Sivun näyttöjä yhteensä

4. lokakuuta 2018

Varokaa viisaita



Tavallisten ihmisten elämäkertoja on kerätty paljon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on harrastanut pitkään aineistoa, joka on valikoitu kertojien ammatin perusteella. Tuloksista on julkaistu kirjoja. Jotkut niistä ovat erittäin mielenkiintoisia.

Tuo aineisto on auttamattomasti aukollista. Ihmiset jotka lähettävät muistelmiaan ammatistaan, eivät ole tyypillisiä ammatilleen. Tavallisin elämäntarina on sellainen, jossa ei tapahdu mitään erikoista. Aika tavallinen on myös kertomus, jossa muistelijan suhteellisuudentaju ei toimi.

Oma propaganda ja yleinen mielipide vaikuttavat vahvasti omiin muistoihin ja mielipiteisiin. Pienet sotamuistelmat olivat täynnä muistumia sotaa edeltäneestä seikkailukirjallisuudesta tai sodan ajan rintamakirjeenvaihtajien journalistisia käänteitä.

Viisaiden elämästä on kirjoitettu aina. Tyhmien ihmisten ajatukset eivät ole juuri  koskaan kelvanneet painettaviksi.

Niinpä muutamat harvat kirjat, jotka julkaistiin ennen korrektiuden korostumista ja erikoisuuksien karsimista epätieteellisyytenä, ovat aidosti huvittavia. 

Nimimerkillä tohtori Cabanes (Docteur Cabanès) julkaissut ranskalainen lääkäri julkaisi ennen 1930-luvun alussa tapahtunutta kuolemaansa kolme nidettä kuuluisista mielipuolista. Oikeastaan hän piti kiinni hyvistä tavoista ja otsikoi teoksensa tittelissä ”Les grands nevropathes”. Se merkitsee lähinnä suuria hermotautisia. Myös suomen kielellä kirjoitettiin mieli- ja hermotaudeista. Freudin kuuluisaksi tekemä termi ”psykopatologia” esiintyy Cabanèllä usein. Se tarkoittaa psyyken sairautta ja on jäänyt vähälle käytölle, kun sen sanan psyyke että sanan sairaus merkitys on osoittautunut yhtä vaikeaksi kuin näiden kahden vuorovaikutus.

Kouluesimerkki voisi olla mahahaava. Sekä lääkärit että potilaat pitivät sitä rasittavien tai huonojen elämäntapojen aiheuttamana, ja leikkaushoitoonkin turvauduttiin usein. Sitten kävi lopulta ilmi, että vaivan aiheutti hyvin tunnettu helikobakteeri ja hakuteos toteaa masentavasti, että ulcus voi alentaa työkykyä jopa kolme viikkoa. Toki huomautetaan, että komplikaatioita esiintyy.

Cabané esittelee neurootikkoja Chopinista Dostojevskiin ja on hankkinut jostain runsaasti tietoja, jotka pitävät paikkansa tai sitten eivät. Kuvaillessaan esimerkiksi realismin ajan kirjailijoita hän tulee esittäneeksi kiehtovan realistisia kuvia. Victor Hugo piti huolellista kirjanpitoa sukupuoliyhdynnöistään ja aterioistaan ja liitti mukaan huolellisesti yksityiskohtaisia tietoja ja omia arvioitaan. Goncourt-veljekset, joiden nimeä kantava kirjallisuuspalkinto on edelleen Ranskan tavoitelluimpia, levittivät ympärilleen sairaalan tuoksua, koska he pesivät käsiään aamusta iltaan. Jos joku tuttava (Flaubert, Daudet jne.) teki kuolemaa, he kiirehtivät paikalle tekemään sattuvia havaintoja, joilla voi täsmentää omaa tekstiään. Veljeksistä toinen, Jules, meni niin pitkälle eläytymisessä kirjailijana olemiseen, että kuoli vähän alle 40-vuotiaana.

