Sivun näyttöjä yhteensä

10. huhtikuuta 2017

Oikea aika




Historian taju vie välillä vikaan. Asiat ikään kuin seuraavat toisiaan ja johtuvat jostain. Todellisuudessa emme oikein tiedä, kumpi ohjaa, Stalin vai Pohjantähti. Oma vastaukseni on että ei kumpikaan.

Kuitenkin suunnistautuminen näkyväisen mukaan on aika alkeellinen keino.

Jos perustaa elämänsä tosiasioihin eikä mihinkään luuloihin, ei sellaisia asioita ole olemassa kuin ilma, tuuli, pakkanen tai helle. Eihän niitä näe. Lienevät taikauskoa.

Puhumattakaan linnuista. Ainoatakaan en näe nyt. Ääntä tosin tulee oven täydeltä, mutta ehkä metsässä on nauhureita ja kaiuttimia - -

Nämä ajatukset ovat ehkä peräisin kunnallisvaalien hartaista tunnelmista. Suur- ja supervaalit maailmalla luovat sellaista tunnelmaa, että kysymyksessä on vain aivoton viihde. Sitten Suomessa kunnallisvaaleissa tapahtuu kummallisia. Ihmiset ovat kaikenlaista mieltä ja äänestävät muutoksia.

Pilapiirrosten ja kauhusatujen hahmo ”kunnanpösö” on nyt kadonnut. Keinutuolien myynti on lopetettu.

On johdonmukaista, että myös paikallispoliitikoista on väkipakolla tehty kauppiaita. Moni ei osta, ellei heille myydä. Kaupan käy tavara, joka arvioidaan laadultaan siedettäväksi ja järkevästi hinnoitelluksi.

Itse en tiedä mitään kaupanteosta enkä harrasta politiikkaa. Sitä vastoin kiinnostusta herättää se, että Habermasin jo vanha ”julkisuuden rakennemuutokset” on todellakin monikollinen ilmaus.

Se julkisuus, jota toiset tavoittelevat ja monet kaihtavat, ei pysy paikallaan eikä säilytä kuosiaan.

Esimerkiksi sosiaalinen media ei ole syy, vaan seuraus. Julkisuuden rakenne nyt on vapaaehtoinen anonyymiys.

Kauan sitten oli sellainen aika, ettei ihmistä oikeastaan tarvittu, sillä riitti, että oli hieno nimi – aatelinen, muu arvonimi.

Joku sanoi eilen television vaalilähetyksessä, etteivät nuoremmat äänestäjät varsinaisesti tiedä, mitä tarkoittivat sanat ”oikeisto” ja ”vasemmisto” politiikassa.

Ehkä huomautus oli tarkoitettu kevyeksi, mutta se oli painokas.

Yleisistä asioista tuntee voivansa kirjoittaa, kun ei itse osallistu niihin eli kun on ojia, joissa ei ole omaa lehmää.

Silloin tällöin sattui vatsaan, kun ajatteli kaikkia niitä tuttaviaan, jotka olivat kiinnittäneet elämänsä kommunismi aatteeseen ja lopulta onnistunut ohjaamaan keskustelun puheeksi ”taistolaisuudesa”. Todellista työväenaatetta kannatti joinakin aikoina neljännes äänestäjäkunnasta. Jokin osa heistä käsitti ja myönsi itselleen tavoitelleensa turhaa koko ikänsä.

Hetki tuntuu oikealta tuon asian sanomiseen, kun näissä pikku kunnallisvaaleissa näyttää kertautuvat Euroopan ainakin kymmenen vuotta sitten oivallettu ongelma. Myös telaketjudemarit ovat menossa mailtaan.

Ensin katosi työ, sitten työväenliike. Ammattiyhdistysliike yrittää selvittää ongelman, miten toimia, kun ei ole enää ammatteja eikä yhdistyksiä.

Tällaisella puheella tarkoitan, että työpaikka tai ammatti oli ennen kuin Pikku Prinssin taivaankappale, pysyvä ja kiinteä, avaruudessa ja yksin. Nyt tilalla on verkostoja. Ihmiset vaihtavat vapaaehtoisesti tai pakon edessä asemiaan. Vielä hiljan vain liike-elämässä sanottiin, että seitsemän vuotta samassa työpaikassa on sopiva.

