät ole nyt ristiriidassa. Kaikista näkökulmista olisi parasta painaa epidemia alas mahdollisimman nopeasti eli tarpeeksi isolla lekalla. Siten pääsemme normaaliin elämään nopeammin ja vältämme täysin turhia sairastumisia.

    Esimerkiksi tapahtuma-alan ja ravintoloitsijoiden luulisi toivovan voimakkaita toimia, jotta heidän elinkeinonsa voisi avata aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveisià Milanosta, perusoikeuksien puolustajat tulvivat kaduilla, ainakin kun kuolleiden luvut laskevat. Vapaus kuluu eràiden politiikkojenkin suussa. Italialaisia "perus..) kun ovat, lapset kouluun ja ravintoloitsijoille tòit-à. Itsellàni ei ole minkàànlaista kiirusta, pitelempà ovea kiinni ja odottelen vielà pysyvàni Isànnàn jalanjàljissà tàllà vuoden viiveellà vielà muutaman vuoden

      Poista
    2. Perusoikeudet kokonaisuutena ovat jatkuvia dialogeja, etten sanoisi dialektiikkaa vaativa jännitekenttä. Yksittäinen perusoikeus on vain harvoin jokin on/off-juttu. Siksi yksinkertainen puhe jostakin perusoikeusvalvonnasta, jollainen on meillä annettu etenkin oikeusasiamiehen tehtäväksi, viestittää jotakin kovin huonosti osuvaa.

      Poista
    3. Jaahas! Voi vain toivoa että jnpp mutta jos mopo olis prätkä niin huh haa ja hiioppia. Kuinkas kävi toimeentulotuen koronalisän, tä? Miteppä onkaan käynyt työmarkkinatuen etevien muutosten?

      Aktiivia pukkaa kuulkaa, veran alta uitettua uutuusuudistusta, uusinta hottia viksuilta plikoilta.

      Poista
    4. Tässä tapauksessa ei mielestäni tarvitse mennä dialektiikkaan. Analoginen tilanne:

      Potilaalla on leikattavissa oleva syöpä, elinaikaodote ilman leikkausta puoli vuotta.

      Perustuslakiasiantuntija: Leikkaus on laiton, koska tauti ei välittömästi uhkaa potilaan henkeä, ja koska leikkaus sitoisi potilaan sairaalasänkyyn ja rikkoisi siten perusoikeuksia. Leikkaus voi tulla kyseeseen vasta kun syöpä on levinnyt.

      Koronarajoitusten perusteleminen suoraviivaisesti levinneisyyden perusteella on älytöntä ja johtaa helposti erittäin epäoptimaaliseen strategiaan, jossa maksimoidaan kaikki haitat (tauti + rajoitukset).

      Poista
    5. Hohhoijaa. Perustuslakivaliokunta - siis se, jonka sanomisilla näissä on merkitystä - ei koskaan ole sanonut mitään tuontasoista, ei lähelläkään. Se, mitä joku somen, muun median tai asianomaisen itse itsensä perustuslakiasiantuntijaksi julistama tviittipuuskassaan ehkä sanoo, on aivan eri asia. Siis merkitystä vailla.

      Poista
    6. Rikitaalinen vertaus: kosla kelluu kaijassa ja takila varisee täkille.

      Syy-seuraussuhdeanalyysi: Pöliät.

      ehotan että:

      Oppilaista pientä pulaa, puukenkäkurssi kuntoon. (lehmus lainataan naapurin isännältä, että saaks ottaa)

      Vaijeristako se tarttee plisata, m-täh.

