Sivun näyttöjä yhteensä

26. kesäkuuta 2012

Uskonto pois


Kyllä uskonnon opettamisen kouluissa voisi lopettaa. Siinä sivussa voitaisiin varmistaa, että toisen kotimaisen kielen opiskeleminen olisi vapaaehtoista eli valinnaista.

Päivän uutistarjonnassa vilahtaneita ”elämänhallintaa” ja ”vuorovaikutustaitoja” kouluaineina vierastan ja pelkään pahaa epäonnistumista, jos niitä yritetään opettaa. Ajatus on ymmärrettävä. Mutta jos vuorovaikutuksella tarkoitetaan tunteiden ja ajatusten ilmaista ja niihin vaikuttamista, työmaa ei lopu kesken. Jopa väittely eli taito perustella väitteitä, on huonoissa kantimissa.

Lakimiehistä osa saa elantonsa tehtävistä, jossa on usein mukana vastapuoli. Kokemukseni mukaan yliopisto-opetus ei juuri kykene kasvattamaan näitä kykyjä, vaan ne jäävät työelämässä opittaviksi. Tosin käytännön kursseilla opitaan asiointia ja asiakirjojen laatimista.

Juristeille ei riitä demagogia eli suomeksi kikkailu. Väittelyssä olisi kuten suullisessa menettelyssä tuomioistuimessa osattava esittää oikeat perustelut oikeassa järjestyksessä oikean aikaan. Lisäksi työ on enemmän kompromissienhakemista kuin oikeassa olemista.

Toinen argumentoinnin ydinalue, nimitäin politiikka, on yhtä surkeassa tilassa. Poliittiset ajankohtaiskeskustelut ovat melkein poikkeuksetta kamalia. Osasyy on toimittajien huono ammattitaito. Ympärillä on vakavia taloudellisia ongelmia. Niistä ei puhutaan harvoin ohi liturgian. Poliitikot ja asiantuntijat käyvät lukemassa lorunsa, jotka eivät oikeastaan kiinnity todellisuuteen.

Mutta siis pienet muutokset ja koulu.

Uskonnon poistaminen kouluista ja keinojen löytyessä muutenkin kulkisen vallan toimintojen yhteydestä kuulostaa toivottavasti edes jostakusta lukijasta mielenkiintoiselta, kun mielipiteen takana on mielestään määrätietoinen perinteisen evankelis-luterilaisen kirkon kannattaja. Kirkon suunnasta katsoen epäilyttää joskus, onko puolivirallinen asema etu vai taakka. Lisäksi uskonnon kuvaan vaikuttavat voimakkaasti kirkkojen ääri-ilmiöt, joista yksi on Päivi Räsänen.

Pari päivää sitten kuulin, että epätieteellistä kreationismia tarjotaan nytkin jopa opettajainkoulutukseen. Ajatus toki torjutaan, mutta on se ikävä merkki. Lisäksi se on esimerkki uskonnon opetuksen ongelmista. Jos koulussa opetetaan Raamatun (tai koraanin) sisältöä, opettajan olisi osattava sanoa, että entä tämä luomiskertomus sitten.

Muuttuneessa maailmassa uskontojen pääpiirteet soveltuvat minustakin paremmin historian yhteyteen. Peruskoulussa on hyvä opettaa, kuka Jeesus oli, oliko hän Hitlerin aikalainen, kuten eräs koululainen tässä hiljan arveli, ja millaisilla puheilla jaj teoilla hän saavutti mainetta.

Muutoin uskonnon opettaminen koulussa kuulostaa yhtä hämärältä kuin jos yritettäisiin opettaa rakkautta (joka on eri asia kuin seksi ja seksuaalinen käyttäytyminen).

Elämässä on muutakin kuin omaksuttavia tietoja. Jottei opetus muuttuisi toiseen suuntaan yksipuoliseksi ja unohtaisi oppilaiden tosia tarpeita, taidekasvatukseen olisi panostettava nykyistä selvästi enemmän.

Musiikki ja piirtäminen valmiiksi lahjakkaille ei ole ongelma. Heillä on jo nykyisin mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Taideaineet ovat tärkeimpiä niille, joilla ei tunnu olevan taipumuksia. Ja niiden opettaminen on mahdollista. Esitetään yksi yllättävä ajatus. Näytteleminen on nimenomaan vuorovaikutustaitojen kehittämistä ja totuttautumista tunteiden maailmaan. Jo harrastelijatasolla itse kukin huomaa, että ihmisillä on yleisesti tapana puhua yhtä ja tehdä toista. Sen toistaminen muiden katsoessa ei ole helppoa.

Sain itse Amerikassa näyttelijästudiolla ehkä parhaan opetuksen vaativaan keskusteluun. Pätevä opettaja kielsi odottamasta, että tulisi vuoro suoltaan omat repliikit. Hän toisti ja hakkasi kenkää lattiaan: yhdessä näytteleminen on tarkkaa kuuntelemista. Kun olet vilpittömästi kuunnellut, sanat tulevat suuhusi. Teho on sama opeteltua tekstiä esitettäessä kuin improvisoinnissa. Keskustelu / väittely on duetto, ei nippu sooloja.

54 kommenttia:

  1. "Keskustelu / väittely on duetto, ei nippu sooloja."

    Luinpa juuri Håkan Mörnen vanhaa kirjaa 1950-luvulta; "Spanskt paradis".

    "Salvador de Madariaga, denne utomordentliga av sitt folk, ger utan tvivel kafésamtalet dess rätta värdering, när han säger: "Det spanska kaféet är ingen kollektiv institution, det är bara en billig utväg att undfly det kollektiva livet. Konversationen är ingen debatt utan en råd av monologer, vilkas enda åhörare alltid är den som talar."

    VastaaPoista
  2. Uskontoa ei missään nimessä pois kokonaan peruskoulustamme. Vaikka esimerkiksi jotkut Suvivirren uudistajat ja muut kristillisen perinteemme päälle paskojat sellaista ehdottaisivat.

    Samat tyypit ovat tietenkin vaahto suussa kannattamassa jokaisen maahanmuuttaja oppilaan oikeutta oman uskontonsa oppimiseen peruskoulussa, mikä muslimitunneilla tarkoittaa sitä, ettei evoluutiota edes oteta keskustelun aiheeksi. Sellainen on kiellettyä, kuten myös KOraanin tieteellinen tutkimus, mikä onkin perussyy islamilaisten maiden keskiaikaisuuteen.

    Taideaineet sinänsä ovat ok, mutta jotenkin opettajana masentaa se sokeus ja yksioikoisuus, jolla taideaineiden ympärille yritetään luoda sellaista ylimaallista hehkua ja liturgiaa. Kun kuulema musiikki ja kuvis ovat ne ainoat ja oikeat oppiaineet, jotka kehittävät yksilön luovuutta ja herkkyyttä ja minäkuvaa ja muita kaikenlaisia postiivisia asioita , joita raadolliseen olentoon nimeltä ihminen voidaan liimata.

