Sivun näyttöjä yhteensä

20. huhtikuuta 2007

Tenttivihjeitä

Tarkkaavaiset lukijat muistavat, että tässä blogissa on useinkin ehdotettu tekijänoikeusasioiden siirtämistä kauppa- ja teollisuusministeriöön.

Olen tyytyväinen.

Perusteluni oli toinen kuin kulttuuriväen. Kirkaslinjakulttuuri on perinteisesti hoitanut itse itsensä vahvojen tottumusten ja henkilösuhteiden turvin. Erilaisia grobiaaneja ja himomurhaajia esiintyy infobisneksen puolella - heitä pidättelemään ei ole lainsäädäntöä. Lisäksi ala on nyt niin iso ja kansainvälinen, etteivät kirkollisasiainministeriössä riitä rahkeet.

Rahje oli siannahkaremmin, jota käytettiin aisojen kiinnittämiseen luokkiin. Ylämäessä rahkeita oli hyvä löysätä. Elleivät rahkeet riittäneet, kuorma ei kulkenut.

Kaupankäynnissä tarvitaan vakiintuneita menettelytapoja, jotka eivät ole täsmällisiä vaan vähän sinne päín. Toiminnasta ei tule mitään, jos joka asia joudutaan katsomaan kirjasta.

Esimerkki mutkikkaasta ja hienostuneesta tekijänoikeustuotteesta: Ilta-Sanomat. Maksaa 1,20. Kolikot tiskiin eikä kukaan tule itkemään kopioinnin estosta eikä siitä, että käytän tekijänoikeustuotetta esimerkiksi saunan pesän sytyttämiseen.

Viime tentissä kysyin opiskelijoilta muun ohella, saako paikallisradio tekijänoikeuslain mukaan lähettää presidentti Rytin radiopuheen Suomen joutumisesta sotatilaan kesäkuussa 1941.

Nämä ovat kinkkisiä tenttikysymyksiä. Vähällä vaivalla saa täydet pisteet tai sitten nollan. Molempia esiintyi.

Kunnon pisteille päästäkseen piti ymmärtää ottaa esiin kysymys, oliko tämä puhe sellainen viranomaisen lausuma, johon ei ole lainkaan tekijänoikeutta.

Mielestäni selvästi oli, mutta tähän tulokseen päätyminen ei ole tentissä tärkeintä, vaan hyvä perustelu. Jos lisäksi osaa sanoa, että nykyisen lain mukaan puheen esittäminen saattaa olla lähioikeuden suojaama, että radiosignaalin lähettäjällä saattaa olla oma suojansa, että uutisvälityksessä on lupa toistaa merkittäviä tietoja ja että puheen sisällön kuvailu ei loukkaa tekijänoikeutta, arvosana onkin kymppi.

Toinen kysymys koski patentinloukkauksen seuraamuksia. Sekin oli ikävä kysymys, koska vastaajat eivät ole oikeustieteen opiskelijoita. Silti luetuista kirjoista oli ollut ymmärrettävä, että seuraus ja seuraamus ovat eri sanoja. Rikoksesta aiheutuu monenlaisia seurauksia. Seuraamukset eli sanktiot ovat lain määräämiä, esimerkiksi sakko, vankeus, omaisuuden menettäminen, liiketoimintakielto...

Tällaista täytyy opettaa, jotta aineen opiskelija oppisi vastaamaan kysymykseen, onko loukkausvoiton luovuttaminen loukatulla tekijänoikeuslain, patenttilain ja tavaramerkkilain mukainen seuraamus.

Lehdissä kirjoitetaan joka päivä, että jokin asia kuten esimerkiksi ministeri Väyrysen asiallisuus, on kiistattomasti totta. Kun tuota sanaa käytetään, asiasta yleensä on kiistaa eli erimielisyyttä. Tarkoitus on sanoa, että asia on erittäin todennäköisesti tai luultavasti totta.

Kiistäminen on lakikielessä väitteen tai vaatimuksen torjumista. Väite tai vaatimus on lakiin perustumaton tai toteen näyttämätön eli todistamaton.

Vanha asianajajavitsi. Advokaatti sanoi oikeudenkäynnissä vain yhden sanan, "kiistetään", voitti juttunsa ja laskutti kolme tuhatta markkaa. Päämies maksoi mutta mutisi, että oli kallis sana.

Seuraavan kerran sama isäntämies oli kantajana eli vaatimassa kieltoa naapurilleen, joka oli loukannut tieoikeutta, rajaa tai jotain sellaista. Naapuri sanoi ettei hän ole mitään sellaista tehnyt. Isäntä sanoi:"Kiistetään", ja hävisi juttunsa.

Hänen olisi täytynyt todistaa ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuivat, koska hän oli vaatimuksia esittämässä.

Sana ei siis ollut kallis vaan tieto, milloin se on esitettävä.

Tuon ilmiön opillinen nimi on todistustaakka.

44 kommenttia:

  1. Tuo advokaattivitsi herätti muistuman. Göran Portinin mielestä ammattimiehen laskutusperuste on 2 markkaa ruuvin vääntämisestä ja 98 oikean ruuvin löytämisestä.

