Sivun näyttöjä yhteensä

5. kesäkuuta 2012

Itse ja Itte


Kohdalleen kysytty, eilisen johdosta, että mikä on se ”itse”, jota ei parane pettää.

En usko ollenkaan, että näkyville olisi noussut ”minulle kaikki heti” –sukupolvi. Juuri samaa on väitetty viisi tuhatta vuotta, aina edellinen sukupolvi seuraavasta, ja usein lisännyt vielä mietelmän nuorison yleisestä tapainturmeluksesta.

Pitäähän niiden nuorten olla kynnet kotiinpäin meidän vanhempien kelmien maailmassa.

Ja moittijat unohtavat, että se on maailman kun tasii. Jokainen joutuu vuorollaan kokemaan, ettei ole niin kovaa kollia, ettei löytyisi vielä kovempaa, ja siltä tulee turpaan niin että soi. Esimerkki on vähän agraarinen. Sama sääntö pätee silti herraskaisemmassa maailmassa, ja naisten. Maailmassa tulee aina vastaan sellainen nelosnelonen, joka on tosi paha kantaa yksin mutta joka kulkee kahdelta ja kevyesti neljän hengen voimin, edellyttäen ettei kukaan riko rytmiä.

”Itteminä” tarkoittaa myös kirjallisuudessa samaa kuin entisten sukupolvien ”Vanha Aatami”, ihmisen luihu luonto, joka panee tuomaan esiin omaa minää ja esittelemään sen erinomaisuutta etenkin silloin, kun ei olisi aihetta.

Ajatus ”minuuden rakentamisesta” onneksi kuoli sodassa jo 1918 (Juhani Siljo).  Ajatus on sopivan lapsellinen. Tulos on nimittäin aina harhainen käsitys siitä, että millaisia miehiä tai naisia tässä oikein ollaankaan.  Toisaalta tämä itsestään kiinni pitäminen kuitenkin sisältää meidän perinteemme kovan ytimen.

Ihmiselle annetaan ikää, jotta hänellä olisi aikaa oppia oleman väärässä. Alan asiantuntijat väittävät nykyisin, että ihmisen aikuistumiseen menee tätä nykyä 30 vuotta. Sitä ennen eletään innostuvaisuuden aikaa.

Sitä ei ehkä voi aivan valeeksi väittää, että jos joku vakuuttaa olevansa kovasti oikeassa, hän on luultavasti alle 30-vuotias ja kukaties kuullut edellisviikolla sen asian, jonka hän nyt arvioi ymmärtävänsä paremmin kuin juuri kukaan muu.

Tämä ei ole pilkkaa. Samaa ominaisuutta sanotaan myös luovuudeksi.  Tunnetusti vaikeilla aloilla, kuten matematiikassa ja musiikissa, etenkin säveltämisessä, varsinaiset nerontyöt tehdään kumman usein hyvin nuorena. Onnellisessa tapauksessa siitä pääsee sitten jatkamaan.

Einstein oli tunnetusti hiukan jälkeenjäänyt. Hän julkaisi ihmeelliset paperinsa vasta 26-vuotiaana ja pani fysiikan perusteet mullin mallin. Goethe oli samanikäinen julkaistessaan Wertherin, joka toi myrskyn ja kiihkon kirjallisuuteen ja loi monessa mielessä pohjan seuraavien sadan vuoden kirjallisuuden kehitykselle ja antoi samalla uuden suunnan ihmisen minän ymmärrykselle.

Descartesin (olkoon hänen nimensä kirottu) maailma oli ollut periaatteessa kokonaisuudessaan ymmärrettävissä ja laskettavissa, piirrettävissä ja paloiteltavissa, ja ihminen oli kone, joka liikahteli tuon maailman osana. Tuota perua hallitsevaksi julistettiin ymmärrys eli järki; on jopa tapana puhua valistuksen aikakaudeksi. Goethen keksimä malli (jolla toki oli edeltäjiä ja vertauskohtia mm. Englannin sentimentaalisessa kirjallisuudessa) nosti edelleen tunteen. Sangen pian syntynyt massaviihde levitti tosissaan ajatusta, että ihminen on omien tunteittensa heittelemänä kuin lastu laineilla.

Eikä sitä minuutta löytynyt tunteen maailmasta sen enempää kuin järjen valtakunnastakaan. Sata vuotta sitten arveltiin, että nyt tätä persoonallisuutta ja subjektiivisuutta oli saatu ainakin hännän päästä kiinni, mutta varhaisten uranuurtajien, kuten William Jamesin ja Sigmund Freudin seuraajat joutuivat ennen pitkää hautaamaan haaveensa.

