Sivun näyttöjä yhteensä

14. huhtikuuta 2019

Sivuvaikutukset



Miettiessäni japanilaisvalmisteisia männänrenkaita päädyin J.V. Snellmaniin. Kuvittelin mielessäni tapaamisen, jolla oli kauaskantoiset seuraukset. Saman kylän poikana juuri senaattoriksi nimitetty Snellman lienee harmistunut Voltissa rehvastelevaan Antti Isotaloon ja ryhtyi toimeen. Nimismies Hägglund siirrettiin Lappajärveltä Kauhavalle eli vastaamaan myös Härmän rauhoittamisesta, ja hyvin luultavasti keinoksi nimettiin ”keinoihin katsomatta”.

Snellmanin toimi on dokumentoitu. Ja mitä saman kylän poikiin tulee, todellisuudessa Snellman oli siis syntynyt merikapteeni-isänsä kotona Tukholmassa, josta perhe muutti tietoisesti ja tahallaan toiseen valtakuntaan eli Suomeen ja asettui Kokkolaan. Oman äidin kuoltua lapsivuoteeseen Janne vietti kesällä aikaansa äitipuolen ja isän luona Alahärmän Voltissa Palon tilalla. Koska Isotalo ja hänen Ylihärmästä ollut kaverinsa A. Rannanjärvi tavoittelivat kuuluisuutta ja saivat sitä, tapaaminen luonnossa on täysin mahdollista. 

Pohjanmaan rata tuli käyttöön näillä main vasta vuotta Snellmanin kuoleman jälkeen 1882, ja se lopetti myös häjyjen ajan. Ainakin Kauhavalla majaili monin ajoin kasakoita, joita saatiin nopeasti lisää tarvittava määrä.

Tuon tosiseikan puuttumista häjyjä koskevista kirjoista en lakkaa ihmettelemästä, kuten en sitäkään, että häjyilyn huippuvuodet sattuivat nälkävuosiin 1866-1868. Ylihärmästä oli muuten kotoisin ja lähtöisin myös Vihtori Kosola. 

Männänrenkaat liittyvät tähän asiaan siten, että Tokion seudulla niitä valmisti aluksi herra Honda, joka kehitti sitten renkaiden ympärille pienoisen mopon ja sen jälkeen jatkuvasti suurempia, ja autoja myös.

Honda ja Seiko ovat esimerkkejä siitä, miten aluksi jäykkä ja kohteliaaseen kopiointiin tyytynyt ja siitä huonomaineiseksi tullut teollisuus lopulta ymmärsi yhdistää käsityön ja taiteen ainakin kolme tuhatta vuotta jatkuneen tarkkuuden ja taidon palvonnan tehdastyöhön. Jopa Seikolla tehdään edelleen käsin kelloja, joita pidetään parhaita sveitsiläisiä parempina, mutta niitä ei myydä muualle ja kotikulmillakin hinta hirvittää.

Kaksi herraa, joista toisen takana oli 13 sukupolven riisiviinateollisuus rahoineen, luki sanakirjan avulla, että USA:ssa on keksitty aivan uudenlainen vekotin, joka vahvistaa heikonkin signaalin, ja onnistui ostamaan lisenssin transistoriin. He olivat keksineet, että nyt pitäisi olla radio, joka mahtuu paidan taskuun. Myyntimiesten rintataskuja suurennettiin vähän, mutta mukana kannettava pikkuradio oli valtava menestys. Nimi muokattiin latinasta (sonus), ja perään tuli nauhuri (Walkman) joka toistaa uudenlaista päätöntä kasettinauhaa, ja sitten väritelevisio, joka murskasi muiden markkinat.

Tarinasta käy ilmi, että kunnon ihmisille mahdoton ajatus oli kokeilla ja epäonnistua ja jatkaa näin, kunnes onnistuu. Nämä olivat sotateollisuudessa karaistuneita henkilöitä, joilla ”kasvojen menetys” ei ollut koko maailma. Mutta vähä vähältä Korea ja Kiina ymmärsivät yskän.

Taskussa kannettavaa höyrykonetta ei koskaan keksitty, mutta ilmastoa säästävä robotiikka tulee Kiinasta. Japanilaiset eivät koskaan keksi kunnon softaa, koska he pelkäävät epäonnistumista. Ehkä siksi katseet ovat jo kääntyneet Intiaan. Ja Kiina voitti jo Huawein ja Samsungin kannettavien laitteiden markkinoilta. 


13 kommenttia:

  1. Eikös se J.V. Snellman kuollut v. 1881? Taisi se Pohjanmaan rata valmistua muutaman vuoden päästä Snellman'in kuolemasta eikä vasta sadan vuoden päästä.

