Sivun näyttöjä yhteensä

5. elokuuta 2010

Huono sääkirja


Tuskin Markus Hotakainen on ajatellut, että kun on huono sää, voisi johdonmukaisuuden nimessä, yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, kirjoittaa ja julkaista huonon sääkirjan.

Näin kuitenkin on käynyt.

Kirjoitaja näyttää olevan tietokirjailija, aikaisemmin etenkin avaruuden esittelemiseen keskittynyt.

Ehkä moni muukin ajattelee yhtä typerästi kuin minä tein. Säähavaintojen aikasarjojen saaminen käsille on hiukan työlästä ja niiden tulkitseminen on vaikeaa. Tässäpä mainion tuntuinen kirja: joku on nähnyt vaivan ja koonnut säähavainnot yksiin kansiin.

Totuus on toinen. Kirjassa on vuosiluvuin otsikoituja löysiä kirjoituksia enimmäkseen säähän liittyvistä ilmiöistä. Jäin katsomaan pitkään aukeaman kirjoitusta ”1944”. Syystä tai toisesta siinä paljastettiin tieto, että tuona vuonna Suomi teki aselevon Neuvostoliiton kanssa. Alaotsikko ”rauha” onkin virheellinen.

Olisin luullut saavani lukeakseni, että tuon vuoden juhannus, joka erinäisistä syistä jäi ajan rintamilla eläneiden mieleen hyvin, satoi jopa Karjalan kannaksella hiljalleen lunta, ja että aluspäivät, joina mm. Viipuri menetettiin, olivat tavattoman kylmiä.

Mutta tuossa artikkelissa ei puhuta lainkaan säästä.

Selailu osoittaa, ettei kirjalla ole mitään tekemistä nimensä kanssa. Se ei ole Suomen säähistoria.

Säästä ja historiasta on jo kirjoitettu paljonkin, suomeksi kuitenkin vähän. Tämän kirjoituksen kuvana on ennenkin julkaisemani Minardin kartta Napoleonin sotaretkestä Moskovaan. Alan suuri auktoriteetti Edward R. Tufte esittelee sen kirjoissaan huippuna, kun puhe on kvantitatiivisen infromaation graafisesta ilmaisusta. Harmaa ja musta viiva osoittavat Napoleonin armeijan mieslukukua lähdettäessä ja palattaessa. Vaakasuoraan luetaan matka, yksikkönä ”virsta” (lieue eli n. 3,9 km), ja lisäksi taulukokssa on paluumarssin 24.10. – 30.12. lämpötilat (reaumur-asteina), joista havaitaan, että pakkasta oli pahimmillaan celsius-asteina 37,5.

Armfeltin karoliinien kuolinmarssilla 1719 6 000 Norjasta lähteneestä pääsi hengissä Ruotsiin 2 100, heistä 600 jäseniään pakkasessa menettäneinä. Syy oli ”ankara pohjoismyrsky”, luultavasti aluksi syöksyvirtaus. Useita vuorokausia kovaa pakkasta – 20 – 30 astetta, ja tuulen voimakkuus tunturissa pahimmillaan 20 – 30 metriä sekunnissa.

Sääilmiö ei ole siellä ainutlaatuinen. Noissa oloissa läpi ei pääsisi nykyaikaisin varustein ja – toisin kuin karoliinit – suksin varustettu retkeilijäjoukko.

Sääilmiöiden suurista piirteist alkaa olla tietoa. Hiukan yleistäen olen väittänyt luennoillani, että suuren osan keskiaikaa jatkunut kylmä kausi, jota on sanottu myös ”pikku jääkaudeksi”, oli ehkä tärkein syy Suomen syntymiseen eli siihen, että etenkin arvoisat ruotsalaiset suvaitsivat kiinnittää meihin huomiota. Täältä sai turkiksia ja polttopuuta. Molemmat olivat kaupaksi käyvää tavaraa, ja lämpimin turkis – Venäjän soopeli – jäi vuosisadoiksi korkean vallan vertauskuvaksi.

