Sivun näyttöjä yhteensä

3. maaliskuuta 2010

Tiettekö työ tiedettä?



Markku Jokisipilä osoittaa usealla blogikirjoituksella, mihin tästä mediasta on. Aihepiiri taitaa ola hyvinkin lähellä omaa eilistä kirjoitustani, jota joku voisi sanoa mediakritiikiksi.

Ilahduin kovasti suomalaisten väitettyä väkivaltaisuutta koskevasta kirjoituksesta viittauksin sanomalehdessä asiasta kirjoittaneeseen kollegaan, joka on professori Pertti Töttö. Tiedän miehen. Hän on julkaissut etenkin kvantitatiivisista tutkimuksista ja on yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien professori.

Töttö ja häntä siteeraava Jokisipilä näyttävät olevan sitä mieltä, ettei tavattoman suosittu käsitys suomalaisten luonnottomasta, suorastaan itä-eurooppalaisesta väkivaltaisuudesta perustu ainakaan todellisuuteen.

Paras löytämäni kirja aiheesta on Janne Kivivuoren ”Rikollisuuden syyt” (2008). En ole vaivautunut katsomaan matrikkelista, oliko hänen vanhemmillaan omituinen huumorintaju vain huonot hoksottimet. Nimi tuo muillekin kuin minulle mieleen erään romaanihenkilön.

Jäin miettimään päivällä lehteen painettuja numeroita eri lehtien lukijamääristä. Puhe ei ollut levikistä. Kuinka moni mahtoi huomata sen? Levikki on lukijan käsiin päätyneitä lehden kappaleita. Lukijamäärä on jotain muuta.

Tämän blogin lukija huomautti asiallisesti, että Kemppinen on ruvennut lukemaan kovasti lehtiä. Yritän järjestää kulkuni nykyisin niin, että syön päivällä kotona. Vanhan ajan lounashetki rouvan kanssa olisi houkutteleva ajatus, ja hovimestari samoin. Menemättä asioihin, jotka eivät kuulu muille, sanon vain, että ihmisillä on erilaisia rajoituksia, joskus esimerkiksi terveydellisiä.

Pienten jalkojen kopina parketilla – hanki sinäkin kääpiö hovimestariksi!
Sanoi muistaakseni Groucho.

Luen siis päivällä syödessäni uutiset ja talouden; kulttuuri saattaa jäädä väliin.

Eli: media tarjoaa huomattavan usein erilaista moskaa ”mielipidetutkimuksina”. Nyt en puhu Hesarista. Kyselytutkimus, sen perusteena tavallisimmin oleva satunnaisotanta ja sen käsittelyn edellyttämät testit ovat luotettavia ja suuritöisiä.

Muun muassa Töttö on kirjoittanut asiasta. Ellei puhuta mielipiteistä vaan esimerkiksi Internet-yhteyksistä tai sodassa kuolleista, erilaisten regressioanalyysien tulokset voivat osoittautua hyvin mielenkiintoiseksi. Niiden tekeminen on hyvin vaativaa – vaikka käytössä olisi SPSS tai vastaava sopeutettu tietokoneohjelma.

Esimerkkejä myös enimmäkseen kauniista graafeista löytyy runsaasti Tilastokeskuksen sivuilta. Vaikka ne ovat hyviä, olen tehnyt itse kuolinsyytilastoja ja graafeja ja erilaisia väestöpyramideja.

Kuolinsyyt jaettuna ikäkausiin ja sukupuoliin sisältää tietoa, joka ei yleensä näy mediassa. Sekään ei taida kuulua joka miehen tietoihin, että liikennekuolemat ja vahingoittuneiden määrät ovat pudonneet kolmannekseen vuoden 1973 tasosta – absoluuttisina määrinä.

Suurta syntiä tekevät muut kuin yhteiskuntatieteilijät – usein juristit ja historiantutkijat.

Jokisipilä perusteli ilman tilastoja sangen vakuuttavasti, että puheet huippu-urheilun kansanterveyttä edistävistä vaikutuksista ovat roskaa, ja että olympia-alalla vilisee vääriä yleistyksiä. Huipulla urheilu on sirkusta, joka vaatii erittäin epätodennäköistä perimää ja hirvittävästi työtä. Asian lienevät oivaltaneet Neuvostoliitto ja DDR sekä luultavasti talviurheilussa Norja.

