Sivun näyttöjä yhteensä

23. helmikuuta 2020

Täti parsilla



Pasi Klemettisen ”Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia” on ylittämätöntä äkkilukemista ja oivallinen tuliainen.

Sitä hiukan paheksun, ettei kokoelma ole tarpeeksi ruokoton. Minun mieleni rinnastaa sananparren (sutkauksen) runolliseen kiteytykseen. Vaikka sitä kuinka kääntelisi, aivan varmaa selkoa ei saa, mikä siinä niin viehättää.

Sananlaskuja on Raamatun vanhemmassa osassa, ja sitäkin iäkkäämpiä on. Sananlasku on oman ajattelun puujalka. Sitä käytetään etenkin kun ei tule itselle mieleen mitään.

Klemettisellä on jopa sellaisia täysosumia, joita en ole kuullut.. Se on paljon, koska julkaistu kansanperinne on tullut vuosikymmenien aikana käydyksi läpi jokseenkin tarkoin, ja jo koulupoikana sijoituin hienosti törkeiden vitsien kertomiskilpailussa, joka järjestettiin Hämeenlinnassa kristillisten teinipäivien majoitustiloissa yöllä alkaen kello yksi.

”Hyvästi Pori ja Pöytyä – täti lähtee taivaaseen”, on jokseenkin naseva viimeinen lause. Sävy on sama kuin ”Perkele, sanoi pikkuinen poika, kun isä kuoli ja äitiä haudattiin.”

”Vaihtelu virkistää, sanoi ruustinna kun renkiä halasi.” ”Meirän ruumis, kun on kurkut poikki, sanoi härmäläinen.” ”Vikansa kullakin, sano flikka kun huarin teki.”

Kirjoitin tästä samasta asiasta blogissa vuonna 2006. Otsikko on ”sopimattomia” ja hyvä hakusana blogin vasemman ylänurkan hakuruutuun on ”wellerismi”. Kirjoituksessa on tehty selkoa tuosta termistä. Se takana on Dickensin ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneiden paperien” nimihenkilön palvelija Sam Weller. 

Iris Järviö-Nieminen julkaisi 1959 vihkosen wellerismeistä ja kieltosutkauksista. Tämä vain valistuneille sieluille tarkoitettu kirjanen on aarteitani. Villestä ja Villen munista on sivutolkulla muunnelmia. Älä välitä, ei Villekään välittänyt, vaikka munat jäi välitystoimiston oven väliin. 

En pannut merkille, että uusimman valikoiman toimittaja olisi ottanut selvittääkseen, miksi ja miten sananparsi on parsi.

Vaarit jo istuvat parsilla. Vastat on käsivarsilla. Parsilla on siis sama kuin lauteilla, saunassa.

Kekkonen lainasi puheessaan 1962 sanontaa ”maa painaa parrelleen”. 

Yllättäen Kekkoselta – hiukan sekavien ja nyt virheellisiksi tiedettyjen kansallisuus-pohdintojen huuruista - löytyy nyrkinisku populismin pöytään.

Maa painaa parrelleen – 

”Me emme saa jättää mitään kohtalon meille suomaa rakennusainetta käyttämättä. Meillä täytyy olla jotakin omaa annettavaksi muille, jotta voisimme vastaanottaa. Ja meidän tulee rohjeta vastaanottaa voidaksemme antaa. Jos emme uskalla asettua vuorovaikutukseen kaikkien kansojen, toisten kulttuuripiirien kanssa, syntyy kansallisen omahyväisyyden seisova lammikko, jossa terve kasvaminen pian tukehtuu.”

