Sivun näyttöjä yhteensä

6. toukokuuta 2010

Rootos



”Soita mulle Sorpas, onneen minut vienet. / Sitten kun sä lopetat, niin minä pistän pienet. / Kerran Rootokseen taas lähden / estää ei voi kutkaan. / Täällä alla pohjan tähden / mies vain viedään putkaan.” (J.W. Vainio)

Konkurssin alettua kaikki konkurssivelallisen saatavat erääntyvät. Jos pankki menee konkurssiin, kaikki myönnetyt lainat erääntyvät takaisin maksettaviksi. Esimerkiksi asuntolainaa ei yleensä myönnetä määräajaksi, vaan vaadittaessa maksettavaksi. Velkakirjaan liitetään lyhennyssuunnitelma, jonka mukaan toimitaan. Se ei kuitenkaan sido konkurssitapauksessa.

Konkurssilaki 3 : 9 ”Konkurssisaatava, joka ei ole erääntynyt, katsotaan konkurssissa erääntyneeksi velkojan ja velallisen välisessä suhteessa.”

Käytännössä viime pankkikriisissä juuri asuntolainat järjesteltiin toisille rahalaitoksille niin että velallisen kannalta vain maksuosoite vaihtui. Tämä oli valtion välittämä ”vapaaehtoinen” järjestely. Sangen moni velallinen joutui kuitenkin tuuliajolle.

Tämän takia konkurssiin ei voi päästä muita kuin pieniä pankkeja tai osan pankeista. Tämän takia – ei hyvyyttään – Obama pelasti pankkeja veronmaksajien varoin.

Myös Suomessa 90-luvun pankkikriisi johtui todistetusti pankkien omasta holtittomuudesta. Kun huonoista liiketoimista ei rangaista, pankkimiehille tuli tuomioita hyvin vähän. Tunnen asian läpikotaisin, koska kävin läpi satoja tapauksia. Omilla rahoillaan maksamaan saatiin vain sellaiset pankinjohtajat, jotka olivat olleet törkeän huolimattomia – myöntäneet puliukoille vakuudettomia lainoja.

Velallisen rikoksista on rikoslaissa määräykset. Kuten jo sanoin, epäonnistuminen liiketoimissa ja siitä seuraava konkurssi ei ole sinänsä rikos. Velkavankeuskin poistettiin laista yli 150 vuotta sitten. Roomalaisessa 12 taulun laissa (n. 451 e.Kr.) velkojat saivat paloitella velallisen saamistensa suhteessa, mutta lihan leikkaaminen lienee lakonalaista toimintaa tällä hetkellä.

Joku juristikin näytti haksahtaneen Rhodos-esimerkissä, jonka otin puheeksi osoittaakseni, että esimerkin käyttäjät ovat joko täysin tietämättömiä tai vilpillisiä. Kommenteissa julkisoikeus ja yksityisoikeus menivät sekaisin. Suomi ei omista Suomea. Suomen valtio omistaa tosin paljon maa-alueita Suomessa. Mutta nämä ovat aivan eri asioita.

Ovat valtiot toki ostaneet ja myyneet alueita. Kuuluisa on Louisianan osto Ranskalta 15 miljoonalla frangilla 1803. Kreikka voisi siis myydä Rhodoksen valtioalueenaan, mutta luultavasti kiinteistöt (eri asia) ja rakennukset eivät ole valtion, joten ostajaa voisi olla vaikea ostaa.

Onhan Suomessakin puhuttu Karjalan ostamisesta takaisin. Olen itse ottanut jyrkästi kantaa haihatteluihin Neuvostoliiton valloittamien kiinteistöjen vaatimisesta takaisin sotaa edeltäneille omistajille. Rauhansopimuksella luovutetun alueen ostamiseen ei olisi esteitä, mutta mielestäni kauppa olisi järjetön vaikka Venäjä myisi. Ei muuten myy.

Usea kommentoija luuli, että vakuus eli pantti tai kiinnitys luovutetaan velkojalle. Erehdys. Tilanteesta on ollut aikojen alusta lainsäädäntöä, tällä hetkellä ulosottolaki. Irtain tai kiinteä omaisuus muutetaan rahaksi julkisella huutokaupalla, ja samassa yhteydessä tutkitaan, onko pantinhaltijan oikeus vahvempi kuin etuoikeutettujen saatavien, esimerkiksi työpalkkojen.

Periaatteessa menettely, jota sanottiin ennen lankeamispantiksi, on tehoton – ”saat pitää pantin, ellen maksa”. Asiasta säädetään laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta ja kauppakaaressa.

Vaikea kirjoittaa kuivaa asiaa, kun maailma mullistuu. Siksi totean uutisten välittämän tiedon, että Peter O’Donnell kuoli. Viimeisin Modesty Blaise, jonka käänsin, tapahtui Kreikassa (Dead Man’s Handle). Viimeistä kirjaa (The Cobra Trap) en suomentaisi, vaikka pyydettäisiin, ja kadun sen lukemista. Siinä Modesty sairastuu syöpään ja kuolee. Ja Willie Garvin myös.