Nyt tuo ajattelutapa on paljon yleisempi ja tuollaiseen toimintaan on mahdollisuuksiakin, vaikka ei kaikilla. On oudostuttavaa nähdä, miten Kuopion torilla kalastellaan työntekijöitä Uudenkaupungin tehtaille.

Työn uutta ja ratkaisevaa asemaa korosti oikeastaan johtava ruotsalainen poliitikko, jolla oli rohkeutta sanoa terrori-iskun jälkeen, että maahanmuuttajien ansiosta Ruotsi on nytkin niin hyvä maa kuin on.

Repliikki ei aiheuttanut mainittavia vastaväitteitä. Suomessa tämä vaikeasti hahmotettava kuvio uusi työ – vanha työ – koulutus ikään kuin hahmottui kunnallisvaaleissa.

Elämme erikoisia aikoja.

Omia kuulumisia – sukuja juhlimassa syntymäpäiviä eli mitä mieluisin uusi versio olemisen tavoista. Ja nyt mukana on nuori sukulaispoika, jonka valmistautuminen sisäänpääsykokeisiin aiheuttaa minussa aivan uudenlaisen reaktion. On totta, että on luettava kovasti ja käytävä kursseja, mutta huomaan varoittelevani, ettei kuitenkaan liian kovasti. Harjoittelu on taitoa vuorotella ponnistuksen ja levon hetkiä.

Nuoret ihmiset suunnittelevat täysin järkevästi tulevaisuuttaan. Joudun itse miettimään uudelleen itsestään selviksi luulemiani asioita. Mitä syytä matematiikassa ja luonnontieteissä erinomaisesti menestyneellä on pyrkiä oikeustieteelliseen.

Vastaus hahmottuu ennen pitkää. Oikeustiede muuttuu. Tulevaisuuden osaajat tulevat olemaan toista maata. Se on onni.

Tämän kirjoituksen erikoislaatuinen kuva liittyy viikonloppuna käymääni keskusteluun. Joku kysyi, miltä tämän blogin Google Analytics näyttää. Tuolta. Palaan toiseen keskusteluun, joka antoi erikoisen paljon ajattelemisen aihetta. Miten kehittää luettu blogi, se oli kysymys. Vastaus alkaa: on aloitettava blogi vuosien 2005-2007 välisenä aikana.

Mielestäni alku on lupaava. Jatkosta jatkossa.


11 kommenttia:

  1. ..."maahanmuuttajien ansiosta Ruotsi on nytkin niin hyvä maa kuin on"...

    Tarkoittaako tämä sitä, ettei Suomi ole Ruotsin tasolla, kun täällä ei ole vielä ollut maahanmuuttajien tekemää terroristi-iskua?

    VastaaPoista
  2. Kiirutta on joten tyydyn näpsäisemään että blogistiprofessorin mieli on ikikiero, korkkiruuvikin on siihen verrattuna suora kuin sukkapuikko. Sellainen omanlaisensa, tiedättehän sen? Kaksipäinen, välissä se joustava väliosa.

    Mikäs, pihtiliike on jalkaväen klassikko.

    VastaaPoista
  3. JK: "...miten Kuopion torilla kalastellaan työntekijöitä Uudenkaupungin tehtaille" (...) "...johtava ruotsalainen poliitikko, jolla oli rohkeutta sanoa terrori-iskun jälkeen, että maahanmuuttajien ansiosta Ruotsi on nytkin niin hyvä maa kuin on."

    Minun nuoruudessani Kuopion torilta oli lähdettävä ihan omin päin ja kenenkään kehottamatta Tukholman tehtaille.

    Ei kuitenkaan tuolla ruotsalaispoliitikolla ollut rohkeutta sanoa, että maahanmuuttajissa on eroja. Vai missä lienevät ne Ruotsin maahanmuuttajalähiöt, joissa ongelmia aiheuttavat sopeutumattomat suomalaiset jälkeläisineen?

    (Varmaan tähänkin joku vetää sielunsa kumpujen yöstä slussenin sissit ja finne igenit.)