31 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Meillà parsittiin villasukkien reiàt, isompia voitiin harsiakkin

      Poista
    2. Parsimiset ja porsimiset sikseen. Riihen kannatinorsilla lepäävillä parsilla, parsipuilla, kuivatettiin viljalyhteitä ennen kuin niitä ruvettiin syöttämään puimakoneen kitaan. Navetassa parsi on lehmän ja hiehon paikka, jossa nauta kaulastaan kytketään metallisella kytkyimellä ruokintapöytään tai sen ääreen. Parvi on saunassa ylälaude; teatterisalissa seiniä kiertävä ylempi katsomo kuten ensimmäinen, toinen ja kolmas parvi; kirkossa lehteri ja urkujen paikka, urkuparvi.
      Blogistille: Ei härmälääsestä ruumista saa, vaikka kuinka olis kurkup poikki. Elävänä sillä on kruppi ja kuallunna se on rumis. -alhf

      Poista
  2. Hei hulinaa, sanoi emäntä kun kirnuun pierasi.

    VastaaPoista
  3. Tunnetummassa merkityksessä parsi tarkoittaa paikkaa mihin lehmä vanhanaikaisessa navetassa kytkettiin kiinni. Edessä oli ruoka- ja vesikaukalot.

    Vielä vanhempaa kielenkäyttöä olivat riihen parret, korkeassa riihessä ylhäällä parrujen päällä oleva tila. Suoraan saunan lauteiden merkityksessä en ole sanaa koskaan kuullut, mutta kotiseudullani päin eivät savusaunat olleetkaan niin korkeita että sinne olisi ylös parsia mahtunut. Eiväthän korkea savusauna ja riihi oikeastaan paljoa toisistaan poikkea, joten sama sana on voinut jollain rintamailla olla hyvin käytössä.

    VastaaPoista
  4. Jos kirjasta ruokottomuutta puuttuu, niin tuskin siellä on tätäkään:

    "Emännällä ei ollu ku vittu ja virsikirja talohon tulles ja molemmat on kakarat repiny"

    VastaaPoista
  5. Enpä usko Kekkosen tarkoitaneen sitä, että meidän pitäisi antautua ala-arvoisen väkivaltakulttuurin edessä.

    Kumma kyllä Ruotsissa on käyty laajaa diskuteeraamsita raa’asta väkivallanteosta, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista ryöstäjää oli pahoinpidellyt kantaruotsalaista uhriaan lyönnein ja potkuin ja lopulta virtsannut uhrinsa kasvoille ja suuhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kymmenettuhannet "kanta-"jotain kansalaiset ympäri maailmaa ovat kyllä aina huolehtineet näitä yksittäisiä uutisia ennen pieksännät ja kasvoille kusemiset itse ja sekös harmittaa, kun joku muukin asian hallitsee kun silmille ruvetaan hyppimään. Kekkonenkin osasi voimankäytön törkeydet ennen kuin alkoi osata tunteensa hillinnän, tai ei kyynäspäiden käyttö valtaanpyrkimiseksi enää ollut tarpeen.

      Poista
    2. Jostain syystä Pekka-Eric Auvinen kutsui asettaan nimellä Caroline, ei nimellä Karoliina tai edes Carolina.

      Poista
  6. "”Me emme saa jättää mitään kohtalon meille suomaa rakennusainetta käyttämättä. "Meillä täytyy olla jotakin omaa annettavaksi muille, jotta voisimme vastaanottaa. Ja meidän tulee rohjeta vastaanottaa voidaksemme antaa. Jos emme uskalla asettua vuorovaikutukseen kaikkien kansojen, toisten kulttuuripiirien kanssa, syntyy kansallisen omahyväisyyden seisova lammikko, jossa terve kasvaminen pian tukehtuu.”

    Tämä on taas varsin tyylipuhdas olkiukko. Missä ja kuka on ehdottanut tai vaatinut moista? Löytyykö linkkiä?

    Me populistist ylpeänä kannatamme kaikenmoista maailmankauppaa, vientiä ja tuontia, vapaakauppaa, kansainvälistä tiedonvaihtoa, tutkimusta, opiskelijavaihtoa, työperäistä liikkuvuutta rajojen yli (mutta työperäisyyden pitää olla aitoa ja työn kannattavaa), jne.

