Sivun näyttöjä yhteensä

2. helmikuuta 2020

Seppelöidyt kengät



Yritän ymmärtää, miksi minun pistää vihaksi brittien brexit-into. Mieleeni tuli, miten he vastustivat kanaalin tunnelia – 150 vuotta. Sotilaallisista syistä! Vertailun vuoksi: minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää perussuomalaisia tai maahanmuuton vastustajia. Olen kasvanut ympäristössä, jossa vastustettiin kortesjärveläisiä ja kauhistuttiin Lappajärven asukkaita. Heitä lyötiin tavattaessa – tai sitten ei. Lappajärveläiset olivat masentavan hyviä painimaan.

Armeijassa minusta tuli humanisti. Kerrankin tarjosin nurmolaiselle tupakan. Hänellä oli kropsua eväänä.

En ole löytänyt muuta selitystä brexisteihin kuin tunnetuin havainnon, että jokainen luulee olevansa poikkeustapaus. Kun nuorin lapsi oli pieni, kävimme muutaman kerran Teneriffalla. Minusta turistihotellien uima-altailla tavattava ylipainoinen ja röyhkeä kuorma-autoilija, joita oli siellä kuin juuri savenvalamosta tuotuina, ei ollut sellainen Jumalan luomistyön huippu, jollainen hän itse käsitti olevansa. 

Jotkut brittiystävistäni ovat oikeasti juutalaisia, kuten Robin Jacob, oikeastaan Sir Robin. Hugh kuoli, siis Laddie. Samoin Pumfrey. Washingtonissa lähdimme kahville aina kun joku amerikkalainen nousi puhumaan patenteista, paitsi Pauline Newman.

Kostoksi kaikille otan puheeksi huippuenglantilaisen. 

Thomas Coryat käveli noin vuonna 1600 suurimman osan matkaa Englannista Venetsiaan ja takaisin ja julkaisi kirjan, Coryat's Crudities hastily gobbled up in Five Months Travels in France, Italy, &c' (1611).

Hän oli utelias, virkku ja väsymätön. Shakespearesta en tiedä, mutta John Donnen kaveri hän oli. Venetsiassa hän oli haltioissaan rakennuksista ja mittasi kirjaansa varten ikkunvälit ja pylväiden paksuudet,  arvioi Tintoretton kattomaalaukset ja mainitsi, että Tizian on aivan erinomainen kuvanveistäjä ja maalari.

Pyhän Markuksen kirkossa hän innostui kauheasti musiikista, etenkin kontratenorista, joka ei ollut kastraatti, ja pienistä yhtyeistä. Vuosiluvuista näkee, että hänen siellä hypähdellessään orkesteria johti G. Gabrieli ja kuoroa Claudio Monteverdi. 

Vastaani ei ole tullut valistuneen maallikon kuvausta käynnistä Leipzigin Tuomaskirkossa ihmettelemässä, mitä siellä möykätään ja miten se pieni lihava mies (Bach) pysyy penkillä kun sotkee urkuja niin riivatusti ja soittaa peukaloillaankin, vaikkei sellainen ole tapana.

Mutta Coryat kuunteli San Marcossa ja muun muassa edellä mainittu Bach piti näitä Venetsian herroja ja heidän seuraajaansa Vivaldia niin suuressa arvossa, että kopioi käsin ja esitti heidän teoksiaan.

Coryat antaa tuhat hyvää neuvoa, miten välttää joutumasta gondolierin petkuttamaksi tai viedyksi huonojen naisten viekoteltavaksi ja  kuinka maksumääräys on kirjoitettava, jotta sillä saisi Venetsian pankeista oikeaa rahaa (josta he eivät mielellään luovu, jos väärennettyäkin on), miten hän väitteli korskean juutalaisen rabbiinin kanssa Venetsian ghetossa ja keskusteli kreikaksik ortodoksimunkin kanssa, vaikka tällä oli outo käsitys pyhästä hengestä.

Kirja ja tuhat muuta aarretta löytyvät Internt Archivesta (archive.org). (Yrjö Hirn kirjoitti myös Coryatista, på svenska.)

