Sivun näyttöjä yhteensä

22. elokuuta 2014

Mehiläishoitoa



Tolkun ihminen kiertää kaukaa eräät aiheet. Miksi mennä hyppimään ilman housuja mehiläispesille? - On siinä joskus ajatusta.

Tämä muuan Heikkilä väittelee ”kielellisestä esihistoriasta ajassa ja paikassa”. Luin väitöskirjan ymmärtääkseni otsikon, mutta en valitettavasti onnistunut. Johdannon kahdessa ensimmäisessä kappaleessa vyöryvät sanat ”maa”, ”valtio”, ”valtakunta” (rike), ”kansa”, ”kansakunta” (nation), ”historia” ja ”esihistoria”.

Kielen esihistoria voisi tarkoittaa päätelmiin perustuvia menneisyyden kielimuotoja, kun historia olisi havaittuja eli kuultuja tai luettuja muotoja. Luulin että ”kielihistoria” tarkoittaisi juuri tuota.

Esihistoriallisen ajan kieli tai kielet tarkoittaisi nykyisen Suomen tapauksessa kieliä ennen vuotta 1150. Tuo vuosiluku on tietysti mielivaltainen. Pian sen jälkeen Snorri Sturluson kertoo Egilin saagassa miten norjalaiset ja kveenit taistelivat karjalaisia vastaan pohjoisen tuntureilla ja saivat paljon saalista.

Pidän kyllä enemmän siitä kertomuksesta, jossa muuan mahtimies ryypiskeltyään kuselle mennessään astuu aitan vintillä harhaan, tipahtaa ja hukkuu olutsammioon. Jos saisin vielä kerran osallistua raittiuskilpakirjoituksiin, ottaisin kenties otsikokseni tämän tarinan alkoholin vaaroista.

Kuten oli jo puhe, tämä kielitieteilijä perustelee sen minua miellyttävän kannan että ”lappi” viittaa erillään eläjiin, ei nykyisten saamelaisten esi-isiin. Hänen huomautuksensa, etteivät sen enempää suomalaiset kuin saamelaisetkaan ole asuneet tällä niemellä ”ikimuistoisista ajoista”, pitää luultavasti paikkansa. Saamelaisten yhteys jääkauden aikaiseen Komsan kulttuuriin on hyvinkin mahdollinen, mutta ei todistettu. Tutkijan kielitieteellisiä perusteluja, varsinkaan etymologioita, en ole pätevä arvioimaan. Hänen luullakseni uusi korostuksensa, nimittäin balttilaisten ja germaanisten kielten (kantakielten) suurempi vaikutus mm. täkäläisiin paikannimiin, tuntuu erittäin hyvältä. Kaipaamaan jään suurempaa selvitystä slaavilaisvaikutuksista. Novgorodista käytiin Perämerellä ja Lapissa taajaan jo ennen historiallista aikaa, siis noin vuodesta 900. Sitä ennen seudulla kaiketi pitivät jöötä kielisukulaisemme.

Enbusken Lapin asutusta ja maanomistusoloja koskeva tutkimus ei herätä vastaväitteitä. Nykyjuristi ei ehkä välttämättä ymmärrä luonnonoikeuden ongelmaa puhuessaan oikeudesta johonkin esi-isien ehkä asuttamaan alueeseen. Väkivalta on vahvempi tekijä kuin omistusoikeus. Sekä feodaalinen että myöhempi järjestelmä perustuivat sotilasjoukkoihin, joilla oli voimaa tappaa tai karkottaa asukkaat ja siten myös mahdollisuus antaa heidän asettua johonkin.

Sekaantumatta keskusteluun Pohjoisen maanomistusoloista ennen ja nyt toistan vain taas kerran, että välillä kuulemani keskustelu esimerkiksi suomalaisten evakkojen ja heidän jälkeläistensä oikeuteen luovutetun Karjalan kiinteistöihin ei oikein kolahda. Miksi miettiä sellaista, mikä ei kaikkien oikeudellisten keinojen puuttuessa voi toteutua? Ainoa mieleen tuleva keino Laatokan rantatonttien saamiseksi olisi hyökkäyssota. Se ajatus ei tunnu minusta hyvältä.