      Poista
  4. Elokuvista opin äitiäni halaamaan aina kun tulin käymään, mutta vain yhdellä kädellä. Tapa alkoi ollessani viidenkymmenen ja omasta aloitteestani. Ihomme eivät koskettaneet, koska meillä oli huomattava pituusero.
    Lähtiessä hän aina pyyhkäisi hilseet hartioiltani takaapäin, kun kietaisin kaulaliinani, napitin takkini ja sovitin lakkini eteisen peilin edessä. Peili oli oven vieressä. Tuhahdin joka kerran kiusaantuneena ja poistuin nopeasti porraskäytävään. Käännyin katsomaan taakseni vasta hissin ovella.
    Isäni, joka asui eri osoitteessa, avasi eteisestä aina vessan oven ennen ulko-ovea ja oli pannut valmiiksi sinne valot ja sopivaa vettä valumaan lavuaariin. Kuulin oven läpi rymistelyn. Pyyhekoukussa "käsi" oli puhdas ja kuohkea pyyhe. "Pesaisepas ensiksi matkan pölyt!" hän aina kehotti. Emme koskaan koskettaneet toisiamme.
    Meitä oli kolme veljeä. Aikuisiässä sen harvan kerran mitä kosketimme toisiamme, niin nyrkein. Välit olivat hyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrottakoon lestadiolainen vanha tervehdystapa. Siinähän noin 150 asteeseen kulmaan ojennetun oikean käden kämmen painetaan hillitysti vasemman olkapään viereen puolin ja toisin ja sanotaan ”Jumalan terve” vuoron perään. Siinä tunnustetaan puolin ja toisin samaan uskovaisten joukkoon kuuluminen. Tervehtijät voivat olla eri sukupuoleen kuuluvia. Tervehdys on hygieeninen: ihokontaktia ei synny. Katsekontakti syntyy, kumarrus ei kuulu tervehdykseen, kumarruksella ei voi katsekontaktia välttää. Jossain Päätalo-elokuvassa Riitu tervehtii näin.

      Poista
  5. Onpa hyvä kuulla Miehen puhetta. Ihmisen paras ystävä on förstås NAINEN

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jätän miehet puheineen omaan arvoonsa ja totean, joskus se on koira tai kissa ja joskus bemari tai mersu, puhumattakaan ryyppykaverista.

      Poista
    2. On vaikea aihe. Nainen sopii elämänkumppaniksi miehelle erinomaisesti. Mutta, mutta - tosiystävä ei petä.

      Luotan noin suurin kaartein koiraan enemmän kuin naiseen. Pakinoitsija Origo kirjoitti jo vuosia sitten, että älä ota ikinä rumaa naista, koska semmoinen pettää heti, jos sille joku edes vähänkin lirputtaa.

      Poista
    3. Mimmonenhan "HirmuMiina" Lie "Toipilaksen" äiti ollutkaan kun noin naisia koirien luottamukseen varioi? Olihan äitisi nainen?

      Terapia ei myöhäiälläkään menisi ehkä hukkaan. Kokeile.

      Poista
    4. Miehellä on oltava vene ja mökki. Jos vene on purjevene on mökki akakkeelle tarpeen, paitsi jos akake on purjeveneyhteensopiva, silloin mökki ei ole tarpeen. Jos mies ei ole purjehtijatyyppinen henkilöratkaisu hän voi olla hyvä mökkeilemään. Nämä ovat melko helppoja seikkoja. Mökkeily on turhaa ja purjehtiminen on kivaa. Terapia on epäilyttävää. Viinanjuonti ihan kivaa, joskus! Epäilyttävä on mielenkiintoista - useimmiten, paha kyllä.

      Poista
    5. Naisen paras ystävä on päivystäjä, paitsi jos on itse ja sekin voi olla mies.

      Poista
  6. Milloin Ruoholahti muuten lakkasi olemasta lahti, eli milloin se täytettiin? Timo

    VastaaPoista
  7. Meillä oli pikkuinen hirsikömmänä asumuksena (entinen savutupa) tällä samaisella Unimäen kummulla jossa vapaa-ajan asuntoni, puolta suurempi 50 m2, nykyisin köhöttää.

    Siinä tuvassa kymmenvuotiaaksi asti ahtailtiin me, 7 veljestä joilla jokkaisella kaksi siskoa, sekä ne välttämättömät, isä ja äeti.

    Ja isä oli sentäs kirvesmies! Mutta suutarin lapsillahan...

    VastaaPoista
  8. Turvaväli, maskit, kokoontumisrajoitukset, ...

    Suomalaisilla on tosiaan kulttuurinen etulöynti rajoistusten noudattamisessa ja vieläpä kahta kautta: täällä ei todellakaan turhaan lääpitä toisia ja toisaalta täällä osataan ja ymmärretään poikkeuksellisen hyvin noudattaa suosituksia. Luottamusyhteiskunta, jossa kannetaan vastuuta myös muiden terveydestä. Vastuullisuutta.