    VastaaPoista
  2. Entä millainen oikeus lääkärillä voi olla laatimaansa sairaskertomukseen tai diagnoosiin? Voivatko sen sisältämät tieteellisesti merkittävät tulokset saada mitään suojaa?. Saako potilas halutessaan julkaista sairaskertomuksen ja diagnoosit sellaisenaan tai kuvailla tiede/kohutoimittajalle?

    VastaaPoista
  3. Tuo kiistaton ei ole se pahin sana, jos vähän liikutaan juridiikan ulkopuolelle.

    Pahin on "luonnollisesti"

    Yritän häpeämättä opettaa kuulijoille, että hälytyskellojen on soitava aina kun korviin tulee sana "luonnollisesti".

    "Luonnollisesti" tarkoittaa, ettei se sitä ole. Luonteva on sitten toinen juttu.

    VastaaPoista
  4. ad anonymous I:
    Lääkäri ei toimi viranomaisena antaessaan diagnoosin tai kirjoittaessaan sairaskertomuksen, joten tekijänoikeuslain 9§ ei tule kysymykseen. Kirjoitettu teksti siis nauttii tekijänoikeuden suojaa. Tekstin sisältö puolestaan ei nauti sitä. Kun potilas saa lausunnon käteensä, hän voi esitellä sitä kenelle haluaa ja referoida lausuntoa vapaasti missä hyvänsä. Sen sijaan lausunnon suora lainaaminen on mahdollista vain sitaattioikeuden rajoissa.

    Jos lääkärintodistusta käytetään todisteena tai muuten esitetään oikeudenkäynnissä, viranomaisessa, julkisessa edustajistossa tai yleisessä kokouksessa, sen voi kuka hyvänsä (Tekijänoikeuslain 25c §) toisintaa juttua tai asiaa selostettaessa tarpeellisessa laajuudessa. Oikeudenkäynnissä ja muussa oikeudenhoidossa todistusta ja mitä tahansa muuta teosta saadaan käyttää vapaasti. (25d §)

    Jos lääkäri on viranomaisen palveluksessa ja suorittaa julkista tehtävää (esim. abottilausunto, pakkolähete, oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus), hänen lausuntonsa lienee viranomaisen lausuma, jota tekijänoikeus ei koske.

    Yksityisyyden suojaa koskevat lainkohdat eivät tule käsiteltäviksi, sillä hypoteettisena levittäjänä oli potilas itse. (Jos ollaan suljetussa laitoksessa, hoitavalla lääkärillä lienee oikeus käytännössä estää potilasta levittämästä omia papereitaan.)

    Menikö oikein?

    VastaaPoista
  5. Käsitän, oikein hyvin, että kun TV-montööri korjaa pimentyneen toosan (eli vaihtaa 2:- € osan ehjäksi), ei hänen laskunsa ole 2 € + kahvirahat.

    Amatti-ihmisiä.

    Onneksi olen hyvin vähän, eli vain kerran, joutunut tekemisiin lakimiehen kanssa. Se oli hyytävää kyytiä! Esim. kun toivotin hälle, siis etujani ajavalle idiootille (= harkittu eufemismi) "Hyvää Joulua", hän laskutti minua "puhelinneuvottelusta", 50:- mk. Tämä on totta, ikävä kyllä. (Eli idiootti olen minä?) Mutta että jotta kaikki sen AsiaaniAjajan ajamat asiat eivät olisi menneet päin vittua (kyseessä oli avioero), kirjoitin Hälle kirjeen joka (mun mielestä) pitäisi esittää oikeudelle. Sen hän toki tekikin. Ja sen, että laskutti "Asiakirjeen laadinta, 1.600:-", mua. Joo, yhden pilkun se oli vaihtanut... (väärään kohtaan)

    "Hirmuista!", sanoisin jos olisin evp-valtiopäämies.

    VastaaPoista
  6. ad sedis
    "Ilmeisesti" on myös paha sana. Matematiikassa se tarkoittaa: "Terve näkee suoraan." Normaalielämässä se tarkoittaa jotain ihan muuta.

    VastaaPoista
  7. Kerroppa nyt vielä miksi karttojen tekijänoikeus on sosialisoitu yksityisille yrityksille eikä vanhaan viranomaisaikaan tehtyjä karttojakaan voi vapaasti käyttää, huolimatta siitä, että ne on verovaroin kustannettu.

    VastaaPoista
  8. AD Antti Kortelainen: samainen G.P. välitti minulle elämässäni arvokkaaksi osoittautuneen O.Hj. Granfletin säännön: kun tekee ovelia tenttikysymyksiä, oppii itse aikaa myöten kurssin sisällön.

    Ja tämä kaikkien juristien iskulause:"Warum es einfach machen, wenn es so hertzlich kompliziert sein kann!"

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi III:

    Olen kirjoittanut "tieteellisesti", ettei entisen maanmittaushallituksenkaan tekijänoikeus peruskarttoihin ollut voimassa. Genimap jne. vetoaisivat ehkä teoksen muunteluun.

    Käsitykseni on, että karttamateriaali olisi enimmäkseen tekijänoikeudesta vapaata.

