Sivun näyttöjä yhteensä

7. joulukuuta 2020

Alamainen aloite



 

Linnan juhlat saisi lopettaa. Juuri nyt olisi sopiva hetki. Itse perinne  on itävaltalais-venäläinen. Molemmat keisarikunnat eli Venäjä ja Itävalta-Unkari kaatuivat yli 100 vuotta sitten. Mutta täällä vaalitaan perinnettä. Hylättävä perinne on ajatus, että on parempia ja huonompia ihmisiä. Paremmat sitten marssivat ja tanssivat ja huonommat pällistelevät ja huutavat ”hurraa” mäkättävällä äänellä, kun santarmikenraali käskee.

 

Perinteisesti perinteet ovat keksittyä tavaraa. Minulla on sellainen kirjakin: ”The Invention of Tradition” (Hobsbawm.) Kirjoittajat riekkuvat etenkin kansallisten perinteiden keinotekoisuutta. Skottien kiltti on muistaakseni vain parinsadan vuoden takainen päähänpisto, ja tartaani samoin.

 

Sekä katsottuna että mukana ollen tapaus on kiusallinen. Ja tulee hikikin.

 

Edesmennyt ystäväni oikeusneuvos Jösse Portin kuvaili aloittamista korkeimman oikeuden jäsenenä. Ensimmäiset kuukaudet menevät ihmetellessä, että miten minä olen päässyt tänne. Ja ennen kaikkea että miten tuo ja tuokin on päässyt.

 

Olin frakissa ja kunniamerkeissä niissä linnan juhlissa, jossa eräs hyvin palkittu kirjailija-taiteilija yritti harjoittaa sukupuoliyhdyntää jonkun, kukaties vaimonsa kanssa, siivouskomerossa. Vahtimestareilla oli kohtalainen vaiva saada heidät sangen puolipukeisina Mariankadulle. Me, juhlayleisö, seurasimme tapausta kiinnostuneina.

 

Aloitteen aihe on ajankohtainen. Itsenäisyyspäivän korvaava televisio-ohjelma oli niin erinomainen. Tehdään siitä tapa. Frakkarit ja frakittaret voivat toki järjestää toisilleen tilaisuuksia oman valintansa ja kustannuskestonsa mukaan.

 

Frakkien akateemisesta käytöstä olisin sitä mieltä, alaa paljon nähneenä, että tohtorinväitöksessä hyvä tutkimus tekisi paremman vaikutuksen kuin vuokrafrakki, jotka muuten ovat nykyisin hätäisesti kokoon kursittua sekoitetta. Kieltämättä jotkut väitöskirjatkin ovat.

 

Uudestaan: YLE:n ammattilaiset ylittivät itsensä ja presidenttipari osoitti suurta kykyä etäjuontaa. Tuota on jatkettava!

 

39 kommenttia:

  1. Mutta eivätkö ne linnan lavasteet olleet vähän kornit?

    VastaaPoista
  2. Tämän vuoden "Linnanjuhlat" olivat kiinnostavimmmat kautta aikain. Kannatan lämpimästi blogistin ehdotusta jatkaa samalla linjalla. Nythän se oli oikea kansanjuhla.

    VastaaPoista
  3. Vastustan.

    Linnan juhlien monen tunnin kättelyseremonia on niin älytön, korni ja huvittava, että se pitää säilyttää jälkipolvien ällistykseksi.

    Sellainen kansa, joka tuntitolkulla vapaaehtoisesti seuraa tiiviisti kun kansankunnan kerma jonossa kulkien kättelee totisena tasavallan presidenttiä, on taivaspaikkansa ansainnut.

    PS. Tosin nykyään tämä jumalainen seremonia on pilattu sillä, että siitä on tullut heitukoiden iltapukuesittely. Sen voisi hyvin kieltää ja määrätä naisille vastaava pukukoodi kuin äijilläkin on, mallia rippipuku.