    VastaaPoista
  4. Joku taisi kirjoittaa, että poliittinen jakolinja menee nykisin Trumpin ja Putinin tukijoiden ja heidän vastustajien välillä.
    Vasemmiston pitäisi nyt aloittaa alusta uudestaan ja perustaa uusi puolue yhteisesti sovittujen arvojen pohjalle ja nämä nykyiset voisi viedä Työväen museoon.
    Tiedonantajan jakajille pruukaan joskus sanoa, että olen eri uskossa ja joskus kysäisen; milloin se Stalin tulee uudelleen. Kimmo Rentolan on todennut, että Stalin se henkilö, joka on vaikuttanut eniten Suomen itsenäisyyteen.

    VastaaPoista
  5. '...etteivät nuoremmat äänestäjät varsinaisesti tiedä, mitä tarkoittivat sanat ”oikeisto” ja ”vasemmisto” politiikassa.'

    Laitilassa valitsivat valtuustoon sarjaturpaanvetäjäpersun (25 tuomiota). Oli nähtävästi antanut riittävästi näyttöjä niin vasemmalla kuin oikeallakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitte puutu enää kuin Sarjahukuttaja Kiteen valtuustosta.

      Poista
  6. Luin jostain että Suomen suosituinta blogia, taisi olla joku lifestyle aiheinen, lukee kuukausittain keskimäärin 130 000 ihmistä. Jukalla näyttää olevan keskimäärin yli 120 000 lukijaa kuukausittain. Ei paha. Yritin etsiä netistä suosituimpien listaa, mutta ei sattunut silmään. Mahtaakohan moista olla edes olemassa?

    VastaaPoista
  7. Tulevaisuuden Valtiopäivät etsii uusia muotoja demokratian toteutumiselle ja yhteisten asioiden hoitamiselle. Millaisia poliittisia toimijoita uusi aika vaatii? Missä ovat politiikan start upit, kokeilukulttuuri ja parhaat uudet ideat – ja mitä instituutiot voisivat oppia politiikan toisinajattelijoita? 4.5.2017 Porvoossa.

    https://tulevaisuudenvaltiopaivat.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Demokratia alkaa toimia, kunhan valtio hävitetään.

      Poista
  8. Nyt näyttää olevan nuorten aika ja naisten aika kunnallispolitiikassa ja hyvä niin, onpa muutamia uusia maahanmuuttajiakin päässyt mukaan. Näkemykset monipuolistuvat. Hyvä, jos jotkut nuoretkin ehtivät panna aikaansa ja energiaansa yhteisten asioiden hoitamiseen ja houkutella muita nuoria edes äänestämään.

    Ruotsissa suomalaisten jälkeläiset alkavat olla ylpeitä juuristaan ja näkyä eri forumeilla - eikös se Jimmie Åkessonkin ole puolisuomalainen? Seuraava sukupolvi ainakin on jo sopeutunut. Geenien sekoittuminen on vain hyvästä, ja ketkä meidän lastemme vanhuuden turvan maksavat, kun suomalaisnaiset eivät enää tahdo hankkia lapsia?

    Näistä ja muista ajankohtaisista asioista oli hauska kuulla nuorten kiivastakin väittelyä viikonloppuna, kun oli sukua enemmälti koolla. Ja oli niitä pääsykokeisiin valmistautuvia meilläkin - mutta eivät erityisemmin näyttäneet haluavan kuulla neuvoja. Kai se on niin, että jokaisen on löydettävä oma opiskelutyylinsä.
    EG

    VastaaPoista
  9. Ruotsalaiset säikähtyivät kunnolla, kansankodin perusturvallisuus järkkyi. Sosiaalidemokraatit vaativat jo, että perustetaan kaksi uutta poliisikorkeakoulua, koulutetaan 10.000 uutta poliisia vuoteen 2024 mennessä ja tehdään poliisin ammatista houkutteleva, korotetaan palkkoja ja parannetaan varustetasoa. - Kukaan viranomainen ei voi taata sataprosenttista turvallisuutta, sanottiin juuri TV:ssä. Eipä tietenkään. Yksittäinen sekopää voi iskeä missä tahansa.
    EG

    VastaaPoista