Kirjoittajalla näyttäisi olevan taka-ajatus tai teesi, jota hän ei kuitenkaan onnistu osoittamaan todeksi. Vuosisadan ykköstermi, ”nero”, näyttäisi alkujaankin perustuneen väärinkäsitykseen ikään kuin erilaisesta ihmislajista. On ihmisiä, jotka ovat käsittämättömän lahjakkaita monessa asiassa tai melkein kaikissa, mutta toisaalta taas oman neroutensa uhreja olivat esimerkiksi Stalin ja Hitler. Joka uskaltaa, lisätköön suomalaisia nimiä tähän…

14 kommenttia:

  1. Sairaalan tuoksusta: kun pistäydyin eräässä lähiseudun ruokalassa lounaalla, kesti vähän aikaa tajuta, miksi siellä haisi vanhusten hoitolaitokselta. Epäilin jo yhdessä pöydässä aterioivia vanhempia rouvia mummonhajun erittämisestä, kunnes tajusin, että käsien desinfiointiaineen annostelijahan se siellä sisääntulon vieressä haisee.

    Se minulle on vielä mystistä, miksi kirkoissa, seurakuntasaleissa ja temppeleissä uskontokunnasta riippumatta on aina samantyyppinen haju. Erilainen kuin muissa kokoontumistiloissa. Hieman pölyyn, ulkovaatteiden hajuun ja johonkin tunnistamattomaan tunkkaiseen liittyvä.

    VastaaPoista
  2. Oman neroutensa merkittävä uhri oli Mauno Koivisto.

    Valitettavasti.

    VastaaPoista
  3. Oman neroutensa sokaisemista suomalaisista tulee hakematta mieleen Paavo Väyrynen, Esko Aho ja Juha Sipilä. En tiedä paljonko herrat itse psykopatologioistaan kärsivät, mutta kansa varakkainta väkeä lukuun ottamatta kärsii, puhumattakaan kansallisomaisuudesta - erityisesti jälkimmäisen nerouden kohdalla. Käsittämättömintä on hinku saada maan perusinfra - vireillä mm. tiet, rautatiet, koko terveydenhoitojärjestelmä - myydyksi ulkomaille. Kaupantekijäisinä tarjolla on kansalaisten kukkaroiden ikuinen persraiskausoikeus ja verovapaus kerätyistä voitoista. Eikö sähköverkkojen lahjoittaminen ulkolaisille opettanut mitään? Tai lannoitetuotannon? Syntyi kilpailuetua kerrakseen.

    VastaaPoista
  4. Jotenkin yhdistän Pentti Haanpään Robert Walseriin, joka Stuttgartiin kyllästyttyään käveli kotiseuduilleen Sveitsiin ja lopulta ylipitkillä päiväkävelyillään viihdekirjallisuuden lukemisen lomassa käveli mielisairaala-aikoinaan lumeen kuolemaan, kuten oli eräässä romaanissaan ennustanut. Käveli ja käveli. Haanpää pyöräili ja käveli, Vikke Nilo käveli Neuvostoliittoon. Saapas-kirjassa käveltiin. Kuuluisassa kuvassa kävelee Haanpää aavalla nevalla. Haanpää ei lopulta onnistunut kävelemään vetten päällä. Tuollaisessa kävelyssä ei ole enää mitään Thoreau-filosofiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla Pate Teikka, joka sinne rajan taakse käveli. Päätaloa olen varonut muista syistä kuin viisauden tähden.

      Poista
  5. Jos Suomen monista yliopistoista joku keksisi hakea rahoitusta "mielensäpahoittamistieteen" professuurin oppituolin perustamista varten, niin Suomen Akatemiaan kannattaisi ehdottomasti laittaa hakemus sisään.