Tuon asemansa antiikissa ja varhaiskeskiajalla lähinnä rähjäisyyttä ilmentänyt turkis on menettämässä vasta nyt, ajoittain kiihkeän kansalaisaktivismin takia. Ellei muistini minua petä, Kalevi Keihäsen chincilla-turkin lisäksi Helsingin kehittyvillä kasinopelureilla saattoi nähdä jopa susiturkin.

Entä minne ovat – ajankohtainen kysymys – kadonneet ne suunnattomat karvahatut, jollaisen Kekkonenkin sai Hrustshovilta tuliaisiksi? Ja vielä muodin oikoista Napoleonin ja Hitlerin henkeen – toppatakki ja huopatossu olivat sangen halveksittuja vetimiä talvisotaan asti. Huovikkaita näkee nykyisin harvemmin, mutta eri mittaisista toppatakeista on tullut niin tuttuja, että bolshevistinen mielleyhtymä on kadonnut. Kumpi muuten lienee parempaa täytettä, untuva vai mikrokuitu?

21 kommenttia:

  1. Kaikkein lämpimin turkis ei ole nokia, eli soopeli, vaan sen lämpimyyden ohittaa mm. poro, jääkarhu ja arktinen susi.
    Soopeli on kestävä, se säilyttää kiiltonsa ja karvansa kymmeniä vuosia.

    Karvat ovat yleensä onttoja. Karvan väriaine on yleensä tämän putken sisäpinnan tuntumassa, mutta saattaa myös olla, kuten joillakin kissoilla, putken sisäpinnassa tai muodostaa putkeen poikittaisia kalvoja.

    Arktisilla eläimillä tämä karvan läpimitan ja putken seinämän suhde on optimaalinen; se muodostaa eristävän kerroksen. Jos vielä karvatiheys on suuri, kuten koiraeläimillä, saadaan aikaan tukeva eristävä kerros.

    Luonnonmateriaaleista poronnahka vaate, jossa karva on sisään päin, on arktisiin olosuhteisiin paras mahdollinen. Vaikka sudennahka olisi lämpimämpi, sen kuitu ei ole yhtä kestävää, joten sen taloudellisuus on kyseenlainen.

    Haahka on hyvä materiaali, mutta myös koiran karvallatoppaus on hyvä.

    Mikrokuitu taas... Varsinaiset mikrokuidut tehdään sähköisellä kehruulla, jossa magneettikentillä ohjattu seos ikään kuin hyytyy ilmassa leijuvaksi filamentiksi. Se ei ole rakenteellisesti kuituna sinänsä yhtä lämmin kuin luonnonkuidut, mutta kun se vanutetaan, ikään kuin vaahdotetaan, se saa eristyskykyä.

    Monasti mainitaan mikrokuituina eräät muuntokuidut, jotka eivät kuitenkaan niitä ole, sillä ne on valmistettu kuitenkin perinteisemmällä tekniikalla, esim. suola- tai rikkihappoliukseen suihkuttamalla.
    Näitten muuntokuitujen uudet rakenteet poikkeavat vanhasta, kun aikaisemmin kuidun rakennetta muutettiin jälkikäsittelyssä, lähinnä kihartamalla sitä, voidaan näitä kuituja uusillä laserleikatuilla suihkupäillä ja mikroteknologiaan perustuvilla rakenteilla konstruoida jo raakafilamenttivaiheessa. Nämä kuidut, viskoosi, kaseiini ja muutama muu, jotka valmistetaan näillä menetelmillä, ovat huomattavasti ohuempia kuin vanhoille menetelmillä tehdyt, ja näissä menetelmissä voidaan valmistaa myös profiilikuituja, jotka ovat onttoja, tai poikkileikkaukseltaan spiraaleja.

    Nämä strukturoidut filamentit voivat muodostaa luonnonkuituja muistuttavia ontelorakenteita, joilla on erittäin hyvä eristyskyky.

    Ja vaikka ne ovat kuidun paksuudeltaan paljon ohuempia kuin edeltäjänsä muutaman kymmenen vuotta sitten, ne ovat kuitenkin paljon paksumpia kuin varsinaiset mikrokuidut.

