Sivun näyttöjä yhteensä

4. elokuuta 2024

Toisin toiminta


 


Kommentti vivahtaa determinismiin. Mitä tapahtuu, tapahtuu välttämättömyyden pakosta.

En nyt arvaile, onko lausuma lapsellisuutta vai hyvinkin kehittynyttä ajattelua. Tuo jälkimmäinen vaihtoehto sisältää tiedon, että matemaattisesti ja mahdollisesti fysikaalisesti satunnaisuus on erittäin vaikea käsite. Satunnainen (random) on ilmiö, jolla ei aidosti ole syytä eli selitystä. 

Tietotekniikan satunnaisluvut, jotka ovat muuallakin kuin viestien salaamisessa eli kryptaamisessa, ovat yleensä vale-satunnaisia.

Viis siitä, koska eräissä tapauksissa salaamisen avaamiseen menisi maailmankaikkeuden arvioitu olemassaolo ja kaikki mahdollinen ja puolet mahdottomasta energiasta.

Tavallisessa elämässä tiedämme oikein hyvin satunnaisuuden käsitteen. Tiedämme senkin, ettei historiallisesta välttämättömyydestä ehkä kannata puhua, kun sellaista ei kai olekaan. 

Luin lehdestä, että kahdelle asialle emme voi mitään, historialle ja maantiedolle. Laittamattomasti sanottu. 

Tosin ajatus ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Puola on viime vuosisatojen aikana vaeltanut kartalla, vastoin omaa tahtoaan, ja välillisesti aiheuttanut kolme maailmansotaa. Ja joitakin vuosisatoja sitten Puola-Liettua oli Euroopan suurin ja mahtavin maa, eikä mitään Venäjää vielä oikeastaan ollut. Lännempänä Belgia on 1800-luvun keksintö, jolla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia, puhua saksan sukuista kieltä vai ranskaa. Ja todellakin sekä Saksa että Italia muodostuivat valtioiksi vasta 1800-luvulla. 

Suomen kaltaisen pikku maan tarinan on oikeasti erikoinen. Edeltäjillämmme oli mahdolisuus olla osa Ruotsia tai osa Venäjää, mutta kumpikaan ei oikein kelvannut. Olihan Norjakin 1900-luvulle asti milloin Tanskaa, milloin Ruotsia.

Ne jotka sanovat, että kielelliset, kansalliset ja kulttuuriset rajat ovat menettäneet merkitystään, puhuvat asiaa. 

Minulle, joka harrastan vanhaa historiaa, Bysantti on esimerkki. Se oli mahtava valtio, tämä Itä-Rooma, ja elinkelvottomaksi arvioituna teki kuolemaa noin 1 000 vuotta. Historiatiede ei ole vielä varma asiasta, mutta luultavasti niin sanottu Justinianuksen rutto 500-luvulla tappoi muutamassa kuukaudessa neljänneksen tai puolet Itä-Välimeren seudun asukkaista ja lännempänä melkein yhtä paljon.

Mustan surman eli 1300-luvun ruttopandemian uhrien lukumäärä oli prosentuaalisesti vielä suurempi.

Tämä Yarsinia -bakteerin aikansaannos lienee vaikuttanut historiaan enemmän kuin yksikään keisari tai mikään kone. Samaan hengenvetoon voi lisätä, että Neanderthalin ihmisen katoaminen ja kaltaisemme ihmisen pahat pullonkaulat saattaisivat olla tautien tarinaa. Mieleen tulevat autoimmuunisairaudet, joista ei ole kukaties jälkiä. Eräiden tutkijoiden laskeman mukaan koko “ihmislaji” oli muutamankin kerran muutaman kymmenen tuhannen yksilön varassa.

Yleisemmin tunnetun historian piiristä Pohjoismaiden onnistuminen ja Venäjän krooninen epäonnistuminen näyttäisivät liittyvän Englantiin ja Ranskaan sekä Itämeren etelärantaan. Etenkin Englanti oli kalunnut metsänsä jokseenkin vähiin jo vuosisatoja sitten. Puutavara ja turkikset alkoivat kiinnostaa, ja terva samoin. 

Jopa höyrykoneen herättämä kaivostoiminta (hiili) nosti valtavasti erilaisten puisten palkkien ja parrujen kysyntää. Aina yhtä suositun raudan valistuksen takana oli polttoaine, tyypillisesti koksi, joka on osittain hiiltynyttä puuta.