17 kommenttia:

  1. Entä pääsikö Garvin lopulta edes säälipukille?

    VastaaPoista
  2. Voi tata Kreikkaa. Ihmiset ovat taalla hurjina.
    Kulta onneksi noussut satasen viikon aikana.
    Rhodos on asia erikseen, mutta Kypros/Turkki josta ei asuntoja kannata ostaa, koska jo nyt sata suomalaista on menettanyt sijoituksensa, tonttinsa ja talonsa.
    Kreeta kannatta myyda, tavallaan Kreikan Ahvenanmaana.

    VastaaPoista
  3. Ad Jukka,

    Suomen valtio ei omista Suomea.

    Periaatteessa näin on nykyisen maanomistusta koskevan oikeuskäsityksen mukaan. Omistusoikeus on yksikäsitteinen ilmiö. Jos minä omistan kiinteistön, ei sitä omista sen lisäksi kukaan muu. Varhaisemmassa oikeuskäsityksessä näin ei ollut, ei edes satakunta vuotta sitten. Kaupungeissa, joissa oli voimassa asemakaava, ymmärrettiin kaupungin pitävän omistamiinsa tontteihin eräänlaista yliomistusoikeutta. Tämä ylempitasoinen omistajuus mahdollisti sitten velvoittavien kaavamääräysten antamisen tonttien ensisijaisille omistajille "aliomistusoikeudella".

    Kun valtio luovuttaa maksua vastaan osan alueestaan vieraan valtion suvereniteetin piiriin, joudutaan mielestäni pohtimaan juuri tämän "yliomistusoikeuden" siirtymistä. Vieraan valtion oikeusjärjestelmä tulee siirtyneellä alueella voimaan, jolloin on mahdollista, että tavanomainen (ali)omistusoikeus lakkaa. Onhan esimerkiksi mahdollista, ettei saajavaltion oikeusjärjestelmä tunne johonkin esinelajiin kohdistuvaa yksityistä omistusoikeutta.

    Hypoteettisena esimerkkinä voitaisiin ottaa tilanne, jossa Ruotsi myisi Malmön Tanskalle. Tanskassa tietyn tyyppiset, Ruotsissa lailliset, linkkuveitset ovat lainvastaisia ja omistaja menettää ne valtiolle. Olisiko Tanskan vai Ruotsin valtion maksettava korvaus menetetyistä linkkuveitsistä? Vai olisiko kenenkään?

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: - kommentissa mainittu "vakaa hallintaoikeus" johdttaisi meidät omistusoikeuden kirjavaan historiaan - dominium utilus, d. directus jne., jolloin oltaisiin päistikkaa tekemisissä myös läänityslaitoksen kanssa. Päivi Paasto on tehnyt näistä viimeksi väitöskirjan.

    Mielestäni hänkään ei riittävän tarkasti tähdentänyt, että oikeus maahan riippuu siitä, mitä sillä maalla voi tehdä. Muuan "omistusoikeus" antoi oikeuden kantaa veroja ja maksuja alueen asukkaalta. Muuan kaupunkien "omistusoikeus" takasi erillislainkäytön eli omat tuomioistuimet (raadit ja maistraatit). Vielä minun opiskellessani tiedettiin sääntöperintö eli fideikomissi, jossa esimerkiksi aatelinen perillinen sai allodiaalisäteritilan (approx. 1 000 ha viljeltyä) ja kaikki muut oikeudet maahan - mutta ei oikeutta myydä sitä, koska kartanon oli pysyttävä suvussa.

    Vallankumoukset ovat yleensä alkaneet vainiopakosta, vainioiden aitaamisesta tai muutoin yhteismaista.

    VastaaPoista
  5. Alaskan myynti Venäjän keisarilta USA:lle on viety aikakirjoihin onnistuneena kauppana, joka omana aikanaan aiheutti keskustelua ja kiistelyä. Myyntisopimuksessa oli maininta siitä, että alueella olevat keisarin alamaiset voivat pitää omistuksensa ja kiinteistönsä. Käytännössä näin ei tapahtunut vaan uudet vallanpitäjät toimivat kuin neuvostoihmiset myöhemmin.

    VastaaPoista
  6. Asian vierestä tiedotan.
    Olen nyt skannannut (on muutoin vaikea sana lukihäiriöisen kirjoittaa) aikaisemmin mainitsemani Tavarasanakirjan.
    Kun saan jostakin hyvän OCR-ohjelmiston käyttööni, menee matsku verkkoon kaikkien iloksi.