Urheiuiussa ei kruunata sääntöjä, vaan poikkeuksia.

35 kommenttia:

  1. No kuinkas Kemppinen kommentoit sitä, kun Optulan dirikka kritisoi Töttön tulkinneen heidän omia tilastojaan puoliälyisesti? Onko väärässä datan kerännyt Optula vai professori Töttö?

    VastaaPoista
  2. Muutama päivä sitten oli mediassa irtouutinen siitä, miten moottoripyöräkuolemat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sattumalta tai "sattumalta" unohtui tuossa yhteydessä mainita, että moottoripyörien määrä on myös n. kaksinkertaistunut.

    Tilastotiede on, paitsi tylsää, myös loputtomien tyhmien uutisten lähde. Tarkempaa ja tieteellisempää se on kuin "taloustiede" eli kauppa-oppi, mutta yhtä kaikki aivan oiva valtiontalouden leikkauskohde.

    Tuosta tulikin mieleeni yleinen tehokkuuden tavoittelu, taylorismi ja valtion tuottavuusohjelma. Olen ollut havaitsevinani tiettyä nousevaa vastarintaa asialle, kun ns. paremmat ihmiset ovat joutuneet kokemaan samaa, mitä roskaväki jo vuodesta 1992. Kun paska iskee omaan propelliin, niin tuloksena saattaa olla melko outo reaktio varsinkin niille, joille tehokkuus (pareto-tehokkuus) on ollut oikein sydämen asia ceteris paribus. ks.

    http://tiedemies.blogspot.com/

    Saattaa olla yleisempikin reaktio kun huomataan, että Aalto-korkeakoulu kuppaa kaikki rahat ja tehokkuutta on muissa korkeakoulussa ja yliopistossa lisättävä. Kun nuo säätiökorkeakoulut muutaman vuoden kuluttua tulevat taas valtion haltuun, niin onneksi olen jo poistunut maasta. En aio maksaa enää typeryyksistä.


    Mitä tulee mielipidetiedusteluihin, niin niissähän tärkein ominaisuus, saadun tuloksen toistettavuus on fakta, mutta ei tässä maassa gallupeilla eduskuntaan mennä, sanoi jo Fennander.

    VastaaPoista
  3. Muutamassa verkostossa on pohdittu ideoita A.Stubbin asettamalle, J.Ollilan johtamalle brändityöryhmälle, esim. Valtiollisen väkivallan ihannointiin erikoistunut maa.

    YLE tarjosi illalla vahvistusta idealle: samaan aikaan kun TV2 vatvoi kansalaisten väkivaltaisuutta, tarjosi TV1 vaihtoehtona Auschwitzia ja Yle Teema arabiterroria.

    HS ja Ilta-Sanomat puolestaan purkavat päivästä toiseen Raatteen tien mottia, ties monettako kertaa.

    VastaaPoista
  4. Hieman samaa pettämistä on havaittavissa nettisivujen kävijämäärissä. Eräs lehti mainosti sivuillaan käyvän kuukaudessa 100.000 eri kävijää.
    Todellisuudessa ERI kävijöitä oli 18.000, joiden pohjalta päästiin 100.000 käyntikertaan kuukaudessa.
    Suhde on nykyisin hyvin samanlainen eri portaaleilla. Tiedän muutamia hyvin yleisesti käytettyjä keinoja, joiden avulla voidaan fuskaamalla saada lisää TNS Gallupille "eri kävijöitä".

    Tilastokeskus on monelta osin humpuukkimaakarien temmellyskenttä. Esimerkiksi ruuan hinnan tilastoissaan.

    Muutama vuosi sitten Kuluttajavirasto lopetti ruuan hinnan tilastoinnin ja seurannan. Syy että kauppiaat manipuloivat tuloksia. Kun kauppiaat huomasivat Kuluttajaviraston tarkastajan saapuvan paikalle, he soittivat ketjun muihin myymälöihin, joiden kauppiaat "alensivat" hintoja siksi aikaa kunnes tarkastajat olivat käyneet.

