Sivun näyttöjä yhteensä

23. huhtikuuta 2010

Samanlaisuusarviointi



Rohkaistuneena kielteisistä kommenteista jatkan tekijänoikeuden kohteesta, ”sisällöstä” ja ”muodosta”, vaikka tämä Aristoteleen jaottelu kelpaa korkeintaan alan alkeisopetukseen.

Juristien ikiaikainen tapa on korvata entiseet arviointiperusteet uusilla ja ajanmukaisemmilla sanoilla pääsemättä metriäkään eteenpäin. Teosten, patenttien ja tavaramerkkien sekä toiminimien loukkauskanteissa sanotaan noudatettavan ”vertailusääntöjä” tai suoritettavan ”samanlaisuusarviointi”. Valitettavasti tällaisia vertailusääntöjä ei ole olemassa, ja samanlaisuusarviointi on jokseenkin mielivaltainen.

Tuomioistuin (korkein oikeus) joutuu ratkaisemaan, loukkaako toiminimi ”Koti-Idea” toiminimeä ”Ikea” (ei). Tuomioistuimet torjuvat kiivaasti yleisötutkimukset. Yleisön ohella on otettava huomioon kilpailijat, tavarantoimittajat ja esimerkiksi rahoittajat.

Uskottavin kuvailu samanlaisuusarvioinnista on jutun ratkaisevien tuomareiden käsitys samanlaisuudesta.

Vahingonkorvausoikeudessa viitataan huolellisuusvelvollisuuteen – miten huolellinen henkilö paimentaa lapsiaa, jotteivat nämä putoa jyrkänteiltä. Tässäkin tärkeässä asemassa on tuomarien oma käsitys huolellisuudesta.

Asianajajien tehtävä on esittää näkökohdat niin laajasti, etteivät tuomarit ole vain oman, ehkä rajallisen, kokemuksensa varassa.

”Sankarin tekijänoikeus”, josta olen usein puhunut ja kirjoittanut, on esimerkki vertailun vaikeudesta. Saako kuka tahansa tehdä elokuvan Pekka Puupäästä? – Ei saa. James Bondista ovat kirjoittaneet kymmenet käsikirjoittajat, ja alkuperäinen on ollut kuolleena kauan. Tässä on mukana tavaramerkkioikeudellinen elementti. Kirjallisuudessa viitataan saksalaiseen oikeustapaukseen, jossa kiellettiin ”Tohtori Zhivagon” jatko-osan julkaiseminen ilman Pasternakin oikeudenomistajien suostumusta.

Nobelin ja elokuvan jälkeen ”Zhivago” oli rahan arvoinen liikemerkki, jota haluttiin tässä käyttää hyväksi. Kiellolle ei ole tekijänoikeudellisia perusteita, joten perusteita venytettiin.

USA:ssa julkaistiin kirja, ”The Wind Done Gone”. Alioikeus kielsi teoksen plagiaattina, mutta liittovaltion tuomioistuin hylkäsi ”Tuulen viemää” –kirjan tekijän oikeudenomistajien kanteen sananvapauden, ei tekijänoikeuden perusteella. Kirjassa keskityttiin Rhettin ja Scarletin julkeaan rasismiin.

Patentinloukkaus on ehkä helpompi tapaus. Siitä on viimeksi kirjoitettu suomeksi: ”Tuotteella ei varsinaisesti tarkoiteta fyysistä tuotetta...”(Norrgård). Hyvä. Siis tuotteella ei tarkoiteta tuotetta. Voiko tämän sanoa selkeämmin? Myöskään tekijänoikeudessa teoksella ei tarkoiteta teosta, vaan jotain, mikä ilmenee esimerkiksi lain 1 §:ssä mainituista kolmesta tuotteesta...

Uusimmisa lainmuutoksissa patenttioikeuden ”keksintö” ja ”patentoitu tuote” on yritetty yhdistää järkevästi. Keksintö on kielellinen käsite, joka ilmenee kirjoituksesta. Tuote on esimerkiksi rotanloukku, fyysinen esine, johon voi kompastua. Tekijänoikeudessa teoskappale on esimerkiksi kirja, teos taas jokin, joka ilmenee tuon kirjan suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä versioista ja pysyy samana kirjaa lyhennettäessä – teoksen (sitaattia laajemman) osan kopioiminen on teoksen kopioimista eli osa on yhtä kuin kokonaisuus.