Omista töistäni esitin eilen seuraavan ajatuksen. Olen oikeastaan tyrmistynyt, miten vähän ja miten myöhään nykyisen maamme pohjoisosaa on tutkittu. Hetkittäin tulee sellainen tunne, että tieteellisen tutkimuksen kohteeksi on valikoitunut etenkin aiheita, joista tutkijoilla on ollut mihinkään perustumaton käsitys etukäteen. Paljonko Lapissa oli asukkaita ja paljonko puuta vuonna 1900?

Miksi nämä Kihlmanit ja Ramsayt saivat niin helposti rahaa kalliisiin tutkimusmatkoihin Pohjoiseen? Kyllä vastaukseksi tarjoutuu: löytämättömät luonnonvarat, etenkin jalometallit ja vähä vähältä muukin, minkä voisi muuttaa rahaksi. Puutavara alkoi saada arvoa 1860-luvulla, enkä usko sattumaksi, että A. Osw. Kihlman oli ensin kasvitieteen tutkija ja ylimääräinen professori ja kohta sen jälkeen poliitikko ja talousmies ja sitten metsäteollisuusmies sekä omistajana että liikkeenjohtajana.

Metsätieteilijöistä etevin oli ensin professori ja sitten pääministeri (A.K. Cajander). (Nämä tunnetut Kalelat ovat muuten tämän Cajanderin jälkeläisiä).

Tällä viikolla olen kallistumassa sellaiseenkin ajatukseen, että Suomi on huonosti tutkittu. Näyttää olevan todella paljon asioita, joita emme ole halunneet tietää. Saamelaiset ovat huomion kohteena kansainvälisesti tunnustettuna alkuperäiskansana. Esihistoria ei siihen vaikuta. Metsistä joudun murehtimaan, mihin katosivat kommunistien hyvät esimerkit riistosta. Nyt tietämäni perusteella olisin valmis sanomaan, että nimitykseen ”jätkä” kiteytyvät aika n. 1890 – 1970 oli suureksi osaksi ihmisten mitä julminta riistoa osittain ja ajoittain ala-arvoisissa olosuhteissa. Ansiokehitys ei ole alkuunkaan samaa paria kantohintojen ja metsäteollisuuden liikevoittojen kanssa.


Tosin taisi Kekkonenkin puhua tähän suuntaan. 

17 kommenttia:

  1. Ennen raittiuskilpakirjoituksia 50-luvulla opiskeltiin läpi vihkonen. Muistaakseni ne kerättiin tarkkaan pois. Sisällössä oli viina kaiken pahan alku ja juuri. Olisi hieno päästä lukemaan näitä vihkosia, voisi arvailla miksei sanoma mennyt täysin perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lankoni kertoi tutunsa tuomarin tarinan käräjillä olleesta tapauksesta jossain Savon perukoilla. Syytettynä oli kansaakoulun (lyhyt oppimäärä) käynyt metsuri. Hän oli jäänyt kiinni pontikankeitosta. Tuomari oli ihmetellyt kuinka metsuri oli osannut rakentaa viimeisen päälle hienot pannut. Syytetty oli kertonut voittaneensa koulussa raittiuskilpakirjoituksen ja saaneensa palkinnoksi kirjan, jossa kauhisteltiin viinan kirousta. Mutta siinä oli ollut myös tarkka kuvaus pontikkapannuista ja pontikan keittämisestä. Ilmeinen tarkoitus oli osoittaa kuinka epäterveelistä pontikka on. Kirjasta oli selvästi käytännön hyötyä.

      Kalevi Kantele

      Poista
    2. Ei meillä mitään vihkosia opiskeltu. Opettaja luki tarinan, jossa viinaa juonut mies hyppäsi kamalaksi lopuksi jyrkänteeltä alas pullot kilisten ja viina maahan liruen.
      Sitten tarina kirjoitettiin omin sanoin.
      Köyhän perheen lapsena muistan ihmetelleeni miksei mies juonut kaikkia viinojaan, sillä opettajan tarinassa sitä tärvääntyi pullon rikkoutuessa maahan.
      Kyllä meillä isä aina joi pullon loppuun asti.