    Keskisuomalainen-lehti uutisoi 4 vuotta sitten ruuan hinnan nousseen jopa kaksinkertaiseksi. Esimerkkeinä mainitsivat lohen hinnan ja nakkien hinnan.
    Jutun kirjoittaja ei huomannut Tilastokeskuksen muuttaneen seuraamiensa tuotteiden nimikettä, sekä tuotteiden pakkauskokoa.
    Lohen hinta olikin ilmoitettu nyt fileen hintana ja nakkien hinta puolet pienemmän pakkauskoon mukaan.
    Tätä toimitaja ei ollut hoksannut laskea.
    Uutista lainattiin laajalti.

    Tilastokeskus ilmoitti muutama vuosi sitten vehnäjauhonjen, voin jne. hintojen nousseen yli 20 prosentilla.
    Aloin tarkastella hintoja liikekohtaisesti ja soittelin parille tutulle tukkurille. Kukaan näistä ei ollut huomannut Tilastokeskuksen ilmoittamaan hinnannousua.
    Pyysin tarkempaa tietoa mainituista hinnan nousuista Tilastokeskukselta. En saanut, koska tiedot olivatkin nyt salaisia. Muutoin auttoivat tietojen keräämisessä oivallisesti.
    Juttelin parin Tilastokeskuksen entisen tilastoijan kanssa. Voi ihme mitä kusetusta, sanoivat. Minuakin alkoi naurattamaan. Tilastokeskus vaikeni.
    Hauskinta oli vasta sitten kun kauppiaat todella nostivat hintojaan yleisesti. Eli vasta sen jälkeen kun Tilastokeskus oli oli ilmoittanut tilastoissaan hintojen noususta.
    Kaksi viikkoa oli sellaista aikaa, joilloin hinnat olivat nousseet vain Tilastokeskuksen tilastoissa. Kuka tästä kikkailusta hyötyi? Tiedän kyllä kuka ja miksi.

    Näitä mielipidetutkimuksiakin on laajalti. Niitä tekevät alipalkatut yksilöt puhelimitse. Tiedän useita tapauksia, joilloin joku haastattelija on vetänyt tulokset omasta päästään. Ja laskuttanut per soittokerta. Ja saanut potkut. Tilastoja ei kuitenkaan ole muutettu.

    VastaaPoista
  5. Minulla on ollut samanlainen olotila kuin tv:ssä esiintyvä etsivä MONK joka sai itse selvittää omat "murhaepäillyksensä" eli kun Monkia epäiltiin murhaajaksi hän joutui pakenemaan poliisiautosta (ha, mikä selvä evidenssi miehen syyllisyydestä vai mitä?!) jotta voisi käyttää aikaa sellaiseen, joka auttaisi häntä saamaan tietoa miten asiat ovat luultavasti menneet.

    Mutta vaikka tämä voi tuntua joillekin hauskalta ero Monkin ja minun välillä oli se, että minä oikeasti olin siinä tilassa, Monk on vain filmiä.

    Ja trauma mikä tästä kummallisuudesta, sairaasta, yli-hirveästä asiasta tuli sen minun lapseni maksavat.

    Ja hirvittävää on, että appeni ja anoppini ja miehenikin vaikka ei puhunut minulle 12 vuoteen tai ehkä 15 vuoteen mitään eikä mistään eikä lohduttanut, ei vahvistanut, ei kumonnut, ei mitään - nada - antoi sen tapahtua ja yritti estää minua edes selvittämästä. Joten sekin piti tehdä jollain kummallisella konstilla joka antoi vielä hullun mainetta lisää.

    Ja tämä on vielä totta. Selvisin sillä, että kroppani valmistautu elämämään Chilessä ja Haitilla samaan aikaan eli suuressa vaarassa. Se, että yliherkät signaalit näkevät miten mustat mafia autot ja niiden mukana supo:n autot ovat jatkuvasti ympärillä talomme ympärillä ja nämä miehet tietävät minut (puhuttelivat, tulivat perässä, hymyilivät sillä samalla kun tiesivät he ihmettelivät varmaan koska olinhan ollut yhtä paljon heidän ystävä kuin kaikkien muiden ystävä: koska ihmisyys on se, joka on oikeasti kaikkien ystävyyttä ja samalla heidän piti nähdä tai kokea; JA SE RIKKOI koska minä todella pelkäsin. Pelkäsin niin, että en ole varma itsekään miten sellaista traumaa voi saada pois.