    Käytännössä pitäisi laskutta vain kuvaoriginaalien vuokraamisesta, sillä karttojen skannaaminen paperilta on ankaraa puuhaa. Maanmittauslaitoksella (mikä sen nimi nyt onkaan) on pohjat sellofaanilla ja vastaavalla.

    Tulee rasteri vastaan.

    On tullut kokeiltua.

    VastaaPoista
  10. Eivät lakimiehet ole ainoita, jotka osaavat laskuttaa. Myin kerran asuntoa. Pankki välitti kaupan. Pyysivät minua hankkimaan isännöitisjäntodistuksen ja tuomaan heille kopioita siitä. Avuliaasti hoidin homman. Sitten minua laskutettiin 160 markkaa isännöitijäntodistuksesta ynnä kopioista.

    VastaaPoista
  11. Kemppiseltä haluaisin kysyä (kun en tiedä keltä muulta) että "miltä tuntuu voittaa oikeusprosessi vaikka tietää että "asiakas" on syyllinen?

    En minäkään tietenkään, jos minua jostain syytettäisiin, palkkaisi asianajajaa joka on samaa mieltä kuin syyttäjä. Mutta...

    (Taisin vastata itse itselleni.)

    VastaaPoista
  12. Roomassa laskuista ei kai puhuttu - riittävä korvaus maksettiin - jonkin sortin kunniavelka.

    Palkkioasiat on syytä keskustella etukäteen. Hyvissä toimistoissa on myös toimeksiantosopimukset, jotka allekirjoitetaan ETUKÄTEEN. Ei tosin liene maan tapa.

    VastaaPoista
  13. En ole Kemppinen, mutta asianajajan kultainen sääntö kai on, ettei väärää saa väittää eikä oikeaa kiistää, minkä lisäksi on pidettävä salassa, mitä päämies puhelee.

    Jos asiakas on kertonut, että hän on kyllä uhrin murhannut (vakava rikos), mutta vaatii väittämään väärää, pitäisi asianajajan kai vetäytyä tehtävästään ja antaa asiakkaan puolustautua itsekeen tai vaihtaa toinen avustaja.

    Tämä ajatus voi tosin reissussa rähjääntyä. Poikkeaa myös selvästi TV-sarjojen jenkkimenosta.

    Ihmisoikeusajattelu lie myös hiukan muuttanut kuvaa. Kukaan ei ole velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen eikä varsinkaan jenkeissä todistamaan itseään vastaan.

    Jos etiikka on reissussa rähjääntynyt niin ilonaiheetkin tulevat silloin eri asioista kuin aikaisemmin.

    VastaaPoista
  14. Ad Kemppinen:
    Ja tämä kaikkien juristien iskulause:"Warum es einfach machen, wenn es so hertzlich kompliziert sein kann!"
    Sekaannuin puolivahingossa työpaikkani AY-toimintaan 1980-luvun lopulla. Luin ja tankkasin voimassaolevaa työehtosopimusta ja kun en ymmärtänyt, niin kysyin kokouksessa miksi helpot ja selvät asiat on kirjoitettu näin tavattoman monimutkaisesti. Vieraileva AY-lakimies sanoi aivan vakavalla naamalla, että se juuri on tarkoitus: Mutkikas sopimus selvistä asioista. Älkää kysykö...
    ;-)

    VastaaPoista
  15. Sivusta tuli taas mieleeni: miksi murha on mukamas rangaistava ankarammin kuin tappo?

    Minusta holtittomuudesta ei pitäisi palkita, vaan kannustaa ihmisiä tappamaan harkiten.

    VastaaPoista
  16. Ad Anonnyymi I:

    Teknisesti tuossakin asiassa voisi päätellä toisin, mutta en ole kuullut, että epikriiseihin olisi vaadittu yksinoikeutta. Hyvä esimerkki silti.

    VastaaPoista
  17. Ad Sedis:

    Luonnollisesti. Television sääihmiset sanovat noin yhdeksän kertaa minuutissa "tosiaan".

    VastaaPoista
  18. Ad Mikkol:

    Klassinen asianajajan laskutusperinne: heräsin yöllä ja ajatelin asiaanne, Smk 50,-

    VastaaPoista
  19. Ad Mikkol II:

    Olen kokenut tilanteen. Tuntuu pahalta.

    Olen samaa mieltä kuin monet asianajajat että asianajaja ei ole tuomari.

    Silti tuntuu pahalta voittaa "väärä" asia.

    Olen sikäli onnekas, että olen itse tehnyt sen ja nähnyt parempien asianajajien luopuvan jutusta, kun oisi pitänyt väittää mustaa valkoiseksi.

    Sen hyväksyn, että asianajaja päämiehensä vaatimuksesta kiistää näytön, vaikka hänellä olisi itsellään vahvat arvelut asiasta.

    Olen kokenut senkin, että olen kehottanut avustamaani rosvoa tunnustamaan, ja tämä on vaihtanut asianajaa. Tuntuu hyvältä.

    Huomattakoon, että nämä kokemukset ovat vuosikymenien takaa.

