Sivun näyttöjä yhteensä

27. huhtikuuta 2007

Palvelun merkit

Palvelu on taloudellista toimintaa, joka ei suoranaisesti tähtää omistusoikeuden saamiseen tai siirtämiseen. Käsitepari on tavarantuotanto.

Tätä ei ehkä ole käsitetty yleisesti, mutta tie palvelujen teollistamiseen ja suuruuden talouteen on tavaramerkki.

Tekijänoikeudesta puhutaan paljon ja patenteista kohtuullisesti. Tavaramerkit ovat toistaiseksi pienen asiantuntijajoukkon yksityisaluetta.

Sisällöntuotanto herätti nimityksenä kummastelua ja naureskelua tämän vuosikymmenen alussa. Sillä tarkoitetaan digitaalisia palveluja ja digitaalisia aineettomia "tavaroita"- nykyisin siihen kuuluu kaikki tallennettu musiikki, kaikki tietokoneohjelmat, tietoliikenne jne.

Hymy on hyytynyt.

Sisällöntuottajia ovat mm Microsoft ja Google. Busiess Week -lehden luetelossa "Top 100 global Brands" (http://bwnt.businessweek.com/brand/2005/) on erittäin monta tieto- ja tietoliikennetekniikan yritystä ja perinteisiä palvelun tuottajia, joiden toiminta tapahtuu tietoverkoissa. Sellaisia ovat pankit, finanssitalot, vakuutusyhtiöt, rahastot jne.

Tämän päivän blogi on kirjoitettu vakavasti otettavaksi ja perustuu tietysti kuluneen viikon rupatteleviin kirjoituksiin esineistä ja merkeistä.

Palvelujen kehittäminen on kaikkein suurimman luokan kohtalonkysymys. Ainakin tilastollisesti palveluihin kuuluvat terveydenhoito eli sairaalat, koulut, turvallisuus (palokunta, poliisi, armeija), mutta myös laajemmassa merkityksessä hallinto, kuljetus, energiantuotanto ja finanssipalvelut.

Ja palveluja ovat tiede, taide, ja viihde.

Jo onnistuneita palveluyritysten tavaramerkkejä ovat esimerkiksi entinen Lassila & Tikanoja, joka muutti itsensä tekstiialan yrityksestä muun muassa jätehuollon spesialistiksi (L&T) ja muutamat muut huoltoon liittyvät yritykset, kuten pesulat (Lindex), vartiointiliikkeet (Securitas) ja asiantuntijapalvelut (tilintarkastus, asianajo).

Viranomaisten palvelutoimintaan merkit ovat liittyneet aikojen alusta. Poliisi ja sotilas käyttävät merkkinä vaatteitaan. Samoin käyttivät lääkärit ennen ja ambulanssi- ja ensiapuyksiköt edelleen.

Valtion ja kuntien palvelusektorit ovat perinteisesti käyttäneet logoja, jotka tässä tapauksessa ovat eräänlaisia tavaramerkkejä - verohallinnon ristikkäist nuolet, kansaneläkelaitos, yliopistot, liikennelaitokset, museot, kirjastot.

Palvelujen liikevaihto on jo suurempi kuin tavarantuotannon. Kun ajaa Helsinkiin, silmään erottuu melkein pelkästään tehtaita, myymälöitä ja majoitusliikkeitä.

Vähittäismyynti on jakelutoimintaa eli palvelua. Kauppaketjut ja pankit eli siis merkit tuhosivat Suomen kirkonkylät. Parikymmentä vuotta sitten jokaisen kirkon tuntumaan rakennettiin neljän pankin ja ainakin kahden kauppaketjun talot, yhtä rumia kaikki. Nyt niistä puolet on tyhjillään.

Vähittäiskauppa on kuitenkin palvelujen merkin käytön malli. R-kioskit ovat osittain yrittäjävetoisia. R-merkki kertoo kuitenkin asiakkaille erittäin täsmällisesti, mistä on kysymys. R-kioskin sisältä löytyy myös valtion erikoinen palvelutoiminta rahapelit eli veikkaus ja lotto.