    VastaaPoista
  7. Tää Kemppiläinenhän tuntuu olevan kaikkien oikeuksien asjantuntijuus

    VastaaPoista
  8. Tässä haksahdellaan oikein porukkaurakalla, kyllähän panttaukseen toki hallinnanluovutus kuuluu, ei tosin nimenomaisissa poikkeuksissa eli hallinnattomissa (hypotekaarisissa) virityksissä, joita kiinteistöpantit usein ovat. Karjalan vindikaation vaikeudet puolestaan ovat paras esimerkki oman haksani tueksi, tosin e contrario kuten tällä tasolla usein.

    VastaaPoista
  9. "Omilla rahoillaan maksamaan saatiin vain sellaiset pankinjohtajat,
    jotka olivat olleet törkeän huolimattomia -
    myöntäneet puliukoille vakuudettomia lainoja."

    Onhan jouduttu väärään tulkintaan,
    jos tarkoitus kuvailla varsin ilmeistä
    todellisuutta.

    Tiedämmehän, tilaisuus tekee varkaan, voi tehdä.

    Me tavalliset ihmiset saamme hyvän esimerkin taloyhtiöistämme,jossa maailma pienoiskoossa.

    Tietoja siitä, että isännöitsijät ovat melko usein aivan ilmeisesti "toteuttavien firmojen” bulvaaneja (siis pahoja, pahoja rikollisia ?!)
    on paljon esimerkiksi täällä Espoossa.

    Teettävät nuo siis taloyhtiössä huikean kalliita "tarvittavia" projekteja,
    esim 40t euroo per asukas jotain,
    esim koko katto vaihtoon, vaikka pieni duunarin tekemä alkeiskorjaus hoitaisi homman moneksi moneksi vuodeksi..

    (Välikommentti: Eräänä vaatimattomana seurauksena tuhoavat tällä mafiapakko-otolla
    monen perheen, ja lapsen, elämän!!! Perheitä, kynnelle kykeneviä, lähtee myös pakoon taloyhtiöistä.)

    Miten yksinkertaisesti sanoisin:
    Tässä tapauksessa, isännöitsijä (esim. Tapiolassa, just niin)
    ei suinkaan ole holtiton vaan ......

    Siinä on ero.

    Saa siis tiskin alta projektin toteuttajalta palkkion junailemastaan projektista?!

    Saman voi olettaa toimivan vielä herkullisemmissa paikoissa, pankeissa, eläkeyhtiöissä, unohtamatta ei-yksityistä puolta.

    Siis voi olla mitä kannattavin bisnes "herran" sijoittaa esim eläkeläisten rahat firmaan jonka jokainen tohelokin jo tietää oleavan menossa alaspäin tai vaikkapa tiedossa että se ajetaan
    konkkaan.

    Myös voidaan vähän muutetuilla konsteilla vetää julkisen puolen jokin toiminta aivan rapakuntoon, ja sitten jossain vaiheessa osoittaa että tämähän (monopoli!) kannattaa yksityistää.

    Tuolla on muuten mtv:n sivuilla vaatimaton uutinen, muualla sitä ei näykään:
    "Poliisi kaavailee ympärivuorokautisia johtokeskuksia"
    Liekö tuo liittyy siihen mihin annetaan ymmärtää.
    Vai onko syynä ""Kreikka"".
    En minä tiedä, tiedätkö sinä.

    VastaaPoista
  10. JK: "Siinä Modesty sairastuu syöpään ja kuolee. Ja Willie Garvin myös."

    No nyt menit sitten paljastamaan loppuratkaisun etukäteen...

    A: "Entä pääsikö Garvin lopulta edes säälipukille?"

    Pääsimisestä ja säälistä en tiedä, mutta aiemminkin on joutunut, pakon edessä. Kirjan nimeä en muista... vai oliko se sittenkin sarjakuvassa?

    VastaaPoista
  11. Sarjakuvassa se tapahtui. Eikä Garvin saanut pelkästä säälistä.

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  12. Pankittoman päivän päätteeksi tuli ilopillerinä nielaistua tieto Britannian politiikan uuden tuulen Nick Cleggin olemisesta töissä 1989 Helsingin Postipankissa.

    Isovanhempiensa puolelta puolivenäläinen Clegg varmaan ihastelisi Suomen intellektuaalista muutosvauhtia siitä antiryssähengestä mitä se vielä silloin oli hänen etsiessään täältä itäisiä juuriaan?

    VastaaPoista
  13. "pakon edessä."

    Jaa, se on sitten vähän niin kuin sen miun poikuuden kanssa taistolaispapittaren iskettyä silmänsä meikään.

    VastaaPoista
  14. Täällä on ollut puhetta valtioiden välisistä maakaupoista. Myihän se Suomikin Jäniskosken alueen Inarista Neuvostoliitolle 1947.

    VastaaPoista
  15. Timeo danaos et dona ferentes

    VastaaPoista
  16. Huomauttaisin, että ”konkurssisaatava” on konkurssilain 1:5:ssä määritelty sellaiseksi _velalliselta_ olevaksi saatavaksi, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Velallisen saatavat ovat asia erikseen, ks. esim. KonkL 14:5.1,2.

    VastaaPoista