    Tavllisesti asianajajan tehtävä on esim. kiistää törkeä tekomuoto ja myöntää lievä - kiistetään tahallisuus mutta myönnetään huolimattomuus.

    VastaaPoista
  20. Ad Kemppinen

    Vedin esimerkin humaanipuolelta.

    Mutta kuvitellaan, että on tutkimuslaitos, jonka palveluksessa on lääkäreitä. Suorittaa diagnostiikkaa ja patologiaa sekä tekee tieteellistä tutkimusta. Pitäisi ratkaista, syntyykö kerronnalliseen diagnoosiin & analyysiin(tutkimustuloksiin) tekijänoikeutta. Pitäisi voida rajoittaa asiakkaan oikeuksia antaa saamastaan analyysistä tietoja julkisuuteen ja siten tekemään tyhjäksi kyseisen laitoksen tieteellistä tutkimusta. Siinä pulma.
    Jonkun mielestä pitkäkään analyysi ei nauttisi edes tekijänoikeuden suojaa. Äkkiseltään olen eri mieltä - mutta pitänee perata pykäliä ja tekijänoikeusneuvoston lausuntoja jne...

    VastaaPoista
  21. Konkretiaa äskeiseen:

    Asiakas saa tiedon pässinsä kuolinsyystä. Kun syy on yllättäin uusi esim "pöllön pässin tauti" - asiakas saa tietää tämän ja päättelyketjun (joskus pitkänkin).

    Tutkimuslaitoksella olisi mieli pidättää asiakkaalle antamansa tiedot suojassa, kunnes laajemman työn jälkeen tehdään kattava julkaisu, jossa laitos ja sen tutkijat ottavat löydökset ja analyysit nimiinsä tiedeyhteisössä.

    Helpoin tie olisi, ettei asiakkaalle anneta muuta kuin sellaista, minkä voi painaa vaikka seuraavan päivän hesariin. Pöllön pässin tapauksissa ei voisi antaa mitään - mutta sekään ei ole kestävää.

    VastaaPoista
  22. Radikaali ajatus, mutta päämies voi olla tyytyväinen, jos laskuttaa jossakin suhteessa hänen tuntiliksaansa - valikoi sitten asiakaskunnan toivomansa tulotason mukaan. Heh.

    VastaaPoista
  23. Hei hyvä Jukka Kemppinen,

    Kiitos kiinnostavista kirjoituksista.
    Sellaista voisimme myös pohtia,
    että onko nyt käymässä vähitellen
    niin tai jo käynyt, että tiede
    uskonnollistuu. Tarkoitan tällä
    sitä, että tiede selittää monet
    asiat paremmin kuin uskonto ja
    jopa kiehtovammin. Tieteen kentillä
    myös pyritään tehdä valmistumisnopeuden maailmanennätyksiä, osittain siksi, että kilpailu viroista ja kunniasta on kovaa,
    jopa "veristä". Tieteilijän pitää olla katuskottava, pitää näyttää hyvältä,eikä ainoastaan teorian esittäjän, vaan myös teorian.
    En tässä tarkoita tieteellisen teorian kauneudella siihen mahdollisesti liittyvää totuutta ja moraalisuutta, vaan sellaista
    joka "puree", on Zeitgeistin mukainen.
    Luterilaisuuteen nimenomaisesti sisältyy jo lähtökohdissaan
    maallistuneisuus, sekularisaatio.
    Toisaalta luterilaisuus etsiytyy,
    luikertelee ovelasti jokaiseen
    yhteiskunnan onkaloon. Näin ollen
    luterilaisuus olla implisiittisesti
    läsnä tai jo on kaikkialla, titeessäkin. Tämäkö
    on yleisen pappeuden seurausta,
    tätäkö Luther visioi?


    Ystävällisesti ja kunnioittavasti
    Matti Taneli

    VastaaPoista
  24. Kysymys

    Tutkimuslaitoksen, asiantuntijan ja asiakkaan oikeudet asiantuntijalausuntoon, jonka asiakas tilauksestaan saa lähetettyään itseään tai asiakastaan koskevan näytteen tutkittavaksi.

    Mutu-vastaus:

    1. tekijänoikeus

    Asiantuntijalausunto ylittää teoskynnyksen – asiantuntijalla vaikuttasi olevan tekijänoikeus
    Asiantuntijalausunto laaditaan virkasuhteessa – työnantajalle voi syntyä oikeus määrätä asiantuntijalausunnon käyttämisestä, mikäli luovuttamattomista tekijänoikeuksista ei muuta johdu. Tämä siis siinä vaiheessa, ennen kuin asiantuntijalausunnosta on tullut viranomaisen antama lausuma.

    2. asiakirjajulkisuus

    Laitoksen nimissä annettu asiantuntijalausunto lienee viranomaisen asiakirja ja lähtökohtaisesti julkinen, jollei julkisuuslain 24 §:stä muuta johdu ja poikkeusta ole merkitty asiakirjaan. (esim kohdat 20, 21, 27, 32 voivat tulla kyseeseen asiakkaan yksityisyyden/liikesalaisuuden suojaksi tai tieteellisen tutkimuksen suojaksi).

    tekijänoikeuslain 9 §:ssä säädetään, ettei tekijänoikeutta ole viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin. Katoaako asiantuntijan isyysoikeus ym tämän myötä?