    Uudella teknologialla voidaan valmistaa muunto- ja keinokuituja, joiden ominaisuudet ovat hyvin lähellä luonnonkuituja, ja olen saanut pitää kädessäni kaseiini-polyamidia, jota luulin villaksi, ennen ennen kuin minulle kerrottiin, että se on öljystä ja maidosta tehty sekoite.

    Tulevaisuudessa voi olla, että maidosta saatava kaseiini ja eräät kasvipohjaiset materiaalit, joita ei vielä ole osattu jalostaa korvaavat merkittävän osan sekä villasta että puuvillasta, mutta odotetellaan.


    Sitten olin unohtaa...
    Eräs mikrokuitujen ryhmä ovat semimetalliset kuidut. Niissä on kuidun rakenteessa metallimolekyylejä ja niistä voidaan valmistaa melko hyvin eristäviä meteriaaleja, mutta niitten teho perustuu metallin heijastavaan vaikutukseen. Nämä mikrokuidut ovat kuitenkin vielä melko kalliita.


    Tuossa muutama linkki tätä teemaa sivuaviin kirjoituksiini.
    Luomupuuvillaa
    Valtion puputehdas

    VastaaPoista
  2. Eipä tuo säätila nykyajan sotilaita hetkauta. Miehittäjät Afganistanissa käyttävät 20 miljardia dollaria telttojen jäähdyttämiseen
    Jee.

    Kuuntele linkin MP3

    Että: I do not believe in a fate that falls on men however they act; but I do believe in a fate that falls on them unless they act.

    VastaaPoista
  3. Kai turkikset meilläpäin ovat aina olleet tarpeen, eikö Descartes'llekin sellaisia löytynyt. Kuva hänen emännästään turkiksissa taitaa kyllä olla enemmän Greta Garboa kuin Kristiinaa.
    Häämatkalta Italiasta ostin aikanaan hienon lammassisäturkin, ne osaavat siellä leikata ja värjätä komeaa. Suomessa sitä luullaan joskus -erittäin yllättävästi - susiturkiksi. Ehkä minuun sopii mielikuva lampaasta suden vaatteissa.

    Karvahattuja, eniten pillerinpyöreitä tai suikkia, näkee nykytalvinkin, enimmäkseen teillä vanhemmilla herroilla ja meillä sellaiseksi haluavilla. Minulla on useampi, väri- ja värjöttelytilanteen mukaan valittavaksi.

    Muodottomiksi haukutut huopikkaat ovat kuulemma tietyin paikoin jopa muodikkaat koululaisten keskuudessa.

    VastaaPoista
  4. Untuva valuu painovoiman vaikutuksesta, mikrokuitu voidaan ommella kiinni. Tästä syystä se untuvatoppiksen pesettäminen on niin närkki opereisjön. Loppupelissähän kyse on siitä kuinka paljon ulkoilman ja oman nahan väliin saadaan paikallaan seisovaa kompartmentalisoitua ilmaa, ja kuinka keveällä rakenteella.

    VastaaPoista
  5. Turkisten hankkimisen nollarajan liikkeet ovat varmaankin tärkeä syy Ruotsin kiinnostukseen (toinen on Novgorodin puuhastelun lisääntyminen erityisesti Turussa ja sen aiheuttamat hankaluudet merenkululle ja muutenkin).

    Nollarajaa kun pohdiskelee, sen siirtymiin vaikuttaa tietysti kysynnän lisäksi tarjontapuolen seikat. Jo kivikaudelta lähtien tarjonta trendinomaisesti heikkeni erityisesti helppokulkuisilla alueilla ja kauppareittein läheisyydessä. 1900-luvun alkupuolella nollaraja oli vaeltanut Siperiaan. Suomi oli tässä vaiheessa jo melkein tyhjäksi metsästetty.

    Toisaalta vesireittien tärkeydestä nollarajan kannalta kertoo se, että eurooppalaisen sivilisaation keskusalueilla on vielä syrjäseutuja, joissa voi metsästää -- tosin usein myös "keinotekoisesti" ruhtinaiden monopolien takia säilyneinä.