    VastaaPoista
  4. Eikös se Leppäsen Preetikin virkkanut jotenkin niin, että se isänmaa (juhlineen) on vähän niin kuin parempien ihmisten asia. Sodassa voi sitten vähän huonompikin koittaa [koettaa]. (Puhuuhan puolustusvaliokunnan pj:kin ruokaisalla rintaäänellä taas "tulevista sodanajan joukoista".)

    Mutta toki vallalla pitääkin olla vallan merkit. Blaise Pascal kirjoitti jykevästi (vanhan suomennoksen mukaan): "Oikeus on kiistanalaista, voima on hyvin tunnettavissa eikä siedä vastaansanomista."

    Miten totta ajasta aikaan, ihan nykyajan sinänsä vähäisiä blogipalstoja myöten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimetön samaistunee Veikko Lavin Takarivin Taaviin.

      Poista
    2. Mikä on "tuleva" sodanajan joukko? Tässä pitää ymmärtää, että "sodanajan joukko" tarkoittaa jotain hyvin konkreettista: tiettyä numeroitua sotilasyksikköä, jolle on nimetty henkilöstö, varattu materiaali ja suunniteltu tehtävä. Suunnittelun tarkkuus on sitä luokkaa, että voidaan sanoa: "Jääkäri Janne Möttönen on jääkäripataljoona 72:n kolmannen komppanian neljännen joukkueen toisen ryhmän konekivääriampuja. Hänen ajoneuvonsa on Iiro Karhusen omistama mönkijä 712-ÖKJ, joka saapuu liikekannallepanon toisena päivänä 234. Perustamiskeskukseen. Ensimmäisessä tehtävässään Möttönen kaivaa itselleen poteron tämän Koverokankaalla kantatien 67 varressa olevan kuusen juureen, mistä on hyvä ampuma-ala ryhmän tuhoamisalueelle."

      "Tuleva" sodanajan joukko olisi siis sellainen yksikkö, jonka suunnittelu tai koulutus olisivat vielä kesken. Sellaisista ei ole tapana puhua. Sen sijaan voimme puhua lapsista ja nuorista "tulevina sodanajan joukkojen taistelijoina", sillä kerran he kantavat meidän nykyisen taakkamme ja vastaavat maan puolustuksesta. Kummassakaan tapauksessa ilmaukset eivät tarkoita sitä, että odotettaisiin jotain väistämätöntä "tulevaa sotaa".

      Poista
    3. Kuka tässä on "väistämättömyydestä puhunut?

      Tässä vain sattui olemaan ei niin kovinkaan kauan sitten sellainenkin aika, jolloin eivät erinäiset herrat puhuneet "sodanajan joukoista", ei tulevista eikä muista. Silloin puhuttiin siitä, että ulkopolitiikan painon ja merkityksen on valtion turvallisuuspolitiikassa oltava sellainen, että mitään sotaa ei tule. (On kyllä, siis meistä itsestämme kiinni - Nato-lietsojat pois lukien.)

      Ja jos Suomen ulkoinen asema viedään oikein pirunkaulalle, saapa nähdä, hyväksyvätkö nykyiset vanhemmat ja isovanhemmat nöyrästi, että heidän lapsensa ja nuorensa viedään "tuleviksi sodanajan joukkojen taistelijoiksi" tai "isänmaan uhreiksi" niin kuin vuosina 1941 - 44 näkyy puhutun.

      Poista
    4. "Nimetön samaistunee Veikko Lavin Takarivin Taaviin."

      Tiedä häntä, koskaan kuullutkaan. Mutta kaltaisiisiko tässä pitäisi "samaistua"?

      Poista
    5. "Tiedä häntä, koskaan kuullutkaan." Täältä kuulet kertomuksen Taavista. Samaistu sitten kehen/mihin hyvänsä tai pysy omana itsenäsi: https://www.youtube.com/watch?v=EVL5F5yfhIk

      Poista
    6. Niin, miksi olleenkaan aloit arvuutella siitä, kehen tai mihin "samaistun" ja nyt sitten vielä jatkat sitä kannustamalla "Samaistu sitten kehen/mihin hyvänsä tai pysy omana itsenäsi".

