Sivun näyttöjä yhteensä

7. joulukuuta 2012

Eliitti juhlii







Skannasin valokuvia ja seurasin syrjäsilmällä linnan juhlia. Viihtyisää ja kodikasta.

Joku sanoi tänään että liitti juhlii. Juuri niin. Sanojalla oli jotain muutakin, sillä hän tähdensi, että eliitti juhlii kansan kustannuksella. Totta sekin.

Tuollaiset totuudet on helppo tunnustaa, koska ne ovat epämääräisiä eivätkä merkitse käytännössä juuri mitään. Puhuja jatkoi ehkä omasta aloitteestaan – en todellakaan ollut tarkkaavainen – urhonhypyllä, josta päätellen tämä on jollain lailla EU:n vika. Tuota yhteyttä on tietysti vaikea nähdä. Tai ainakaan minä en näe. Puhuja jatkoi, että unionista olisi kiireesti päästävä, koska historia todistaa, että valtioliitot eivät koskaan toimi, kuten ei toiminut Neuvostoliitto eikä Jugoslavia.

Sitä en tiedä, mihin hän unohti Saksan liittotasavallan tai sen toisen suuren, Amerikan Yhdysvallat, jonka osavaltiot näyttävät merkityksettömiltä vain riittävän kaukaa tarkasteluna – niin kaukaa, että norsu näyttäisi siltä etäisyydeltä kirpulta.

Samassa yhteydessä lausuttiin pontevasti, ettei Suomea yhdistä muu kuin talvisota, joka oli oikeastaan voitto. Kieli ei yhdistä maata, koska täällä on kaksi kieltä, ja useampaakin kuulee puhuttavan. Sitä ei mainittu, että tuossa talvisodassa taisteltiin kahdella kotimaisella kielellä yhtä (tosiasiassa useaa) ulkomaalaista vastaan.

Vihjailut suomenruotsalaisten epäisänmaallisuudesta ennen ja nyt saivat minut ennen kehottamaan vihjailijaa pistäytymään Kirkkonummen, Siuntion tai näiden muiden lähikuntien sankarihautausmailla. Enää en viitsi, koska minulle isänmaallisuus ei ole sama asia kuin talvisota.

Isänmaalisuutta en käsitä liioin niin, että se olisi jotenkin sama asia kuin nationalismin eräs muoto, käsitys oman kansan (miten se määritelläänkään) salaperäisestä paremmuudesta naapurikansaan tai kehen tahansa verrattuna.

Tätä on tässä verkkopäiväkirjassa aina välillä sivuttu ja todettu, että ”toinen” näyttää olevan yleinen pelon ja vihan kohde. Kun käsitys muista kansoista oli utuinen, tapeltiin naapurikyläläisten kanssa, tai välillä naapureiden.

Osmo Jussila toteaa uuden Neuvostoliitto-kirjansa alussa selvän tosiasian. Lenin oli varsin keskinkertainen ajattelija, mutta pahaksi onneksi häneltä puuttui tykkänään käsitys utopian eli unelman ja todellisuuden erosta, jota pidetään yleensä suurena. Kun tuo kuilu tuli vastaan, keinoksi tarjoutui väkivalta.  Ja nämä suuret valtioliitot, Neuvostoliitto, Saksan kolmas valtakunta ja sitten myös kiina alkoivat käyttää kansainvälisyyttä (kosmopolitanismi) rikosoikeudellisena terminä. Toisten ymmärtämisestä tai jäljittelystä ammuttiin. Ellei ollut paukkuja, hirtettiin. Ellei ollut köyttä, keksittiin muita keinoja.

Eikö ole mielenkiintoinen yhteys. Voimakkaimmin kansallista utopiaa ajaneet poliittiset yksiköt, tässä esimerkissä valtiot, kehittivät kattavimmat terrorijärjestelmät.

Olisi mielenkiintoista elää vielä sen veran, että jos tuo EU sattuisi kaatumaan syystä tai toisesta, näkisi suuntaavatko kieltäjät kiukkunsa seuraavaksi YK:hon. Eikö se olisi sopivat kohde? Sehän pyrkii myös rajoittamaan kansojen oikeuksia esimerkiksi ihmisoikeuksia ajamalla.