    Pitää myös muistaa, että kauppa Suomen suunnalta suuntautui myös etelään, Venäjälle, Bysanttiin ja islamilaiseen maailmaan. Jossain Anatolian ylängöllä turkki on yhtä välttämätön kuin Suomessa. Ilmasto on niin Ankara. Sainhan sanottua.

    Asiasta voisi kirjoittaa pitempään, mutta spekuloin nyt vain aikani kuluksi turkisten sivistyshistoriallisesta merkityksestä.

    Rooman valtakunnan rajat asettuivat vuosisatojen myötä ikään kuin itsestään niin, että lähes kaikkea tarpeellista löytyi omasta takaa. Metsää vain oli vähän. Mielenkiintoista onkin, että Pompeijin taloja rakennettiin Alpeilta uitetusta puusta. Puun nollaraja oli vaeltanut kauas Etelä-Italiasta.

    Turkikset olivat toinen metsän tuote, jota oli -- jos ei ihan pakko niin -- järkevää hankkia rajan takaa. Tuohon aikaan turkisvaate oli niin ylivoimainen kylmissä olosuhteissa, että siitä ei varmastikaan ollut varaa luopua jostain muotiseikoista johtuen.

    Teoriani mukaan germaanit olivat se kansa tai mikä lie ryhmittymä, joka syntyi ja levittäytyi pitkälti täyttämään turkiskaupan tarpeita. (Joo, toki oli muutakin kauppaa: heti rajan takaa myytiin bulkkituotteita eli viljaa ja vuotia, hevosiakin, kauempaa haettiin turkisten lisäksi ainakin meripihkaa ja orjia.) Germaanit olivat "alkuperäinen" Hansa. He tunkeutuivat yhä kauemmas pohjoiseen ja itään ensisijassa turkisten houkuttelemina.

    Samalla he kuljettivat mukanaan keskusalueen sivistystä aina Ruotsin kaltaiseen peräpohjolaan asti. Esimerkiksi kirjoitustaito levisi jo 100-luvulla jaa. Tanskaan. Ensimmäiset kaupunkimaiset asutukset ovat samalta aikakaudelta.

    VastaaPoista
  6. Herttaisen pyöreät maatuskat olivat vaihtuneet Pietarin keskustan terasseilla trendikkäisiin daameihin käydessäni siellä parisen viikkoa sitten viisumivapaalla risteilyllä.

    Pohjolan Venetsian tsaarillisen loiston rinnalla meidän itämeren tasavaltaiset muodot alkavat pahasti haalistua. Toki Venäjän karu todellisuus pian paljastuisi jos pistäytyisi hieman Nevski Prospektilta sivummalla.

    Kiintoisa piirre sinänsä venäläisiltä päästää yksipuolisesti turisteja maahan ilman viisumia. Syksymmällä alkaa Allegro-juna kiidättää heitä Helsingistä Pietariin muutamassa tunnissa.

    Jotta muutos ei liikaa häikäisi, Yle:n suomenkieliset tv-kanavat suoltavat itäistä sotaa ja suolenpätkää. Väliin tanskalaista saippuaoopperaa ja kuningaskunta hömppää.

    VastaaPoista
  7. On se ilmoja pidelly..

    Se on iso kasa halkoja, mitä mies hakkaa päivässä!

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: Petja Jäppisen yhteenveto on taas kerran verraton. Lisään kaksi detaljia: Himalajalta viimein löydetyn (ruumis 60 vuotta kateissa) flanellinen kiipeilypusero oli priimakunnossa. Sekä Pohjoisnavan seudun hiihtäjät että alpinistit kuuluvat olevan sitä mieltä, ettei ahman turkkia hupun ympärillä voita mitään. Se ei kuulemma edes huurru.