    Enkä enää luota psykologeihin lainkaan; minä olen vakuuttunut ,että minä itse ymmärrän psykologiasta heitä tuhat kertaa enemmän. En halua heidän rohtoja tai hirveitä ylimielisiä, sairaita katseita missä katsovat homopojan lailla nasaalisti kuten joku tv-spotti sekin: No miltäs se sinulta tuntui, miltäs se tuntui, miltäs se tuntui, olet ollut yksinäinen jne jne - AIVAN KAUHEA kokemus.

    Koska ei ollut enää auttajia. Ei ollut enää ketään - vain oma järki: joko käytän sitä tai jätän käyttämättä; olin vähällä kuolla. Ja arvaan vielä mitä olisivat sepittäneet kuolinilmoitukseen: "Chris oli niin depressiivinen ja sairas, viime vuodet hän eli kovassa sairaudessa...jne" eli viesti ulkomaailmalle olisi kaiken lisäksi sekoitettu ääliökansan makuun.

    Olen sitä mieltä, että elämämme tällä hetkellä pienentää aivomassaa eli ettei olisi 70% käyttämättä vaan 70% on jo poltettu taivaan tuuliin tällä elämäntyylillä mikä vallitsee ja näillä johtajuusmielteillä. On siis sairaus itse kommunikaatiossa; jotain mättää koska typeryyttä ilmiselvästi ihaillaan niinkin laajasti.

    Pitäkää koulu hyvänen aika poissa psykologian sössöstä.
    Antakaa lapsille tietoa ihan minkälainen maapallo on ja miten siinä aisat tuppaa liikkumaan; ei tarvitse mennä itse asiaan, mutta miten.
    Puhukaa toisillenne, vastatkaa kun soitetaan.
    Tietoverkko on yhtä epämääräinen kuin intiaanien rummut.
    Kaipaan kirjesalaisuutta; vanha kirje takaisin.

    VastaaPoista
  6. Huippu-urheilulla on vaikutus kansanterveyteen - kansan mielenterveyteen. Minulla ei ole käytössä tilastoja, mutta väitän, että suomalaiset ovat varmasti paremmalla tuulella ja voivat paremmin voitetun olympiakullan kuin "ynnä muut" sijoituksen jälkeen. Ja puhumattakaan, jos Ruotsi on voitettu lätkäfinaalissa. "Den glider in..." kohottaa vieläkin niin monen suomalaisen fiiliksiä.

    VastaaPoista
  7. Lisäys:

    Keskisuomalaisen artikkeli ruuan hinnan noususta oli 21.07.2007. Sinä kerrottiin: Kirjolohen hinta on puolitoista kertaa ja nakkien hinta huikeat kolme kertaa suurempi kuin 1997. Myös kananmunien hinta on kohonnut.

    Tämän jälkeen muu media lainasi uutista esimerkiksi: Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat aiempaa kalliimpaa ruokaa…

    Eli Keskisuomalaisen väärin laskema hintatieto olikin muuttunut mediassa TUTKIMUKSEKSI.

    Ja kun vertailtiin Kuluttajavirasston laskemia ruuan hintoja Tilastokeskuksen laskemiin ruuan hintoihin, huomattiin Tilastokeskuksen hintojen samassa tuotteessa keskimäärin 25 prosenttia kalliimpia saman vuoden helmikuussa. Ainakin seuraavissa tuoteissa:

    Jälkiuunileipä
    Makaroni
    Pizza
    Erikoisvehnäjauhot
    Sämpyläjauhot
    Lenkkimakkara
    Kylmäsavukirjolohifile
    Tonnikala
    Edamjuusto
    Oltermanni-tyyppinen juusto


    Ja syy miksi kauppiaat manipuloivat ruuan hintoja Kuluttajaviraston tutkimuksiin oli kauppiaiden halua näkyä sen vuoden ruokakorin hintatasovertailussa halvempana myymälänä kuin kilpailijansa.