Ymmärtäminen on vaikeaa, varsinkin näin kun on juuri järjestetyn eliittijuhlat omalla kustannuksella ja nähnyt taas kerran, miten paljon ihmisiä yhdistäviä asioita on. Siis sellaisia kuin esimerkiksi kauniit valokuvat.

Lainaamani puhuja sanoi, ettei Suomi ole todellisuudessa itsenäinen valtio, koska monilla menee niin huonosti.

Tämä oli mielestäni verkkoon jäljentämisen arvoinen lause. Tuli sellainen tunne, että ikään kuin ymmärtäisi jotain. Tähän mennessä, kaikkien näiden vuosikymmenien aikana, mieleeni ei ole juolahtanut, että itsenäisyydellä ja yhteiskunnallisella hyvinvoinnilla olisi jokin keskinäinen yhteys. Kiinnostavaa. Joitakin vuosikymmeniä sitten väitettiin, että Suomi saavuttaa aidon itsenäisyyden vain liittymällä Neuvostoliittoon. Senkin opin uskojia oli.

14 kommenttia:

  1. Suomi ei ole yksin kansojen saaristossa, vaikka onkin aika omaleimainen maa. Emme ole ruotsalaisia (korkeintaan suomenruotsalaisia) emmekä venäläläisiä, emmekä virolaisia saati amerikkalaisia tai saksalaisia. Olkaamme siis suomalaisia (mukaeltu sanonta). Mutta suomalaisuus yksin ei takaa hyvää tai edes siedettävää elämää. Niinpä viitekehys voisi olla Eurooppa, jossa vuosisataisten vihollisten saksalaisten ja ranskalaisten ero on jo huomattavasti pienempi kuin suomalaisten ja venäläisten. Ovathan Suomi ja Venäjä tosin eläneet samassa valtiossa, mutta nyt se näyttää olevan onneksi utopiaa - ainkin havainnoitsijan mielestä. Pian - ennen kuin ovi sulkeutuu - pitäisi liittyä luonnolliseeen kumppaniin eli Pohjois-Atlantin organisaatioon, mutta kansa ei sitä nyt halua ja kun haluaa, voi olla myöhäistä. Ja se on suurelle itäiselle mieluisa asia, olemme idän etupiiriä tahdomme tai emme. Kansan päätös syntyy kansan tahdosta ja sitä on kunnioitettava. Onko kansa aina oikeassa, sitä on pahdotonta sanoa. Ratkaisu tehdään tuntemusten ja tuttuuden perusteella, järkisyyt jäävät taka-alalle,

    VastaaPoista
  2. Se vain on eri asia, missä tarkoituksessa joku Lenin oli kirjansa kirjoittanut, ja mitkä olivat todelliset intentiot alkujaankin. Hänen maapaossa täällä Suomessa lausumansa mukaan kansalle kirjoitettiin enimmäkseen, mitä kansa halusi lukea, "aina jotain".

    Sortumatta akronismiin voimme ehkä hahmottaa eron vakavampien ja taas vähemmän kunnianhimoisten teosten välillä.

    Ja taustalla kansankosiskelussa löydämme yhden universaalin poliittisopportunistisen piirteen; tietyn tyypin poliitikot, kuten meillä Väinö Leskinen, ovat aina puhuneet, mitä kuulijat haluavat kuulla. Tästä syystä yleensä ihmiset saivatkin Väiskiltä, mitä halusivat, esim. palkankorotuksia.
    Hygienian nimissä jätän nimeämättä, ketkä nyt edustavat tätä sortimenttia kohkaajia. Josko tuo tehtävä olisi muutenkaan nyt niin maata kaatavan vaikea.
    Siis ei rautalankaa.

    Mutta takaisin Leniniin, hän oli älykäs, ja omalla alueellaan vakuuttava sanoja, mutta sujuvasti (kuin eräs vihreä guru meillä) siirtyi sektorilta toiselle, asiantuntijavallan väärinkäytön puolelle, jatkaen siitä vain pseudoargumenttien kanssa samalla kerran hiotulla katu-uskottavalla vakuuttavuudella - niin kuin ymmärtäisi itsekin mistä puhuu.

