Sivun näyttöjä yhteensä

21. marraskuuta 2016

Rekry


 

Miksi valinta kaikkein tärkeimpiin tehtäviin on kaikkein huterin?

Kansanvallan ydin on siis kansan edustaminen, koska suora vallankäyttö näyttää toimivan vain hyvin määritellyissä ja pienissä asioissa.

On aika sanoa, että kansan edustaminen on legenda. Se ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. Törkeinkin hirmuvaltias sanoo edustavansa joko hallittaviaan, jotain jumalaa tai esi-isiä. Kaksi jälkimmäistä sisältää selvän viestin. Ellei jumalia tai esi-isiä tyynnytellä, kansa kärsii.

Nyt kuulemma eletään sopimusyhteiskunnassa. Talouden Nobel-palkinto myönnetään aiheellisesti sopimusteorian tuntijalle. Taustalla on 1700-luvun ajatus yhteiskuntasopimuksesta.

Jos kysyt juristilta, sopimus tarkoittaa tahtojen yhtymistä. Sana kuuluu oppiin oikeustoimista. Perusesimerkki on kauppa. Toinen haluaa myydä ja toinen ostaa. Kun hinnoista sovitaan, tahdot yhtyvät ja kauppa syntyy. Perustilanteessa ei tarvitse edes sanoa mitään. Kiinteistönkaupassa tarvitaan paperi ja kaupanvahvistaja. Testamentti on vielä tarkemmin säännelty. Avioliitto on pääosin sopimus. Sekin edellyttää, että vihkijällä on kelpoisuus tuohon toimitukseen ja lain määräämää muotoa noudatetaan.

Olen vihkinyt. Ei käynyt samoin kuin toiselle tuomiokunnan notaarille, joka vahingossa julisti virkansa nojalla eteensä kokoontuneet mieheksi ja naiseksi. Kaavan mukaan olisi pitänyt olla mieheksi ja vaimoksi.

Huomautan tässä poliittiseen teoriaan, että sopimus (pactum nudum) on hyvin uusi keksintö. Feodaalinen alistaminen ja alistuminen on paljon vanhempi. Ennen suurta vallankumousta toimineet filosofit tiesivät, että ”sopimus” edellyttää vapaaehtoisuutta ja myös jonkinlaista tasavertaisuutta, mutta eivät tehneet asiasta numeroa. Poikkeuksia on, mutta ilman toisin toimimismahdollisuutta puhe sopimuksesta on väkinäistä.

Jos muutan mieleni, voin raitiovaunussa palata pysäkilleni tekemättä sopimusta (matkasta ja lipun hinnasta). Lipunostaminen on esimerkki vakiosopimuksesta – ehdoista ei voi neuvotella. Myös vaikeampi kysymys sopimuspakosta on kuvassa. Jos toimin normaalista, voiko raitiovaunun kuljettaja jättää lipun myymättä ja osoittaa minulle ovea?

Ihmisoikeuksista siinnyt syrjintäkielto voi olla ongelmallinen. Voiko K-Rauta kieltäytyä myymästä minulle polttopuita, jota heillä on esillä runsain määrin ja halpaan hintaan?

Tiedätte hyvin, että esimerkki on lapsellinen ja keksitty. Olen itse nähnyt nuoren kyltin ”ei mustalaisille”.

Edustus on vaikea termi. Bengt Holmströmin taloustieteen muuan keskeinen ongelma on agenttikysymys, ”agency”, jonka voisi myös suomentaa toimimiseksi toisen lukuun.

Työsopimus on kaikkein sotkuisin käsite. Työtä tehdään toisen lukuun eli hyväksi tämän johdon ja valvonnan alaisena. Viimeksi mainittu on ns. direktiomomentti.

Harva se päivä esimerkiksi opettajat valittelevat vanhemmista, jotka yrittävät antaa heille sitovia ohjeita eli esiintyvät opettajien työnantajina.

Lähellä oleva käsite on toimeksianto. Direktio on erilainen. Lääkäri ei suostu hoitotoimenpiteeseen, joka on hänen ammatillisen harkintansa mukaan vahingollinen, vaikka potilas pyytäisi sitä. Osakeyhtiön hallituksen jäsen ei ole osakkeenomistajan alainen eikä siis noudata kadulla saamaansa neuvoa. Siitä on laajat säännöt, miten osakkaiden tahto ilmaistaan ja toteutetaan yhtiössä.

Kun Uuteenkaupunkiin palkataan tuhat työntekijää, heidän paperinsa katsotaan ja ainakin osa joutuu työpaikkahaastatteluun. Valmet haluaa tehtävään sopivan ja pätevän työntekijän, järkevällä hinnalla. Länsi-Metroon haetaan toimitusjohtajaa kissojen ja koirien kanssa. Vaatimukset ovat kovat ja kokemuksesta pitää olla näyttö.