    Kuluttajavirasto teki ns. tarkistusiskun liikkeisiin viikon jälkeen edellisestä käynnistä, jolloin huomasivat kauppiaiden nopesti nostaneen hintoja seuraavasti:

    Liike 1: tarkistuskori 19 prosenttia kalliimpi kuin 62 tuotteen alkuperäinen kori.
    Liike 2: tarkistuskori 17 prosenttia kalliimpi kuin 62 tuotteen alkuperäinen kori.
    Liike 3: tarkistuskori 14 prosenttia kalliimpi kuin 62 tuotteen alkuperäinen kori.

    VastaaPoista
  8. Hans Rosling vieraili maanantaina Suomessa:
    http://areena.yle.fi/video/796232
    Tilastovisualisointeja by Rosling:
    http://www.gapminder.org/

    VastaaPoista
  9. Siis ei kai kukaan voi pitää huippu-urheilua muuna kuin sirkushuvina. Mutta onko ooppera sitten jotain muuta kuin sirkushuvia?

    Missä mielessä oopperan tuottama nautinto on parempaa tai huonompaa kuin kuin jonkin muun sirkuksen tuottama nautinto? Parantaako ooppera kansan terveyttä, mielen tai kehon?

    Tässähän pätee se laki, kenen lieneekään, että mitä kauempana suorittaja (urheilija, laulaja, näyttelijä, ym) on tarkastelijasta (katsoja, kuuntelija) sosiaalisten suhteiden verkossa, niin sitä kovempi suorituksen pitää olla jotta sen seuraamisesta saa nautintoa. Jokin ryhmäytymis-samaistumis-tarve tässä kai on pohjalla.

    VastaaPoista
  10. TILASTO- JA REGRESSIOMIEHET KREIKKAAN OPPIMAAN.

    Kyl se taalla tundran reunalla on tosikkojen pelia. Valimeren kulttuurikansat nama hommat osaa.

    VastaaPoista
  11. No kuinkas Kemppinen kommentoit sitä, kun Optulan dirikka kritisoi Töttön tulkinneen heidän omia tilastojaan puoliälyisesti? Onko väärässä datan kerännyt Optula vai professori Töttö?

    Muistaakseni Optula ja Töttö olivat aivan samaa mieltä siitä, että Suomen länsieurooppalaisittain korkeat väkivaltaluvut johtuvat keski-ikäisten rappioalkoholistimiesten keskinäisistä puukkohipoista. Työelämässä olevien keskuudessa väkivaltaisuus on länsieurooppalaisella tasolla. Toisin sanoen Suomessa on tiettyjä pieniä väestöryhmiä, joiden keskuudessa väkivaltaisuus on suurta, mutta suomalaisia yleisesti ei voi sanoa erityisen väkivaltaisiksi.

    VastaaPoista
  12. Liekö JK:lla ollut aikomus savoksi rahvaanomainen otsikkonsa viäntee?

    "Tiettekö työ tiedettä?" taipuisi ainakin näin Koillis-Ylä-Savossa alkunsa saaneen suussa Tiettäkö työ tiedettä?

    Ja jos oekein suan saevarrella, tiedekin olisi tieje.

    VastaaPoista
  13. Janne Kivivuori on Antti Kivivuoren, jonka hoksottimien korkean laadun me tokikin tunnemme, poika. Janne Kivivuoren kirjallinen tuotanto on ollut huikeaa, yhtä lupaavaa kuin esimerkiksi isänsä väitöskirja ja yhtä kiinnostavaa kuin Kemppisen älyllisen vihjaileva proosa, mutta myös delivery on selkeää ja antoisaa, vaikka ei samaa mieltä osaisi kaikesta ollakaan.

    Vähintään vuosittain sirkuksessa ja kuukausittain oopperassa käyvänä pidän oopperaa itselleni selvästi tärkeämpänä, sillä kevyenkin teoksen huonokin esitys tuottaa ptkäkestoista työstettävää, sirkuksessa tuskin edellistä numeroa muistaa. Siinä missä sirkus käyttää tykinkuulana miestä, Wagner lataa putkeen koko ihmisyyden.

    VastaaPoista
  14. Tilastoista tuli mieleeni.

    Tiedättekös tuon, mihin perustuu käsitys siitä, mikä on normaalipainoinen mies?