    VastaaPoista
  3. Ei unohdeta Kanadaa, Australiaa, Sveitsiä jne.

    VastaaPoista
  4. Itsenaisyys on hieno asia!

    DDR oli itsenainen; kyllahan itsenaisessa valtiossa voi olla vieraita joukkoja.

    SUOMI oli itsenainen jo 1960 luvulla; kyllahan itsenaisen valtion sisaisiin asioihin sai Neuvostoliitto puuttua!

    Itsenainen Suomi jarjesti Mauno Koiviston ym johdolla oman pankkikriisin.

    Itsenainen Suomi voi tehda tyottomia Itameren rikkidirektiiveilla, tyollistettyjen korkeilla palkoilla ja elakkeilla, kilpailukyvyn rapauttamisella yms.

    VastaaPoista
  5. Itsenaisyys on hieno asia;

    Itsenainen Venaja valitsi Leninin ja Stalinin;
    Iusenainen Saksa valitsi Hitlerin 1930 luvulla;
    Itsenainen Kiina valitsi Maon;
    Itsenainen Japani valitsi oikeaksi tappaa ja raiskata keisarin nimeen!

    VastaaPoista
  6. sinikkarasanen@gmail.comlauantaina, 08 joulukuuta, 2012

    Niinpä niin Kemppinen,
    eliitti juhli,
    ja taas kerran tuntui pahalta. Miksi kummassa tällaisia kekkereitä järjestetään, miksi ei edes kerran voisi toimia toisin?
    Se siitä, mutta talvi- ja jatkosotaa seurasi vielä Lapin sota. Et sivunnut sitä.
    t. Sinikka Räsänen

    VastaaPoista
  7. Kelpaisiko Leninin ja Stalinin väkivallan syyksi mitenkään niin yksinkertainen syy kuin pelko. Vallankumouksen yhteydessä tehtiin niin suuria rikoksia, että kostajia oli odotettavissa joka nurkan takana. Venäjän kokoista maata ei ollut ihan helppoa ottaa valtaansa. Lenin esitetään puhumassa kansanjoukoille, puheellako se maa otettiin haltuun. Väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon, mutta ei silti koko Pohjolaa. Sitten tietenkin uutta uljasta NL:a rakennettaessa oli ihan kätevää käyttää vaarallista väkeä ruokapalkalla toimivana työvoimana, kunnes kuolivat ja korvattiin uusilla. Pelkäävä ihminen on vaarallinen.

    Linnan juhlat olivat hienot, koolla oli Suomen pätevin joukko. Oli soidinlaulun ja soidintanssin taitajia, oli muodollisesti päteviä, mutta valtaosa lahjakkaita asoidemme hoitajia. Onneksi ei tarvinnut kuunnella niitä Tarjan jazz-porukoita enää.

    Eikös Kiinakin ole luotu väkivallalla, väkivallalla se on pidettävä koossakin, toistaiseksi. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

    VastaaPoista


  8. Eikös ne slaavit alkaneet suunnittelupöydältä (kuten Valistuksen tiet.materialisti kuntauudistuksensa 6.12.-12) ja toki sotajuonella, Mainila ja äkkinäinen päällekarkaus, hallituskin valmiina santoriossa Terijoella ? Sodanjulistus jäi väliin ja siitä minulle on vuosikymmeninäni tehty identiteettiä. Einar W. Juvelius tarinoi tästä sodanjulistuksesta feodaali+ritariajalta vuonna 1930 Suomen kansan aikakirjoja selaillessaan. Halikonlahden pohjukassa sijaitsi 1400-luvun puolimaissa Jussi Olavinpoika Hornin ja Hannes Dalhusen kartanot ja molemmat herrat katsottiin soturisäätyisiksi ja itseorientoituviksi persooniksi, ei standardoiduiksi työvoimayksiköiksi Sotunro 123abc. No, suukovun jälkeen tämä Dalhusen julisti sodan ja luki asiansa ja uhkasi vahingonteolla. Samalla kertaa hän poltti Hornin kartanon ja paineli Tallinnaan odottamaan tepsikö vai eskaloituisiko. Että tätä on sodanjulistus, aristokratian hyötyliikuntaratsastuksen alkujulistus. Asiaa käsiteltiin vertaisryhmissä Tallinnan autonomiakaupungin ja Turun piispan Mauno II Tavastin toimesta.