      En tietääkseni ole millään tavalla vastuussa sinulle mahdollisista "samaistumisistani".

      Niin että jatka vain rauhassa mielimusiikkisi (?) kuuntelua.

      Poista
    7. Takarivin Taavi on hyvä tarina hyvästä ihmisestä. Aloittaja ei tainnut tajuta, ettei kyse ole pottuilusta.

      Poista
    8. Erehdyin täysin luullessani, että Linnan Pohjantähden henkilöhahmoon viitannut henkilö tuntisi laajemmin suomalaiseen kulttuurin olennaisia henkilöhahmoja. Pahoittelen, jos hän tulkitsi kommenttini loukkaavaksi. Ei ollut tarkoitus.

      Takarivin Taavi tuli vain mieleen Leppäsen Preetistä.

      Veikko Lavin kappaleen teksti tässä. Hänen on kaikki krediitit:

      Sain vanhan luokkakuvan käteeni,
      taas tulvahtivat nuoruusajat mieleeni.
      Nuo nukkavierut veikot edessäin
      kuin karitsat ne seisoo siinä vierekkäin.
      On suuri paimen meidät usein kerinyt,
      on orsi nahkurin jo monta perinyt
      ja lopuillakin elon illassa
      on väri viimeinen jo hiusvillassa.

      Vaan yhdet kasvot sieltä mieleen jää.
      Ken on tuo huolestunut laiha pulipää?
      No Taavihan se kaalikorvineen
      taas takariviin näkyy piiloon lorvineen.
      Ei isää sulla koskaan varmaan ollutkaan,
      et toivottuna tummaan tuutuun tullutkaan.
      Kun meitä kodin lämpö ympäröi,
      Sun äitis kaiken rakkauden muille möi!

      Mä muistan sen kun työtä haettiin,
      niin eturiviin aina laput jaettiin.
      Ei viuhka käynyt takarivillä
      vaikk kuinka kurkoteltiin seisten kivillä.
      Kun tykkitalolla me illoin tanssittiin
      niin kaikki tytöt joutui aina paniikkiin
      Kun Taavi lähti pitkin askelin
      niin aina tyhjät penkit sieltä löysikin.

      Vaan sotaan Taavi kyllä kutsun sai
      ja eturiviin joutui heti tottakai!
      Kun vihollinen rynni tankkeineen
      Niin kiven päältä heille huusi Taavi niin:
      Me ystäville emme koskaan pahaa tee!
      Vaan säälinytkään eipä tuo CCCP.
      Nyt lepää Taavi kirkon vieressä
      Ja täältä katsottuna takarivissä.

      En ole noita Lavin tekstejä aikaisemmin kuunnellut, kun ei ollut minun sukupolveni juttu. Mutta nyttemmin kun olen kuunnellut, hän oli ehdottomasti parhaita laulunkirjoittajia ja kauneinta suomea kevyessä musiikissa koskaan. Repe Helismaan, Junnu Vainion, Juice Leskisen, Gösta Sundqvistin ja Hande Nurmion tasoa, ilman muuta.

      Poista
    9. Havaintojeni mukaan tällaiset kommenttipalstat on kuitenkin tarkoitettu omien mielipiteiden ja myös perustellun kritiikin esittämiseen kulloinkin puheena olevista ASIOISTA. Erinäiset "ilostelevat" arvuuttelut jonkun kommentoijan "samaistumista" ja muista henkilöön liittyvistä asioista, joista ei kuitenkaan mitään tiedä, voisi mielestäni oppia jättämään vähemmälle - olkoonkin että arvuuttelija kokisi hallitsevansa laajan tuntemuksen "suomalaisen kulttuurin olennaisista [!] henkilöhahmoista".

      On tällä palstalla tosin ajoittain liikkunut sellainenkin kulttuuriheeros, joka pystyy erehtymättä määrittelemään esim. poliittisesta historiasta hänen mielestään vastenmielisesti kommentoineen henkilön kirjoitushetken emootioiden "riemullisuuden" asteen.