    MOni tavallisista oppilaista suoranisesti inhoaa taideaineita, koska he eivät niitä hallitse ja osaa. Monen oppilaan luovuus ja minäkuva vahvistuu matematiikan ja muiden luonnontiedeaineiden kautta, koska myös siellä voi käyttää luovuutta ja ajatella uudella tavalla ja löytää uusia asioita ja näkökulmia ihmisenä olemiseen ja maailmassa pärjäämiseen.

    Ei taideaineet voi olla erillään muista aineista jossain ylimaallisessa ja positiivisia asioita hehkuvassa loisteessa. Vaikka jotkut ovat niitä taivaallisiksi julistamassa.

    Tämän taidejargonin ja draamaintoilun taustalla voi omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen huomata materian ja ahneuden aiheuttaman medianäytelmän.

    Opettajan ammatti on sellainen huuhaa-ammatti, että joka syksy palkka voi laskea 20 prossaa tai sitten jopa nousta saman verran. Huolimatta Tupon suurista suuntaviivoista. Opettajien palkan ratkaisee ns. ylituntien määrä, joka on vahvasti sidoksissa tuntikehykseen, jota sitten eduskunta ja muut viisaat miettivät.

    Yksinkertaisin keino olisi määrätä jokaiselle peruskoulun opettajalle tasapalkka, mikä sitten vaientaisi valon nopeudella lisätunteja omille aineilleen vaativat "huolestuneet opettjat".

    Ja jos luokanopettajakoulutusta ohjaisi järki eikä virkamiehet, naurettava epätiede nimeltä kasvatustiede poistettaisiin heti opintokokonaisuudesta ja tilalle määrättäisiin selkeää tietoa ja tiedettä, josta olisi myös hyötyä nuorille opettajaplantuille. Piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti! Olen ihan samaa mieltä. Opetan ammattikorkeakoulussa niin sanottuja ammattiaineita, esimerkiksi energiatekniikkaan liittyviä luonnontieteitä. Opiskelijat tosiaan ovat luovia etsiessään ratkaisuja todellisen maailman ongelmiin järkevää luonnontieteellistä teoriaa hyödyntämällä.

      Kasvatustieteen olen myös havainnut täysin turhaksi omassa ammatissani. Jotenkin vain tuntuu löytyvän opiskelijoita ja minua innostavia opetusmenetelmiä ja -tapoja ilman kasvatustieteilijöiden myötävaikutusta.

      Poista
  3. Uskonnon opettamisella blogisti tarkoittanee valtiokirkon uskontoja.
    Kysymys kuluu: miten uskontoa voi opettaa jos ei itse kertakaikkiaan usko. Itse olen siitä elävä esimerkki.
    Koko uskonnonopetus on käsittämätöntä yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta.
    Jokainen kirkkokunta tai lahko saa tehdä sitä omiin nimiinsä ja omilla varoillaan niin paljon kuin haluaa. Se on heidän oma asiansa.
    No, siellähän suurin osa eduskunnastakin istuu juhlajumanpalveluksissa aika-ajoin.
    Mielestäni Norja teki hyvän päätöksen ja sama tauti saisi levitä meillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "miten uskontoa voi opettaa jos ei itse kertakaikkiaan usko"

      Vallan mainiosti. Eihän uskoa opeteta vaan tietoa uskonno(i)sta. Eihän historian opettajankaan tarvitse yhtyä antiikin, keskiajan, valistuksen. romaantiikan etc. käsityksiin.

      Vaikea on ymmärtää sen enempää kirjallisuutta kuin kuvataidetta, jos tämä tieto puuttuu.

      Poista
    2. Forssan ohjelma, hyväksyttiin Sosialidemokraattinen puolueen puoluekokouksessa 1903, esitti kohdassa 5., siinä toteumattomassa:
      "Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista."
      SDP:ssä virisi vuosi pari sitten innostus "uuden Fossanohjelman" kirjoittamisen, ja se oli Eki joka sanoi tuolloin puoluetoimiston aatehötöstä, ettei ole se alkuperäinenkään ohjelma vielä suoritettu.

      Poista
  4. Istukka suodattaa myrkkyjä paitsi ihmistekoista thalidomia josta vuoti ennakkouutista tänään HS 50-vuotta sitten palstalla. Toinen uutisvuoto olisi että euro valitsee Mitt Romneyn presidentiksi haraamalla vastaan dollarivetoisen ihmiskuntapolitiikan palauttamista raiteilleen. Vedenpaisumuksesta Noa laivaväkineen surffasi karille ja kynti sen yrttitarhaksi. Toiset kaivoivat alaville maille ojia, kolmannet nostivat babelia ja mitä pyramidia. Että sellaista darwinismia.

    Sotilaskoulutus on ihan eri juttu kuin soturihengen lietsominen. Luen sitä Einar W. Juvaa takaperin. Osassa kolme ollaan Turun koulussa, siinä akatemiassa joka myöhemmin siirretään elinkeinokaupungista keinokaupunkiin oliko 182?. Muuttokuormassa saapuivat turuntauti eli henkevyys RunebergLönnrotSnellmanAurora. Helsingissä se talttui kuten parannettavaksi tarkoitettu olikin. Siellä kreivinajassa ylioppilaat nahistelivat poliisien kanssa päästyään ciiviksiksi eli autonomian suojiin omana erillisoikeudellisena korporaationa. Oli hauska kiusata vakseja joilla ei ollut valtaa vapaisiin nuorukaisiin. Toinen juttu jos sitten rehtori pani Akatemian putkaan. Tuomiokapitulilla oli myös oma putkansa ja pappiensa nuhteettomuuden valvontavelvollisuus ja ojennusoikeus. Se oli ennen demokratiaa se -moninaisuus.

    Nyt lukujärjestys on yksi ja sama kaikille. Tarvittavat taidot ilmoittaa työnopetus-ministeri VirkkunenGustafssonPekkarinenEuklides noukkimalla siitä pätevyysrekisteristä. Henkevyyspersoonien ja omanelämänsä sankareitten sijasta sorvataan valtion alueelle syntyneistä ihmistaimista työläisiä kulloistenkin nokioiden ja lassilatikanojien,vai oliko tämä terveystaloattendo, sotilaspalvelijoiksi.

    Ruisrokissa sitten kuten Juhani Merimaa itsetiedostaa, taimet päästetään omilleen ja Vapahtajiensa esimerkkiä seuraten aika monesta varttuukin omia teitään ikimuurahaisen sijasta yksvuosisataissirkkoja ynnä muita persoonia. Yhdessä nämä ovatkin sitten keto. Ihan menee sanan mukaan "missä useampi hengessä (vaikka soturisellaisessa) kisaamaan käy, siellä alkaa haista".