    Mikäkö tässä ottaa päähän ? Esimerkiksi se etten tiennyt mitään 1940 vuoden robottipanssareista enkä että kun Taipaleen joen länsipuolella Summassa miehitetyistä tankeista nousi kuskeja, he haastoivat suomea ja karjalaa. Ja sitten se etten tiennyt mitään varjopankki-instituution muotoutumisesta uuden ylimystön nostattamiseksi Ilmarisilta ja Fidelityiltä kaapattuina tarkoitusperänä. Tyhmyyteni ällöttää, voisin itkeä.

    Eivät kyllä tienneet pankkitarkastajatkaan eivätkä poliittiset päällekatsojat. Asiasta irvistelee rahasosiologi ja ihmishistorian vakavasti ottava Gary B. Gorton uusimassa kirjassaan Misunderstanding Financial Crises, monikko siis. Sama mies joka viimeisen kriisin alusvuosina toimi luottovakuutusaktuaarina AIG:ssä ja johon Ben Bernanke viittasi hätäpäissään "mistä puskasta kriisi tuli" ,että lukekaa Gortonia.

    Kirjan VIII luvun motttositaatista lainaan pari lausetta: systeemin sementiä ovat lakinormit koskien yksityisen oikeutta. Monimutkaisessa raha/velka taloudessamme kun perusta järkkyy, laillisten sääntöjen betonipohja kadottaa lujuutensa. Päinvastoin siitä tulee heikkouden lähde. Elastisuus joka normaaliaikoina voisi haitata luottovirtausta, muodostuukin välttämättömyydeksi kriisin oloissa. Sivilisaatiomme on osannut pelastaa itsensä suomalla moratorioita ja lykkäämällä/purkamalla sitovien velvoitteiden toimeenpanoa. Tätä on suvereenin hallitusvallan käyttö, alkaen keisarikunnan vapaakaupungeista ja sadoista kaupunkivaltiosta Euroopan kristikunnassa.

    --Ja panisinko sen vielä selvemmin, että tämä periksianto siis tarkoittaisi Euroopan unionissakin samaa kuin europpalaisessa Yhdysvalloissa tarkoitti. Köyhempien ja liikavelkaantumiseen narrattujen pelastamista ja rikkaampien hyötyjäpiirien panemista taakan keventäjiksi. Näin tehtiin heti Bushin hallinnon toipuessa shokistaan 2008 alkaen. Euroopassa ilmeisesti rullataan eri peliä jossa aiotaan nujertaa mahtavat sen sijaan että vain maksatettaisiin heillä. Näännytystaistelu on arvaamaton laji kuten kaduilta kuuluu. Ja Citystä ja Wall Streetiltä. -Nuo sitaattiotteet olivat A.H. Felleriltä rooseveltvuodelta 1933, Harvard Law Review. Niin todellakin, meilläpäin kansallissosialistien vallankumousvuosi.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. "Lenin oli varsin keskinkertainen ajattelija, mutta pahaksi onneksi häneltä puuttui tykkänään käsitys utopian eli unelman ja todellisuuden erosta, jota pidetään yleensä suurena."

    Minusta EU täyttää kaikki utopian tunnusmerkit jopa paremmin kuin kommunismi tai NL konsanaan.

    Olisihan se niin kiva, kun me tässä vain kaikki yhdessä ja toinen toistamme tukien ja muuta maailmaan ylevämmin arvoin ja niille vähemmille veljille esimerkkinä...

    Mutta jumalauta, kun Ranskan tai Saksan kansallisen edun yli ei mikään kävele - ei niin mikään. Ja pikkuvaltioiden ininä täytyisi jotenkin saada loppumaan sekin.