Ja tässä sitä ollaan. Mikä ihminen on toisille, siitä tiedetään paljon. Mikä hän on itselleen, se on arvoitus. Vastaus ei ole 7 miljardia erilaista minuutta. Vastaus on harhaanjohtavissa sanoissa ”minuus” tai ”persoonallisuus”. Miksi ei ajatella kuten maailmankaikkeuksien lukumäärästä nykyisin - 1014  per ihminen, aktiiviset ja mahdolliset yhteen laskettuna?


25 kommenttia:

  1. Ad Omnia: - tuo mielivaltaisen näköinen potenssiluku on eräs nykytutkimuksen arvio ihmisen neuronien eli hermosolujen lukumäärästä. Mahdollisten yhdistelmien eli kytkentöjen lukumäärä onkin sitten paljon suurempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. .. lasihelmipelissä.

      Poista
    2. Onneksi selvensit, sillä olin juuri oikaisemassa, että multiversumin maailmankaikkeuksien lukumääräksi arvioidaan 10 potenssiin 500.

      Poista
    3. Ilmeisesti ihan jokaista ihmismahdollisuus kombinaatiota varten ei sitten olekaan olemassa omaa maailmankaikkeutta..?
      Eikä ainakaan muuta elämää sitten paljoa löydy..

      Poista
  2. Muuten vaan hei, Jukka! Kiva lukea näitä sun juttujas!

    VastaaPoista
  3. Tämä oli varmaan minulle kirjoitettu lohdullinen viesti. Juuri kun huokasin, että 25-vuotiaalla tyttärellä taitaa olla murkkuikä vihdoinkin voitettu kanta. Viiden vuoden kuluttua neito on aikuinen!

    Oikeasti: aikuistuminen on nykyään yhtä hidas prosessi kuin aina ennenkin, ne vaan näyttävät enemmän aikavilta nykyään. Ja aikuistuminen on sopeutumista. Ei tässä maalmassa kilteillä tytöillä mitään jakoa ole, olkoot mieluummin enemmän murkkuja, oppivat paremmin pitämään puoliaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän oli se suomalainen koulu, jossa oppilaat viimeisenä koulupäivänä heittelivät ruokansa seinille ja lattialle kiljuen jotain sinnepäin kuin että tästä heitä ei voi rangaista, todistukset kun on jo valmiiksi kirjoitettu?

      En minä näitä koulumurhiakaan oikein terveinä ilmiöinä jaksa pitaa, olivat uhrit sitten opettajia tai toisia oppilaita tai molempia. Tekijäthän ovat olleet enimmäkseen nuoria entisiä tai kirjoilla olevia oppilaita.

      Poista
  4. Niin. Buddhalaisilla on käsite buddhaluonto. Se on kaikilla elollisilla. Siinä tulee sellainen notkahdus, että kun kumminkin buddhalaisillakin on sotia ja sellaista, ainakin ollut historian myötä ja käsitykseni mukaan burmalaisista suurin osa oli buddhalaisia, niin sitten piti luoda karman laki.

    JOS ihminen olisi suurinpiirtein ihmisiksi, niin sen itse tai minäitten kanssa ei tulisi hirveästi ongelmia. Itseen ei kannata kiinnittää hirveästi huomiota, se on häiriö. Pitää ottaa kiinni niistä haituvista ilmiöitä joita on luvuttomasti ja jotka menevät tämän kuvitellun minuuden läpi.

    Roolit ovat sitten eri asia. Vähän niin kuin sotisopa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/06/mutta-tiesitteko-etta-algerian-beyn.html

      Poista
  5. Vastauksia haetaan ja löytyy monenlaisia kirjallisuudesta.

    Ehdottaisin Tito Collianderia.

    Kuka muistaa mikä on
    Venetsian puhdistuslaitos ?

    Tai tarina linnusta
    jolla oli ongelma pesän voimakkaasta
    vastenmielisestä hajusta
    vaikka olisi muuttanut aina uuteen pesään ?
    Kunnes se ymmärsi hajun todellisen alkuperän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi Collianderin moniosainen muistelmasarja on ainutlaatuisen hieno. Ks. esim. "Aarnikotka". - Suomalainen (ruotsinkielinen) C. asui perheineen Pietarissa vallankumouksen aikana ja näki paljon läheltä.