    Lopputulos: asiantuntijalausunto jaetaan tieteellisesti suojattavaan osaan, jota ei anneta asiakkaalle laitoksen lausuntona. Suppea osa annetaan lausuntona – eli se osa, johon tutkija tai laitos ei halua suojaa.

    Joku asiantuntija jättää tärkeimmät tuloksensa ja teoksensa omaan pöytälaatikkoonsa odottamaan suuren tieteellisen tutkimuksensa kypsymistä valmiiksi. Tämä voi olla ristiriidassa virkavelvollisuuksien kanssa.

    Lainsäädäntöä voisi selventää?

    VastaaPoista
  25. Karttoja muuten saa tuolta maanmittauslaitoksen sivuilta ihan ilmaiseksi ja monessa mittakaavassa. En tosin ymmärrä mitä tarkoittaa "ei kopiontilupaa". Kun kartta tärähtää ruutuuni, se on jo kopio ja kuvan voi tallettaa (kuvaruutukaapatakin). Monet ostavat digitaalista kartta-aineistoa, vaikka tuo lähde tyydyttäisi arkipäivän tarpeet viranomaisissa ja yksityisellä puolella. No combrendo.

    VastaaPoista
  26. Hei Kemppinen. Olen päätynyt siihen tulokseen, että Suomessa ei ole tekijänoikeusrikosta voimassa seuraavilla perusteilla ( jostain syystä minua ei uskota):

    Tällä hetkellä Suomessa ei tulkintani mukaan ole tekijänoikeusrikosta olemassa. Näin koska tekijänoikeusrikos on säännelty epäselvästi. Perustuslaki (Suomen perustuslaki, 8 § ) edellyttää sitä, että teko, joka on rikos, on täsmällisesti säännelty laissa ja rikoksen olennaisen tunnusmerkistön täytyy olla tarkkarajaisesti ja selvästi säännelty LAISSA.

    Tekijänoikeus ja rikoslaissa on säännelty, että joka levittää TEOKSEN ilman toisen lupaa, voidaan tuomita tekijänoikeusrikoksesta.

    Teoksella tarkoitetaan kansankielellä kaikkia teoksia mitä luodaan. Miettikääs hetki miten miellätte sanan "teos".

    Hähää. Tekijänoikeuslaissa sillä ei tarkoitetakaan sitä miten juuri mielsitte sanan "teos". Tekijänoikeuslaissa "teoksella tarkoitetaan seuraavaa:

    ----------
    Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:16

    Teosharkinta

    Tekijänoikeuslaissa ei ole teoksen määritelmää. Suomalaisen lainvalmisteluaineiston ja oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että tuotteen on oltava itsenäinen ja omaperäinen, jotta se olisi teos. Kirjallinen tai taiteellinen tuote on tekijänoikeudella suojattu, jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan ilmaisun omaperäisenä tuloksena. Tällöin se niin sanotusti ylittää teoskynnyksen eli saavuttaa teostason. Myös teoksen osa voi saada itsenäistä tekijänoikeussuojaa, jos se saavuttaa teostason. Usein todetaan, että teoskynnys ylittyy, jos ei voida olettaa kenenkään muun kuin tekijän päätyvän muodoltaan samanlaiseen lopputulokseen itsenäisesti vastaavaan työhön ryhtyessään. Ratkaisu siitä, onko tietty tuote teos, tehdään tapauskohtaisella harkinnalla.

    http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/tekijaeno...

    ---------------------

    Perustuslaki siis edellyttää että rikos on määritelty LAISSA täsmälllisesti ja selvästi. Varmasti 98 % suomalaisista ymmärtää sanan "teos" eri tavalla kuin mitä sillä oikeasti tarkoitetaan tekijänoikeuslaissa. Rikoslain tekijänoikeuslakia koskevat pykälät ovat siis kaikkea muuta kuin täsmälliset ja selvät. Sääntely on laissa siten hyvin epätäsmällinen ja epäselvä. Siten kyseinen sääntely on perustuslain vastainen. Perustuslain 106§ mukaan tuomioistuimet eivät saa soveltaa perustuslain vastaisia pykäliä. Niimpä rikoslaki ei ole voimassa olevaa oikeutta tekijänoikeuksia koskevalta sääntelyn osalta. Sen pitäisi myös merkitä että kaikki jo tähän mennessä annetut tuomiot pitäisi purkaa.

    laki ei saa olla epämääräinen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate

    esim.

    Perustuslakivaliokunta
    25/1994

    - Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän
    täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön
    tulee ilmetä laista.

    Pohdiskelen asiaa lisää täällä:
    http://piraattiliitto.org/uutiset/2007/04/taiteilijaj-rjest-t-l-htiv-t-tekij-noikeuksien-siirtoa-opetusministeri-st#comment-230

    VastaaPoista
  27. ad anonyymi

    Toisen väljä on toisen tarkka. Näyttää riittäneen eduskunnalle.