    Asia ehkä kysyy tilastollista evidenssiä. Kelpaisiko sellainen että suomenruotsalaisissa kouluissa Pisa lukemat ovat alemmat kuin suomalaisissa.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jukka Sjöstedt: "suomenruotsalaisissa kouluissa Pisa lukemat ovat alemmat kuin suomalaisissa."
      Oppimistulokset ovat siis ruotsinkielisillä huonompia kuin suomenkielisillä. Siten on ihan ymmärrettävää, että heille tarjotaan pääsy yliopistoihin alemmalla pistemäärällä kuin suomenkielille.

      Poista
    2. Voisiko ongelmana olla juuri se, että opettajakoulutukseen on päästetty alemmalla pistemäärällä?

      Poista
  5. Eikö saman tien voisi lopettaa koulutuksen neljännen luokan jälkeen?

    Syntyisi aikamoiset säästöt opettajien palkkamenoissa. Eikä ne isommat koululaiset enää tahdo sitä kouluruokaakaan syödä. Koulun sijasta kymmenvuotiaat lapset joutaisivat kisällinoppiin, siellä ei teoretisoitaisi vaan opittaisiin kädentaitoja ammattilaisten neuvomana. Eivätkä vanhat työntekijät väsyisi, kun olisi nuoria apureita, joitten työntekoa seuratessa aika menisi rattoisasti ja eläke senkun karttuisi. Joka aamu aloitettaisiin joko tupakoimalla tai rukoilemalla tai mihin nyt itse kukakin näkee parhaimmaksi uskoa. Ruokailun yhteydessä olisi samat rituaalit. Tupakointi olisi tosin suositeltua vasta ruokailun jälkeen. Taideaineita ja yhteiskuntaoppia varten järjestettäisiin iltamia nuorisotalolla. Lapset ja nuoret saisivat esittää toisilleen yhteiskunnallisia parannuksia vaativia ohjelmanjulistuksiaan. Myös vanhempi väki olisi tervetullut tilaisuuksiin yleisöksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin. Plus vielä banaanien keräämisen perusopetus kun kerran banaanitasavallaksi lopulta päästään

      Poista
  6. Täysin samaa mieltä tästä:

    "Muuttuneessa maailmassa uskontojen pääpiirteet soveltuvat minustakin paremmin historian yhteyteen. "

    VastaaPoista
  7. Ei ollenkaan huono Ranskan järjestelmä, jossa yleisissä kouluissa ei ole uskonnonopetusta lainkaan. Lapsilleen voi valita yleisen koulun tai oman uskontokuntansa ylläpitämän yksityiskoulun lastentarhasta asti. Eikö uskonnnon perusopetus lapsille muutenkin pitäisi olla perheessa tapahtuva asia.

    VastaaPoista
  8. Miksipä rakkauttakin ei voisi opettaa? Eikö sekin ole erikoista että siihenkin mennään seksi edellä ja vielä koululaitoksen opastamana?

    Jännä oli huomata että heti kun saatiin DDR-opetusministeriltä ehdotus uskonnonopetuksen leikkaamisesta, oli jo medialla julkaista sitä myötäilevä tutkimus opettajaksi opiskelevien joukoista.

    Ja kuten yllä jo otettiin kantaa, sama väki on aina valmiina lisäämään vierasuskontojen leviämistä kouluihin ja muualle keskuuteemme. Uskonnonopetuksessa on paljolti kysymys meidän lyhyen sivistyksemme opetuksesta. Uskon ja uskonnon kautta se on pitkälti syntynyt. Miksi kieltäisimme sen nyt? Miksi tämä (opettaja)sukupolvi luopuu suvivirrestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1. Erich Fromm oli sitä mieltä, että "rakkauden vaikeaa taitoa" voidaan opettaa ja oppia. Rakkaudella hän tarkoitti muutakin rakkautta kuin miehen ja naisen välistä rakkautta, mm. Jumalan rakastamista.

      2. Jonkun pitäisi tutkia sitä, millä menetelmällä opiskeleviksi aikojen mielipiteitä selvitettiin- Epäilen vahvasti, että selvitys ei ansaitse tutkimuksen nimeä. Haastateltujen määrä vaikuttaa pieneltä ja selvityksen ajankohta on pieni, kuten kommentissakin todettiin.

      Vaikuttaa siltä, että nyt on menossa monella eri taholla kristinuskon eri suuntausten vastainen kampanja. Vauhdissa on monia tahoja: vasemmistolaisia, monikulttuurisuusihmisiä, lapsuudenuskostaan irti pyristeleviä ... . Media on vahvasti mukana.

      Timo Vihavainen katsoo kristinuskon olevan osa länsimaisen yhteiskunnan perustaa, jollei aivan keskeinen tekijä (en muista tarkkaan asiasta "Länsimaiden perikato kirjassa sanotusta), Kristinusko on hiipumassa. Niall Fergusonin mielestä konsumerismi on
      länsimaiden pääuskonto.

      Poista
  9. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen ilman uskontoa ja ruotsin kieltä on kuin kävisi karhua päin paljain käsin.

    VastaaPoista
  10. On aina kiinnostavaa, kun ihminen ajattelee toisin kuin odottaisi.

    Tällaisen ratkaisun yhteydessä kannattaisi kuitenkin pohtia, mihin se muualla on johtanut. Ovatko Yhdysvaltojen uskonnolliset ääri-ilmiöt seurausta siitä, että kouluopetuksen puuttuessa ihmiset tietävät niin vähän uskonno(i)sta, joten heidät voi helposti houkutella uskomaan mitä vain.

    Ranskasta en tiedä. Ehkä joku valaisee? Samoin kuin senkin, onko sielläkin uskonnon sijasta jokin muu tullut "siviiliuskonnon" kohteeksi? USA:n kouluissahan aamu aloitetaan uskollisuudenvalalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskassa yliopistossa opiskelleet sukulaiseni ovat kertoneet, että siellä joudutaan opettamaan ateistisen valtionkoulun käyneille yliopistossa asioita, joita katoliset ja protestantit ovat oppineet jo pyhäkoulussa ja ala-asteella kouluissaan. Länsimaista kulttuuria on vaikeaa ymmärtää ja hallita ilman edes perustavia tietoja kristinuskon historiasta ja käsitteistä, niin tärkeitä ne ovat olleet jo 2000 vuotta. Jos länsimainen ihminen ei tiedä mitään kristinuskosta, se on sama kuin jos intialainen ei tuntisi hindulaisuutta tai saudiarabialainen islamia. Parempi antiikin tuntemus olisi myös eurooppalaislle hyväksi. On vähän noloa, jos ei tiedä taidemuseossa. kuka kukin on vanhoissa maalauksissa.