      Poista
    10. Voi sinun kanssasi. Kuvittelin keskustelevani henkilön kanssa, joka tuntee lainaamansa asiat, ja tietää, mitä joku Leppäsen Preeti Linnan tuotannossa edustaa. Ja kun samassa viestissä on vielä viittaus Blaise Pascaliin, tästä muodostui käsitys, että sivistynyt ihminen, kertakaikkiaan.

      Olin väärässä. Tyhjäpäinen namedroppaaja on kyseessä. Pahoittelen.

      Poista
    11. Kun Kemppisen linja tuntuu viime aikoina tiukentuneen, kuvittelin, että tuollaiselle henkilökohtaisia herjoja heittelevälle pantaisiin tällä palstalla edes jonkinlaisia rajoja. Olin väärässä, kuten tuon Lavin ja muiden kuulujen rallattelijoiden nimillä "droppailevan" kulttuuripersoonan kielenkäytöstä näkyy. - Nyt olisikin hyvä tietää, voiko tuollaisille sivistyksellisesti täysjauhoisille vastedes ruveta vastaamaan heti alusta alkaen samalla mitalla.

      Poista
    12. Lyö vain sanalla niin kovaa kuin haluat, mutta älä pyydä äitiä tai opettajaa apuun kun saat takaisin.

      Poista
    13. Huomasin, että nimeni on jäänyt pois tuon kommentin alta, jossa linkkaan Veikko Lavin lauluun Takarivin Taavista. Minunkaan tarkoitukseni ei ollut ilkeillä, kun kirjoitin omana itsenänsä pysymisestä ym., mutta viärinhän se tuassiinsa mänj´!

      Elikä alkuperäisen nimettömän mielipahavärnyntä sattuu virheellisesti kommentoijaan, joka ensiksi Taavin mainitsi. Pahoittelen.

      Vaikka toisaalta, voiko tunnistamattomaan anonyymiin ilkeilykään sattua? Kukaan tuttuhan ei tule kuitenkaan vittuilemaan sananhelinään osallistumisista tietyn nimen mainiten.

      Poista
  5. Osuin Ruotsiin aika tuoreena autoilijana kun siellä siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

    Ilkuttiin, että ensin siirtyivät rekat ja onnikat, muut tulivat sitten perästä.

    Otin selvää, miksi kuningaskunnissa oli vasemmanpuoleinen ja miksi vallankumousmaissa oikeanpuoleinen ratas- ja ratsuliikenne.

    Minusta tuntuu siltä, että Kemppisen tarkoitus on sama.

    Pitää olla riittävästi tilaa oikeakätisellä ritarilla sivaltaa, myös blogitse.

    Höger-trafik myös brexit-UK:aan.

    Voisivat aloittaa "Scottish Borders" kun siitä pohjoiseen ei edes Rooman keisari Hardianus päässyt.

    The Wall

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei blogista kyllä aateliin samaistu. Siinä kun suku ja nimi merkitsee enemmän kuin omat teot ja puheet. Omillaan Kemppinen seisoo, ja joskus kompuroikin.

      Poista
    2. Kun jakolinjat olivat vielä suht selviä (ainakin selvinä pysytteleville poliitikoille) M.A.Numminen lauloi (1966) Eduskuntatalon puistossa kuinka oikeistolaiset käyttivät polun oikeata ja vasemmistolaiset polun vasenta laitaa.

      Tietävätköhän edustajamme tänään itsekään, mille poliittisen polkukartaston laidalle sijoittuvat?

      Poista
    3. Tulipa typona Kemppinen määritellyksi feminiiniseksi. Sori siitä.

      Poista
  6. Kannatetaaan, joutaisi lopettaa ne kättelyt, ainakin TV-ohjelmana, ainoa vaan, että monet pukusuunnittelijat menettäisivät työtilaisuuksia.