23 kommenttia:


  1. https://www.dailymail.co.uk/news/article-7693435/JOHN-GRAY-working-class-deserting-Labour.html

    VastaaPoista
  2. "... minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää perussuomalaisia tai maahanmuuton vastustajia. Olen kasvanut ympäristössä, jossa vastustettiin kortesjärveläisiä ja kauhistuttiin Lappajärven asukkaita."

    Luvalla sanoen: Nyt taisi lipsahtaa todella kevyen populismin puolelle?

    Paremmin tälle foorumille sopisi ehkä se, että keskusteltaisiin erilaisten maahanmuuttajaryhminen vaikutuksista kansantalouteen lyhyellä ja pidemmällä aikavällä, eri ryhmien vaikutuksista rikollisuuteen, turvallisuuteen, yhteiskuntarauhaan, yhteiskunnan koheesioon ja vallitsevan luottamuksen tasoon. Tehtäsiin vertaluja verrokkimaihin, joissa kokemusta on jo ehtinyt kertyä. Ja tämä faktojen, ei unelmahötön pohjalta.

    Ja näiden perusteella sitten oltaisiin jotakin mieltä maahanmuuttopolitiikan suunnasta, tarvittavan muuton määrästä ja laadusta.

    Maahanmuuttopolitiikkaakin on linjattava ns. väestötasolla kuten esim. terveyspolitiikkaa: tälle väestöryhmälle tehdään nämä rokotukset/ seulonnat/ testit ja tälle taas ei.

    Mitä brexitiin taas tulee, siinä EU-liittovaltiointoilijat kantavat käsittämättömän suurta huolta brittien menestyksestä ja tulevaisuudesta. Kova olisi halu pelastaa brtit heiltä itseltään. Vai onko kyse vain siitä, että federalisteja ottaa kovasti nuppiin se, että britit eivät alistuneet Saksan ja Ranskan (= Brysselin) päätösvaltaan?

    Vapaudella on hintansa. Britit tietävät sen historiastaan. Ja brexitin hinta lienee lopulta mitätön suhteessa aiempien Kanaalin yli pyrkineiden vallanpitäjien torjuntaan.

    Britit ovat siis nyt valmiit tuon hinnan maksamaan, joten muilta pulinat pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskeamielisten ja -kielisten höpötys maahanmuutosta on vain heidän takanaan olevan eliitin tapa kääntää tyhmälistön huomio pois todellisista ongelmista kuten eriarvoistumisesta.

      Poista
  3. "Olen kasvanut ympäristössä, jossa vastustettiin kortesjärveläisiä ja kauhistuttiin Lappajärven asukkaita. Heitä lyötiin tavattaessa – tai sitten ei. Lappajärveläiset olivat masentavan hyviä painimaan."

    Edellisessä sitaatissa olennainen on "tai sitten ei". Tiedän kokemuksesta.

    Brexitin syitä ymmärtääkseen kannatta tutustua Enoch Powellin elämään ja puheisiin.

    Max Hastings mainitsee hänet ensimmäisenä kirjassaan The Secret War luvussa, jonka alussa on oivallus siitä, että sotaa ei voiteta sotilaiden aivoilla.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Enoch_Powell


    VastaaPoista
  4. Bach oli noin 1,8 m pitkä, muistan sen kun olen samanpituinen. Ei pieni.

    VastaaPoista
  5. Eu on eliitin ja ison rahan asialla. Kun Britti ja Germaani keskustelevat, niin heidän identiteettiä ei määritä eurooppalaisuus. EU edellyttää, että määrittää. Idioottimaista politiikkaa, joka hajottaa koko liiton. Olen suomalainen. EUn pitää tukea sitä - muuten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten niin unioni muka edellyttää jotain ihmeen identiteettiä missään ihmisten keskusteluissa? Yhtä vähän kuin Suomikaan vaatii mitään identiteettiä vaikkapa turkulaisen ja oulaisen välisissä keskusteluissa. Tai missä muka EU kieltää suomalaisuutta? Typerää ja vahingollista identiteettivouhotusta on nykyään muutenkin liikaa. Ja jos et sattuisi tietämään, englantilaisetkin ovat germaaneja.

      Poista
    2. Germaanit on arjalaisempia kuin me.

      Poista
    3. Arjalaiset ovat mamuja.

      Toista maata ovat sen sijaan karjalaiset.