      Vasta Amerikassa vaihto-oppilaana ollessani aloin arvostaa suomalaisen koulun antamaa laajaa yleisisvistystä, jota olin saanut myös uskonnon alalla. Uskonnon opetukseenhan ovat kuuluneet jo pitkät ajat myös dogmatiikan (mm lähdekritiikki lapsenomaisen suhtautumisen tilalla) ja uskontieteen eli vertailevan uskontojentutkimuksen perusteet.

      Poista
  11. Taitaa semantiikka tehdä tepposiaan. Uskonto-oppiaineessa ei opetella uskomaan, ei enää vuosikausiin. Vaan opetellaan oman maailmankatsomuksen perusteita ja myös muiden; myös niiden jotka uskonnollisesti eivät usko. Takana hurja ajatus siitä, että ymmärtämällä maailmankatsomusten perusteita, oman ja myös muiden, opitaan myös ymmärtämään, että samoihin perustaviin kysymyksiin, joita meillä ihmisillä kulttuurista riippumatta yleensä on, annetaan enemmän tai vähemmän erilaisia vastauksia. Se että on erilaisia vastauksia ei tarkoita, että oma katsomus ja sen perusteet olisivat arvottomia ja niitä ei olisi tarvetta opiskella. Päinvastoin, ymmärtämällä oman katsomuksensa saa samalla suunnattoman mahdollisuuden katsoa vakailta jalansijoilta ympärilleen ja ymmärtää myös muita ja toisinuskovia.

    VastaaPoista
  12. Matematiikan opetusta voisi minun mielestäni vähentää. Ylä-asteella se voisi olla valinnaisena. Täysin turhaahan sen opiskelu on suurimmalle osalle oppilaista.Enemmän liikuntaa ja ei se uskontojen esilletuominen nyt haitallista ole,ymmärrys siinä vain lisääntyy.Ettei menisi liian ateistiseksi maailmankuva.Vaikka rahahan se on suurin ja palvotuin jumala maailmassa.Ja kielten opiskelu on tärkeätä,ruotsinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopa oli yllättävä mielipide. Matemaatikot ovat olleet laajasti huolestuneita peruskoulun ja lukion matematiikan opetuksesta, kritiikkiä ovat esittäneet ennen kaikkea koululaitoksen ulkopuoliset matemaatikot, mutta myös koulujen matematiikanopettajat.Huolestuneet ovat esittäneet matematiikan tuntien lisäämistä ainakin peruskoulussa.

      Peruskoulun yläasteen matematiikka on selvästi vaatimattomampaa kuin entisen keskikoulun. Virkamiesten tuntijakoselvityksessä esitetään matemaattisen sisällön vähentämistä peruskoulussa, tuntimäärä ehdotetaan kyllä pidettäväksi entisellään.
      Se opettajaksi opiskelevien joukko, jolta YLE kyseli peruskoulun opetuksen sisällöstä mielipiteitä suhtautui myös matematiikkaan nuivasti. En muista kannattivatko he suoranaista opetuksen vähentämistä, mutta ehdottivat matematiikan ymppäämistä samaksi oppiaineeksi ympäristöopin kanssa. Mielipiteessä saattoi olla kaikuja kansanedustaja Anna Kontulan äskettäin julkisuudessa esittämästä kukkaisajatuksesta häivyttää oppiaineiden väliset rajat. Matematiikka on sen verran järjestelmällinen oppiala, ettei sitä voi tehokkaasti oppia osana muuta opetusta.Sen harjoittaminen myös muiden aineiden kanssa on sinänsa hyödyllistä ja hauskaa, kun on riittävä pohja.

      Olen kohdannut hämmästyttävää matemaattista osaamattomuutta oppineiden joukossa,toisaalta kunnioitettavaa osaamista "rahvaan", esim.kansakoulun käyneiden maanviljelijöiden joukossa. Huippujuristitkin voivat olla varsin heikkoja matematiikassa, vaikka ekonomin tutkintokin olisi sivututkintona. Osaamattomuus näkyy joissakin KHO:n veroasioita koskevissa päätöksissäkin ja juristien valmistelemissa lakipykälissä.Esimerkiksi hallintaoikeuden arvo voidaan arvioida perintöverotuksessa itse omaisuuden arvoa suuremmaksi ja se johtuu siitä, että ei ole
      ymmärretty lukiossa opetetun geometrisen sarjan ominaisuuksia. Eräässä lakipykälässä
      edellytettiin nollalla jakamista, minkä voi jo selkäytimellä oivaltaa mahdottomaksi
      reaalilukujen joukossa.

      Insinöörien ja teknikoiden heikkoudet matematiikassa ovat yllättäneet minut joskus.
      Päässä helposti ratkaistavan ongelman ratkaisemiseksi saatetaan rakentaa yhtälö, joka sitten ratkaistaan taskulaskimella. Ammattikoulussa opetettiin vuosikaudet väärin ratkaisemaan tehtävä, jossa piti laskea paljonko rakennukselle piti tilata tiiliä,kun tiiliä tarvittiin 10.000 ja hävikki oli 10 %. (Puolustukseksi voi sanoa, että tuloskirjan vastaus oli väärä?!)

      Luokanopettajien matematiikan osaamisen yleisestä tasosta minulla ei ole luotettavaa tietoa, mutta heikkoa osaamista monien mielestä esiintyy. Eräässä tapauksessa luokanopettaja ei tiennyt, että kertolasku on laskujärjestyksen suhteen vaihdannainen.

      Omien havaintojen perusteella katson, että matematiikan opetuksen tunteja pitäisi kouluun lisätä ja opetuksen laatua parantaa.

      Poista
    2. > Ammattikoulussa opetettiin vuosikaudet väärin ratkaisemaan tehtävä, jossa piti laskea paljonko rakennukselle piti tilata tiiliä,kun tiiliä tarvittiin 10.000 ja hävikki oli 10 %. (Puolustukseksi voi sanoa, että tuloskirjan vastaus oli väärä?!)

      11112?

      Poista
  13. Uskontoja ja ja kulttuurihistoiaa ja niin länsimaista kuin itämaistakin ideologista historiaa tulee opettaa. Nyt se tulee uskonnon opetuksen yhteydessä. Kammottaa, ettei tulevilla sukupolvilla olisi enää näkemystä oman kulttuuriympäristönsä kehityksestä ja siihen vaikuttaneista voimista ja ideologioista. Jos eurooppalain ja suomalainen ei tiedä kristillistä kulttuuritaustaansa, ei hän voi ymmärtää nykyistätään maailmaa ympärillään.