    Siellä on tänä vuonna rahoitettu tällaistakin tutkimusta:

    "Suomen Akatemia
    Rahoituspäätös

    Hakija / Yhteyshenkilö Keskinen, Suvi
    Organisaatio Helsingin yliopisto
    Tutkimusaihe Intersektionaaliset rajakamppailut ja tottelematon tieto aktivismissa
    Päätös 316445
    Päätöspvm 05.06.2018
    Rahoituskausi 01.09.2018 - 31.08.2022
    Rahoitus (€) 480 000
    Hankkeen julkinen kuvaus
    Sukupuoleen, maahanmuuttoon ja rasismiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnissa. Tämä hanke tutkii arkipäiväisiä rajakamppailuja ja yhteistoiminnallista tiedon tuottamista analysoimalla rasisminvastaista, feminististä ja siirtolaisten oikeuksia tavoittelevaa aktivismia. Hankkeessa selvitetään sukupuolen, etnisyyden, rodullistamisen, luokan ja iän merkitystä osallistujien välisten suhteiden rakentumisessa ja yhteistoiminnassa. Siinä jäsennetään uutta tietoa, joka syntyy erilaisten toimijoiden kohtaamisesta sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen näkökulmien sisällyttämisestä sosiaalisten liikkeiden tavoitteisiin. Hankkeessa yhdistetään useita laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä: osallistavia työpajoja, haastatteluja, havainnointia, kirjoituksia, autoetnografiaa ja kyselyä. Hanke kehittelee osallistavan toimintatutkimuksen menetelmiä."

    Lähde: http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus2&CLICKED_ON=&HAKNRO1=316445&UILANG=fi&IBIAPP_app=aka_ext&TULOSTE=HTML

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä itse ainakaan pystyisi arvioimaan tuon tutkimussuunnitelman hyvyyttä tai huonoutta. Ainakin tutkittavat asiat kuulostavat aivan relevanteilta ja ajassa olevilta.

      Poista
  6. No tuo nerous, tarkoittaisiko se jotenkin ylivertaiata älykkyyttä. Itse olen ajatellut että äly on hyvä, mutta vasta viisaus tekee siitä hyödyllistä. Viisas voi olla myös henkilö, jolla ei älykkyysosmäärä kiipeä huipulle. Näin ajatelee ainakin meikäläinen "Huipputhymien yhdistys MANSEn" jäsen.

    VastaaPoista
  7. Korjaus Haanpäähän: Pate Teikka oli se kävelijä eikä Vikke Nilo. Lapsus.

    VastaaPoista
  8. Näiden nerojen, etenkin tämän viimeisimmän, nerouden pahin tuotos lienee yliopistolaitoksen romahduttaminen, historiallisen suuri sellainen. Nerouden sisältönähän oli, että kaiken siellä on kädestä suuhun palveltava teknologiateollisuutta, ja kaikki muu on turhaa.

    VastaaPoista
  9. Monilahjakkuus: Tapio Rautavaara, Kauko Röyhkä.
    Tietäväinen älykäs: Jari Sarasvuo, Tuomas Enbuske.
    Mutta nerous, se on sittekin ehkä toista lajia.
    Esim. Väisälän veljekset. Vilho Väisälä meteorologi, Yrjö Väisälä tähtitieteilijä.
    Sanoisinpa että maailman huippua aikanaan.

    MM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomas Enbusken tietävyydestä en tiedä, mutta Jari Sarasvuo on lähinnä tietävänsä: puhetta kyllä piisaa, nimiä ja asioita droppaillaan, mutta lähempää tarkastelua "faktat" eivät välttämättä kestä. Toisaalta -tai ehkä juuri siksi- hänen radio-ohjelmiaan on hauska kuunnella. Assosiaatiot seuraavat toisiaan hämmästyttävällä tavalla niin, että Sarasvuota itseäänkin välillä (so. aika usein) alkaa naurattaa.

      Poista
  10. Tulisiko vanha rosvo uutta edullisemmaksi; hänellähän tulisi olla riittämiin?

    VastaaPoista