      Poista
    4. Hohhoijaa. Arjalainenhan on Hitlerin ja kumppaneiden keksimä huuhaatermi, jolla ei ole mitään tieteellistä arvoa. Nappasivat sen muinaisesta Intiasta. Kukaan normaalijärkinen ei sitä voi käyttää kuin pilailumielessä. Valitettavasti tännekin eksyy välillä erilaista huuhaata. Sanonpa vielä, että germaanisia kieliä puhuvatkin ovat keskenään geneettisesti hyvin eri- ja monenlaisia. Kuten vaikka suomenruotsalaiset verrattuna Belgian flaameihin. Tai norjalaiset baijerilaisiin. Afroamerikkalaisista tai englanninkielisistä intialaisista puhumattakaan. Mitään arjalaisgeeniä ei tietenkään ole, muualla kuin uusnatsien ja hörhöjen mielikuvituksessa.

      Poista
  6. Itse pidän Shakespearea huippujätkänä. Hänen kirjoituksensa ovat riemustuttavan hauskoja ja aika raisuja alkukielellä luettuna. Suurta iloa tuottavia joka lause.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kieli vaan on ikivanhaa ja vielä runousasuista, että ilo on tekstiä puurtaessa ja sanoja arvaillessa kaukana, vaikka miten osaisi nykyenglantia.

      Poista
    2. Kun olen muitakin sen aikakauden kirjoja joskus lueskellut, on tullut mieleeni josko ihmiset, siis ainakin itseään sivistyneinä pitäneet, puhuivat runomuodossa. Sellainen ajatus toistuu vähän väliä niitä lukee. Se on vain osoitus siitä että ihmiset olivat silloin fiksumpia kuin nyt. Joku viisaampi voi valistaa tämän seikan arvoituksen.

      Poista
  7. Iso-Britannia on ollut hankala EU:n jäsen, esimerkiksi heidän perusteettomat jäsenalennuksensa ovat nakertaneet yhteisön solidaarisuutta. Silti Brexit ärsyttää muun muassa koska se näyttää miten helppo demokratia on kaapata. Tännekin epäilemättä ilmestyy kommentteja brittien "vapaasta tahdosta" ja "demokratian voitosta", mutta demokratiassa ei ole kyse pelkästä äänestämisestä. Venäjälläkin saa äänestää. Täydellisesti toimiva demokratia on utopia, johon ei voi päästä, mutta johon pitää silti pyrkiä. Vaalien lisäksi se edellyttää muun muassa riittävän koulutettua kansaa joka kykenee ja haluaa ymmärtää, mistä äänestää (tähän luokkayhteiskunta ei kykene). Lisäksi tarvitaan totuuteen pyrkivä media. Se ei tarkoita yksiäänisyyttä, ideologisia eroja toki aina on. Tärkeintä on, että sisältöjä ei sanele opportunistinen taloudellisen voiton tavoittelu tai omistajan ideologia, vaan idealistinen pyrkimys hyvään journalismiin. Ei taida suurilevikkinen brittimedia loistaa tässä. Samalla on todettava että Suomessakin laatujournalismista pitää maksaa, mutta Suomen suurimman uutismedian puolueelliset jutut saa lukea ilmaiseksi. Lisäksi Brexitissä ärsyttää populistinen, amerikkalaishenkinen vapausretoriikka (Suomi on kyseisiä maita paljon vapaampi).

    VastaaPoista
  8. "Eu on eliitin ja ison rahan asialla."

    Juuri siksi Suomenkin vöyräs väki (kok ym.) sitä niin kiihkeästi puolustavat. Ja täkäläiset pikenttipojat ja vast. tytöt kaikuna perässä: Yle, HS ja muu "totuusmedia", erinäiset blogistit jne. ad infinitum...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketä perussuomalaiset sitten puolustavat kun vaativat rikkaiden veroja alennettaviksi ja tulonsiirtoja eli vaikkapa eläkkeitä leikattaviksi? Ne vaan peittävät tämän identiteettihöpötyksensä alle.