Edessä on suuri muutos työnvälitysalalla. Pelissä on myös ammattiyhdistysliikkeen asema ja arvovalta. Hyvin vaikea kysymys on työehtosopimuslaki, vuodelta 1948. Sillä on saatu aikaan mahtavia tuloksia ja se oli käänne parempaan aikoinaan.

Nyt pakotteet ja itse kysymys yleissitovuudesta edellyttävät uutta harkintaa. Juuri tätä nykyinen hallitus kai tarkoitti, vailla menestystä.

Nykyinen järjestelmä ja sen mukana osa työoikeutta on olemattomien olojen mukainen.

Kokemukset eri puolilta maailmaa ovat aika johdonmukaisesti huonoja. Halukas voi lukea sodanjälkeistä historia. Siinä oli tosi vääntö, kun järjestelmiä muokattiin uuteen uskoon.

Ainakin jotkut yksityiset firmat ovat taitavia hankkimaan työntekijöitä. Ongelma kohtaa yksityistäkin: mistä saisin hyvän siivoojan. Vastaus ”lähimmästä siivousfirmasta” ei ole välttämättä hyvä. Remonttimies voi olla ihan ongelma.

Taloustieteen sopimusteoria vastaa. Kysynnällä ja tarjonnalla on suuri merkitys. Välitysyritys tai reppufirma menettää nopeasti markkinoita, elleivät sekä työvoiman ostajat että myyjät ole kohtuullisen tyytyväisiä.

Tietojeni mukaan on olemassa erittäin hyviä ja kalliita muutto- ja kuljetusliikkeitä. Parhaat toimittavat toiselle puolelle maapalloa jopa likaisen sukan sängyn alta. Sattuneesta syystä olen seurannut viime aikoina putkiurakointia. Nähdäkseni noissa tehtävissä on samat ongelmat kuin rakennusalalla laajasti, nimittäin lähinnä johto ja työntekijät. Ja tietenkin hinnat, jotka eivät vastaa työn laatua.

Haluaisin nähdä ainakin presidentinvaalissa ehdokkaiden CV:n eli ansioluettelon – uskottavan – nipun suosituksia ja etenkin rekrytoinnin ammattilaisen lausunnon. Ja pääsykokeen tulokset.

Eräin osin tilanne ei ole enää se, että edustuksellisessa järjestelmässä on valuvika.

Se on halki.

 

18 kommenttia:

  1. Miten länsimaiset demokratiat ja erityisesti ns. hyvin ajattelevat piirit länsimaissa suhtautuvat siihen, jos äänestät suurin joukoin ja keskiluokan johdolla alkavat edustaa vääriä mielipiteitä ja äänestävät väärin? Tältähän se nyt vähän alkaa näyttää.

    On ilmeisesti otettava kovat kenot käyttöön, kun median totaalinen ilmaherruus ei enää tunnu riittävän haluttujen tulosten saavuttamiseen. Ajatusrikollisuuskäsitteen käyttöönotto ja säälimätön soveltaminen lienee seuraava uudistus. Mutta mitä sen jälkeen? Jotenkin jäljet pelottavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matiaksen edustama ajattelu ei siis näy mediassa riittävästi. Johtuisiko siitä, että kyseinen ajattelu on niin kovin jyrkkää.

      Poista
    2. "Matiaksen edustama ajattelu ei siis näy mediassa riittävästi."

      Niin, mietin vain, mitä tapahtuu, jos äänestäjien enemmistö alkaa ajatella systemaattisesti väärin (Brexit, Trump, jatkossa ehkä Ranskan vaalit, jne). Mahtuuko äänestäjien enemmistön mielipide silloinkaan mediaan, jos tuo mielipide on "kovin jyrkkä" (ts. väärä jonkun mielestä).

      Poista
  2. Englantilaisen Ken Loach`in hyvin otteessaan pitävä elokuva I, DANIEL BLAKE näyttää työnvälityksen arjen ja ihmisten nöyryyttämisen. Tämäkö meilläkin on edessä?

    VastaaPoista
  3. Yhdysvaltojen -ja suomen - valitsijamiesvaali järjestelmä luotiin aikoinaan, koska arveltiin kansan olevan liian valistumatonta,suoraan henkilövalintaan. Joku voi näin ajatella vieläkin, mutta on systeemi joka näkökulmasta vanhentunut.
    Presidentin ja muissakin vaaleissa pitäisi äänestäjien nuodattaa kylmää "työhönotto soveltuvuuskriteeriötä", turha hurmos joutaa pois. Joka haluaa nähdä "hyviä tyyppejä", menköön katsomaan Turhapuro filmejä.
    Britannian uusi pääministeri aikoo alentaa yritysveroja ja poistaa henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa. Tälläinen heijastuu ketjureaktiona kilpailijamaihin.