Jokaisella on käsitys tai tuntuma K-kauppoihin ja S-ketjuun. Sitä yleisön ei tarvitse tietää, kuka omistaa Prismat, mutta silti useimmat osaavat kysyä tuntemattomassa kaupungissa: onko täällä Prismaa. IKEA on onnistunut suurenmoisesti. Lidl teki ehkä virheen säilyttäessään arveluttavan liikenimensä. Maailman menestynein ja suurin kauppaketju Wal-Mart ei onnistu tunkeutumaan Eurooppaan. Mainokset puhuvat pöytyä. Valikoima ei ole millään muotoa keskeinen asia kaupassakäynnin kannalta eivätkä liioin hinnat.

Joissakin tapauksissa palvelu todella merkitsee asiakkaalle jotain. Ruoholahden Verkkokauppa on kukaties löytänyt oikein mitoitetun palvelun jonotuslappuineen. Jopa minä kehtaan käydä siellä kysymässä tyhmiä, koska tiedän myyjien vastaavan. Apple on tässä erittäin hyvä. Ja on aika uskomatonta, että kännykkäbisnes sujuu käytännössä ilman huoltoa.

Ja laajat palvelusektorit kuolevat - esimerkiksi huoltoasemat väistyvät kylmien asemien ja todella fiksujen pienoistavaratalojen tieltä.

Lehdet tietävät, että alun perin huonosti rakennettujen omakotitalojen ja kerrostalojen remonttitoiminta ei kerta kaikkiaan toimi. Rakennustoiminta on siirtynyt merkittävässä määrinsuuryhtiöille. Miehillä on firman nimi haalareissa kuin jääkiekkoilijoilla. Remonttitoiminta, joka luultavasti kiinnostaisi noin miljoonaa suomalaista, on pelkkää viidakkoa.

Digitaalisen ympäristön palvelut ovat näkymättömiä. Koko maailman kärkiyritysten joukossa on aika monta palveluntuottajaa, joita yleisö ei tunne. Yhdysaltain listalla kärkipaikoilla on parikin firmaa, joiden bisnes on pitää yllä pankkien maksuliikennettä, pankkiautomaatteja ja mm. lentoasemien logistiikkaa.

Maailma järjestyy uudestaan. Järjestyykö se paremmaksi, sitä en tiedä.

28 kommenttia:

  1. Tavaramerkillä voi tehdä rahaa, jos sen taakse kätkeytyvä hyödyke on tasalaatuinen suhteessa tarpeeseen. Kun haluan hyvän hampparin, marssin ketjuun X Suomessa tai Moskovassa. Ketjun Y hampparit ovet erilaisia. Ketjuttomien hampparit ovat mitä sattuu. Sama pätee palveluihin. En käytä luokattomia vaan katon V googlesta.

    Viranomaisten tunnuksilla osoitetaan toimivaltuuksia. Tunnusten luvaton käyttö kielletään muualla kuin tavaramerkkilainsäädännössä. Tasalaatuiset palvelut takaavat kysynnän tuosta ketjusta kun tarve on. Emme käy mafian toimipisteissä.

    Poliisiketjua ei voi myydä, eikä sen palveluilla tehdä valtiolle rahaa. Julkista valtaa ei myöskään yksityistetä. Yleinen järjestys kustannetaan verovaroin. Hyöty tulee kaikille yksityisille. Pitäisikö poliisi päästää tekemään bisnestä, jotta se voisi kattaa julkisten palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kulunsa?
    Ei helkkarissa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä minä pesulassa hyvinkin voin pistäytyä, mutta Lindexillä huomattavasti vaikeammin, kun sen brändi naisten vaatteiden erikoisliikkeenä on niin hyvä.

    VastaaPoista
  3. Jo onnistuneita palveluyritysten tavaramerkkejä ovat esimerkiksi entinen Lassila & Tikanoja, joka muutti itsensä tekstiialan yrityksestä muun muassa jätehuollon spesialistiksi (L&T)

    Firman toimitusjohtajalta muuten kerran kysyttiin: "Onko se Lassila löytänyt ne kanansa?" Tj ihmetteli että miten niin?. "No kun firman nimi on Lassila etti kanoja".

    VastaaPoista
  4. Merkit

    Merkkien muistetaan aina sanoa erottavan jostakin: tavaramerkit erottavat eri alkuperää olevat tuotteet, Suomen lippu erotti vaikkapa Venäjästä ja virka-asut muista ammateista, sotilaalliset asut erottavat profession ulkopuolisista ja ainakin sotilaan tai papin tapauksessa kantajansa yksityispersoonasta.

