Sivun näyttöjä yhteensä

24. tammikuuta 2021

Oikeus pitäisi piestä


 

 

Olen pahoillani että kirjoitan nyt asiallisesti. Otsikko on Lari Pohjanpään runosta ”Käräjillä”, joka teki minuun lapsena järkyttävän vaikutuksen. Otsikko Karhun repliikki. Supattava Kettu oli syönyt muorin kesävoin, mutta karhu joutui vedelle ja leivälle.

 

Patenttilaki ja patenttilisenssien käytäntö ei kestänyt pandemiaa eikä tule kestämään seuraavaa. Rokotteen kehitys sujui näennäisesti hienosti mutta valmistus takeltelee ja jakelussa tulee olemaan suuria ongelmia. Kustannuksia ja hintoja ei tulla ilmoittamaan rehellisesti. Pelkään pahoin, että ne nousevat tähtitieteellisiksi ja osoittautuvat erittäin syrjiviksi.

 

Suomessa olevat noin kuusi asiantuntijat tietävät, että lääkeaineet päätyivät erikoiseen asemaan, kun näkyvissä olevan suursodan vuoksi Suomeen otettiin melkein kopioimalla Sveitsin patenttilaki, joka tuli voimaan 1943 ja on olennaisin osin edelleen käytössä.

 

Vaihtoehto olisi ollut Saksan laki, jonka saksalaiset itsekin huomasivat kelvottomaksi 1960-luvulla. Toinen vaihtoehto olisi ollut Ranskan laki, jota ranskalaiset eivät ole koskaan itsekään ymmärtäneet, tai sitten Englannin, jossa tämäkin osa lainsäädäntöä oli kirjoitettu avoimesti suosimaan rikastuvaa yhteiskuntaluokkaa etenkin vähäväkisten kustannuksella, ja samalla turvata tuomareille arvostettu asema ja asianajajille vaurautta.

 

Viimeinen virke on jokseenkin suora sitaatti Chancery Courtin kollegoilta eli heiltä, jotka istuvat patenttiasioiden tuomareina. Yleensä heidät kyllä aateloidaan ja heillä on vaara päätyä Ylähuoneeseen. Mutta hienoja vahakangastakkeja he käyttävät (Barbour) jätettyään peruukkinsa naulaan.

 

Sveitsistä ja patenttioikeudesta kertoo jotain, että monella tuomarilla on rannekellona Vacheron Constantin.  Vilkaiskaa joskus huviksenne sellaisen hintaa. Sveitsi on paitsi pankkien etenkin lääketeollisuuden suurmaa. Ja siis patenttien. Paras eurooppalainen käsikirja oli puoli vuosisataa Blumin ja Pedrazzinin kirjoittama. Ja Suomessa asiantuntijalausuntoja kirjoittivat etenkin entiset pääministerit (Kivimäki) ja professori-oikeusneuvokset (Hakulinen), kunnes sen alan otti suvereenista haltuunsa juuri siihen keskittynyt professori (Godenhielm). 

 

Itse matkustin Euroopassa ja jopa USA:ssa suomalaisena asiantuntijana. Yleensä en kertonut, miten taitavasti Suomessa kierrettiin toisten patentteja ja myytiin täällä itse valmistetut tuotteet Neuvostoliittoon…

 

Olettehan huomanneet, miten kiivaasti presidentti ja johtavat poliitikot sättivät Kiinaa ”teollisuusvakoillusta” tai teollisuuden oikeuksien loukkaamisesta. Rähinällä halutaan peittää se tieto, että USA on vieläkin etevämpi käyttämään kylmän rauhallisesti toisten keksimiä ja kehittämiä viritelmiä omin lupineen.

 

Toinen pahasti romahtanut järjestelmä on tekijänoikeus. Kirjoitin asiasta jopa kirjan, ”Digitaaliongelma” (2006). Aloitin sen sanomalla, että tekijänoikeudelta oli pudonnut käsitteellisestikin pohja, kun ”kappaleen valmistaminen” ja ”julkistaminen” ovat jotain aivan muuta kuin ennen. Aivan totta: tuo ”kappaleen valmistaminen”, johon laki oli ankkuroitu, tarkoitti fyysistä kappaletta.