    Tavallinen kansalainen sai viettää mukavan illan TV:tä katsellen, harvinaista herkkua.
    Jenni Haukio oli suunnitellut hyvän ohjelman, joka toteutettiin tyylikkäästi, vaikka ei se Vesa Sirénille oikein kelvannut. Parhaat, luontevimmat toimittajat olivat remmissä.

    Pojantyttären luokalla oli skottipoika, joka oli hyvin tyylikkään näköinen vanhojen tansseissa kiltissään, kun oli vielä hyvä tanssijakin. Häntä oli ilo katsella, lieneekö itsellään ollut kuuma, kun oli pitkä esitys, soolonumerokin hänellä parinsa kanssa.

    VastaaPoista
  7. Tasavallan presidentti päättää, millä tavoin hän haluaa itsenäisyyspäivää juhlistaa; juhlathan ovat nimenomaan presidentin, vaikka aihe on koko kansan. Vuotuinen seremonia kättelyineen ei tuntunut olevan Niinistölle itsenäisyyden ilmentymänä pakan päällimmäinen.
    Jäisi pois myös rytkyjen setviminen, jota juhlan jälkeen lehtien palstoilla ja somessa hyvinkin piisaa toista viikkoa. Kotisohvallaan olisivat tyylittömätkin turvassa.

    Verorahoilla ylläpidetyssä Ylessä on runsaasti ammattiväkeä, joka kykenee suunnittelemaan juhlapäivän lähetyksen niin, että mahdollisimman kattavasti eri puolilla maata, erilaisissa olosuhteissa elävät eri ikäiset ihmiset pääsevät toivottamaan hyvää itsenäisyyspäivää ja kysyttäessä kertomaan kuulumisiaan.

    Järjestely olisi yhteiskunnallisesti tasapuolinen. Osana strategiauudistusta syksyllä Yleen pestatut brändipäällikkö (jonkinlainen haistelija?) ja yhteiskuntasuhdepäällikkö (toinen haistelija?) oitis tarttunevat työn syrjään, jos presidentti haluaa juhlakäytäntöä muuttaa.

    Kun Yle nyt ajaa Suomeen siistimpää keskustelua, se voisi aivan ensimmäiseksi siistiä toimittajiensa kieltä lähemmäksi korrektia suomea. ”Rouva Jenni Haukio, sinä olet…” ei kuulosta hyvältä. Muoto on pikemmin sukua sen miehen kohteliaisuudelle, joka ammattiviihdyttäjälle pullaa tarjosi. Muistanette.

    VastaaPoista
  8. Hyvä, linnan juhlat sopisi tosiaankin lopettaa. Akkojen pukujuhlat niistä on tullut, aivan naurettavaa meininkiä.

    VastaaPoista
  9. Ehdotuksesi vaarana on tilaisuuden vähittäinen laimeneminen geneeriseksi musiikkiviihdeohjelmaksi. Linnan juhlien erityisyyttä on hyvä vaalia, vaikka tällä kertaa olikin pakko toimia toisin.

    VastaaPoista
  10. Kannatan Linnan juhlia, vaikka en juurikaan jaksa niitä seurata. Lehdissä on niistä kuvia vaikka kuin paljon.

    En voi omalle maulleni mitään, mutta siinä on pitkä kavalkadi rumia ihmisiä, jotka eivät todellakaan osaa pukeutua tyylikkäästi juhliin.

    VastaaPoista
  11. Tartan-kankaasta: ruutukangas ei ole skolantilainen tai brittiläinen keksintö, mutta "The earliest documented tartan in Britain, known as the "Falkirk" tartan, dates from the 3rd century AD."

    Ensimmäinen kuvallinen lähde skottilaisesta kiltistä on vuodelta 1631.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Tartan#Pre-medieval_origins

    -Liisa Römperi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eri klaanien kuoseilla tosin on suunnilleen yhtä vähän yhteyttä todelliseen historiaan kuin suomalaisilla eri pitäjien kansallispuvuilla.