    Kiinnostavaa olisi myös miettiä, mihin merkit yhdistävät: Applella pieni i yhdistää iPhonen (jos saavat sitä sanamerkkiä käyttää) iPodiin, Suomen ristilippu yhdistää meitä valitsemaamme viiteryhmään eli Pohjoismaihin. Uniformu käsittääkseni yhdistää rajavartijan sotilaaseen ja palomiehen poliisiin(?).
    Puhuessaan oikeudesta kulttuuri-ilmiönä Kemppinen on viitannut eri kulttuurien tuomareiden jyrkästi poikkeavaan kostyymikutyymiin: keskieurooppalainen tuomarilla on hienommat röyhelöt kuin luterilaisilla piispoilla, ja meillä tuomaria ei vastaavan palkkaluokan muusta virkamiehestä asusta erota. Onko tämä esimerkki siitä, että ei ole tarvetta yhdistää itseään taustalla olevaan valtaan, kun se Suomessa on kaikille muutenkin selvä, ja/vai halu yhdistää itsensä tuomiolla oleviin (sana oikeusalamainen antaisi väärän merkin!), toimia samalla tasolla?

    Joskus ero on, mutta se on vaarassa kadota muilta kuin tarkkasilmäisiltä. Tohtorin titteleissä on (tai ainakin olisi syytä) olla tarkenne, esimerkkiksi Eino Jutikkala (riemutohtori, akateemikko), Aulis Aarnio (lakitieteen tohtori), Kemppinen (kulttuurihistoriasta väitellyt juristi), Franz Kafka (juristitutkinnon suorittanut), Carl Öhman ("amerikan tohtori") ja Dr. Blind (operettijuristilta nimensä lainaava maisteritasoinen kommentoija) eroavat tohtoriudessaan jyrkästi toisistaan. Meillähän muuten voi oikeustieteellisessäkin väitellä vaikka perustutkinto olisi muualta, mutta tohtorintodistukseen pannaan maininta, ettei oikeuta tuomarin virkaan. Vastaavaa mainintaa ei ole lääketieteen tohtorien todistuksessa, koska sekaannuksen vaaraa ei ole.

    Sisällöntuotannon ongelmahan ei ollut sen sisällön vähättely, vaan sanan (merkin) erottelukyvyttömyys: sisältöähän on niin monenlaista, kysytään vaikka Rajamäen tehtaan pullotuslinjalta. Siksi uusi termi uuden liiketoiminnan yhteydessä herätti ylenkatsetta, vähän kuten sana "yhteisöoikeus" esiintyessään ensimmäisiä kertoja EY/EU-asioiden otsikoissa. Associationsrätt oli nimittäin vanhastaan käännetty samalla sanalla. Jos sisällöntuotantoa olisi kutsuttu vaikka simsalabimiksi, olen varma että sanan ihmettely olisi ollut ihailevampaa.

    Merkin pitää erottaa. Jos se yhdistää, pitää olla tarkka kohteesta.

    VastaaPoista
  5. Ei se ainakaan järkeisty. Minulle tuo sisällöntuotanto vie ajatukset rectumin puolelle.

    VastaaPoista
  6. Univormujen käyttö on muuten mielenkiintoinen ajatus. Perinteisestihän valtion laitoksissa käytettiin puolustusvoimien kenttäpuvun kevyesti muunneltuja versioita. Poliisi, sotilas, konduktööri, palomies, tullimies ja postinkantaja pitivät kaikki samaa pukua, jossa oli hiukan erilaiset kokardit ja arvomerkit. Jopa keskijohto piti virkapukuja mielellään, sillä ne huokuivat arvovaltaa.

    Nyt virkapukua käyttävät vain ne, joiden on toimittava erilaisissa hälytysolosuhteissa. Tällöin univormu kertoo väreillään yhdellä silmäyksellä kaikille sen, minkä alan työntekijästä on kysymys. Jopa VAPEPA-väki käyttää erityisiä VAPEPA-liivejä siviilivaatteidensa päällä.

    Nykyään työntekijän perusunivormuna onkin nykyään huomioliivi tai -puku, jossa on sopiva tunnus selässä ja rinnassa. Yksityinen puoli ottaa selvästi mallia viranomaisista ja päinvastoin.