    VastaaPoista
  28. Itse asissa:

    PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp

    Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta

    Sivistysvaliokunnalle
    Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tämä on ongelmallista, koska tekijänoikeuslainsäädäntö koskee nykyaikaisessa yhteiskunnassa lähes kaikkia ihmisiä. Viestintäteknologian kehityksen seurauksena yksityiset henkilöt samoin kuin kansalaisjärjestöt ja vastaavat voivat yhä enenevässä määrin olla paitsi tekijänoikeuden suojaamien viestien vastaanottajia ja käyttäjiä myös niiden tuottajia ja julkaisijoita (ks. PeVM 14/2002 vp , s. 3/II). Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä on erilaisin teknisin välinein harjoitettavasta viestinnästä tullut käytännössä tauotonta ja viestintä voi nykyisin liittyä suureen osaan henkilön päivittäisiä toimintoja. Näistä syistä tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu erityisiä selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia.

    Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 48/2002 vp , s. 2/II, PeVL 26/2004 vp , s. 3/II). Tämä vaatimus ei täyty parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja -rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä yksittäistapauksissa.

    Valiokunta pitää edellä esitetyn perusteella tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään toimiin tekijänoikeuslainsäädäntöä selkeyttävän kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi. Tässä yhteydessä on tarpeen arvioida tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuutta eri perusoikeuksien näkökulmista ja toteuttaa lainsäädännön tasapainottamiseksi mahdollisesti tarvittavat sääntelytoimet.

    http://209.85.165.104/search?q=cache:Jr88AQ_N36AJ:www.effi.org/tekijanoikeus/perustuslaki-lausunto-7-2005.html+perustuslakivaliokunta+tekij%C3%A4noikeuslaki+vaikeaselkoinen&hl=fi&ct=clnk&cd=1&client=firefox-a

    VastaaPoista
  29. Eli tarkoitan sitä, että sanakirjan käsite sanasta "teos" ja se mitä sanalla "teos" tarkoitetaan tekijänoikeuslaissa eroaa ehkä 97% tapauksissa. Vain ehkä 3% teoksista saa tekijänoikeuslain mukaista suojaa.

    Joten laki ei voisi enempää olla epätarkempi, harhaanjohtavampi ja epäselvempi.
    --

    Leppämäen väitöskirja (tekijänoikeutta koskeva väitöskirja):
    - On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. Teoreettisessa keskustelussa kyseiset kriteerit on voimakkaasti kyseenalaistettu ja niistä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, Leppämäki pohdiskelee.

    --

    Pohdiskelen asiaa lisää www.piraattiliitto.org sivuilla tämän uutisotsikon alla:
    "Taiteilijajärjestöt älähtivät tekijänoikeuksien siirtoa opetusministeriöstä".

    VastaaPoista
  30. ad anon.

    Olisiko mielessäsi jokin hyvä määritelmä teoksesta?

    VastaaPoista
  31. ad anon.

    PS: perustuslakivaliokunta ei ole eduskunta - eikä myöskään eduskunnan yläpuolella.

    VastaaPoista
  32. Voisimme ehkä luoda uudet säännöt digitaaliympäristössä pyöriville teosmuodoille. Suojaa saa, jos on tallettanut oman teoksensa Globaaliin pankkiin (kryptattuna, niin eivät karkaa). Jos tulee riitaa, niin on helppo luotettavasti tarkastaa, kuka oli ensin - vai oliko itsenäistä yhtaikaiskeksimistä. Hakumoottoreita voi käyttää loukkausten löytämiseen ja sitten vain laskua perään kirjoittamaan.

    VastaaPoista
  33. Hei toinen anonyymi. Mielessäni ei ole mitään hyvää määritelmää "teokselle" varsinkaan sellaista joka
    voisi täyttää perustuslaissa olevan laillisuusvaatimuksen edellyttämän "selvän ja täsmällisyyden" vaatimukset.

    Siksi katsonkin, että sen takia sellaista rikosta kuin tekijänoikeusrikos ei voida säätää koskaan. Koska sitä ei voi perustuslain vaatimalla tavalla säätää "selvästi ja täsmällisesti".

    Nyt "teosta" ei olla edes yritetty määrittää laissa. Jokainen voi vain arvailla mitä sillä tarkoitetaan. Ja todennäköisesti kaikki paitsi Kemppinen arvaavat väärin.

    VastaaPoista
  34. ad anon

    Jos ei sanktioida, niin voi rahastaa toisten "teoksilla" ilman menetyksen riskiä. Ei hyvä sekään.
    Onhan määrittely kyettävä tekemään korvauspuoltakin varten - ja jos se sinne onnistuu, niin tarkkuus riittänee KÄYTÄNNÖSSÄ rikosten kuvailuunkin.

    VastaaPoista
  35. On teos tällä hetkellä aika yksiselitteisesti määrittynyt viimeistäänkin tekijänoikeusneuvoston kautta...

    VastaaPoista
  36. Kiva kiva jos tekijänoikeusneuvostolle on selvää missä raja kulkee. Mutta kun perustuslaki vaatii että se raja on selvästi ja täsmällisesti määritelty laissa. Sitä kun ei ole.