    On myös asioita, joita vastustamme. Jos kiinnostaa, niistä on helppo ottaa selvää. Sanomme asiamme yleensä varsin suoraan, loogisesti ja ymmärrettävästi. Ei ole vaikeaa.

    Kummeksun kovasti moisten outojen ja itse kehitettyjen demonisointien toistelua. Mutta se lienee tämän poliittisesti korrektin ajan vaatimus nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et siis ymmärtänyt, mistä ja keneltä tuo sitaatti oli peräisin?

      Poista
    2. Hihihi, "linkki" Kekkosen sanomisiin.

      Ja toinen hihityttävä hännännosto: "Me populistit ylpeänä..."

      Poista
    3. Olennaista on myös, missä tilanteessa ja mihin tarkoitukseen lainattu kappale on kirjoitettu.

      Ajankohdan huomioon ottaen eiköhän kyse ole siitä, että Kekkonen oli tekstillään opastamassa suomalaisia vuorovaikutukseen nimenomaan neuvostoliittolaisten kanssa. Toisista kulttuuripiireistä kun puhutaan, eipä Suomella siihen aihaan ristiriitoja paljon muihin suuntiin ollut. Ja Kekkonen oli juuri tuohon aikaan neuvostosuhteillaan pönkittämässä asemaansa korvaamattomaksi johtajaksi.

      Mikäs siinä, voihan sitä hyvää tekstiä käyttää aivan eri tilanteessakin. Jos nyt Kekkosen siteeraaminen jollekin jotain merkitsee.

      Poista
    4. Matias K elvistelee, että sanomme suoraan ja loogisesti ja ymmärrettävästi. Todella. Suoraan:ks. kansanedustaja Ano Turtiaisen somekirjoitus ARVOT - Päivi Räsänen VS Tarja Halonen.Ymmärrettävästi: Nuoret ry:n varapuheenjohtaja Toni Jalonen Tallinassa.

      Poista
    5. Populismi on aitä että ihmisille kerrotaan sellaista mitä he haluavat kuulla, eli nuolemista.

      Poista
    6. Tarkennan nyt sen verran, että kaipasin siis linkkiä esim. jokin "populistipuolueen" puolueohjelmaan, jossa vaadittaisiin Kekkosen esittämän kuvauksen mukaista eristäymistä muusta maailmasta. Itse en sellaista vaatimusta ole havainnut. Jos ei löydy, kyseessä on taas tekemällä tehty olkiukko.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke

      Eri asia on, että populistit eivät ole kauhean innostuneita yhteisistä veloista Välimeren maiden kanssa tai siitä, että Ranska ja Saksa päättävät Suomen elintärkeistä asioista meitä sen kummemmin kuulematta (juu samoissa pöydissä istuaan, mutta sillä ei ole mitään käytännön vaikutusta, kuten esim. EU-budjettineuvotteluissa tulemme taas kerran näkemään).

      Tämä pyrkimys omien asioiden hoitamiseen itse mahdollisen rajoissa ei ole eristäytymistä. Mutta tämän ymmärtäminen lienee monille hyvin vaikeaa.

      Meitä ylpeitä "populisteja" on mittausten mukaan noin joka neljäs kaduntallaaja nykyisellään. Toki vasta vaaleissa asia verifioidaan.

      Poista
    7. Varapuheenjohtaja ilmoittautui fetisistiksi.

      Poista
    8. Eikös se ollutkaan joku fagotti?

      Poista
  7. Kekkosen 1930-luvun kirjoittelu on mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Erityisesti pidän "Demokratian itsepuolustuksesta", mutta kyllä "Kun olin diktaattorikin" on kiva.