    Miksi nyt sitten tuosta kaikesta huolimatta täällä puuhataan ulkonaliikkumisrajoituksia? Ja mikä hämmästyttävintä, miksi hallitus tekee kaikkensa salatakseen esityksensä perusteet??

    Kysmyksessä ovat mitä ilmeisimmin ns. yleiset syyt, joissa nimenomaan kulttuuri- ja asenne(vamma)kysymyksillä on keskeinen rooli.

    Itse olisin kohdistetumpien toimien kannalla ja välttäisin syyttömien rankaisemista holttittomien holtittomuuden takia.

    Voi vain toivoa viisautta hallitukselle toimissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentoija, on ilmaisee maailmankuvansa perusankeutta kutsuvansa halaamistakin turhaksi lääppimiseksi. Juurikin äsken radiosta kuuntelin mielenterveysasiantuntijaa, joka korosti läheisyyden ja kosketuksen merkitystä mielenterveydelle.

      Poista
    2. Kiitos tarjouksesta If, mutta säilytän mieluummin pienen kohteliaan välimatkan. 😊

      Olet oikeassa siinä, että koen vieraiden ja puolituttujenkin äkilliset halaushyökkäykset hieman kiusallisina ja tunkeilevina. Ne auttavat minua ymärtämään meetoo-uhrien tunnetta yksityisen tilan loukkaamisesta.

      Läheisten kanssa asia on hieman toinen.

      Arvelen ehkä joidenkin muidenkin suomalaisen kokevan asian osin samansuuntaisesti.

      Poista
  9. Blogisti sekoittaa nyt asioita. Ei hänkään nyt ketä vain halua iholleen. Itse asiassa turvaetäisyys on koko eliökunnan histoian ajan tarpeelliseksi havaittu seikka. Läheisyys on varattu läheisille.

    VastaaPoista
  10. Paljonko se ny haittaa vähän kuolla kyllä mua saa tappaa

    Takamehti3n mekatähtiä Myllykoken Pekka

    ja froikkarit

    VastaaPoista
  11. Ni.

    Ja mä sanon vieläki et tietokone aika ja etäruoka.

    VastaaPoista
  12. Yvan leonard
    Old time rock and roll dance show

    Se siitä tasa arvosta ja kylmästä sovusta


    Et punctum

    VastaaPoista
  13. Jos oli autoon asentanut syöksyvyöt, saattoi saada kolarin tapahduttua kovemman rangaistuksen, kun on mitä ilmeisimmin ihan suunnitella hurjastelevansa, näin olen antanut itselleni kertoa. Ja nyt tuota mainintaa etsiessäni, havaitsinkin, että sinähän se sen kerroit 16.5.1994 kirjoituksessasi Roistot ja juopot !

    Mikähän nyt korona-aikana osoittaa henkilön piittaamattomuuden muista ja voisi olla koventamisperuste rajoitusten rikkojalle? Liian houkutteleva ja puoleensavetävä pukeutuminenko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos oli autoon asentanut syöksyvyöt, saattoi saada kolarin tapahduttua kovemman rangaistuksen, kun on mitä ilmeisimmin ihan suunnitella hurjastelevansa, näin olen antanut itselleni kertoa."
      Juttu on vitsi Tekniikan Maailmasta n. vuodelta 1960.

      Poista

  14. Että mitä ? "Liikkumisrajoitusten perustelut salataan".

    Kaipa sitä työn alla pyöriviä jos millaisia luonnoksia ja villinvapaita meinaamisia saavat virastot osastot sunmuut piilotella ja silputa. Olisiko muutakin ?

    Hesari salausasiaa piti otsikoissa eilen. Innostuin. Olinhan täällä 17.3. kommentoinut "Taikausta". Lumoamisesta enkä kai niinkään asiasta olin innostunut ja asiani oli simppeli, kiitos David Cameronin, ex-pääministerin ja Brexitin.

    Sellainen Lex Greensill piti toimistoa Downing Street 10 tiloissa. Asia oli että Lex (vrt. John Law 1700-luvun alussa Luisiana ja South Sea ja miksei "Falun" Palmstruth) olivat isosti valtakunnallisesti taikoneet rahaa hallituksille. Siis Cameron myös.