    Ja kiva olisi nähdä se "selvä ja täsmällinen" määrittely. Vahvasti epäilen että sellaista ei ole.

    Käytännön soveltamiseen en viitsi tässä mennä syvemmin. Ihmettelen vaan miten vaikka syytetty X, joka ensimmäistä kertaa kuuntelee ja jakaa Venezuelailaista musiikkia tietää onko kappale omaperäinen, luova, alkuperäinen ja itsenäinen. Vai onko se sitä samaa mitä kaikki Venezuelalaiset soittaa eikä mitenkään omaperäinen. Jotta kyseessä olisi rikos se edellyttää tuon asian tietämistä ( että teos on omaperäinen, luova, alkuperäinen ja itsenäinen, mitä lie sillä sitten tarkoitetaakaan).

    Tekijänoikeusneuvosto...no joo. Jostain syystä sieltä puuttuu kuluttajien edustus kokonaan. Pelkään että siellä vedätellään siihen toiseen suuntaan. Sikäli huvittavaa että se antaa lausuntoja
    tuomioistuimille, vaikka sieltä puuttuu kuluttajien edustus kokonaan. Sama asia kuin jos SAK antaisi sitovia lausuntoja työtuomioistuimelle lain soveltamisesta.

    VastaaPoista
  37. En tiedä olenko oikeassa, mutta teos saa suojaa lähinnä muodollisin perustein. Jos vaikka transponoit toisen sävelteoksen ja laitat joukkoon omiasi - voila.

    Mun kotiaine on teos. jos joku sen luettuaan selittää samanlaista - muttei samaa - niin täydestä menee.

    VastaaPoista
  38. "Vanha asianajajavitsi. Advokaatti sanoi oikeudenkäynnissä vain yhden sanan, "kiistetään", voitti juttunsa ja laskutti kolme tuhatta markkaa. Päämies maksoi mutta mutisi, että oli kallis sana".

    Käytännössä pelkkä "kiistetään" ei riitä. Jotta kiistäminen olisi tuomioistuimessa tehokas täytyy myös esittää perusteet johon kiistäminen perustuu.

    Esimerkki: Finreactorilaisia vaadittiiin yhteisvastuu kohtuulliseen yhteisvastuuseen. Yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei perustu lakiin.

    Finreactorilaiset vastasivat että "kiistetään", mutta jättivät kiistämisen perusteen kertomatta. Koska kiistämisen peruste jätettiin kertomatta, niin tuomioistuin katsoi heidän hyväksyneen yhteisvastuun. Vaikka se ei perustu
    lakiin.

    Joku 30 syytetystä kiisti huonosti vaaditut korvaukset. Ja loput suostuivat yhteisvastuuseen. Tuomio oli siten: 400 000 euroa yhteisvastuullisesti korvattavaksi.

    Jos he olisivat kiistäneet yhteisvastuun ja kertoneet kiistämisen perusteen esim. yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei perustu lakiin, niin tuomio olisi ehkä ollut per syytetty: "5000 euron korvaukset, ei yhteisvastuullisesti". Finreactor tapaukset joita ei käsitelty tuolla yhdessä sumpussa, niin tuomiot ovat olleet tuota luokkaa.

    (tarkennus: muutama syytettyä kiisti yhteisvastuun, heidän vapautettiin kaikista syytteistä ja vaatimuksista).

    Finreactor tapauksessa voisi sanoa, että olipas kallis juristi. Syytetyt saa maksella yhteisvastuullisia kohtuullisia hyvityksiä, vaikka sellaisesta ei ole edes säännöksiä. Kaikkeen saa tietty suostua, mutta....

    --------
    Bottom line, pelkkä kiistäminen ei riitä. Pitää toivoa että Turkulaiset juristit eivät ole oppineet taitojaan vitsikirjasta. Tuli vaan mieleen, että onkohan ne...?

    VastaaPoista
  39. ad finreactor

    Kuullostaa vitsiltä tuo käsittely, jos ei ole kehotettu kertomaan kiistämisen perustetta.

    Riidassakin pätee, että tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava 19 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota.

    Jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on epäselvä tai puutteellinen, tuomioistuimen on tehtävä hänelle asian selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset.

    Kyl lyätti Turum poikka turha toispuol poyttä.

    VastaaPoista
  40. Turun tapaus löytyy täältä:
    http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Turun_KO_R_06-1185.txt

    Siitä käy ilmi että heitä vaadittiin "Yhteisvastuullisesti korvaamaan kohtuullinen hyvitys".

    Mutta ei sitä, että he olisivat sen kiistäneet.

    Toivottavasti linkki toimii. Jos linkki ei toimi niin päätös löytyy Google "Suomen hulluin ratkaisu ?" Ja sieltä ottamalla alalaidasta linkin "Esimerkki tapauksia H ja T". Ja sieltä siis toi linkki.

    Olen kerännyt kaikkien vastaajien vastaukset:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000020852062

    Löytyy myös Googlella "Finreactor palstalla kuultua".