    Kekkonen kuvaa kirjoituksillaan aika hyvin sitä, minkälaisella ajatteluprosessilla AKS:n jäsenestä ja heimoaktiivista tulee parlamentaarisen demokratian tukipylväs. Ja sitä Kekkonen todellakin oli, pahimmillaankin. Jos vertaa häntä muihin samalla kehitysasteella olleiden maiden vahvoihin miehiin, ero on selvä. Suomessa elettiin jopa 1970-luvulla yhteiskunnassa, jossa eduskunnan koostumuksella ja sen pääpuolueiden näkemyksillä oli todella väliä. Meidän demokratiamme toimi paremmin kuin Japanin tai vaikkapa Ruotsin, Irlannista puhumattakaan.

    VastaaPoista
  8. Sananparsi lienee suhteellisen myöhäinen kielimiesten keksintö. En itse asiassa tajua onko sillä ja sananlaskulla jotain eroa. Sananlaskujen ilmeisesti kuvitellaan olevan jotain ylevämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kovin uusi sana tuo sananparsi. Jo vuonna 1702 on Henricus Florinus teoksensa Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset, Sananlascut esipuheessa käyttänyt tuota sanaa.

      Kotuksen sivuilta löytyy.

      http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/varia/flor1702_rdf.xml

      Poista
    2. Florinus siis kirjoittaa näin:

      Nämät Sananparret ei ole suingan hyljättäwät / wan sitä suuremmas arwosa / cuin itze Jumalan Hengi on Cuningas Salomon lahjoittanut taitawammax caickia Ihmisiä / puhuman colmetuhatta Sananlascu / 1 . Reg . 4 : 32 . [Flor1702-esip.]

      Poista
  9. Kuvassa kaksoisvalotus tai tahallinen kuvamanipulaatio.

    VastaaPoista
  10. Nykysuomen sanakirja selittää parret riihessä oleviksi orsiksi, joille lyhteet nostetaan kuivamaan. Tuosta sitten kai edelleen muunkinlaisista orsista tai palkeista, myös suorastaan permannosta. Edelleen sillä on näemmä merkitys ’pilttuu, karsina’ (tallissa tai navetassa).

    Parresta johtuu tietenkin myös vaateparsi, joskaan ainakaan minulle ei ole ilmeistä, mikä semanttinen yhteys vaateparrella varsinaiseen parteen oikeastaan on.

    VastaaPoista
  11. Kuvassa lienee enemmänkin päällekkäisvalotus. MyHeritage-ohjelmaan tuli parisen viikkoa sitten hieno ominaisuus, jolla mustavalkoisesta valokuvasta saa muutamassa sekunnissa aivan oivallisen värikuvan. Mitä tarkempi mustavalkokuva, sitä parempi värikuva. Värikuvan värit ovat aivan aitoja eikä liian räikeitä. Jos esim. mustavalkoisessa kuvassa on tyttö, jolla on kukkakuviollinen mekko, niin ohjelma "löytää" kukkakuvioille alkuperäiset värit. Ylläoleva kuvakin on paljon selkeämpi värikuvana.

    VastaaPoista
  12. Tai tahaton kuvamanipulaatio. Pimiössä sattuu kaikenlaista. Tuli kuitenkin riittävän hyvä vedos, ei raatsinut laittaa roskiin. Jos negat on tallella tehdään parempi, jos on tarve.

    VastaaPoista
  13. Parsi on monimerkityksellinen sana. Lauteet saunassa ja riihessä ne puut joiden varaan lyhteet tuettiin kuivumaan riihen kattoon muodostivat parren, tai riihessä oikeastaan parret. Niillähän olikin vähän samanlainen tarkoitus. Ihan toinen merkitus parrelle on sitten lehmän parsi navetassa. Jotenkin mieltäisin että "painaa parrelleen" voisi vertautua tähän lehmän parteen, painaa omalle paikalleen.

    VastaaPoista
  14. Entä jos maa painaisikin puheenparrelleen?

    VastaaPoista