    Ja kun se "muu maailma" kaiken kukkuraksi ajaa sekä vasemmalta että oikealta ohi tästä meidän EU:stamme sen enempää välittämättä.

    Väkivaltakoneiston puuttuessa ennuste tälle meidän utopiallemme ei ole edes yhtä hyvä NL:lle sen alkuaikoina.

    Joten: Oliko se nyt sitten niin viisasta tuhota loppukin kansallista yhtenäisyydestä ja huolellisesti ajaa alas kaikki se, jota yhteisessä muistissa on pidetty arvokkaana ? Milläköhän argumenteilla ajetaan maassa läpi tulevat kiristys- ja kurjistustoimet, kun kansalliseen yhtenäisyyteen, etuun ja historiaan ei enää sovi talkoissa vedota ?

    - "Seuraava miljardi Kreikan kautta Saksan pankeille, koitetaas pojat nyt vielä ?"

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/12/07/myos-saksalaiset-laskivat-suomen-osuus-kreikka-paketista-09-miljardia/201243430/12

    Kansallisen näkökulman painottaminen on tervettä ja tasa-arvoista kansainvälisyyttä - ei Impivaaraa.

    VastaaPoista
  10. On myös nostalgiautopisteja, jotka kaipaavat 1950-luvun kansakoulua, suomenkielistä Suomea, missä opettajat olivat sotaveteraaneja, luterilaisuuden tehtävänä bolshevismin nujertaminen ja asennossa laulettiin Suomen ratsuväen marssia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tuollainen kansakoulu oli 30-luvulla, mutta ei 50-luvulla. Mistäkö tiedän? Olin siellä.

      Poista
  11. Niin:
    Puhuja jatkoi, että unionista olisi kiireesti päästävä, koska historia todistaa, että valtioliitot eivät koskaan toimi, kuten ei toiminut Neuvostoliitto eikä Jugoslavia.

    Sitä en tiedä, mihin hän unohti Saksan liittotasavallan tai sen toisen suuren, Amerikan Yhdysvallat, jonka osavaltiot näyttävät merkityksettömiltä vain riittävän kaukaa tarkasteluna – niin kaukaa, että norsu näyttäisi siltä etäisyydeltä kirpulta.


    Olisiko sitten se liima noissa kahdessa viimeksimainitussa, -yhteinen kieli?

    VastaaPoista
  12. Matti Klinge sanoi eilisessä Kultakuumeen haastattelussa Linnan juhlista, että ”…onhan se mielenkiintoista ja kaunista ja varsin poikkeuksellista maailmassa … koko kansa rakastaa eliittiänsä …” http://areena.yle.fi/radio/1706821

    Olin aamusta kuunnellut Pentti Linkolan 80-vuotis haastattelun (oli aika kankeakielinen toimittaja, se häiritsi) joiden juhlintaan Klingekin aikoi Sääksmäelle mennä osallistumaan. Tuli kontrastia lisää, kun vielä Ylen Areenalta katsoin vuonna 1974 taltioidun Ilaskiven ja Linkolan keskustelun, joka tapahtui kalastajan pihassa Sääksämäellä.

    Sellaista en suinsurminkaan suostu ymmärtämään, että joku maksaa 10 000 euroa jostakin vaatteenkutjusta yksiä juhlia varten! Sen hintaisia ihokkaita päällensä pukevat juhlijat ovat edenneet jo niin kauas jopa suomalaisesta eliitistä, etteivät he enää todellisuudessa elä.

    VastaaPoista
  13. Suomen kaksi suurinta kauppakumppania ovat myös lähimpiä naapureitamme. Kummankaan kieltä ei meillä haluta osata. Toisen kanssa on hävitty vaikka miten monta sotaa sen jälkeen kun siitä tuli oikeasti valtio, aika monessa maa on miehitetty, ja edelleenkin siellä on resurssit menetellä kanssamme ihan niin kuin parhaaksi näkee. Pitäisikö YYA-sopimus saada takaisin kun kerran kansa on edelleen Paasikiven-Kekkosen linjalla?

    VastaaPoista