    Univormun käyttöönotto kohtasi 1600-luvulla upseerien vastustuksen, sillä aatelismiehen ei sopinut pukeutua palvelijan tavoin livreeseen. 1700-luvulta alkaen univormun käyttö alkoi symboloida osallisuutta yhteiskunnan vallasta alamaisiin. Tämän vuoksi ne jäivät hiljalleen pois käytöstä 1900-luvulla. Nyt univormut palaavat takaisin, tällä kertaa taas palvelijoiden livree-pukuina. Vapaa mies tekee töitä omissa vaatteissaan.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi:

    Poliisi on esimerkki Dr. Blindin mainitsemasta ilmiöstä: käskyvaltasuhteet osoitetaan merkein. Meillä on suorastaan laissa määräys, että teollisuusvartijan kamppeiden on erotuttava poliisin vaatteista.

    Luullakseni siviiliasuisen henkilön näyttämää pysähtymismerkkiä liikenteessä ei ole pakko noudattaa, ei ainakaan Venäjän rajan läheisyydessä.

    Tarkitus oli siis korostaa ei-kaupallisia merkkejä ja brändejä, joista yksi on pappi.

    VastaaPoista
  8. Ad Kanada:

    Toivottavasti nimimerkkisi viittaa "Kummeliin". - Tiesitkö, etä Jaakko Lassila on niitä Lassiloita? Vaasasta.

    VastaaPoista
  9. Ad Dr. Blind:

    Tuomarin asun puutteen arvelen meillä johtuvan tasavaltaisuudesta. Virkafrakki (vihreä, kultakoristein) assosioitui hyvin voimakkaasti tsaariin ja Venäjään.

    Y.J. Hakulinen ajoi tuomarille viittaa. Ei ottanut tulta. Helsingin HO:n siivouskomerossa on prototyyppi. Sitä käytetään ilveilyihin pikkujouluissa.

    Kemppinen J on filosofian tohtori ja oikeusstieteellisen tiedekunnan päätöksellä saman väitöskirjan ja eräiden muiden meriittien johdosta yleisen oikeustieteen dosentti. Eli tiedekunta arvioi 1992 väittärin väitöskirjaa vastaavaksi, koska dosentti-aine on oikeudellinen.

    Teknillinen korkeakoulu käski taannoin dosentiksi mutta papapereita ei ole näkynyt. Minulla olisi käyntikorttiluonnos valmiina: Dr., Doz., Doz.., Doz. (Se keskimmäinen on kulttuurihistorian dosentuuri; Saksan käytäntö on kai se, että ihan eri aineissa myönnetyt dosentuurit mainitaan erikseen.)

    Jospa hurmaisi pari teologi-tuttava a ja julkaisisi jotain niin voisi käyttää nimen edessä "Doz. multipl."

    VastaaPoista
  10. Ad A.K-H.:

    Kieltämättä ulkoistaminen tuo minullekin mieleen ulostamisen ja sisällön tuotanto ruuansulatuksen.

    VastaaPoista
  11. ad JK

    Kiitos, ymmärsin. Putkinäköni juuttui tuohon alla olevaan TM-laista.

    (TM) ...tunnusmerkiksi myytäviksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien (T&P) erottamiseksi...

    VastaaPoista
  12. ad JK

    Mm [Liikenneministeriön] liikennettä valvomaan määräämällä virkamiehellä, tielaitoksen ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia valvomaan määräämällä virkamiehellä sekä tulli- ja rajavartiomiehellä on 93 §:ssä mainittu pysäytysoikeus - en tiedä millaiset virkapuvut noilla määrätyillä pitää olla.

    Muun kuin virkapukuisen poliisimiehen on liikennettä ohjatessaan käytettävä pysäytysmerkkinä pienoiskokoista liikennemerkkiä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty).

    VastaaPoista
  13. jatkoa

    TLA 2 § on ehkä perusoikeuksien kannalta kummallinen. liikenteenohjaajia (käyttämään pysäytysmerkkiäkinkö) voi määrätä myös ratahallintokeskus, kunnallinen viranomainen, liikenteen ohjauksesta vastaava viranomainen, tielaitos, poliisi, palo- tai pelastusviranomainen.

    Aärimmäisen kiinnostava luettelo! Not. Hauskaa vappua.

    VastaaPoista
  14. Dosentti Kemppisen opetusta nauttineena en tarkoittanut vähätellä, vaan tuoda jännän detaljin esiin.