Voi olla, että ympäristön lämpeneminen on poliittis-teolllinen ongelma. Ainakin sitä mietittäessä olisi muistettava kulkutaudit eli pandemiat On olemassa mekanismeja, jotka tekevät saman luokan tuhon kuin ydinase.

“Ympäristöongelma” on harhaanjohtava nimitys. Se sisältää ajatuksen, että ihminen olisi tavalla tai toisella hämmästyttävämpi ilmiö kuin leppäkerttu.

On kuitenkin yksi iso ero. Leppäkerttujen suunnalta ei taida olla luvassa isoja ratkaisuja suunnattoman suuriin ongelmiin.

Toisaalta taas muurahaiset ja termiitit näyttävät ratkaisseen käytännössä joukon ongelmia, jotka ovat ihmiselle liian vaikeita, ja toisaalta torakat, toisaalta eräät sienet ja levät tiettävästi selviävät vaikka millaisesta ydintalvesta.

Otsikon “toisin toimiminen” on determinismin vastainen termi, jota käytetään muun muassa rikosoikeudessa. Teko voidaan katsoa tahalliseksi, jos tekijällä oli mahdollisuus toimia toisin. 

Meillä on.


109 kommenttia:

  1. Ne kun muuttivat tämän polven aikana ihmisen, kulttuurin ja yhteiskunnan nykyiselleen, saisivat vaikka haudan partaalla palauttaa sen entiselleen. Että ei olisi vääryyttä, itsekkyyttä, yksinäisyyttä eivätkä lapset ja nuoret näkisi kuolemaa ainoaksi vaihtoehdokseen.
    Mutta kuka syyttää noita tekijämiehiä ja naisia, ei kukaan, ei edes omatunto.

    VastaaPoista
  2. Niillä jotka toimivat toisin, ei ole mahdollisuutta muuhun. Kutsumus ja sen myötä sisäinen velvoitus ja tavallaan pakko ovat realiteetti, jota eivät ymmärrä ne joilla ei sellaista ole ja jotka keskittyvät palvelemaan itseä, sukua, puoluetta, organisaatiota, rahaa yms. Maailma lakeineen ja näennäisyyksineen on rakennettu varmistamaan jälkimmäisten etu.

    VastaaPoista
  3. Päättäjien teot ovat tahallisia. Alkusyksyllä heikkenevät taas kaikkein suurimmassa vaikeudessa jo nyt olevien tilanteet. On vaikea keksiä, miten iäkäs pitkäaikaistyötön, useaa alipalkattua hommaa henkensä ja perheensä pitimiksi tekevä, vammainen, epäinhimillisissä oloissa laitoksessa elävä vanhus, kotiinsa vangittu liikuntakyvytön hylätty potilas, kiusattu lapsi, tietotekniikan orjuuttama koululainen, kilpailun ja kyynärpään käyttäjien rasittama nuori ja moni muu voi toimia toisin. Päättäjillä, hyvinvoivilla, korkeassa asemassa olevilla ja toisten hyväksikäyttäjillä olisi siihen mahdollisuus ja velvollisuus. Heidän tahtonsa on kuitenkin monin tavoin sidottu ja ihmisyytensä siis rajallista.

    Suomi olisi voinut tehdä toisin ja olla liittymättä natoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä saa Anonyymin luottamaan enemmän Putiniin kuin Natoon?

      Poista
    2. Siis luettelemasi ongelmat johtuvat ’natoon’ liittymisestä?

      Poista
    3. Putinilla oli tiettävästi toinen suunnitelma hyökätä Suomeen Ukrainan sijaan.

      Poista
    4. "Vakioepäillyt" heti puolustamassa NATOa. Suomi on näemmä niin pahasti uus-suomettunut ettei täällä saa ilmaista eriävää mielidettä Yhdysvalloista, NATO:sta eikä varsinkaan pyhästä englannin kielestä.

      Poista
    5. Tuomiojako kertoi?

      Poista
    6. Mitähän itse suunnittelisit jos Suomi olisi perustanut maassasi keskitysleirejä. Niissä rotu ratkaisi.

      Poista
    7. Putin on tehnyt promillesosan suomalaisten hävittämiseksi maailmankartalta verrattuna suomalaisten omaan toimintaan. Kieli, kirjallisuus ja mieli eli sanalla sanoen sivistys on jo pantu alas pöntöstä, ja niiden varaanhaan Suomi joskus rakentui.

      Poista
    8. "Putinilla oli tiettävästi toinen suunnitelma hyökätä Suomeen Ukrainan sijaan."
      --
      Ajatella - ja vielä oikein "tiettävästi".