      Poista
  9. Joskus mun paljon kirjoja lukenut venäläinen ystäväni sanoi että maailmassa on vain yksi historiallinen suurkansa mikä EI OLE šovinistinen - italialaiset. Kaikki muut - venäläiset, kiinalaiset, britit, amerikkalaiset, arabit, saksalaiset, ranskalaiset, espanjalaiset - ovat ylimielisiä edelleen. Brittien maailmankuva perustuu imperialistiseen aikakauteen jolloin puoli maailmaa oli heidän. Ei siitä varmasti vapaudu helposti kun suuri osa heidän huippukulttuuristakin on peräisin tosta ajasta. Sama koskee venäläisiä. Saksalaisten ylimielisyyttä saimme täällä Virossa tuntea satoja vuosia. Muita kansoja tunnen vähemmän. Uskottava se kuitenkin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin harvat italialaiset allekirjottavat tuon.
      Olen istunut kuuntelemassa, kuin isäni ikäinen mies, Emilia-Romagna, sylki joka kerran perään, kun piti mainita Romagnan puolen väki.
      Tai miten Algherossa mies epäilee, ettei Bosassa asu sardinialaisia, vaan saattavat olla jotakin Savoijin ketkuja, tai horribile dictu, luulla olevansa italialaisia, jos nyt semmoisia jossakin on.

      Poista
  10. "... minulla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää perussuomalaisia tai maahanmuuton vastustajia. Olen kasvanut ympäristössä, jossa vastustettiin kortesjärveläisiä ja kauhistuttiin Lappajärven asukkaita."

    Olen huomannut, että netissä käydään vielä nykyäänkin kiivasta kylätappelua Seinäjoen ja Lapuan välillä. Eli on tuo muukalaiskammo voimissaan vieläkin "tietyissä" piireissä.

    VastaaPoista
  11. Kun pohdit, mistä tuo suoranainen vihastus brittejä kohtaan tulee, niin oma ehdotukseni olisi isänmaallisuus: siis eurooppalainen isänmaallisuus. Brittien lähtö osoittaa siitä, että he eivät halua olla osa samaa ihmisyhteisöä kuin me. He eivät halua jakaa kohtaloaan muiden eurooppalaisten kanssa ja alistua samoihin lakeihin. He jättävät nämä vapaaehtoisesti ja jopa iloa tuntien.

    Me puolestaan katsomme, että unioni, vioistaan huolimatta, on oma viitekehyksemme. Me tunnustamme hyvin perustuvalla tasolla saksalaiset, ranskalaiset, bulgarialaiset, kyproslaiset ja muut EU:n 27 jäsenmaan kansalaiset vertaisiksemme. Ei se voi olla vaikuttamatta pitkällä tähtäimellä ihmisen maailmankuvaan. Me olemme eurooppalaisia, ja vasta brittien lähtö herättää meidät tajuamaan sen. Unioni on jotain hyvin arvokasta, melkein, vaikkei aivan, yhtä arvokasta kuin oma kotoinen Suomemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EA

      Ketkä "me"?

      (Hmmm ... Yhteiset velat, bulgarialainen tai edes Bryssel-tasoinen korruptio, sakasalainen erengiapolitiikka, italialainen metsäpolitiikka, ranskalainen sisäpolitiikka, puolalainen ulkopolitiikka, ...

      Jaa että Suomi on mukana päättämässä? Tuo on iso vitsi. Ei yhdellä prosentilla mitään päätetä silloin, kun isompien intressit ovat toisessa suunnassa. Kolhoosimeininki on harvoin ollut suurikaan menestys.

      Toki muut saavat aivan vapaasti hoitaa omat hommansa, vapaakauppa käydään ja me noita muita kovasti kunnoitamme heidän omissa pyrinnöissään, joihin emme pyri mitenkään puuttumaan.)

      Poista
    2. Jos haluaa noin väheksyä Suomen vaikutusvaltaa, ei kannata äänestää seuraavissa vaaleissa. Äänesi on reilusti alle yksi prosentti kaikista äänistä.

      (Kasvihuonepäästöissä Suomi on muuten ainakin kokoaan suurempi maailmassa.)

      Poista
  12. Englannin opettajani 50-luvun lopulta, Diana Webster, sanoi jossain haastattelussa ymmärtävänsä englantilaisten brexit-intoa: heillä on saarelaisen identiteetti, ei mannermaalaisen.

    VastaaPoista