    VastaaPoista
  14. Mistä syntyi ristiriita tieteen ja uskonnon välille? Thomas Dixonin mukaan (America's Difficulty with Darwin. - History Today Feb/09) syy löytyy Amerikasta.

    Sinne muutti alusta asti ihmisiä, jotka olivat joutuneet vainotuiksi uskonsa vuoksi. Siksi perustuslakiin tuli pykälä, jonka mukaan mitään uskontoa ei saa suosia valtiovallan taholta. First Amendment kirjoitettiin perustuslakiin uskontojen suojelemiseksi, ei niitä vastaan eikä tuottamaan uskonnosta tietämättömiä lapsia.

    Mutta kun aamurukouksetkin poistettiin kouluista 1960-luvulla, kansa tunsi, että tämä päätös oli kansan enemmistön toivetta vastaan. Koettiin, että jos evoluutio-oppia opetettiin veronmaksajien varoilla ylläpidetyissä valtionkouluissa, täytyisi myös uskonnollinen näkökulma ottaa huomioon. Luonnonhistorian tunneilla alettiin käsitellä evoluutio-opille vaihtoehtoisia tai sitä täydentäviä oppeja, syntyivät kreationismi ja myöhemmin Intelligent Design (Johnson & Behe 1990-luvulla).

    Thomas Dixonin mukaan Amerikan ja Euroopan erilainen tilanne johtuu siitä, että päinvastoin kuin Amerikassa Euroopassa, esimerkiksi Isossa Britanniassa (ja myös Suomessa) on kouluissa uskonnonopetus, johon suurin osa lapsista osallistuu, mutta josta saa vapautuksen jos vanhemmat niin haluavat. Näin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, tasapaino on säilynyt. On myös vallinnut molemminpuolinen kunnioitus teologien ja muiden tieteiden harjoittajien välillä.

    Viime aikoihin asti onkin tilanne ollut tällainen. Mutta viime vuosina Suomessa on syntynyt kiihkeästi uskontoa vastaan hyökkäävä ryhmä, joka vaikuttaa oudolta. Mutta se hyökkääkin tosiasiassa amerikkalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa tilannetta vastaan!

    Eräs asia, jota uskontojen vastustajat ajavat Suomessa, on koulujen ja päiväkotien uskonnonopetuksen poistaminen. Siinä he sahaavat omaa oksaansa, sillä juuri koulujen uskonnonopetushan on estänyt uskonnollisen fundamentalismin leviämisen ja uskonnon ja tieteen välisen suhteen huononemisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko selvä pesäero ja ristiriita tieteen ja uskonnon välille hahmottunut jo v. 1543 kun vanha M. Luther ja Nikolaus Kopernikus, tämän hylättyä vanhan ptolemaiolaisen maakeskeisyyden, kävivät kuulun väittelyn. Lutherin mukaan Kopernikus siinä röyhkeine päättelyineen kyseenalaisti sen, mitä Raamattu sanoo.
      Zürichin väittely v. 1523, joka oli evankelisuudelle voitto, ei kuitenkaan enää toistunut.
      Ja jo tuolloin ihmiset jäivät kyselemään oman järkensä käytön oikeutuksen perään. Luther kun oli käskenyt sen, "jumalaisille totuuksille uppiniskaisen", nappaamaan kouraan ja oitis nakkaamaan hiljaiseksi kirkon penkin alle.
      Tarkoittiko tämäkään ihan sitä, mitä immeiset sillä ymmärsivät, sillä konsentraatiossa kuin myös kontemplaatiossa niin menetellään. Ei tietenkään muuten.

      Poista
    2. "Mutta kun aamurukouksetkin poistettiin kouluista 1960-luvulla, kansa tunsi, että tämä päätös oli kansan enemmistön toivetta vastaan."

      Jaahah, taas kerran "kansa" raahataan todistajanaitioon... Ainahan löytyy joku tämän onnettoman "kansan" advokaatiksi ilmoittautuva, joka tietää, mitä myyttinen "kansa" asioista ajattelee.

      Poista
    3. Sinänsä ihan hyvä pointti. Kansa tietää tai ei sitten välttämättä tiedä mitään.

      Mutta sitten kun seuraavan kerran tapahtuu taas jotain kamalaa jonkun yksilön valinnan vuoksi täällä Suomemme maassa, niin tasapuolista olisi jos sitten kritiikkisi kohdistuisi tuohon suureen syylliseen.

      Eli tähän kamalaan suomalaiseen "yhteiskuntaan". Ja "yhteiskuntamme vääristyneisiin arvoihin" ja "yhteiskunnnassamme vallitsevaan väkivallan kylddyyriin" ja "yhteiskuntamme ahneeseen materialisimiin" ja "yhteiskuntamme suvaitsemattomuuteen ja tunkkaiseen impivaaralaisuuteen" etc. etc.

      Voi veljeni anonyymi, jos huomaisit, miten kiire kaikenlaisilla sokeilla dosenteilla ja punavihersosiologeilla on selittää paha/pahuus rakenteelliseksi ja siis rakenteissa ja yhteiskunnassa piileväksi, mikä johtaa siihen pahimmoillaan siihen, että kaikki tappajat ovat uhreja ja viattomia, koska olosuhteet ovat ajaneet heidät pahoiksi.

      Vanhuuteni päivinä olen väsynyt valheeseen.

      Poista
    4. Oikeasti pahoja on oikeasti todella vähän ja näitäkin voidaan opettaa edes käyttäytymään. Loppujen voidaan katsoa olevan kasvatuksen, olosuhteiden ja yhteiskunnan epäonnistumista. Työntävät ihmisen rajan yli joko olemalla ylimääräinen taakka tai olemalla helpottamatta hänen omaa taakkaansa.

      Poista
    5. Niinpä niin, "sokeat dosentit" ja "punavihersosiologit" ovat ilmauksina keskusteluteknisesti hyvin täsmällisiä, melkein yhtä hyviä ja tarkkoja kuin "kansa".

      Jää vain yksi kysymys: missä nyt taasen viipyvät "hyysärit" ja kenties "lesbot" tai "demlalaiset" ja ketä niitä kamalia nyt vielä onkaan? Kannattaisi argumentaatiossa pyrkiä tarkkuuden lisäksi myös kattavuuteen.