    Kuningaskunnan tulevia maksuvelvoitteita kuten palkkoja, sairaala NHS lääkeostoja jms. vastaan Greensill rahoittaisi menoja jo nyt. Homma paisuisi eikä ja vanhojen laskujen sijalle tulisi tulevia ja ketjun venymisen ja paksuntumisen ajanjakson ajan summa kasvaisi, budjettimenot vähenisivät.

    No hyvä. Sitten noita tulevia laskuja firmojen osalta voisi mallintaa vuosiksi eteenpäin ja hyötyä nykyhallituksen veroleikkauksina, vaalivoittoina. Ja firmojen osalta jos 7 vuoden kuluttua lankeavan raaka-ainelaskun Lex maksaisi nyt, niin rautatehdas voisi maksaa osinkoa myös nyt. Vuosi 2028 hoitaa kyllä murheensa.

    Tuumasta toimeen. Tämä on fintech innovaatiota. Kekseliäisyyden terhakkaa aluetta. Tekoälyähän homma kysyy kun pitää nähdä tulevaisuuteen. Koneoppiminen auttaa että mitä EU lupaa päästökaupasta jms. Koristeeksi on hyvästä ne Lexin 4 yksitysjettiä. Helsinki Vantaalla Seutulassa tekisi vaikutuksen esimerkiksi metropoliseudun rakennuttajiin.
    Sopimisilla sakottaa kuntapäättäjiltä ja Kojamolta jos tilausvirta tökkii. Vakuutuksen voi tilaaja puristaa chain rahoituksen järjestämisestä.

    Nurinpäin käännettyä faktoring rahoitusta tai vekselikauppaa. Minkä vain velkalapun, vastavuoro sitouttamisen finanssioimista. Massiivista sopimusten jälki- ja sivulisä sopimusten massatuottamista globaaliin "raha"äärettömään ja kiihtyvästi paisuvaan. Tähän kun lisää ettei wanhaa Kuoletuslainaa ole, asuntolainasi lyhennys menee pankkikonglomeraatin sijoitusyhtiö kimalteeseen ja siis pysyy maailmassa. Ja uutta pukkaa.

    HeSa kertoo salauksista (ja hiukka tulkitsen) ,että Helsingin, Vantaan ja Espoon työmaiden (oli viruslinkoja eli ei) seisauttamisesta aiheutuisi aikasidonnaisuusulottuvuudesta (etupainotteisuus) johtuen viikottain jopa miljardien menetykset. Ei voi sulkea, pitää keksiä.

    Olisiko aidattu työmaa pihamaata tai jos asuntolakuljetuksiin tilataksit. Rokotuksetkin jäi kun tärkeämpiä.

    Tyhjän normaalitilan Tehosänky lkm optimoinnin strategia jotenkin muistuttaa tota Lexiä ja hänen kaveriaan chain finance suurhyödyntäjää teräs-tehdas-miestä Sanjeev Guptaa. Hän asuu Lontoossa Belgrave Squarella. Oleg Deripaskan naapurina.

    Olisipa Jaska Ihamuotila ostanut ne nikkelit -takaisin kun Jeltsin tarjolle pani. No ei, € ja Rotterdam istui paremmin elokuvatyyliin, oliko Kauniit ja rohkeat. Kunhan kopioin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Aikasidonnaisuusulottuvuudesta revitään vitsiä. Honasin itiksistä että tviittiä pukkaa. Kellään ei ole aavistustakaan ja siksi vitsit ja murjaisut hyväntahtoisen omahyväisiä ja että ne toopet virkamiehet. Ei se noin ole.

      Rakennustöitä rahoittavat rahastot saavat rahansa rahojaan ko. rahastoon sijoitavilta isorikkailta ja säätiöiltä, kuten Ilmariselta. Isorikkaista usea on velanottaja pankista, millä lainalla menee rahastoon. Se taas rahoittaa sitä työmaata.

      Isorikas saa hyvän tuoton kun Rahasto lisää vielä pankkivelkaa. Vielä voi olla luottotappiovakuutus. Sitä kaupataan eteen päin kuluttajille ja näiden sijoitusrahastoihin isotuottoisena matalan koron aikakautena. Se antaisi hyvää tuottoa mutta kantaa koko hoidon vastuun jos vaikka korona sotkee sujuvuuden.