      Äskettäin muuan korkea upseeri evp. paljasti aikakautisessa lehdykässä, että kyllä sittenkin, oli miten oli, elo-syyskuussa 1968 miehityksen varalta täydet valmistelut tehtiin.

      Mihin me enää historiantutkimusta, tässä tapauksessa väitöskirjaa tarvitsemme? Onhan meillä nyt/taas "miehet kertovat" -metodiikka. Sillä saa ihmeitä aikaan, kun toimeen tartutaan.

      Poista
    9. Ihastellen luin Hesarin Kk-liitteen mainiosti kuvitettua artikkelia josta käy ilmi, kuinka meille suomalaisille lopulta käy. Tehokkain ekoteko on lakata lisääntymästä.

      https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010495146.html

      Poista
  4. Ihminen voi tehdä toisin lopettamalla pelottelun, jättämällä epäolennaisuudet ja alkamalla kaikin voimin auttaa toisia. Ensiksi vaikka jokaista ulottuvilla olevaa ja sitten muitakin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos tästä blogista. Tärkein asia, joka tekee elämän elämisen arvoiseksi.

    Ja ainoa. Vaikka en olekan kranttu.

    VastaaPoista
  6. Kone ei ole kognitiivinen, korkeintaan tekokognitiivinen ja -älyinen. Sillä ei siksi ole tekojakaan. Se ei ole vapaa eikä vapauta ketään olemaan entistä enemmän ihminen.

    Ajatella voi vain toisin, kertoo maailman suurin filosofia. Sitä toistavat maailman suurimmat nykyajattelijat ja siis kirjailijat ja filosofit, postmodernistit. Suomessakin.

    Mekaanisuus ei ole ajattelua.

    Toimia eli toimia toisin voi vain ajatteleva eli toisin ajatteleva.

    Vain ajattelu ja toiminta toisin eli hyvin vapauttaa ihmisen vapauttamaan itsensä ja toiset hyvyyteen ja auttamiseen.

    Miten heille* käy? Koneet typistävät, leikkavat ja jyräävät heidät. Pilkkaavat, vaientavat ja tuomitsevat kuolemaan, maanpakoon, roviolle ja kirkonkiroukseen. Heidän kuoltuaan ex machina nousee uusi kone nostamaan heidät kaikkien yläpuolelle ja hyötymään heistä.

    *Sokrates, Lucretius, Kristus, Dante, Tolstoi, Darwin, Kivi, Gandhi, Järnefelt, Fromm, Einstein, Pekurinen, Södergran, Haavikko, Tarasti, Forsblom, Pulkkinen, Krohn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etteikö Haavikko ole postmodernisti ennen aikojaan.

      Poista
  7. Koneellisuus on kulkutauti ja determinismiä.

    VastaaPoista
  8. " Esimerkiksi Puola on viime vuosisatojen aikana vaeltanut kartalla, vastoin omaa tahtoaan, ja välillisesti aiheuttanut kolme maailmansotaa. Ja joitakin vuosisatoja sitten Puola-Liettua oli Euroopan suurin ja mahtavin maa, eikä mitään Venäjää vielä oikeastaan ollut. Lännempänä Belgia on 1800-luvun keksintö, jolla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia, puhua saksan sukuista kieltä vai ranskaa. Ja todellakin sekä Saksa että Italia muodostuivat valtioiksi vasta 1800-luvulla. "

    Totta. Mutta nykyäänhän on ehdoton dogmi että nykyiset rajat ovat ikuisia.
    Sitähän toistetaan jatkuvasti. En puolusta tietenkään Putinin kirottua sotaa ja rikollista rajansiirtoyritystä Ukrainassa.
    Mutta yksi sen seuraus on sellainen historiattomuus että poliitikoista kansaan kuvitellaan että juuri nyt, ensimmäistä kertaa historiassa, ovat rajat jotka eivät koskaan tule muuttumaan.
    Miksei kansanäänestyksillä voisi rajoja siirtää ja itsenäistää uusia valtioita jos sellaiseen on aitoa tahtoa joka nousee kansalaisista? Katalonia? Skotlanti?
    Tietenkään Euroopassa rajat eivät tule olemaan samat vuonna 2124 kuin nyt.
    Täytyy vain pyrkiä siihen että muutokset eivät ole väkivaltaisia.
    Myös rajojen täysi poistaminen voisi pahimmillaan olla väkivaltaista, totaalitaarista ja epädemokraattista. Ainakin jos ei olisi selvää kansanäänestystä. Tätä ajattelen vaikka Euroopan hyvin tiiviin poliittisen liittovaltio-ajattelun kohdalla, johon menijöitä on koko ajan enemmän.
    Valtiothan ovat kokonaan kansalaisiaan varten. Eivät valtiokoneistoja. Tätä ei pitäisi päästää unohtumaan. Edelläkäyvää tiedostavampaa luokkaa, jota aateluus ja asema velvoittaa kansojen tahdon yli ei olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinkö äkkiä unohtuivat 1990-luvun rajamullistukset Euroopassa?