    Hakulisen suuhun on pantu se sutkaisu metrisestä pöllistä, joka esittelijänimityksen saatuaan kyllä lopulta päätyy neuvokseksi. Siinä asianmukainen vaate olisikin tarpeen, kuin Gogolin nenällä. Sukupolveni korvissa uskomatun sutkaus, etenkin se, että siinä olisi joskus voinut olla totuuden siemen. Muuten, hovissa kuulin uuden toimistosihteerin veikkauksen siitä, mikä ero oli esittelijällä ja viskaalilla: "Edellinen lienee nainen, jälkimmäinen mies."

    Muistan ainakin yhden tapauksen, jossa suomalainen akateeminen juristi oli listannut asiantuntijalausunonnon allekirjoituksen yhteyteen myös jokaisen dosentuurinsa. En tiedä, onko se teologiassa tavallisempaa, saksaksi tai muuten.

    VastaaPoista
  15. "Jospa hurmaisi pari teologi-tuttava a ja julkaisisi jotain niin voisi käyttää nimen edessä "Doz. multipl.""

    Tästä tuli kätkähepuli

    Mua on harmittanut, etten ole hankkinut ajoissa amerikantohtorin papereita.

    VastaaPoista
  16. Minä voisin jorista vaatteista pitkäänkin, mutta olen ehdottanut vartijoille sellaista univormukäytäntöä, jossa vartijoille määrättäisiin sellaiset virkalakit, joka olisi niin kuin lilakeltainen "gironde" (mitä se olikaan suomeksi?) neljäntuulenlakki, jonka hiippojen päissä on vuoroin vihreät ja punaiset lamput.
    Onko vartija virkatehtävissä vai siirtymässä virkapuku päällä työhön, osoitettaisiin punaisella kuminenällä.

    Uskon että nämä muutokset lisäisivat huomattavasti ammattikunnan saamaa arvostusta ja sympatiaa

    VastaaPoista
  17. Jukka Kemppinen sanoi...

    Ad A.K-H.:

    Kieltämättä ulkoistaminen tuo minullekin mieleen ulostamisen ja sisällön tuotanto ruuansulatuksen.

    perjantai, 27 huhtikuu, 2007
    ***************************
    Terve Jukka,
    Miulla niin kauheat kokemukset ulkoistamisesta atk-alalta.Tein kerran yhtenä vuotena melkein miljoona markkaa voittoa.Itse en saanut paskaakaan.Sitten valitin Pekka Vennamolle.Piti lopettaa koko liiketoiminta kun vaihdoin mikrotukihenkilöksi. Vuosi taisi olla pisin aika kun en melekin nukkunutkaan mutta piti vaan elää ja pärjätä vaikka mitä valitti ja vuodessa tein 400 tuntia varmaan ylitöitä. Toisaalta itseä saa syyttää. Mutta ulkoistaminen on miulle niin suuri kirosana. Voidaan ulkoistaan. Aina saadaan työntekijöitä, mutta kuka ne työt tekee ja hyvin on aivan eri asia.
    Tähän ei panosteta vaan ihan muuhun. Tämä blogi on minusta todella mahtava ja kiinnostava.
    Normaalit blogit on semmoista pullan jauhamista.Pitää olla jotain erikoista kuten tässä.
    Ei ulkoistaminen ole ratkaisu vaan se kuka tekee ne työt. Voi olla että tarvitaan 3 työntekijää jonka joku huippu jätkä tekee samassa ajassa ja vielä paremmin.

    Se Jallu pullo auttoi silloin jukka minkä kerroit. Tänään Juhis osti miulle "huonosta palvelusta" SuomiViinaa kun tietää että käyn kuumilla hiilillä ja tulin aamullakin klo 6 töihin enkä kaiva nenää Yliopistolla kuten toiset.

    Mutta nähdään ja törmätään.

    Tyyli pitää säilyttää. En ole sitä omaa blogia aloittanut, on se tehty mutta ei jaksa bigreenin partaalla väsätä joka päivä tekstiä.

    Katsos maailman tyhmimpiä sivuja joihin en panosta pätkääkään.

    www.iki.fi/vehkis

    T: Arska vaan samalta osastolta ja siussa on tyyliä Jukka

    VastaaPoista
  18. Ulkoistaminen + sisällöntuotanto = RRÖÖÖÖYHHH + SPRUUTS!

    Sarjakuva-asiantuntija Penkkinen ymmärtänee 'kuplassa' olevan tekstin.