    Kahden vapautetun vastaukset ja tapaus "ä", joka on varsin mielenkiintoinen. Hae Google "kekustelu Tapaus Ä"

    Ja tosiaan yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksesta on oma pykälänsä. Yhteisvastuullisesta vahingonkorvauksesta ei. Se ei siten perustunut lakiin vaan sopimukseen.

    VastaaPoista
  41. Tässä malli Turkulaisesta kiistämisesta:

    Finreactor tapaus, tapaus Ä:

    Tapaus ä on tosin tosi mielenkiintoinen. Ja erittäin tulkinnanvarainen. Häntä siis vaadittiin yhteisvastuullisesti korvaamaan kohtuullinen hyvitys.


    ---

    Ä vastasi syytteisiin ja korvausvaatimuksiin:

    Hyvitysvaatimukset on hylättävä, koska vastaaja ei ole
    käyttänyt teoksia lainvastaisesti eikä vastaajan toimilla
    ole syy-yhteyttä väitettyyn vahinkoon. Asianomistajat
    eivät ole näyttäneet väittämiään vahinkoja. Vastaaja ei
    myöskään voi olla vastuussa muiden lataamien tai jakamien
    tiedostojen aiheuttamasta väitetystä vahingosta. Asiassa
    ei ole selvitetty mitä tiedostoja hän itse on kopioinut
    Finreactor -palvelusta ja mitä muiden vertaisverkkojen
    kautta ja kuka on asiassa oikea asianomistaja häneen
    nähden.


    http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Turun_KO_R_06-1185.tx t
    ---------

    Vahingonkorvausta menetetystä myynnistä ei edes käsittääkseni vaadittu. Vahingonkorvausta ei siis vaadittu yhteisvastuulliseksi.

    Ä siis:
    "Vastaaja ei
    myöskään voi olla vastuussa muiden lataamien tai jakamien
    tiedostojen aiheuttamasta väitetystä vahingosta."

    Ä siis kiisti sen, että olisi yhteisvastuussa muiden aiheuttamasta vahingosta.

    vahinko on tässä tapauksessa mm. menetetty myynti. Sitä häneltä ei itse asiassa vaadittu.

    Hän kiisti yhteisvastuunsa siitä.

    Mutta häntä ei vaadittukaan yhteisvastuulliseksi vahingosta vaan kohtuullisesta hyvityksestä. Se ei ole "vahinko". Eikä se ole muiden aiheuttamaan vahinkoa. Joten hän ei kiistänyt sen yhteisvastuuta.

    Ä tuomittiin siten yhteisvastuulliseksi kohtuulliseen hyvitykseen.

    VastaaPoista
  42. Vielä tähän: "Hyvitysvaatimukset on hylättävä, koska vastaaja ei ole
    käyttänyt teoksia lainvastaisesti eikä vastaajan toimilla
    ole syy-yhteyttä väitettyyn vahinkoon."

    Tuota väitettä, ettei vastaaja olisi toiminnut lainvastaisesti, tuomioistuin ei uskounut, se langetti sakot. Joten tuossakaan ei kiistetty tehokkaasti yhteisvastuuta. Pätevä peruste jätettiin mainitsematta.

    Myöskään se ei poista yhteisvastuuta, että väittää ettei ole syy-yhteyttä. Tuomioistuin uskoi että oli ainakin vähän. Ehkäpä se arveli että ainakin 1 centin. Se riittää. Jos suostuu yhteisvastuuseen, kuvitellaan vaikka 400 000 euron yhteisvastuuseen, niin kyllä suostunut siihen tuomitaan (400 000 euron yhteisvastuuseen), vaikka hän olisi aiheuttanut vain 1 centin vahingon. Jos kerran suostuu yhteisvastuuseen.

    Joten tuollakaan väitteillä yhteisvastuuta ei kiistetty.

    VastaaPoista
  43. Olisi mahdollista ett Teosto menee konkurssiin ?

    Täällä juttu.

    "Niin opetusministeriö....Lähtenyt vähän mopo käsistä":

    http://www.piraattiliitto.org/uutiset/2007/07/princen-malli-liikaa-los-angeles-timesille-kolumni-hyllytettiin#comment-697

    Perustuslakivalikokunnan mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Siitä huolimatta opetusministeriö on päättänyt yli 10 miljoonaa/ vuodessa hyvitysmaksuista. Opetusministeriön hyvitysmaksuasetuksella on määrätty 10 vuodessa hyvitysmaksuja yli 100 miljoonaa. Sellainen ei ole lähinnä teknisluontoinen ja poliittiselta merkitykseltää vähäisenkö asia. Siten se on tehty perustuslain vastaisesti. Perustuslain mukaan perustuslain vastaisia asetuksia ei saa soveltaa. Asetusta ei perustuslain vastaisena olisi saanut soveltaa. Käsitykseni mukaan rahat tulisi siten palauttaa hyvitysmaksuja maksaneille perustettomana etuna.

    Se voisi merkitä Teoston konkurssia, joka tosin olisi hyvä asia.

    Koska asetusta hyvitysmaksusta ei olisi saanut soveltaa, eikä muuta perustetta niiden keräämisen ole ollut=etu perusteetonta. Pitäisi palauttaa.

    VastaaPoista