      Ehkä uskonnollisten taipumustensa vuoksi häntä ruotsinkielisellä taholla hiukan väheksyttiin tähän muistelmasarjaan asti.

      Poista
  6. JK: "...massaviihde levitti tosissaan ajatusta, että ihminen on omien tunteittensa heittelemänä kuin lastu laineilla."

    Vielä vähän aikaa sitten tiede levitti käsitystä, että ihminen on geeniensä orja. Joka ainoaan sairauteen, ominaisuuteen ja luonnevikaan löytyi selitys väärinkytketystä geenistä. Ihmisen vastuu itsestään hävisi.

    Nykyään tuntuu siltä, että tiettyjen tahojen mukaan yhteiskunnan tehtävä on vastata ihmisistä. Jos joku on terveempi, rikkaampi tai onnellisempi kuin viiteryhmäni (=minä itte), se on suuri vääryys. Nekin, jotka saavat kaiken ilmaiseksi, haluavat ilmaiseksi vielä enemmän.

    VastaaPoista
  7. Kuopus täyttää tänään 20. Hieno ajoitus sinulta, Jukka! :-)

    VastaaPoista
  8. Ai niin, Bob Dylankin lauloi aikoinaan, että "Oh but I was so much older then I'm younger than that now". Eikö ollut itse vielä tuolloin 30:a täyttänyt. Muistelen myös hämärästi jonkun tokaisseen, että "en ole enää niin nuori, että tietäisin kaiken" tai jotain siihen suuntaan.

    VastaaPoista
  9. "Einstein oli tunnetusti hiukan jälkeenjäänyt. Hän julkaisi ihmeelliset paperinsa vasta 26-vuotiaana ja pani fysiikan perusteet mullin mallin."

    Hm..., ehkä hän tarvitsi vaimonsa (Mileva Marić) apua:

    http://de.wikipedia.org/wiki/Mileva_Mari%C4%87

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämärä viittaus tarkoittaa Eisteinin alkuvaikeuksia. Hänhän toimi patenttivirastossa apullaistutkijainsinöörinä tehtävänään sähkömagneettisten keksintöjen arviointi. - Tämä on tietenkin turhaa vitsailua; toistakin väitetään, mutta E:llä oli koulussa fysiikasta ja matematiikasta kympit (Sveitsissä vast. 6).

      Poista
  10. Minusta ihmisen viisaus vähenee elämän myötä.

    VastaaPoista
  11. Kyllä tässä nuorisossa nousevassa jokin on muuttunut arvoisa Kemppinen.

    Kun itse olin peuskoulun opinahjossa 1970-80-luvuilla, ei silloin meille kenellekään tullut edes mieleen, että joku kahjo rupeaa ampumaan syyttömiä ihmisiä koulussa ihan tuosta vaan, tai sitten harrastaa ihmisjahtia hirvikiväärillä kadulla. Ja vielä aikaisemmille vuosikymmenillä tuo ajatus oli varmaan vielä järjettömämpi.

    Kyse ei ole mistään sukupolvien välisestä kuilusta, niin kuin yrität asian vääntää, vaan kyllä jotain ihmisten ja ennen kaikkea nuorten arvoissa on muuttunut kieroutuneeseen suuntaan.

    Suomen Nuorisotyöttömyyden lähennellessä 30 prosenttia(?) mieleen tulee oma nuoruus, jolloin työhön kuin työhön juostiin kieli pitkälle, jotta saatiin omaa rahaa. Ajatus rahasta ilman työntekoa oli vieras melkein jokaiselle nuorelle "siihen aikaan." Toisin on nyt.

    Kemppisen hieman idealistinen käsitys nuorison tilasta pohjautuu varmaan siihen, että mies liikuskelee enemmän tuolla ylä- ja keskiluokan kiekkojoukkueissa. Kun ei ole tuntumaa noihin prole- ja mutasarjoihin, niin silloin näkemys yhteiskunnastakin voi olla liian auvoisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Vielä suurempi uutuus on huumeet.

      Arvbot ovat menneet mutkalle, mutta ei asiaa oi siihen jättää, että tämän toteaa.

      Sekin arviosi pitää paikkansa, että olen liikkunut ainakin pari vuosikymmentä eliitin parissa - miksi muuksi näitä jumalattoman eteviä ja tunnollisia ja kunnollisia opiskelijoitakaan voi nimittää.