Kun patentti liittyy tavalla tai toisella lopputulokseen eli funktioon ja tekijänoikeus kielelliseen tai muuhun sommitteluun, vailla tarkoitusta, epäilen yhä vahvemmin, että ainakin tietokoneohjelman patenttioikeus supistaa sen tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden painottaminen supistaa patenttioikeudellista suojaa – laki myöntää molemmat. Lakien kesken on ikään kuin interferenssi-ilmiö, ja tulos on päinvastainen kuin tavoiteltu: huono suoja.

Tämän kirjoituksen ivallisuus on tietoista. Jos säännöt ovat epäselviä, asiasta hyötyvät suuret toimijat. Patenttioikeudenkäynnit ovat jo kauan olleet liian kalliita. Tekijänoikeusjutut ovat seuraamassa esimerkkiä. R. Coase väitti, että jos säännöt ovat huonosti määriteltyjä, transaktiokulut nousevat.

Näyttää pitävän paikkansa.

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen tapaus näissä mielissä oli Spike Leen elokuva Malcolm X:stä. Sitä markkinoitiin nimenomaan X-tunnuksen kautta. No sitten jotkut sakit käyttivät tätä tunnusta hyväkseen pilkatakseen tuota elokuvayhtiötä ja saivat kai syytteen firman tunnuksen hyväksikäytöstä. En tiedä mitä tapahtui lopulta, mutta ironista on se, että voiko kirjainta omistaa. Täästä lienee kai esimerkkejä muualtakin.

    VastaaPoista
  2. Softapatenteissa on myös toinen valtava ongelma: niiden suuri määrä ja kyseisen tekniikan alan tietty yleissoveltuus, joka saattaa hyvinkin olla seurausta siitä, että kyse on pitkälti "pelkästä" sovelletusta matematiikasta ja logiikasta.

    Jos patentoit paremman auran, on luultavaa, että patenttitietokantaan tehdyt haut rajaavat ihmisen tutkittavien patenttien lukumäärän helposti käsiteltäviin. Jos teet saman softapatenteille, rajaat lukumäärän ehkä puoleen tai kymmenesosaan kaikista softapatenteista.
    Puolet kaikista softapatenteista on signaalinkäsittelyä, puolet kaikista on tietoliikennettä, puolet kaikista on pakkausta ja koodausta, jne. Ne kaikki soveltavat sellaista matematiikkaa ja logiikkaa, joita voidaan soveltaa melkein mihin tahansa, tai kuvaavat jonkin hyvin yleispätevän perusperiaatteen. Sovellusalue toki merkitään hakemukseen mahdollisimman epäselvästi ja laajasti. Käytännössä sitten patentoidaan jotain ilmiselvää PCM-muotoiselle signaalille tms.

    VastaaPoista
  3. Opettavaisia kirjoituksia.

    Bond on kai erityisen hyvä esimerkki. On alkuperäiset kirjat, elokuvafranchise yksittäisine kilpailijoineen ja sitten postuumeja kirjavirityksiä. Perikunta on tiettävästi mukana tiiviisti kuin toiset sympaattisemmassa, vaan ei suhteessa yhtään kannattamattomammassa (tuosta sanasta jo äitiä ikävä), Moomin Productissa.

    VastaaPoista
  4. Jostain syystä tulee mieleen Kallasvuon "miekantuppipuhe" - ei lepää ennen kuin ...

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: - on luvallista kirjoittaa siitä, mikä mielessä liikkuu. - Meillä on menossa projekti ja juuri tekeillä luullaksemme merkittävä monografia.

    VastaaPoista
  6. Ad Jukka
    Mihin osoitteeseen voin lähettää turvavyöveitsen?

    VastaaPoista
  7. Okei, kunhan ei ole mammografia,
    tuli mieleen.

    Mä en oo häävi joukkuepelaaja.

    VastaaPoista
  8. Hei hyvä Jukka,


    Kiitos taas viisauksistasi.
    Mutta aika "huvittaa",kun sanot surevasi
    sellaista, jota et ehkä kuitenkaan
    sure. "Huumoriasi" kenties.


    Yst. terv. Matti

    VastaaPoista