      Poista
  15. Vanhana opettajana jaq vanhana körttiläisenä olen Kemppisen kannasta ilahtunut. Vihdoin on otettu esille asia, jota on odotettu kauan. Hoitakoot koti ja kirkko uskonnon opettamisen, me koulussa kyllä tarjoamme aineksia maailmankuvan muodostamiselle, epäilylle, ihmettelemiselle. Ei siinä kreationismia tarvita.
    Voin sanoa, että lähes kaikki koulun puolella ihmettelevät nykytilannetta: alakoulussa uskontoa 5-6 -luokilla 2 tuntia viikossa. Saman verran biologia- maantietoa! Saman verran historiaa! Vuosi on 2012 ja maa on Suomi... -nelimjaa-

    VastaaPoista
  16. Saksassa voi oppilas valita protestanttisen ja katolilaisen uskonnonopetuksen välillä

    TAI

    'vaan' Werten und Normen -opetuksen.
    Lainaus: Menschen können sich in Werten (nächtsen Liebe) und Normen (Gesetze und Regeln) orientieren. Deshalb sind wir auch in der Lage, Verantwortung für unser tun und lassen zu übernehmen oder dafür zur Verantwortung gezogen zu werden.

    Lapseni valitsivat Werten und Normen ja heidän mielestään tunnit olivat mielenkintoisia filosofisia keskustelutunteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tarkoittaisiko uskonnon vähentäminen tai poistaminen, että myös elämänkatsomustieto vai mikä se nykyäänliekään, vähennettäisiin tai poistettaisiin?

      Poista
  17. Tietenkin tuo Kemppisen heitto uskonnon opetuksen lopettamisesta oli provokaatio. En usko millään, että umpisivistynyt ja tietävä äijä voisi ehdottaa länsimaisen kulttuurin ytimen pois sulkemista nuorisolta nousevalta.

    Ja koska tavallinen kansa ja nykyiset vanhemmat eivät ymmärrä ja tieda Raamatusta ja hienosta ja suvaitsevasta uskonnostamme enempää kuin sika hopeasta, niin tämä tekee peruskoulun uskonnon opetuksen vielä tärkeämmäksi.

    Ja hyvä uskonnonopettaja tosiaan tekee uskonnon opetuksesta myös etiikan ja arvojen opetusta ja keskustelua niistä. Naurettavaa on väittää, että nykyinen uskonnonopetus olisi joidenkin hihhulifundamentalistien keino aivopestä lapsia pelkäämään Jumalaa ja edistämään kreationismin ituja kouluissamme.

    Luomiskertomuksessa uskon ja tiedon painin voi hyvin harmonisoida Katkismuksen kohdalla: "Tiede tutkii elämän syntyä maapallollamme. Usko luottaa siihen, että elämän syntymisen takana on JUmalan hyvä tahto." (jotenkin näin. ) Ja se on siinä.

    Anna Aalle kiitos hyvästä kommentista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "nykyiset vanhemmat eivät ymmärrä ja tieda Raamatusta ja hienosta ja suvaitsevasta uskonnostamme enempää kuin sika hopeasta"

      Tietenkin tämä heitto hienosta ja suvaitsevasta uskonnostamme oli provokaatio. En usko millään, että tämä ilmeisen sivistynyt ja tietävä anonyymikollegakommentaattori olisi välttynyt hiemankin julkista keskustelua seurattuaan huomaamasta uskonnollisiin piireihin luettavien henkilöiden, edustavat nämä sitten ministeri-, kansanedustaja- tai luterilaisen kansakirkkomme aliupseeritason (kirkkoherrat yms.) ajattelua ja tahtotilaa milloin mistäkin asiasta, julkisuuskynnyksen ylittävistä mielipiteistä, että suvaitsevaisuus on näissä pikemminkin kameli neulansilmässä tai sika hopeamaljassa.

      Poista
  18. Alaluokilla uskontoa on aivan liikaa, asiaa ei ole riittävästi - opetellaan jopa Palestiinan kasveja! On oppilaiden aliarvioimista opettaa samat jorinat joulusta ja pääsiäisestä ym. vuosi toisensa jälkeen.

    Yläasteellakin ja lukiossa kursseja voisi tiivistää ja siten hiukan vähentää.

    Uskonnonopetus kuuluu silti kouluun - ei uskonnollisena julistuksena, vaan kulttuurin olennaisen rakennusaineen tuntemisena. Kokemukseni mukaan myös uskonnon älyllisempää puolta on mahdollista hyödyntää, mutta en tässä mene siihen syvemmin.

    Suurempi ongelma on kieltenopetuksen myöhäisyys (englannin epäsäännölliset verbit voisi opettaa vaikka loruina jo eskarissa) ja matematiikassa se, että oppilaita kielletään etenemästä omin päin. He saavat laskea vain yhden aukeaman per tunti plus halutessaan lisätehtävät. Jollei ole ylimääräisiä monisteita, nopeimmat lukevat puoli tuntia pulpettikirjaa tai piirtävät. Mutta laskea ei siis saa!

    VastaaPoista
  19. Emme pääse uskonnoista eroon koskaan. Joku uskoo jumalaan, toinen kapitalismiin, toinen vihreisiin, joku jopa omaan fiksuuteensa. Uskontoja kaikki. Uskomaton maailma !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konfutselaisuuden syvallinen opetus olis hyva juttu.

      Poista
  20. Olen samaa mieltä Kemppisen ja monen kommentoijan kanssa, sillä he puhuvat ylen järkeviä.

    En kuitenkaan viitsi ottaa kantaa, koska en tiedä mitä oppiaine "uskonto" nykyään pitää sisällään. Tiedättekö te?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä vain jotain kylkiluujuttuja ym. -teoreemoja viritellään.

      Poista
    2. Minä en tiedä. Toivottavasti se on opetusta ystävälliseen, kohteliaiseen ja suvaitsevaan käyttäytymiseen muita kohtaan, iästä ja ulkonäöstä riippumatta.

      Poista
    3. Aiheesta puhuttiin nimittäin taannoin toisaalla ja totesin omat mielikuvani (ja samalla asiat, joita kiivaasti vastustin) vanhentuneiksi.

      Tulimme tulokseen, että tunnustuksellinen uskonnon opetus on itse pelsepuupista, mutta sen sijaan kaikkien uskontojen perusteiden opetus olisi erittäin tarpeellista.

      Poista
  21. Venäjän esimerkki ei rohkaise uskonnon opetuksen poistamiseen. 70 vuotta mikä tahansa uskontoon liittyvä yritettiin lakaista maan alle eikä uskonnonopetuksesta tietysti ollut puhettakaan. Tulos on se, että neuvostovallan romahtamisen jälkeen kaikenlainen humpuuki on kukoistanut. Nyt ilmeisesti uskonnonopetus vasta tekee tuloaan kouluihin.

    Olitpa siis uskontoja "vastaan" tai niiden "puolesta", asiallinen tietous koulussa on paikallaan.

    VastaaPoista
  22. Matematiikka yksinkertaisia yhteen-,vähennys-,kerto-,jako-,prosentti-, todennäköisyys- yms. laskuja lukuunottamatta on suurimmalle osalle aivan turhaa.

    Entäpä biologia! Emit ja heteet, voi hitto. Aivan täydellisen turhaa tietoa 99 %:lle meistä.