    (Jumala varjele meitä mauttomilta satiirikoita!/RR)

    VastaaPoista
  19. Kemppisen laadukkaan blogin kommentoijat lisääntyvät yhtä vinhaa vauhtia kuin väestö kehitysmaissa.

    Miten olisi jos Kemppinen keskittyisi pelkästään sisällöntuottamiseen eli tuohon jokapäiväiseen blogisaarnaansa leipätekstiin?? Siitä tulisi se panem.

    Ja sitten ulkoistaisi tämän sirkusmaisen kommenttipalstan ylläpidon jollekin suomea taitavalle, Kalevalan tuntevalle intialaisnörtille?

    Tai sitten ei.

    Tähän pohdintaan:

    "Maailma järjestyy uudestaan. Järjestyykö se paremmaksi, sitä en tiedä."

    on vain yksi vastaus. Ei pahemmaksi, eikä paremmaksi. Vaan pysynee samankaltaisena, kuten me vaeltajatkin...

    VastaaPoista
  20. Hei hyvä Jukka Kemppinen,

    Kiitos kiintoisasta tavastanne
    kirjoittaa.
    Tähän talonrakennusjuttuun sen
    verran, että ei ole niin, että
    esimerkiksi omakotitalorakennus-
    toiminta tai korjaustoiminta olisi
    siirtynyt suurfirmoille, vaan niitä
    väsää milloin mikäkin porukka,
    eikä niinkään mikään suurfirmaporukka.

    Miksei muuten Suomessa tuomareille
    ei ole mitään virkapukuja samassa
    mielessä kuin joissakin muissa maissa? Sehän olisi nastaa;)

    Muuten miksi Teidän mielestänne
    hovioikeuksissa ei ole lautamiehiä?
    Minusta se olisi aika irrelevanttia.


    Esitin Teille myös tenttikysymyksiä -osioissa? kysymyksiä
    tai luonnehdintoja, joita ette ole
    vielä kommentoinut.
    Olisi todella hienoa kuulla näkemyksenne,
    koska itsekin olette ollut, olette
    vieläkin yhden hengellisen tai
    uskonnollisen lehden kolumnistina


    Ystävällisesti ja kunnioittavasti Matti Taneli

    VastaaPoista
  21. Yhden mielestä hyvä on toisen mielestä huonoa. Mulla on yks juristikaveri, jolle Kummeli-vitsit eivät kolahda lainkaan. Ja mulle ne kolahtaa aina.

    VastaaPoista
  22. ad Rauno

    "Jumala varjele meitä mauttomilta satiirikoita!/RR"

    JK varjelee. Laitoin yhden luokattoman, eikä mennyt läpi.

    Täytyynee pitäytyä noissa pykälissä. Ne menee. :)

    VastaaPoista
  23. "Olisi todella hienoa kuulla näkemyksenne,
    koska itsekin olette ollut, olette
    vieläkin yhden hengellisen tai
    uskonnollisen lehden kolumnistina"

    -Mitä ja missä??

    -Tämäkin vielä!!

    VastaaPoista
  24. ad catulux

    Pirkko on näemmä nakannut pisteet päin näköä. Mutta jospa uudelleen järjestyminen on vain Entropian lisääntymistä. Veljet, se jyrää meitin.

    VastaaPoista
  25. anonyymi

    Tarkoitin vain sitä, että Kemppinen varjelisi minua itseltäni...Silloin hänen täytynee didaktis-pedagogigista syistä myös julkaista 'limbot', joita karkea minäni tuottaa...esimerkiksi muille, jotta paremmin osaisivat sanansa asettaa...

    von Kemp on Agricolan perinteen jatkaja.
    Don't you know - you f-ngbulous disbelievers/doubters.

    VastaaPoista
  26. Toipilallle
    Siis kummelivitsit eivät ole edes vitsejä, vaan niitten ns.huumori perustuu samaan ilmiöön kuin juuoksukilpailujen, jääkiekon tai potkupallon katsominen tai entisaikana viihdyttävät käynnit mielisairaalassa

    Noin ylipäänsä on muutama asiaa jotka saavat minun laittamaan äänen pois välittömästi telkkarista, texas, tampere ja vesa-matti loiri.

    VastaaPoista
  27. ad Rauno

    Toimituksellisuus on ihan hyvä asia.

    VastaaPoista