    VastaaPoista
  9. Ad Erkki K. Laakso et alii: - suuresti kunnioittamastani halkojen hakkuusta on oivallinen esitys Päätalon Iijoki-sarjan Tampere-jakson alussa. Olen joskus opettanut tuostakin tekstistä ilmenevää esimerkkiä: vaikka olisi kuinka märkä ja poikki, sekä kirves että saha teroitetaan joka ilta, ja sahan harittaminenkin on jatkuva tehtävä.

    Jotta niitä halkoja syntyisi "kansanedustajan kuukausipalkan arvosta" taidon lisäksi vaaditaan työkaluilta ensiluokkaista kuntoa.

    VastaaPoista
  10. Säitä pitelee.

    Petjaltakin kysyisin, onko turkin eristykseen merkitystä kesä- ja talvikarvalla, esimerkiksi hirvieläinten turkkia käytettäessä? Entä lintueläimet?

    Minäkin uskaltaisin kysäistä, vaikka ihan toisesta asiasta, Kemppisen mielipidettä vaikka omana blogikirjoituksena, kuinka on mahdollista tänään poliisin suorittama sakotus ja kameran takavarikointi aikuisen miehen kuvatessa naisten pyllyjä ostoskeskuksessa.
    Mieleeni tulee useita tv-ohjelmia, uutisia, joissa kuvattuna läheltä naisten sääriä ja takamuksia ja jopa miesten etumuksia. Hmmmm, ja alastomia pikkulapsia...
    Kaikissa näissä on varmaan yhteistä se, ettei kuvattavaa ole voinut yksilöidä.

    VastaaPoista
  11. Turkiksista:
    Muijallani (=rakkaalla vaimolla) on sekä susi- että kissaturkki.
    Edellisen (venäläinen) epäilen olevan värjättyä koiraa, jälkimmäinen kiinalainen valmiste on varmasti aito.
    Susiturkki on on hemmetin painava, kissaturkki on puolestaan kevyt.
    Kissaturkin haittapuolena on se, ettei vaimo uskalla käyttää sitä eläinaktivistien pelossa.

    VastaaPoista
  12. Näinhän se on JK. Tylsä ei tyvehen pysty, eikä liioin latvoja halo..

    Työvälineet pitää olla ensiluokkaisessa kunhossa!

    VastaaPoista
  13. Kyllä talvikarva on parempaa, mutta se ei saa olla liian myöhäistä.

    Tässä yhteydessä tiedoksi, että paitsi että olen vaatturi, ja kahdeksaa opintoviikkoa vajaa mallimestari, olen viettänyt lapsuuteni turkisfarmilla

    VastaaPoista
  14. "Teoriani mukaan germaanit olivat se kansa tai mikä lie ryhmittymä, joka syntyi ja levittäytyi pitkälti täyttämään turkiskaupan tarpeita."
    Käyttivätkö roomalaiset (ja muut antiikin "sivistyskansat") turkiksia? Eivätkö ne olleet barbaarien tunnuskuvia? Miellän Rooman valtakunnat rajat pikemminkin niin, että niiden laajentaminen lopetettiin, kun olisi tullut tarve turkisten käyttöön.

    VastaaPoista
  15. Ad: Petja Jäppinen

    Kiitos, olipa mielenkiintoinen esitys mikrokuiduista. Kaikki kuvaillut menetelmät/keksinnöt eivät liene täyttäneet teollisen käytön vaatimuksia?

    Muistelen saaneeni tutkailla joku vuosi sitten tehdasolosuhteissa polyester mikrokuitulangan tekoa ja siihen käytettyja koneita. Toiminta perustui "perinteiseen metelmään", vain suuttimessa oli enemmän ja pienempiä reikiä.
    Se mikrokuidun koolle sopiva reika oli niin pieni, että kaikki suuttimen tekijät eivat sellaisia suuttimia saaneet aikaan. Sama koskee myos polyamidia (nailon).

    Langan, neuloksen tai kankaan tuntu ei useinkaa ole ainakaan pelkästään kuidusta peräisin. Jatkoprosessin viimeistelyllä ja viimestelyaineilla tehdään nykyään ihmeitä.