    VastaaPoista
  4. 90-luvulla bussikuskeissa oli rasisteja. Somali yritti mennä ratikkalipulla bussiin, ilkeä setä repi lipun.

    VastaaPoista
  5. Taas samaa mieltä. Olen jo pitkään ajatellut, että vähintäänkin presidentin virkaan pyrkivät pitäisi velvoittaa mielentilatutkimukseen, jolla joskaan ei voitaisi ehkä estää virkaan pääsyä äänestyksen tuloksena, ainakin saataisiin vihjeitä siitä, mitä tuleman pitää...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  6. Yksityisoikeudellinen, vapaan tahdonmuodostuksen tuloksena syntynyt sopimus tuli oikeustoimen perustyypiksi filosofiassa 1600-luvulla ja käytännön juridiikassa 1700-luvulla. Käytännössä se ei oikeastaan enää ole todellisuudessa oikeustoimen perustyyppi.

    Erilaiset vakiosopimukset ovat kaikkein selvimmin kuvattavissa ajattelemalla niitä alistumis-herruus-oikeussuhteina. Esimerkiksi yleisötilaisuuteen osallistuja alistuu siihen, että järjestäjän asettama järjestyksenvalvoja voi kohdistaa hänen henkilökohtaiseen vapauteensa kohdistuvia, julkisoikeudellisluonteisia pakkotoimia (esim. säilöönoton) eikä näistä toimista sovita yksityisoikeudellisesti. Tosiasiassa mitään neuvotteluasetelmaa ei ole eikä osallistuja voi lippua ostaessaan edes tietää näiden turvajärjestelyjen, joista säädetään laissa, toteutustavasta. Samalla lailla julkiseen kulkuneuvoon nouseva alistuu siihen, että hänen lippunsa voidaan tarkastaa ja liputtomana matkustavalle anta tarkastusmaksu. Tämän kuvaaminen tasa-arvoisena sopinussuhteena on aivan keinotekoista.

    Aivan vastaavasti työsuhteen kuvaaminen työvoiman myyntinä on järjetöntä, sillä työntekijän asemassa olennaista on nimenomaan asettuminen osaksi työpaikan sosiaalista rakennetta työnantajan johdon alaiseksi. Työnantaja ei osta tiettyjä työsuorituksia vaan määräysvallan päättää näiden työsuoritusten toteutustavasta, -järjestyksestä ja -ajasta.

    Epätasa-arvoisen oikeussuhteen malli on tarkempi, sillä se sisältää selkeämmän ajatuksen oikeussuhteen luonteesta. Tasa-arvoisessa oikeussuhteessa lähtökohtana on se, että sopijapuolet ovat toisiaan kohtaan velvolliset ainoastaan sopimussuhteen täyttämiseen. Epätasa-arvoinen oikeussuhde perustuu molemminpuoliseen lojaliteettiin. Lähtökohtana on se, että herruutta saa käyttää vain hyvän tavan eli yhteisön sille asettamien rajojen mukaisesti. Esimerkiksi yleisötilaisuuden pitäjä saa heittää ulos vain häirikön. Toisaalta osallistujan on oltava tilaisuudessa ihmisiksi. Samoin työnantajan on käytettävä työnjohto-oikeuttaan tiettyjen rajoitusten puitteissa. Jos tätä yrittää kuvata ideaalisen tasa-arvoisen sopimuksen sisältönä, päätyy äkkiä varsin hankalaan ja sotkuiseen sopimuskonstruktioon. Sen sijaan, mikäli ajattelee tätä hyvän isännän ja alaisen moraalisina, mutta juridisesti sitovina velvollisuuksina keskiaikaiseen tapaan, on suhde paljon helpommin määriteltävissä.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kirjoituksistasi. Olisiko mahdollista kirjoittaa avaavasti vuonna 2014 voimaantulleesta rikoslaista vainoaminen? En ymmärrä lakikieltä liiaksi, eikä sen tulisi olla tarpeen minun tietää. Haluaisin saada selvyyden siihen, että kyseessä ei käsittääkseni ole asianomistajarikos, jolloin asiasta tietoinen syyttäjä on velvollinen nostamaan syytteitä rikoksesta, mikäli nämä ovat hänen tiedossaan. Jos syyttäjä laiminlyö tietoisuudessaan olevansa velvoitteen nostaa syyte asiasta, mihin hän syyllistyy?