    VastaaPoista
  2. Mitkälie kaikki psykohistorialliset syyt tehnevät senkin, että Vennäältä saa ostostella säällistä ja jopa erinomattaista sotatavaraa monenlaiseen tarpeeseen, mutta sellaista leivänpaahdinta joka kelpaisi slaavilliselle saati muulle paahtajalle, sellaista ei synny niin millään. Mahtumattoman, pärisemättömän peräpäristäjän syndrooma mutta miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostetaan hävittäjät Venäjältä ja liberaalit voi hankkia päristimet sitten sieltä Usasta, Trump-malliset.

      Poista
    2. 70-luvulla ostin Leningradissa rannekellon, jonka hinta oli lyöty jo tehtaalla kellon takakanteen.

      Sellainen vaatimaton määrä ruplia ja kopeekkoja, että olisin vaihtamillani vanhoilla farkuilla voinut ostaa niitä kassillisen. Suunnitelmatalous oli silloin vielä voimissaan ... tai parempi ehkä sanoa, että se oli sitä suunnitelmataloutta.

      Poista
    3. Lienevätkö 70-luvulta peräisin olevat neuvostoliittolaiset rannekellot vielä käyttökunnossa?

      Joskus v.2005 moottoripyöräreissulta Keski-Euroopasta via Balticaa pitkin tullessani huomasin jonkun mutterin pyörän varusteissa löystyneen, eikä mukana sattunut olemaan juuri siihen sopivaa avainta. Latvialaisen pikkukylän rautakaupasta etsiskellessäni silmään sattui hyllystä harmaisiin, keltaetikettisiin pahvilaatikkoihin pakattuja pieniä pöytään kiinnitettäviä ruuvipuristimia. Hinta aparaatin kylkeen valettuna ruplissa, kassalla ihan eri valuutassa. Valmistusmaa USSR. Neuvostoliittolaista vientilaatua. Niitä sitten sen verran mukaan kun tavaroihin mahtui, muutamalla eurolla tuli hankittua sopivat joulu- ja syntymäpäivälahjat useammallekin tuttavalle ja sukulaiselle.

      Poista
  3. Tästä tuleekin mieleen vetää aasinsilta edesmenneeseen hallitukseen, jonka ns. kilpailukykyä koskevat toimenpiteet rajoittuivat pääasiassa työntekijiden olojen kurjistamiseen. Täällä Espanjassa saa silliä, mutta se on ruotsalaista, tanskalaista tai virolaista. Amerikassa ei tullut vastaan muita kuin Tylo-kiukaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raskaan työn raatajien ihana mansikkamaa Espanja siis "Lehti: Espanjan mansikat poimitaan kauheissa oloissa, poimijat kertovat riistosta ja seksuaalisesta hyväksi­käytöstä" : https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006070706.html

      Poista
    2. . . . kyse oli suomalaisten kilpailukyvystä, eikä espanjalaisista mansikoista.

      Poista
  4. Kemppinen, onko sinulla mielipidettä tai näkökulmaa ns. Vehkoo vs Lokka -kunnianloukkausjutussa? Tästä on kai jotkut oikeusasiantuntijat antaneet erilaisia mielipiteitä, jos jostain lukemani oikein ymmärsin. Ei tietenkään tarvitse olla, eikä haittaa jos ei ole. Kantaa siis. Mutta olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi siitä, onko kyseessä oikeudellisesti selvä asia vai tulkinnanalainen. Jos et ole juttua seurannut tai siitä tiedä niin ei sitten mitään, pahoittelen kysymystä :)

    T. Maallikko jota kiinnostaa erilaiset näkökulmat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä on se kuuluisa "syvien rivien oikeustaju" ja "maalaisjärki" kun tällaisia kysellään?

      Jos joku kylillä kehua retostelee olevansa semmoinen huoripukkia, että oksat pois, niin ei sen auta loukkaantua jos kaikki häntä huoripukin nimityksellä kutsuvat.

      Vehkoon saama kunnianloukkaustuomio on aiheeton.

      Poista
    2. Asiaa tuntemattomana sanoisin että niin ei ole. Vehkoo ilmiselvästi toimi lakia vastaan. Journalistin tehtävä ei ole muutenkaan esitellä mielipiteitään tai mieltymyksiään vaan toimia objektiivisesti ja raportoida faktoja.

      Poista
  5. Onkohan dokumentoitu, mitä Snellman luki Kokkolan Kokkokivellä (tuskin Motonetin luettelosta Kawasaki OE männänrenkaista)? https://flic.kr/p/6tGCcb

    VastaaPoista
  6. Ellen väärin muista, niin eduskuntavaaleissa pudonneen J. Niinistön historian väitöskirja käsitteli Antti Isotaloa ja häjyjä Alahärmässä?

    Paras opiskelukaverini TY:ssä lienee haudattu samalle kirkkomaalle Alahärmässä kuin A.Isotalo. Pitäisikin joskus käydä tämän Antin haudalla.

    VastaaPoista