    VastaaPoista
  15. Markku Jokisipilän blogi on ilahduttava. Useita täysosumia. Tutkimukseen luottava tiedemies.

    Tilastotiede on valitettavan vieras alue toimittajille. Mutta jos ei jaksa lukea niin ei sitten jaksa, Joistakin on hauskempaa kirjoittaa.

    Ehkä meidän pitäisi lukea paljon vähemmän lehtiä ja siirtyä kirjoihin.

    VastaaPoista
  16. Joskus luin kirjan "Miten tilastoilla valehdellaan", jossa opetellaan tunnistamaan tilastojen julkistamisen sudenkuopat. Kuulin myöhemmin sen kuuluvan toimittajien tutkintovaatimuksiin. Viime aikoina on näyttänyt siltä että oppi on mennyt perille vähän oudossa muodosssa ja siitä on tullut oppi-eikä varoituskirja.

    VastaaPoista
  17. "'Tiettekö työ tiedettä?' taipuisi ainakin näin Koillis-Ylä-Savossa alkunsa saaneen suussa Tiettäkö työ tiedettä?"

    Siis onko nyt löydetty savolainen, joka osaa lausua D:n?

    VastaaPoista
  18. Joskus tuntuu, ettei ainakaan medialla ole tutkimuksia jeesustellessaan harmaata aavistustakaan sellaisesta termistä kuin "validiteetti". Eli onko tutkittu sitä, mitä oli tarkoituskin, vai jotain muuta.

    Ainakaan en ole ikinä huomannut median edes epäilevän tutkimuksen pätevyyttä, vaikka väärintulkinta olisi niin räikeä, että kuulija tuntee myötähäpeää.

    Häpeästäpä onkin hyvä siirtyä murteisiin: minun Kainuussa koulittu korvani kuulisi savolaisen sanovan näin: "Työkö tiettä tiejettä?"

    VastaaPoista
  19. Hans Roslingin tieteellisyys on kuva jostain, jossa nettoa ei lasketa. Ja senkin, että meidän yliopistolaitos oli aivan menossa rahan valtakuntaan paperi- ja puuteollisuuden ilmaiseksi tutkimuslaitokseksi kertoo jotain.
    Tai Nokian, kuten se toisinaan myös edelleen on. Miten tämä maapallo voi ns. toimia parempaan päin kun Amerikka on merkki siitä miten ns. lännen tapa ajatella ei paljon ihmisestä välitä vaikka kirjaa jotenkin terveystietoa, että olisi paremmaksi mennyt. On jonkun muun hinnalla ja se hinta on naiset. Pian on siis tosi terveitä, mutta ovat vain miehiä, kovia, sadistisia ja juu - terveitä urheilun mukaan mutta kukaan ei ole terve ns. inhimillisyyden mukaan. Siinä ei olla lainkaan edistytty - on sekin asia, mistä pitäisi osata puhua. Urheilukroppa ja isot tissit eivät ole ainoa asia josta mittaa ottaa (kuten nämä ns. tilastoihmiset haluavat; minä haluan nettotietoa eli miten paljon lapsia, narkomaaneja, naisia, hyvinvointia uhrataan näitten tissialttarille tai urheilukroppa-alttarille mitä mittaavat millimetripaperilla. Teettävät meistä kaikista kiviä, ei ihmisiä. Heille luu on sama kuin sielu - se kertoo jo aika paljon.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia: - olen samaa mieltä Rienzin kanssa, isää ja poikaa ajatellen. Antti K:n isä sitten oli vuorineuvos Eino K. (1900-1966), Raision tehtaiden ja Mekesin pääjohtaja.

    Pitää vielä kehaista, että luotettavina pitämieni lähteiden mukaan Antti K. oli tiedekunnan ahkerimpia ja pätevimpiä opettajia, joka jaksoi selittää kynä kourassa senkin, miksi tentti ei mennyt läpi.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi: "Onko löytynyt savolainen...", juu on. Minä kyllä pidän huolen siitä, että d on paikallaan puheessani. Mutta edellisen kommenttini lopussa on myös saivarteluni sen suhteen.

    Tapani, tuota muotoa juuri hain itsekin, mutta voidaan lisääkin venkoilla: Työkö muka tiejettä outta tekevinäny? Tai: Työkö tiejettä muka tiettä?