    -Ulfberht

    VastaaPoista
  8. Osa edustuksellista järjestelmäämme on nykyisin EU. Sillä on käsiteltävänään kauppasopimus Kanadan kanssa, CETA-lyhenteellä tunnettu. Sopimuksen ratifiointiprosessi on alkamassa Euroopan parlamentissa. Heidi Hautala (vihr) kertoo kirjoituksessaan prosessin etenemisestä: "CETA-sopimus saapuu Euroopan parlamenttiin virallisesti 21. marraskuuta. Tästä päivästä alkaen mepeillä on puoli vuotta aikaa sen käsittelylle. Poliittinen kähmäily on johtamassa siihen, että normaali prosessi ei tällä kertaa päde. Parlamentin ”suureksi koalitioksi” nimitetty keskustaoikeiston muodostama enemmistö, johon kuuluvat kokoomuksen ryhmä EPP ja sosialistien S&D, on juoninut asiat niin, että CETA kulkee parlamentin läpi silmänräpäyksessä. Ryhmät haluavat, että sopimuksesta äänestetään jo joulukuussa." Tarina on polveileva, mutta tässä yhteydessä riittää kun kiinnittää huomiota tuohon "poliittinen kähmäily on johtamassa siihen, että normaali prosessi ei tällä kertaa päde" -kohtaan. Kun sopimukset ja säännöt eivät päde, vallitsee vahvimman oikeus ja anarkia. Pelastukoon ken voi (mutta minne ja miten?)!
    http://www.heidihautala.fi/ceta-skandaali-parlamentissa/

    VastaaPoista

  9. Ja kolmannen korvapuusti. Noinhan käy kun kaksi sopii kolmannen pään yli. Rakentamisen moraalihetteiköstä puistattavia strooreja piisaa halki vuosikymmenten. Vastavalona kuin auringonkilo puhtaista akkunoista joku Paavo Nurmi ja fanittajansa. Olikohan Rytillä ja Kekkosella muuta yhdistävää lainkaan kuin ymmärrys Nurmen sisäisestä suuruudesta ?

    Rumemmalle puolelle heittääkseni, luin Rakennusliiton 6 euron työvoimatarjouksesta. Sen alkuidea oli varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaalta, vasurisiipi. Opintotuella ja opiskelija-asuntolassa plus muu opintososiaalinen kulttuurivaltiollinen kasvatustuki, kai sitten 6 euroa käy palkasta. Sitten siellä on ankara veronumerotatuointi. Jokaisen työntekijän kaulasta roikkuu tunnistekortti, veronro ja nimi. Pääluottamusmies ja Rakennusliiton suojeluskuntasoturit erottavat omat pimeistä. Tunnisteen ajoivat Jyrki Katainen ja Velipekka Numminen maaliin.

    Oliko Katainen hikeentynyt Kesärannan remonttityömaan liivimiestyönjohdosta. Baltteja polakkeja ja kirjavavaa väkeä raksoilla ja ojanpohjilla ahertaa, mutta organisointi on saatu suomalaisten käsiin. Harmaa(kin) talous kukistettu. Korvapuusti on rakentamisen koneellistaminen, c(k)onstioikaisutekniikat, epäkelvot materiaalit hirmukustannukset päättymättömän sähläämisen takia.

    Kaiken pyhittää tilaajavastuulaki. Sen kompromissi-epämääräiset velvollisuudet on digiloikattu tänäpäivään. Kohta talot horjuvat savibetonijaloilla, mutta saapihan johtaa päätteeltä ja on tosiaikainen kuva tilanteesta. Että missä se paku nyt luuhaa ja onko oikea pultti matkassa tällä kertaa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekee mieleni kysyä, että onko tällainen sekavuus yritystä syvällisyyteen vai vaan keskenjääneiden ajatusten ilmaisua ja mahdollisten lukijoiden halveksuntaa?

      Poista
  10. Trump presidenttinä on vielä suuri kysymysmerkki.

    Sitäpaitsi presidenttiehdokkaiden CV:t ennustavat mitä ilmeisimmin erittäin huonosti sitä, mitä tuleman pitää siltä, joka tulee valituksi.

    Ainakaan maailman suurpolitiikan muutoksia kenenkään CV:t eivät ennusta mitenkään.

    Niinkuin vallankumouksiellinen talousnero J.M. Keynes lausui aikoinaan: Tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut - se voi sisältää mitä tahansa.

    VastaaPoista
  11. Miksi valinta kaikkein tärkeimpiin tehtäviin on kaikkein huterin?
    Niin ... Erkki Raatikainen vainaan mukaan usein tästä syystä: joku valitaan ettei jotain toista valittaisi. Ja onnesta äpö valittu uskoo omien ansioidensa ratkaisseen sen valintansa; pää ei aina kestä nousuputkea.

    VastaaPoista
  12. Ranskan tuleva presidentti toimittajan työhönottohaastattelussa!
    Presidentin mallia ja mallia toimittajille.
    PT
    https://www.youtube.com/watch?v=fAqdavNCGZQ

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti valitaan Trump 2016, Le Pen 2017, Väyrynen 2018.

      Poista
  13. Tämän päivän laskennan mukaan Clinton on saanut yli 2 miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump.

    VastaaPoista