      Näin kävi Cameron-Greensill ketjussa. Rahastoja on monia ja pankkeja on eri kohdissa. Tuolla Guptalla Bremenissä ihan omansa ja se EKP:n kämmenellä. Se tihkuu uutta rahaa kuin verta.

      Ja kaikkien mukana paljon velkaa mutta vain vähän osakepääomaa. Sille ohjataan kaikki voitot. Se sortuisi tappioissa vakuuttajien ja valtion käsiin kuten 2008. Kojamo ja koko rakentamis, rempaamis, velalla ylihintaiseksi vedetty asuntosektori ja maanrakennusprojektit horjuvat. Perimmäiset sijoittajat isorikkaat ja säätiöt kuten eläkesäätiöt vapisevat.

      Näitä säätytalolaiset ja lobbarit viikkoja ja päiväkausia ja tuntitolkulla kokevat ymmärtää ja millä karata kiristysansasta.JS

      Poista
  15. Halaamisen sanotaan olevan terveellistäkin, mieliala ja vastustuskyky paranevat ja kivut lievittyvät, joten läheisiään kannattaa rutistaa oikein kunnolla. Ystävien ja tuttavien halaaminenkin varmasti palaa, kunhan päästään näistä infektioajoista. Vai päästäänkö koskaan?

    Kättely poistettiin terveydenhoidosta jo muutama vuosi sitten, ja se saattaa vähentyä muutenkin jatkossa. Oppivatkohan pikku lapset ollenkaan tervehtimään kädestä? Kättelystä suomalaisessa tapakulttuurissa on muuten tehty väitöskirjakin. Nyt olisi uutta aineistoa. Koskahan halaaminen yleistyi Suomessa tervehtimismuotona? Amerikkalaisten elokuvien mukana se varmasti tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinkahan Linnan juhlille käy?

      Poista
    2. Booker T. & the M Gees, Green onions jos tanssitaan, muuten en lähe. Turha pyydellä. Tässä justiin mielikuvareeniä teen...
      Kattoka vaik Elvis, Latest flame jossa Detroitin plikat ruttaa tossua shuffleshuffle! Ommeinaan.

      Poista
  16. Koronavilkun täydentäjäksi on kehitetty demarivilkku. Jos ja kun demari lähestyy sinua sujauttaakseen kätensä taskuusi, niin kännykkä hälyttää vaarasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisikohan niillä tarjolla myös toipilavilkkua?

      Poista
    2. Persuvilkku olisi tarpeellisempi. Niillä on tapana esiintyä väärällä nimellä ja lähestyä sinua vasara kädessä.

      Poista
    3. Toipila ylittää nyt vitsikkyydensä rajat.

      Poista
    4. Mistäs tuon demarivilkun saa ladata?

      Meillähän on kansainvälisestikin vertaillen sikäli nolo tilanne, että vaikka tuperkeli, kuppa ja lapsihalvaus onkin mieltä hävitetty käytännössä kokonaan, demarius meillä rehottaa edelleen valtoimenaan.

      Tarpeeseen tulee siis tuo vilkku. :)

      Poista
    5. Koskahan saamme toipila-vilkun joka varoittaa ryhmistä kommenteista?

      Poista
    6. Yhdstetty Matias K. & Toipila vilkku olisi parempi. Tosin jäljet taitavat johtaa samalle sylttytehtaalle.

      Poista
    7. Mikä oli se joutava tieteiskirja jossa raha oli muuntunut tykkäämispisteiden keruun muotoon? Joka tapauksessa se edelsi internettiä.

      kiri-kiri...

      Poista
  17. 14 vuotiaasta tanssia harrastaneena alkaa olla jo lievä kaipuu piästä lavoille sytkyttelemään. Mikään ei voita kunnon humpan rytkettä (ei mitään tekemistä ilmaston romuttumisen kanssa) eikä poski poskessa tapahtuvaa tangon taivuttelua.

    Vuan vielähän tuota pärjee.

    Tanssikokemuksia sen enempää kuin naimistakaan ei ole voinut varastoida vaikka niitä (aenakin humpallusta) on takana jo kovasti nokko. Muistella niitä on kiva.