      Poista
  12. Jos siellä on noin hauskaa kuin mitä Kemppinen kuvaa komeroepisodissa, äänestän: jatkoon!

    VastaaPoista
  13. Pitäköön juhlansa miten lystää kunhan ei puhu pötyä vastatessaan kansalaisten kysymyksiin.


    ”Mennäänpä vähän historiaan. Ei siellä ole jäsenhakemuksia tehty. (??) Siellä kun on syntynyt liittoutumia, niin ne toimivat samaan suuntaan, joilla on samat intressit. Ja niinhän maailman sivu on tähän asti ainakin käynyt.”

    Kyllä ovat historiassa hakeneet Natoon jäsenyyttä:

    - Kreikka ja Turkki (1952)
    – Saksan liitotasavalta (1955)
    – Espanja (1982)
    – Puola, Tshekki ja Unkari (1999)
    – Viro, Latvia, Liettua, Romania, Bulgaria, Slovakia ja Slovenia (2004)
    – Kroatia ja Albania (2009)
    – Montenegro (2017)
    – Pohjois-Makedonia (2019, jäseneksi maaliskuussa 2020)

    VastaaPoista
  14. Tätä uutta konseptia en kannata jatkettavaksi. Lopputulos oli puiseva ja vaivaannuttava. Sisällöstä päätellen lähetyksen ohjelman lienee suunnittellut Ellen Salpakannas. Presidentin rouvan runokimarassa nykyaikaisinta antia taisi edustaa Tommy Tabermann, muutoin liikuttiin sadan vuoden takaisissa tunnoissa Sibeliuksineen ja V.A. Koskenniemineen. Jos ei parempaa keksitä, ehdotan, että vastedes itsenäisyyspäivänä lähetettäköön Suomen Huutokauppakeisarin erikoisjakso, jossa kaupataan militariaa ja Katri Helenan ylijäämärompetta.

    VastaaPoista
  15. Niin, kyllä linnan juhlat saisi lopettaa, kun Kakolaakaan ei enää ole. Eihän ne Saramäessä laula, kun laulutuulelle tulevat, että "Ikkunasta katselin kun höyrylaiva seilaa/ Aurajoen siliätä pintaa..." Oi, ei.

    VastaaPoista
  16. Kiitos kovasti kirjavinkistä!
    Miten minulta onkin mennyt ohi näin merkittävä teos kuin "The Invention of Tradition", jonka 1. painos näyttää olevan niinkin kaukaa historiassa kuin vuodelta 1983?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen tämän aiheen klassikko samalta vuodelta on Benedict Andersonin "Imagined Communities".
      AW

      Poista
  17. Jos linnan juhlat ovat venäläis-itävaltalaista perua, niin ne ovat sitä hieman samalla tavalla kuin Engelin suunnittelema Helsingin keskusta: asiallisesti jokseenkin merkityksetön ja yksityiskohdiltaan omituinen, mutta kuitenkin muistuttaa meitä omituisesta historiastamme ja on juuri syystä henkisesti merkittävä.

    En tosin jaksa uskoa että tämmöiset juhlallisuudet ovat oikeasti maailmansotaa edeltäneiden keisarikuntien yksinoikeus. Äitini fanittamaan Nobelbankettiin kutsutaan vuosittain 1300 vierasta: Ruotsin kuningasperheen fanina hän pitää sitä paljon hienostuneempana ja parempana televisio-ohjelmana kuin kotimaista itsenäisyyspäivän vastaanottoamme (en jaksa riidellä asiasta hänen kanssaan). Palkintojensaajilla tuskin on tuhatkuntaisen suuret perheet edes yhteenlaskettuina, joten oletan että yhteiskunnallista kermaa sinne kaiketi kutsutaan, ellei muilla ole parempaa tietoa? Muuten, toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on jopa oikea aristokratia, jossa jotkut ihmiset ovat virallisesti parempia kuin toiset. (Suomessa Ritarihuone on käytännössä yksityinen harrastekerho.)