    Tuo "muka" epäily johtuu siitä, että perussavolainen ei pidä tieteentekemistä yhtään minään kalakukon leipomisen (-ja syönnin) tai halonhakkuun rinnalla. Saatika että yhyttäisin Savon Sanomien vankkumattoman kannattajan lukevan Hesaria tai Kemppisen blogia.

    Mutta niinhän sen olen kokenut olevan omilla murrealueillaan muidenkin "perussuomalaisten" suhteen.

    VastaaPoista
  22. "Huipulla urheilu on sirkusta, joka vaatii erittäin epätodennäköistä perimää ja hirvittävästi työtä. Asian lienevät oivaltaneet Neuvostoliitto ja DDR sekä luultavasti talviurheilussa Norja."

    Näihin tunnelmiin ja (kieli)kuviin on luontevaa liittää runonen, jonka eräs verbaalisesti erittäin lahjakas oppilaani loi kevyesti kirjoittaen vuonna 2001.

    Kuten hyvin muistamme; Lahden doping 2001-kisoihin päättyi suomalaisen hiihdon Viattomuuden aika, minkä jälkeen Lemminkäisen (huippu)hirvenhiihtäjien perilliset ovat hiihtäneet mustalla lumella, verta hikoillen ja useimmiten vailla toivoa.

    Hiihtäjien veri on tietysti verta sakeampaa. Etenkin norjalaisten.

    Kuitenkin. Oppilaan runonen on tässä. Jostain kumman syystä se jäi mieleen, kuten elämää suuremmat runot yleensäkin:

    "Jos Sull on liian paksu veri,
    Hemohessi esiin keri!

    Sitä pistä verisuoneen,
    Hiihtoliitto yhtyy juoneen.

    Jos kiinni jäät, niin tämä muista:
    Hessin vuoks`ei suksi luista!"

    VastaaPoista
  23. Eriävä, sanoi mustaviittainen mies, mielipide (Ään.)keskiviikkona, 03 maaliskuuta, 2010

    Antti Kivivuoresta tosi legenda: jätettyään mielestään lähdeviitteitä vaille valmiin gradun, opiskelija sai kirjallisen palautteen, joka alkoi kiitoksella tilaisuudesta kommentoida kirjoitustyötä jo sen tässä vaiheessa.

    Tuonkin projektin assistentti taisi olla eräs nykyisistä oikeusneuvoksista.

    VastaaPoista
  24. Joku väitti täällä Tilastokeskusta "humpuukimaakarien temmellyskentäksi". Sikäli kuin tiedän, talossa on varsin päteviä matemaatikkoja tilastoja laatimassa, nuorempi veljenikin. Tuskin voi verrata esimerkisi Kreikan tilastomeininkiin.
    Antti K:n täti oli aikoinaan Turun parhaimpiin kuuluvan lukion rehtori ja arkkitehtiveli läänin korkein ympäristövirkamies.

    VastaaPoista
  25. "Työkö tieättä tiijtjettä?"

    rumaa se on.

    VastaaPoista
  26. Valto on oikeassa, sillä ainakaan vanhempi savolaisäijä (tai kainuulaisukko) ei velmuilematta tuollaista kysyisi.

    Mietinkin, että jotain siitä puuttui... "Kah, työkö tiettä iha tiejjettä?" tai "Heh...työkö jne".

    Tilastot ovat hauskoja, vaarallisia ja petollisia kuin vanha heila.

    Luin pari päivää sitten Hesarista uutisen, joka kertoi suomalaisen peruskoulun hinnan olevan veronmaksajille 36 miljoonaa euroa.

    Toimittajaplantun sävy oli siunaileva... näin kallista se on, ihan 36 miljoonaa!!

    Onhan se kallista. Tuo summahan riittäisi hädin tuskin puoluetukeen. Ja kyllä puoluepamppujen tukeminen on tärkeämpää kuin pikkulasten!

    Hei... en minä ole tuota mieltä, vaan me kaikki... tai ainakin meidän valitsemamme päättäjät.

    VastaaPoista
  27. Riku K:lle:

    Jep, jep. Tilastokeskuksesta löytyy erinomaista ammattitaitoa omaavaa henkilöstöä. Palvelualttiita ja ystävällisiä ovat.