    VastaaPoista
  16. Tässä sen uutisoinnin tason huomaa. Kovasti uutisoitiin miehen pelkästään valokuvanneen, mutta tarkempi tiedotus tänään osoitti miehen työntäneen kameraansa hameiden alle.
    Uutisoidaan, muttei tarkisteta faktoja kuin vasta seuraavana päivänä.

    VastaaPoista
  17. Nyt vaihdan tyystin puheenaihetta ja tiedustelen seuraavaa asiaa: miksi vartin nokoset keskellä päivää virkistävät, mutta parin tunnin päiväunet suistavat usein syvään kuoppaan, josta joutuu kaksin käsin kiskomaan itseään ylös sellaisen ahdistuksen saattelemana, kuin olisi Tuonen porteilla käynyt? Öiseen aikaan kesken unten herätessä ei ole läheskään samanlainen olo.

    Kysyn, koska tässä blogissa käsitellään ansiokkaasti vähän kaikkea maan ja taivaan välillä, enkä voi olla toivomatta saavani lukea päiväuniaiheisen esseen.

    VastaaPoista
  18. Perinteisen menetelmän mikrokuituja ovat kuidut, joiden koko on yksi denier (yksi gramma kuitua on 9000 metriä pitkä)

    Kyllä näitä magneettikenttä systeemejä käytetään teollisesti. Niillä voidaan ohjata filamentin syntyä suunnilleen molekyyli molekyyliltä, jolloin saadaan tarkkaan haluttuja ominaisuuksia. Näin voidaan valmistaa esim. suodatinkuitua, joka nappaa vedestä bakteerin kokoisia epäpuhtauksia.

    Magneettikehrätty mikrokuitu voidaan konstruoida esim. vettähylkiväksi kapillaaripilliksi, eli se ei ime vettä, mutta sen kapillaaripilli imee.

    VastaaPoista
  19. ad: JarMom
    Se on nyt varmastikin joku meistä Kemppisen blogin asiakkaista, koska pyrki tutkimaan ja kuvaamaan karvoja ja niiden rakennetta!!

    VastaaPoista
  20. "Miellän Rooman valtakunnat rajat pikemminkin niin, että niiden laajentaminen lopetettiin, kun olisi tullut tarve turkisten käyttöön. "

    Rooman valtakunnan alueella oli monta seutua, joissa ilmasto oli aika samanlainen kuin vaikkapa Suomessa: Alpit, Anatolian ylänkö jne. Sen lisäksi lämpimimmilläkin seuduilla menee usein pakkasen puolelle. Kylmä yö on kylmä yö, on se sitten kymmenes tai sadas peräjälkeen (tässä mielessä pikku jääkausi luultavasti vain lisäsi hiukan turkisten kysyntää). En ymmärrä, miksi ihmeessä roomalaiset eivät olisi käyttäneet kylmässä parasta suojaa kylmää vastaan esimerkiksi vuodevaatteina tai viittoina. Eivät he kai typeryksiä olleet. Tässä kuin ihmeen kaupalla säilynyt valokuva Rooman imperiumin ajoilta:
    http://img2.timeinc.net/ew/img/daily/587/gladiatorht_l.jpg

    VastaaPoista
  21. Vielä kylmästä ja sateisesta vuoden 1944 juhannuksesta: kesäkuun 25. päivän sää oli todella sellainen, että molempien puolien lentokoneet pysyivät maassa. Tämän vahvistavat dokumentein suomalaisten ilmavalvontajoukkojen raportit ja vihollisen lentoyksikköjen sotapäiväkirjat.
    Kuitenkin "puolivirallinen" sotahistoria samoin kuin esim Jarl Gallen kirjassaan "Tre bataljoner" kertoo kuinka raskaan tykistön, kranaatin- ja raketinheittimien sekä suorasuuntaustykkien tulitukseen yhtyvät maataistelukonelaivueet ja pommikoneet.
    Kyseessä tuskin on tietoinen historian väärentäminen; vihollisen ilmavoimat yksinkertaisesti kuuluivat paikalla olleiden kokemusmaailmaan siinä vaiheessa kun tapahtumia alettiin kuvata.

    VastaaPoista