    Ja oikeesti. Mitä h y ö t y ä on tiedosta muinaisista kreikkalaisista ja sumereista sun muista kuolleista kulttuureista on meille. Ne on over and out.

    Jeesus. Muhammed. Täysin merkityksettömiä hemmoja kouluopetuksessa. Uskonto kuuluu oikeaan elämään, ei kouluelämään. Koulun tulee opettaa koulua varten.

    Jos vuorovaikutusta tulee opettaa omana aineenaan, olemme mennyttä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla, että peruskoulun matematiikasta anonyymin hyväksymän osan ylittävä osa on suurimmalle osalle omakohtaisesti turhaa. Ongelmana on kuitenkin se, että kenelle se tulee olemaan turhaa.Jos kaikki opiskelisivat peruskoulussa vain anonyymin hyväksymän peruspaketin, luonnontieteiden ja tekniikan osaaminen hiipuisi Suomessa. Peruspakettiin kuuluvien asioiden hallinta on muunkin kuin todennäköisyyslaskennan osata monilla heikkoa (todennäköisyyslaskenta on aika vaikeata vähänkään pintaa syvemmälle mentäessä). Suuri osa peruskoulun käyneistä ei osaa laskea erinimisiä murtolukuja yhteen. Oli kerran mukana neuvottelussa, jossa suunnittelumaantieteen maisteri ja oppialan graduvaiheessa oleva eivät osanneet sanoa pitikö esillä olevassa laskentaongelmassa käyttää painotettua keskiarvoa vai "tavallista" keskiarvoa. Ongelma oli esim. vanhanajan merkonomille yksinkertainen.

      Lähes kaikista peruskoulussa opetettavista asioista ovat sellaisia, joita suurin osa
      ei tarvitse työssä ja muussa arkielämässä. Olen selvinnyt työelämästä tarvitsematta opiskelemiani, ruotsin, englannin ja saksan kieliä, muutama kertaa lukuun ottamatta ja tuolloinkin olisi voinut kääntyä työpaikalla kieltä paremmin osaavan puoleen.
      Ylipistossakaan en tarvinnut muita kieliä kuin suomea. Vapaa-ajan nettisurfailussa on ollut hyötyä itsenäisesti opiskelemastani englannin kielestä. Surfailuaikakin olisi ollut viisaampaa käyttää kyläilemiseen ja käsitöihin.

      Yhteiskunta selviäisi kohtalaisesti nykyistä vähemmällä opiskelulla. Myötätunnosta opettajia kohtaan en haluaisi vähentää radikaalisti minkään oppiaineen osuutta.

      Poista
  23. ET pakolliseksi kaikille peruskoululaisille taustasta riippumatta. Jokainen uskontokunta huolehtii omistaan itse, ilman yhteiskunnan puuttumista.

    Nykyinen uskonnonopetus peruskouluissa on jo melkoisesti irti tunnustuksellisesta opetuksesta. Tietysti tämä riippuu jonkin verran opettajasta, kuten opetuksen muotoutuminen aina. Ei siis olisi kovinkaan haastavaa (nykyisille uskonnonopettajillekaan) siirtyä opettamaan uutta (vanhaa) oppiainetta nimeltä ET. Moraalia, etiikkaa, filosofiaa ja muita hienoja sanoja sisältönä, niin vot. Jo vain lapsista kasvaa parempia kansalaisia.

    Ja ennen kuin joku arvailee/epäilee, niin kyllä. Toimin tällä hetkellä opettajan suomalaisessa peruskoulussa. Ja kyllä, saan osan leivästäni myös ET:tä ja uskontoja opettamalla, eli sahaan myös omaa oksaani ehdotuksellani.

    6.-luokalla muuten on yksi vuosiviikkotunti historiaa ja kaksi vuosiviikkotuntia uskontoa. Jotkut perserkit kuulema pilkkaavat pyhää Opetussuunnitelmaa ja korvaavat toisen uskontotunnin historialla.

    VastaaPoista
  24. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun huomasin, että täällä puhutaan aidoista ja seipäistä ja vielä aidanseipäistä. Kyllä ei ole vaikea ymmärtää sitä, mitä siitä tulee, kun haluton yrittää opettaa vastahakoisia. Ei tule kyllä mitään. Yksinkertaistaen: on tärkeää ja välttämätöntä, että lapsille ja nuorille opetetaan uskontoa, mutta eikö olisi kirkon tehtävä hoitaa se. Entäs perheiden. Ajatelkaa nyt: nuori, innostunut, etevä ja pätevä seurakunnan työntekijä kertomassa vuorisaarnan opetuksista. Kyllä se on toista, kuin väsähtäneen, skeptisen opettajan tylsät jorinat. Tästä on kysymys. -nelimjaa-

    VastaaPoista
  25. Hmm. Ehkä uskonnot ynnä muut sen sellaiset voitaisiin kylmästi sulauttaa esim. oppiaineeseen "Kulttuurit, maailmankatsomukset ja uskonnot"...

    VastaaPoista
  26. Uskonto vaan on ihmisen evoluutiossa sukupolvien yli iäisyyden edessä toivoa kannatteleva oljenkorsi. Voihan sitä yrittää katkaista. Mutta se luultavasti siitä vahvistuu ja voi jopa tulla ilkeä mutantti inkvisition tapaan.