    Lyhyt googlaus kertoo että myös muissa valtioissa ja erityisesti monarkioissa on kaikenlaisia virallisia valtionpään isännöimiä virallisia kutsuja ja vastaanottoja. Esimerkiksi Britanniassa kaikkein kattavimpia tapahtumia näyttäisi olevan majesteetin järjestämät kesäiset puutarhajuhlat, joissa vierailla on kunnia juoda teetä Buckinhamin palatsin puutarhassa ja mahdollisesti tavata ja vaihtaa sana kuninkaallisen perheen jäsenten kanssa. Ennen kuin ehdistön kuvausten mukaan kantava teema on se, että kutsu on kunnia ja hänen majsteettinsa osoittama arvonosoitus, kruunun virallinen kotisivu korostaa kuinka hänen majesteettinsa sallii järjestää näitä hänelle hyvin tärkeitä tapahtumia. (Myös muita virallisia vastaanottoja ja illallisia järjestetään, mutta ne näyttävät olevan paljon eksklusiivisempia.)

    Verrattuna, tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto vaikuttaa hyvinkin tasavaltaiselta perinteeltä. Lisäksi ne ovat myös käytännöllisellä tavalla varsin demokraattiset. Minä en ole saanut kutsua, mutta sukulaismies, vähätuloinen monilapsisen perheen isä, ammatiltaan peruskouluopettaja, vaimoineen oli kutsuttu sinne muistaakseni Halosen toisella tai kenties Niinistön ensimmäisellä kaudella. Samoin isäni esimies K--:n kuvernementin kirjastossa joskus Ahtisaaren aikana. Käsienpuristusetäisyydellä itsenäisyyspäivän instituutio on siis lähempänä minua kuin kunnallisdemokratia.

    Lisäksi pidän paljon enemmän perinteisen juhlatoiminnan implisiittisestä propagandasta kuin televisio-ohjelmaan käsikirjoitetusta eksplisiittisestä propagandaohjelmasta jonka kakunkoristeena oli tiedostavien lapsien musiikkiesitys. Puoluepolitiikka on maassamme sallittua kaikkina aikoina, myös itsenäisyyspäivänä, mutta itsenäisyyspäivänä olisi älykästä keskittyä niihin asioihin joista kansalaiset eivät riitele lähes kaikkina vuoden muina päivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvät perustelut edeltävällä kirjoittajalla.

      Poista
    2. A propos Nobel-päivälliset, YouTubesta saattaa vieläkin löytyä video, jossa kuoro Orphei Drängar esiintyy ko.tapahtumassa onnistuen ilmeistä päätellen ällistyttämään yleisönsä.

      Poista
  18. Lisäyksenä edelliseen: Minulla on varsin hyvä käsitys kuinka tavallinen kansalainen voi saada kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Saa vaaleissa tarpeeksi kannatusta tullaksesi valituksi eduskuntaan, nouse eräisiin tärkeisiin valtiollisiin, yliopistollisiin tai kirkollisiin tehtäviin tai johonkin merkittävään kansalaisjärjestöön. Arpapelinä, voi myös pyrkiä urheilu- tai taiteellisiin suorituksiin tai voi pyrkiä osallistumaan sellaiseen yhdistys- tai liiketoimintaan johon presidenttien maakuntavierailut kytkeytyvät.

    Suomen tasavallan kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen on oikeastaan varsin selkeää ja tasapuolisesti mahdollista.

    Sen sijaan minulle on täysi arvoitus kuinka kukaan tulee kutsutuksi Yleisradion toimittajien suunnittelemiin ohjelmasisältöihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakohtaisesti viimeiseen kysymykseen vastauksena, että Yleisradion ohjelmasisältöihin voi tulla kutsutuksi ajankohtaisen aiheen asiantuntijana työn puolesta tai vaikkapa kapakkakeskustelujen jälkeen, jos sattuu keskustelu olemaan jollain tapaa merkityksellistä ja yleisesti kiinnostavaa, eikä liian montaa tuoppia kumottuna.

      Poista