      Poista
    2. Rauhanomaisia rajamuutoksiahan tapahtuu historian saatossa. Ns. Vanha Suomihan liitettiin valtionomaiseen Suomen Suuriruhtinaskuntaan 1812. Tsekkosslovakia taasen jakautui Tsekinmaahan ja Slovikiaan tallä vuosituhannella. Tsekkosslovakia oli Euroopan ja ehkä maailmankin (USA?) teollistunein valtio 1938 jaolla maatalous, teollisuus ja palvelut. Anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet.– JRi.

      Poista
  9. Tosiasiahan se on että valtakuntien pystyssä pysyminen on aika hataraa ja jopa niin että mitä suurempi valtio, sitä huonompi ennuste.

    Arvelen, että maailmasta kuitenkin löytyy joitakin valtioita, tai kansakuntia jotka ovat kaiken kestäneet yli 2000 vuotta ja hyvin pärjäävät nytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Israel. Ensin kuningaskunta satoja vuosia eea.
      Sitten lähes parin tuhannen vuoden tauko, ja homma jatkuu lähes siitä mihin jäätiin: kieli, uskonto, olemassaolon vimmainen halu. Respect.
      Ja tietysti Etiopia ja Kiina.

      Poista
    2. Miten määritellään jatkuvuus?
      Kuinka pitkiä "vieraan vallan" kausia sallitaan?

      Poista
  10. "Kommentti vivahtaa determinismiin. Mitä tapahtuu, tapahtuu välttämättömyyden pakosta." Jos tuo viittaa edellisen tekstin kommentissa käyttämääni sanontaan, että nuorella poliitikolla oli surullinen kohtalo, ei se mielestäni ole pahemmin lapsellisuutta kuin syvää ajatteluakaan vaan laiskuutta. Arvelinkin, että tästä tulee vielä sanomista, mutta en jaksanut ajatella parempaakaan muotoilua vaan käytin kulunutta fraasia. Niinhän usein sanotaan, kun tapahtumien kulku päättyy jotenkin ikävästi. Elämällä oli surullinen loppu, olisi ollut neutraali sanonta, joka ei ainakaan voisi viitata mihinkään ennalta määräytymiseen, vaikka asiaan vaikuttavia tekijöitä olisikin monella puolella, eikä myöskään sattumanvaraisuuteen. Lähimmäisiin se taas ei olisi sopinut, vaikka siellä olikin monenlaisia loppuja. Muistan säälineeni nuorta leskeä, joka menetti vielä lapsensakin, isänsä kuoleman jälkeen syntyneen, muutaman päivän ikäisen.

    Joskus puhutaan kohtalon sormesta, ja se minusta viittaa johonkin kohtalo-uskoon. Sellaista Paul Anka saattoi ajatella, kun lauloi "You Are My Destiny", tai sitten, että asiaa ei voi mitenkään vastustaa. Verdin "Kohtalon voimassa" rakkaus joutuu mahtavien voimien, suvun ja uskonnon puristukseen. Sattuma se niissä rakkausasioissa jyllää, ei ainakaan fysiikka, kemia ehkä. Tai no, fysiikka tietysti ulkomuodon käsitteenä.

    VastaaPoista
  11. Muistutamme, että antiikissa deus ex machina tarkoitti köysiä ja puisia nostovipuja.

    VastaaPoista
  12. Satunnaisuus on hankala asia koska aina ei tiedä onko kyseessä oikeasti satunnainen vaiko siltä vaikuttava lukujoukko. AIemmin satunnaislukugeneraattoreita testattiin tuottamalla miljoonia lukuja ja katsomalla millainen jakauma niistä muodostui. Jakauman piti olla täysin tasainen kautta koko lukualueen. Myös lukujen jaksollisuuteen oli omat testinsä. Lukujono ei saanut toistua. Tietokoneilla aidon satunnaisluvun tuottaminen on erittäin vaikeata ja joudutaan käyttämään ulkopuolisia liittymiä ja laitteita joilla alkupiste laaditaan tietokoneesta riippumatta.