    VastaaPoista
  27. Vastustan jyrkästi Kemppisen esitystä uskonnon opetuksen poistamisesta. Tämä maa ei pysy pitkään pystssä, mikäli uskonnon opetus laiminlyödään.
    Ensin on tietysti hyvä määritellä, mikä meidän uskontomme oikeasti on. Vastauksen antaa samoalaispäällikkö Tuavii kirjassaan "Papalagit" (ISBN 951-1-06186-0)sivulla 39:
    "Viisaat veljet, te kaikki voitte todistaa, että lähetyssaarnaaja sanoo: »Jumala on rakkaus.» Oikea kristitty tekisi hyvin pitäessään rakkauden kuvan aina silmiensä edessä. Suuri Jumala yksin olisi näin ollen myös valkoisten palvonnan arvoinen. Lähetyssaarnaaja on valehdellut ja pettänyt meitä, valkoiset ovat lahjoneet hänet petkuttamaan meitä Suuren Hengen sanoilla, sillä pyöreät metallinpalat ja raskaat paperit, joita he kutsuvat rahaksi, ovat valkoisten todellinen Jumala.
    Puhupas rakkauden Jumalasta eurooppalaiselle - hän vääntelee kasvojaan ja hymyilee. Häntä huvittaa ajatustesi yksinkertaisuus. Vaan annapa hänelle kirkas pyöreä metallin pala tai suuri ja painava paperi - heti hänen silmänsä kiiluvat ja sylki täyttää hänen suunsa. Rahaa hän rakastaa, se on hänen. Jumalansa. Kaikki valkoiset ajattelevat sitä, nukkuessaankin. Monien kädet ovat vääntyneet ja muistuttavat otteeltaan isojen muurahaisten jalkoja, koska ne ovat käsitelleet niin paljon metallia ja paperia. Monilla ovat silmät sokeutuneet rahojensa laskemisesta. Monet ovat uhranneet rahalle ilonsa, kunniansa, omantuntonsa, onnensa, vaimonsa ja lapsensakin. Melkein kaikki menettävät terveytensä sen tähden."
    Paljon muutakin Tuavii kertoo meidän jumalastamme, mutta tuo pätkä riittänee. Kirjoittaja perehtyi länsi-ihmisen ajatteluun ja arkipäivän perusteellisesti pitkällä vierailullaan Euroopassa.
    Koska raha on jumalamme ja sen kerryttäminen omaan taskuun uskontomme, tulisi taloustaitoja opettaa jo koulussa. Kenties pian meillä ei tarvittaisi pikavippifirmoja ja perimistoimistot saisivat lopettaa kauhean toimintansa. Miksi kiellämme kansan enemmistöltä ne tärkeät tiedot ja taidot, jotka nykyisin kuuluvat vain etuoikeutetuille Hankenin käyneille?
    Osallistuin kerran työni puolesta helluntailaisten kesäkonferenssiin, joka päättyi "uhrilahjojen" luovutukseen. Juhlaväen keskuuteen pantiin kiertämään suuri pyykkikori seuraavin saatesanoin: "Rakkaat ystävät, muistakaa, että Jumala ei pidä pikkurahan kilinästä."
    Kori tuli täyteen setelirahaa ja operaatiota vetävä profeetta oli niin tyytyväinen, ettei edes Jeesuksen näkeminen olisi saanut häntä paremmalle tuulelle.

    VastaaPoista
  28. Entäs jos alettaisiin kuiskailla vauvan korviin jo ihan synnytyssalista pois siirryttäessä että valhetta kaikki, mitä tästä lähin kuulet, tai että ainakin empätiijäjuttuja kaikki; elä usko vaikka mitä sinulle sanottaisiin.

    Sitten pikkuhiljaa alettaisiin kertoa mitä ihmisen aivoista on saatu selville, millä tavalla ne ottavat tietoa vastaan ja kuinka ennen heitä tulleet edellisiltä (jne) oppimiensa oppien avuilla pesevät ja huuhtelevat niitä, jumalilla voitelevat ja että mitään ihmisaivoissa ei ole ennen kuin joku niitä alkaa ohjelmoida, eli oppiensa kaatopaikkanaan niitä käyttämään koska muuta se poloinen ei ole aivojensa kanssa vielä kehittynyt tekemään, itseksensä aivoparkojaan koulimaan.

    Sitäkään ei kannata korostaa, että "omilla aivoillasi sinä ajattelet" sillä ei se ole sen jälkeen mahdollista kun on edellisten sukupolvien aivojen tuotosten kosketuspiiriin joutunut. Että mitään omaa sinulla ei ole, kudoksesi ja geenisikin ovat jo isiltä ja äideltä pantu sinulle vain jakoon.

    Kerrottaisiin isinä, äiteinä, opettajina ja muina "auktoriteetteina", että tämä aineeton, miljoonissa oppikirjoissa ja raamatuissa hyvältä näyttävä agitaatio jota me syötämme läskisoosin ja pottujen ohella sinulle kulta pieni, saattaa olla suurta valhetta -tai sitten ei. Ja että yhtä lailla nämä opetukset, kuin ruoka, johon sinua lapsi pien totutamme, saattaa muutaman vuosikymmenen päästä osoittautua suureksi virheeksi ja vaaralliseksi terveydelle, mutta silti sinä, rakas lapsoseni, sattuman kaupalla ja hyvällä tuurilla voit lomitella sairauksien, sotien ja onnettomuuksien väleistä jopa sata vuotiaaksi, joskin viimeisistä neljästäkymmenestä vuodesta sinusta ei itsellesi eikä yhteiskunnalle ole enää suurtakaan hyötyä vaikka toiset samoin aivopestyt niin kirkkain silmin sinulle valehtelevat.

    Että kultamussukkani, ota savolaisesta mentaliteetista oppisi ennenmmin kuin mistään kirkonkirjoista tai insinöörinopinnoista ja ajattele aina, että suattaa se olla nuin vuan suattaa se olla olematahhii...

    VastaaPoista
  29. Varmasti puolet opetuksesta on turhaa, muttemme tiedä, kumpi puoli, ja kenelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietämättömyys (ja siinä piehtarointi) on yhtä vittua.

      Poista
  30. Rakkauden opettamisessa pitäisi sitten vastaavalla tavalla arvioida sanan "rakkaus" käyttöyhteyksiä ulkoapäin ja vertailevasti kuin nyt tehdään kai uskontojen kanssa. Esim. voisi opettaa, että jostain syystä aika moni näkee seksin jotenkin alhaisempana kuin rakkauden, tai että moni jopa käyttää sanaa 'rakkaus' ylimalkaankin merkitsemään jotakin patriarkaalisen maanviljelysyhteisön säätelemän seksuaalisuuden muutamatuhatvuotista perversiota. (Toisaalta tietysti pitää tasapuolisuuden nimissä myös esittää, mitä tämmöisellä aatteella voidaan voittaa, jos se on laajalle levinnyt.)

    Yksi hieno eettinen pohdinta olisi, onko se kun Mikael Jungner puhuu rakkaudesta sarkasmia vai ironiaa. Lisäksi voisi vielä varmuuden vuoksi rakkauden tunnilla pistää U2:n laulelman pätkään soimaan: "So love is hard, and love is tough / But love is not what you're thinking of".

    VastaaPoista
  31. Näin ateistina olen sitä mieltä, että uskontoa tulee opettaa. Sen uskomusten rinnastamista tosiseikkoihin toki tulisi välttää ja mukaan olisi hyvä ottaa reilusti muiden uskontojen ja elämänkatsomusten käsittelyä ja perusfilosofiaa.

    Uskonnonopetus on niin tärkeätä, koska ihmisillä pitää olla hyvä ja maltillinen käsitys uskontonsa perusteista samoin kuin muidenkin uskomusten perusteista. Tällöin heistä ei tule radikaalihihhuleita, jotka etsivät Raamatusta vahvistusta henkilökohtaisille ennakkoluuloilleen ja perversioilleen unohtaen Jeesuksen varsinaisen sanoman ja jotka kieltävät tällä perusteella tieteen, tosisekat ja muun yhteiskunnan.

    Uskonnonopetus estää uskonnon radikalisoitumisen. Radikaalit uskonnot ovat syöpä.

    VastaaPoista