      Poista
  2. Niin, myös korkeinta oikeutta ja sen jäsenistöä on tutkittu todella vähän ja kehnonlaisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellisiin viitaten, tutkittavaa riittämiin.

      Poista
    2. Poliisi on tosiaan ollut huolimaton..

      Poista
  3. Aiheeseen erittäin löyhästi liittyvänä: Marko Nenosen Lapiolinjalla-työttömät pakkotöissä 1948-1971 oli itselleni lukukokemus, kiinnostava tutkimus puoliunohdetusta aiheesta. Osa pakkotyönä rakennetuista teistä rakennettiin ensin, suunnitelmat valmistuivat vasta myöhemmin.

    VastaaPoista
  4. Valtaeliitti on aina pyrkinyt siihen, että sen tajunnanmuodostus tapahtuu suomenkielisen kansan ulottumattomissa. On uskomaton saavutus, että se on kyennyt ylläpitämään unelmansa myös EU:ssa, jota luotiin maailman kehittyneimmäksi hallinnoksi.

    VastaaPoista
  5. Kuriositeetti. Tuttuni, nyt suomenkielenopettaja tutki 70-luvulla Ruijan (Finnmark norjaksi) suomenkileistä paikkannimistöä Vårdön ympäristössä Pohjois-Norjassa ystävänsä kanssa. Reppu selkään, patikoiden ja liftaten. Yöpymiset maalaistaloissa.

    Merkinnät karttaan. Talvella aikava kortistointi laitoksella.

    Markku af Heurlin

    VastaaPoista
  6. Lisää huomioita. Hämeessä, ainakin Lempäälän ympäristössä on paljon flaamilaisperäistä nimistöä (jotenkin näin muistan erään esitelmän). Nimi Fleminghän tarkoittaa flaamilaista.

    Häme - Tavastland. Mistä Tavastit ova tulleet ja nousseet mahtiasemaan? Tietääkö kukaan?

    MafH

    VastaaPoista
  7. "Metsistä joudun murehtimaan, mihin katosivat kommunistien hyvät esimerkit riistosta. Nyt tietämäni perusteella olisin valmis sanomaan, että nimitykseen ”jätkä” kiteytyvät aika n. 1890 – 1970 oli suureksi osaksi ihmisten mitä julminta riistoa osittain ja ajoittain ala-arvoisissa olosuhteissa."

    Ettäkö ihmisten riisto olisi loppunut. Olemme sokeita tämän ajan ilmiöille, no thaimarjanpoimijoista kyllä puhutaan. Eivät kai ne metsätyömiehet tunteneet itseään riistetyiksi. Olosuhteet joita sanotaan nyt ala-arvoisiksi, olivat silloin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa nälkäkuolema. Eikä se raha hukkaan ole mennyt, katsokaapa vaikka Serlachiuksen taidemuseon laajennusosaa Mäntässä.
    http://www.serlachius.fi/fi/museomme/gostan-paviljonki/
    Olen ihmetellyt, miten esim. Euroopassa on niin monia kieliä pienellä alueella. Itsestään selvä selitys on kai, että ihmiset haluavat puhua eri tavalla erottautuakseen ryhmäksi, kansaksi.

    VastaaPoista
  8. Tolkun ihminen saattanee jättää mutta joko en ole tolkun ihminen tai ehkäpä en välitä olla tolkuissani, tilapäisesti. Keksin huijauksen.

    Suuriin lukuihin mieltyneille laskennon (calculus) harjoitustehtävä, kas tässä:

    Työmarkkinatukea ei makseta lauantailta ja sunnuntailta. Työttömän on tehtävä työttömyydestä ilmoitus myös viikonlopun ajalta.

    1. Tehtävä
    Selvitä kuinka monen tunnin työviikkoa meillä noudatetaan.

    Työmarkkinatuen olemassaolon aikana edellä mainituista viikonlopun päivistä kertyy henkilötyötunteja joista ei makseta työmarkkinatukea.

    2. Tehtävä
    Vastaa valitsemalla vaihtoehto:

    a) 100 mrd. tuntia
    b) 1000 mrd. tuntia
    c) 10 000 mrd. tuntia

    Edistyneille lisätehtävä:

    d) kaikki edellä luetellut vaihtoehdot yhteenlaskettuna ja kerrottuna x:llä, määritä x:n arvo.