      Poista
  12. Minä puolestani olen nuori ja ollut paljon tekemisissä prolejen kanssa, ja voisin hymähdellä tuolle teidän jukuripäiselle menollenne, ellen olisi tälläkin hetkellä ulkomaille verosuunniteltuna ja elämänhaluni ainakin tilapäisesti menettäneenä pakoilemassa noiden teidän moralisoimienne työttömien kymmenysten ennenkuulumatonta auvoa, jossa esimerkiksi prostituutio alkaa olla elämänvalinta muiden joukossa. Tiedetään, tiedetään: ennen oli tietysti tämäkin toisin, kun ei ollut tytöilläkään pimppejä vaan ainoastaan salaisuus jalkojen välissä.

    Minusta näyttää, että yhteiskunta on kieltämättä siinä mielessä kehittnyt, että taipumattomia, joukkosielujen kyseenalaistamatta kannattamia arvoja on yhä vähemmän. Toisaalta se, mitä on jäljellä, onkin sitten kahta todellisuudentajuttomampaa ja anakronistisempaa. Esimerkiksi tämä uskomaton huuli, että raha muka tulee jotenkin työstä. Tämä siis maailmassa, jossa jopa globaalisti perinteisesti kehittyneimmillä alueilla on kaatumassa kokonaisia kansallisvaltioita finanssi- ja reaalitalouden välille revenneisiin tuloeroihin ja siihen, ettei kellään ole sijoituspääoman liikkeisiin minkäänlaista kontrollia.

    "Tuottavuus" muuttuu elannonhankinnasta käytännössä kyvyksi kiillottaa sattumankaupalla, demografisista syistä tai vaikka esim. edellisessä lamassa runneltujen ihmisten kärsimyksellä rikastuneiden tyyppien tai jopa Suomeen vai velkasuhteen (antava osapuoli) kautta liittyvien anonyymien (kyllä, kyllä, miettikääpä, ennen kuin syytätte minua tai muita puskista huutelijaksi) tyyppien kenkiä nurisematta. Se hoituu psyykenlääkkeillä, joiden avulla saadaan juntattua tajuntaan aamu toisensa jälkeen, että juuri näin on oltava, koska muuten mörökölli meidät vie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Tuo nuorten masennus on myöskin ihan valtava ongelma nykyään; näyttää siltä että lähes jokainen nuori on nykyään masentunut.

      Proleluokasta lähteneenä olen tehnyt havaintoja lähipiirin masennuksista ja ainakin suurimmalla osalla tuo masennus näyttää liittyvän elämäntapaan, joka on täysin ihmisen normaalin elämänrytmin vastainen. Tämä käytännössä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuoret valvovat ja roikkuvat netin erilaisissä viihtymispeleissä aamua viiteen asti ja aamupala syödään sitten iltapäivcällä klo 16.

      Tähän keittoon kun lisätään keskikalja keppanan nauttiminen enemmän tai vähemmän päivittäin niin ei ihme että hieman masentelee.

      Yleensä ja erikseen on sanottava, etten halua vähätellä anonyymin masennusta ja hänen tummia tunteitaan. Värien katoaminen maailmasta on kamalaa ja harmaus voi viedä hengen.

      Parasta lääkettä masennukseen olisi kuitenkin duunin teko; ja jopa sellaisen paskaduuninkin. Se kun pitää ihmisen kiinnin arjen sävelessä ja rytmissä eli elämässä.

      Poista
    2. Kädellisista aika suuri osa elää pelkästään yöllä. Ihminen on laumaeläin, joka elää yksilötasolla milloin sattuu. Sitä paitsi moni valvoo juuri duunin takia. Kyse ei helvettiläinen ole paskaduunin ja muun duunin välisestä erosta, vaan siitä, että järkevästä työstä ei makseta, ja me välkyimmät (ne vasta masentuneita ovatkin, eikä se ole välttämättä ikäkysymys) joudumme tekemään töitä joka vain turmelee yhteiskuntaa lisää, eli sellaisia joita maksetaan. Mitä enemmän niitä tekee, sitä huonommin kaikilla menee.

      Palasin kommentoimaan vasta nyt, kun olin varma, että jengi ei kumminkaan ymmärrä tässä olennaista, ja niinhän siinä kävikin. Helvetti. Helvetin helvetti. Sivilisaatio romahtaa, pirtsakat etunenässä.

      Poista
  13. "En usko ollenkaan, että näkyville olisi noussut ”minulle kaikki heti” –sukupolvi."
    Minä uskon: Björn Wahlroos.
    Hänellä on toki joitain 80-luvun ihmeeseen uskovaa nuorempaa polvea ihailijoinaan.

    VastaaPoista