    Mutta, mutta. Minulta nousevat karvat aina pystyyn, kun jotain salataan mitä ei pitäisi salata.

    Suuri yleisö, kansanedustajat ja jopa ministeritkin olettavat ruuanhinnan nousun johtuvan mm. kauppaketjujen päätöksistä ja ahneudestaan.
    Näin ei toki ole. Vaikka se olisi luonnollisin ja helpoin selitys.
    Ensin pitää miettiä miksi Tilastokeskus kerää ruuanhintoja. Ei kauppiaita varten. Vaan indeksiä varten. Ja vasta nyt olisi kysyttävä "kuka hyötyy", että indeksi tuolloin nousi.
    Ei vastaukseen tarvita ministerin asettamaa työryhmää miettimään, koska kuulevat kavioiden kapsetta, mutta eivät hoksaa että seeprathan ne siellä juoksevat.

    VastaaPoista
  28. TILASTIOKESKUKSEN MATEMAATIKOT ON HAMAYSTA

    Perustilastothan ovat yhteenlaskua. Ei siina matemaatikkoja tarvita. Tilastoharhautus tapahtuu, kun otetaan vaara luku, tai osa luvuista tai siirretaan pilkkua tms. Olisi ehka
    syyta siirtaa ne matemaatikot jokonkin toiseen virastoon, ja panna tilastokeskukseen yhteenlaskun osaava tarkatuselin. (naytteenoton teoriaa voisi sitten jatella, kun yhteenlasku ja rehellisyys on ensin kunnossa).

    Jos sitten regressionanalyysi tms menee pieleen, ei se niin vaarallista ole!

    VastaaPoista
  29. Eurostat 36/2009
    Crime and Criminal Justice
    Crimes recorded by the police: Homicide

    Finland
    1998 113
    2002 131
    2003 103
    2004 144
    2005 114
    2006 111
    2007 127

    Sweden
    1998 93
    2002 93
    2003 81
    2004 105
    2005 83
    2006 91
    2007 111

    Crimes recorded by the police: Violent crime

    Finland Väestö 2005 5 352 732
    1998 31 726
    2002 34 186
    2003 35 293
    2004 36 450
    2005 37 105 / 5 352 732 =0.0069
    2006 38 037
    2007 41 664

    Sweden Väestö 2005 9 316 256
    1998 74 698
    2002 83 630
    2003 87 671
    2004 89 768
    2005 97 485 / 9 316 256 = 0.0105
    2006 101 459
    2007 108 004

    0.0105/0.0069=1.5

    Johtopäätös: Ruotsalaiset ovat 50 prosenttia suomalaisia väkivaltaisempia.

    VastaaPoista
  30. "Jäin miettimään päivällä lehteen painettuja numeroita eri lehtien lukijamääristä. Puhe ei ollut levikistä. Kuinka moni mahtoi huomata sen? Levikki on lukijan käsiin päätyneitä lehden kappaleita. Lukijamäärä on jotain muuta."

    Ilmeisesti Kemppinen luki tämän tarinan Hesarista. Harva huomasi Hesarin levikin tippuneen alle 400.000 kappaleen. Tämä tosiasia peittyi lehden päätoimittajavaihdokseen alle.

    Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on Alman Median liiketuloksen olleen parempi kuin Sanoma Newsin. Ehkä laadulla voidaan tehdä parempi tulos kuin määrällä.

    VastaaPoista
  31. Minulle tulee Antti Kivivuoresta mieleen vain hänen legendaarisen huono ja sekava irtaimen kauppaa käsitellyt kirjansa, joka sittemmin poistettiin velvoiteoikeuden tutkintovaatimuksista opiskelijoiden anomuksesta.

    VastaaPoista
  32. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  33. Kivivuori muuten piti luentosarjaa "Suomen oikeustieteen virheistä". Asennetta.

    VastaaPoista
  34. Pienten jalkojen kopina parketilla – hanki sinäkin kääpiö hovimestariksi!
    Sanoi muistaakseni Groucho.


    Ei vaan vessa-Fields: "Ah, the patter of little feet around the house. There's nothing like having a midget for a butler!"

    VastaaPoista