    3. Tehtävä erittäin edistyneille: (tämän ratkaisua saa yrittää mikäli on yrittänyt vastata 2. tehtävään)

    Muunna henkilötyötunnit henkilötyövuosiksi ja jaa ne työttömien tämänhetkisellä lukumäärällä. Lisää täten saadut henkilötyövuodet heidän keskimääräiseen eliniänodotteeseeensa. Kuinka vanhoiksi keskimäärin he tulevat elämään? Vastauksessa sadan vuoden tarkkuus on riittävä.

    I. H.

    VastaaPoista
  9. Itse luin jostain jotain nykyistä tutkimusta Hämeen historiasta ja siinä oli mielenkiintoinen oletus saamelaisista. Tämän tutkimuksen mukaan saamelaiset olisivat jossain vaiheessa jakautuneet ainakin kahtia. Tämä tunnetumpi osa olisi jostain syystä jatkanut matkaansa pohjoiseen, mutta myös Hämeen alueelle olisi jäänyt melkoinen määrä saamelaisia.

    Häme itsessään oli kai aikanaan etnisesti melkoinen sekasotku, joka muodostui pikkuhiljaa sinne muuttaneista sekalaisista siirtolaisista. Hämeessä oli jotain, joka takasi sinne tulleille jonkinlaiset paremman elämät ainekset. Ilmeisesti se liittyi jollainlailla metsään ja kasvavaan turkiskauppaan.

    Itse Hämeessä puhuttu kielikin oli kai jonkinmoinen saamen ja kantasuomen sekoitus, jossa oli harvinaisen paljon lainasanoja muista kielistä. Tätä taustaa vasten sanan ”lappi” erillään eläjää tarkoittava merkitys kuulostaa jopa varsin todennäköiseltä.

    En sitten tiedä mikä merkitys sillä on, että kun puhutaan hämäläisten "verotusmatkoista" pohjoiseen, niin aina puhutaan lappalaisista, mutta kun viitataatan samanismiin ja noituuteen, niin silloin puhutaankin saamelaisista. Ilmeinen selitys voi olla se, että nykyiset kirjailijat ovat asiat erottaneet, mutta yhtä hyvin se voi myös merkitä sitä, että alunperin sanoilla oli eri merkitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten mielestäni hyvä teoria/arvaus, kunhan alkukappaleessa sanan "saamelaiset" muuttaa muotoon "saamenkieliset".

      Perusteena se, että Lapin saamelaiset eroavat geneettisesti erittäin paljon kaikista eurooppalaisista, mukaan lukien suomalaiset. Jos osa heistä olisi jäänyt Hämeeseen, se näkyisi geenitutkimuksissa.

      Esittääkö Tri Heikkilä väitöksessään edes oletusta etnisten saamelaisten alkuperästä? Hehän ovat baskeihin verrattava mysteeri.

      Poista
  10. "Ainoa mieleen tuleva keino Laatokan rantatonttien saamiseksi olisi hyökkäyssota. Se ajatus ei tunnu minusta hyvältä."

    Ei onnistu. Pitää olla voittoisa puolustussota, jossa kyetään valtaamaan Karjala. Nykyinen kansainvälinen oikeus käsittääkseni kieltää valloitukset hyökkäyssodassa ja Suomi sitä varmaankin noudattaisi. Puolustussodassa valloittaminen lienee kuitenkin täysin sallittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten olisi reilu maanvaihtokauppa?

      Johan Venäjän edellinen rakastettu johtaja Stalin sellaista ehdotti, eivätkä venäläiset kai näe ehdotuksessa mitään vikaa edelleenkään. Päinvastoin he pitävät suomalaisia syyllisinä vuoden 1939 rajaselkkaukseen, kun emme tyhmyyttämme vaihtoon suostuneet.

      Toteutetaan se vaihto nyt. Molotovin paperit varmaan löytyvät jostakin. Vastineeksi lupaamme olla liittymättä Natoon.



      Poista
    2. Kunhan kyse on samasta vaihtokaupasta..

      Poista