    Ikäni huomioonottaen ehkä suljettu tämä aika sopivasti antaa pehmeän laskun loitomma tuosta harrastuksesta.

    VastaaPoista
  18. Nuoret kyllä käyvät sääliksi nykyään, kun eivät voi tavata vapaasti toisiaan ja monet liikuntapaikatkin ovat suljettuina, treenit lopetettu ties kuinka pitkäksi aikaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kärvistelevät ruudun äärellä yksiöissään, jotka nykyisin ovat muotia, soluasunnot eivät enää kelpaa. Tyttö, joka meni Vaasaan opiskelemaan, teki varmaan oikean ratkaisun, kun otti poikaystävän mukaan, nyt on varaa asua kaksiossa, kun on kaksi maksajaa ja on aina halaus- ja hiihtoseuraakin, siellä pohjoisessa.

    Ikävää myös vaihto-opiskelijoille, kun joutuvat olemaan yksin vieraassa maassa. Taaperot kasvavat vierastaviksi ja aroiksi, kun eivät tapaa paljon muita ihmisiä kuin vanhempansa! Ja niillä satunnaisilla muilla on aina maskit naamalla, ilmeitä ei näy! Kummallisia robotteja matkan päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä nuoria minäkin olen säälinyt ja heidän kovaa kohtaloaan kauhistellut jo yli vuoden päivät täällä kotikolossani. Jos rajoituksia ei pian saada kumoon, pelkään heidän, siis nuorten vaihto-opiskelijoita mitenkään unohtamatta, suistuvan joukolla suisidaalikehityksen uralle! Mieleen tulvii assosiaatioina kauhukuvia luontofilmeistä, joissa pikku sopulit laumana syöksyvät jyrkänteeltä syvyyteen (taustalla soi kohtalokkaana Sindingin Frühlingsrauschen)! Tästä se yksi artistikin jo varoitti kirvestä hioen, mutta kuunneltiinko häntä! Ja v--t! totesi jo Maakansakin aikoinaan.

      Poista
    2. Se ikivanhan Disney-luontofilmin sopulitilanne jyrkänteellä oli keinotekoisesti luotu.

      Poista
    3. Kommenttiosion Nimettömätkin on keinotekoisesti luotu, höh!

      Pidin tuosta synopsiksesta. Kaipailen lisää kässäriä tässä, lauleskellen ja miekkoja kiillotellen, että:

      Ei heitä Kukaan Koskaan voi Terottaa, ikuinen tämä hommamme on.

      Poista
  19. Se on tämän tautisen tilanteen hyvä puoli että nytpä se saadaan tietää missä menneekään tuo hienonhieno sietokykyraja joka saa hampaiden narskeen muodon kun karaoke & olusteluripittäyminen käy vähiin. Sitäpä on syytä varoa, tuulipukukansa on kummallinen ja arvaamaton, jukrapuju.

    VastaaPoista
  20. Hallituksen tekemät rajoituspäätökset ovat aivan törkeitä! Yhtään ei oteta huomioon yhteiskunnan peruspilaria: Osmo Soininvaaran oikeutta viettää vappua kavereidensa kanssa! Osmo Soininvaaran oikeus viettää vappua on ihmisoikeuskysymys myös! Kyllä me oikein mielellään kuolemme, jos toisessa vaakakupissa on Osmo Soininvaaran oikeus viettää kavereittensa kanssa vappua! Meni syteen tai saveen, mutta tasavallan kannalta on tärkeintä, että Osmo Soininvaara saa viettää vappua, oli hinta miten korkea tahansa! Aamen!

    Ja tätä kysymystä joidenkin puolueiden piti oikein miettimällä miettiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En myt vaan tajua.

      Poista
    2. Ode on erikseen. Tässä on kyse luokittelijan valitsemasta näkökannasta, kuten yhteisien asioiden hoidonkin suhteen, on tehtävänä tässä päätösten valmistelu. Hiukkasen helpommin kuten on ammattialojen jako kahteen - tuotantoon ja palveluihin. Rakentaminen on erikseen.

      Pelännee eräät yhä sitäkin että kansalaispalkka toteutetaan. Ken ei töitä tee jne.

      Poista