 

Viikon ”tekijänoikeusuutinen” on Google ja Australia. Se ei ole lainkaan tekijänoikeusasia. Erimielisyyttä on siitä, että Googlen hakukone poimii asioita eli uutisia joka taholta. Mutta asioihin tai uutisiin ei ole eikä ole koskaan ollut tekijänoikeutta. Periaatteessa ”teos” tarkoittaa sitä ilmaisua, joka asialle annetaan. ”Presidentti sai kenkää” ja ”Valta vaihtui Washingtonissa” ovat eri teoksia. Jos ovat, koska noin lyhyt teksti ei taida hylittää teoskynnystä eli teoksen tasovaatimusta.

 

Ja tämä on alan uusista kysymyksistä sieltä helpommasta päästä.

 

9 kommenttia:

  1. Suomessa on kehitteillä erittäin tehokas nenäsumuterokote koronaa vastaan.

    Testauksen rahoituksessa on ollut hitautta, koska Suomen valtio ei ole osallistunut mitenkään tähän projektiin. On ollut tärkeämpääkin tekemistä maamme hallituksella kuten al Hollit ja yli miljardi euroa Afrikkaan väestönkasvun turvaamiseksi siellä sekä oliviimaiden kansantalouksien tukeminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terävä mutta kapeakatsein henkilö sanoo . . .

      Poista
  2. Teostolle on tarjottu mielenkiintoista puuhastelua, jotta silläkin luukulla olisi joskus jotakin elämää; onko amiriikkalainen meriväen muusikkoupseeri todellakin säveltänyt teoksen joka kuulostaa Finlandialta. Seuraamme mielenkiinnolla, haastetaanko meriväki oikeuteen väärin soittamisesta ja missä oikeudessa.

    VastaaPoista
  3. Arvoisa Blogisti, olen juuri lukenut tekstin "Cet auteur est déclaré « Mort pour la France » par le gouvernement français. En conséquence, ses droits d’auteur sont prolongés de 30 ans, et ne sont pas dans le domaine public en France. Les téléchargements sont faits sous votre responsabilité."

    Eli miten on meillä Suomessa, siis koskeeko tämä tekijänoikeuksien pidennys myös Suomea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei koske. Olen asian tutkinut useaan kertaan. Se alkoi I maailmansodan aiehuttamasta "moratoriosta" tekijänoikeuden vanhentumiseen. Kun kyselin, tuntuvat ranskalaiset itse suhtautuvan tähän asiaan eleenä - paitsi eräät. Tappelaam joudui aikoinani Proustista, joka oli heillä suojattu utta meillä vapaa.

      Poista
    2. Blogistille kiitos kauni. Taidan jatkaa Marc Blochin teoksen L'Étrange Défaite suomentamista, jos joku sen joskus kustantaisi?

      Poista
  4. Olen patenttiasiasta samaa mieltä vailla asiantuntemusta, mutta asiaa olisi silti voinut parantaa myös järkevämmillä taloudellisilla kannustimilla, ts. tekemällä firmojen kanssa parempi diili.

    Yksittäisen firman näkökulmasta voi olla kohtuuton riski panostaa rokotteen valmistusinfraan ennen kuin tiedetään varmuudella, tepsiikö lääke. Sen sijaan yhteiskunnan näkökulmasta oli jo keväällä todennäköistä, että jokin rokote on hyvä, jolloin olisi pitänyt rakentaa infra kaikille varteenotettaville ehdokkaille. Patentin ostaminenkaan ei liene laissa kielletty. Rikkaiden isojen ostajien - kuten Yhdysvaltojen ja EU:n olisi pitänyt ottaa aktiivinen rooli ajoissa. Yhdysvaltain tunari sai jo potkut, komission puheenjohtaja ansaitsisi saman. Toimivan rokotteen kehittänyt firma ansaitsee rahaa, mutta kannustinten pitää tukea ripeää toimintaa ja tuotantoa.

    Kriisi ja sen aikainen julkinen paine olisi ollut myös tilaisuus muuttaa patenttilainsäädäntöä. Nyt lienee jo myöhäistä, normaalioloissa hyvin voidellut juristit estävät sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkkeiden kehitystyössä ongelmana on oikean molekyylin kehittämisen tai rokotteen kehittämisen ohella pitkällinen testaus. Sen kaikkien maiden viranomaiset ehdottomasti vaativat normaalioloissa. Testaus kestää yleensä vuosikaudet ollen vaiheistettu eri laajuisille väestötesteille. Nyt on pääosin loikattu niistä yli koronaroketteiden kohdalla.

      Poista
  5. Pohjanpää ei päässyt Kemppisen kokoelmaan?

    VastaaPoista