    Fysiikassa taas kohina eli satunnaisuus on tilastollinen. Yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä voidaan hallita kvanttimekaniikalla varsin hyvin. Jos lisätään mukaan toinen samanlainen hitunen, tilanne on edelleen laskettavissa käyttäytymiseltään hyvin. Kyse on vielä melko deterministisestä systeemistä. Kun hituja lisätään ja lisätään, tilanne karkaa käsistä ja joudutaan tilastolliseen fysiikkaan. Yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä ei voida enää ennustaa kuin hyvin lyhyen ajan eteenpäin kullakin hetkellä. Sen jälkeinen käyttäytyminen ei ole hallittavissa. Joudutaan tutkimaan asioita tilastollisen kvanttimekaniikan keinoin jotka ovat varsin toimivia. Kemistit käyttävät omia empiirisiä kaavojaan ja aktivointienergioita ym. jotka itse asiassa ovat täysin päteviä ja vastaavat todellisuutta hyvin.

    Todellisuudessa tilanne on merkittävästi vaikeampi. Jos systeemissä on vähänkään epälineaarisuutta, kuvaan astuu kaoottinen käyttäytyminen useissa tutkittavissa kohteissa. Silloin ei voida ennustaa aina edes yhden hiukkasen puuhailuja koska välillä se käyttäytyy stabiilisti ja sitten yhtäkkiä pompahtaa aivan toiseen stabiilin oloiseen tilaan. Välillä sen käytös muuttuu täysin satunnaisen näköiseksi kohellukseksi. Periaatteessa yksinkertaiset kaoottiset järjestelmät voidaan ratkaista tarkasti mutta ongelmaksi muuttuu se että pienen pieni alkutilan ero vaikuttaa dramaattisesti kohteen käyttäytymiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cloudflaren toimitiloissa Friscossa kamera kuvaa seinänkokoista laavalamppuhyllyä ja muuntaa kuvan digitaaliseksi avaimeksi, jonka pitäisi olla täysin sattumanvarainen, sillä lamppuja joissa neste kiemurtelee eri väreissä on kymmeniä, ja jopa hyllyn katselijat tuovat kuvaan poikkeamia.

      Poista
    2. Turbulenttiset ilmiöt ovat erittäin satunnaisia ja ovat muuten peräisin kaoottisista prosesseista. Koska niitä on useita valtava määrä yhdessä, on randomisointi todella tehokasta. Ehkä tuossa kuvaamassasi tilanteessa on jotain turbulenssia mukana?

      Poista
    3. Josta tulee mieleeni Venona-projekti ja kertakäyttöiset numerokoodit (One-time pads). Mitä jos joku olisikin selvittänyt koneiston, joka vaihtoi jokaiseen painettuun lappuvihkoon nuo aintlaatuiset numerosarjat. Mekaaninen satunnaisuus ei ole täydellista satunnaisuutta.

      Poista
  13. Välimeren itäpäässä on jo jonkin aikaa raivattu rantatontteja maailman jyrkimmän taloudellisen rajan naapurin puolelta.

    VastaaPoista
  14. Miten ajattelen, jos en ajattele toisin?
    Mihin häkkiin lensinkään?
    Miten ajattelen, jos en ajattele toisin?
    Ajattelenko ensinkään?
    (Juice Leskinen)

    VastaaPoista
  15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätähän tämä moderni meininki on. Aktivistiryhmät painostavat kansalaisia milloin mihinkin, ottamatta itse vastuuta mistään seurauksista. Ilmastonmuutosvastainen taistelu on yksi pahimpia tällä hetkellä koska kansalaisiamme piestään ja syyllistetään asiasta päivittäin, valtamedia etunenässä (YLE + HS). Kuitenkaan emme voi asioille kovin paljon mitään kokonaismittakaavassa vaikka mitä tekisimme. Maassamme useimmat tähän liittyvät seikat ovat hyvin hallussa ja ihmiset ja teollisuus tekevät parhaansa jotta muutosta tulisi vielä niihin mitkä puuttuvat. Enempää ei näillä muskeleilla voi tehdä.

      Mittakaavakin on meitä vastaan, tuotamme vain 0.0015 osuuden maailman hiilidioksidipäästöistä. Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia, Venäjä ym. ovat ne suuret saastuttajat. Heillä nämä asiat ovat enimmäkseen pahasti jäljessä ja täysin vääriä investointeja tekevät kuukausittain edelleen esim. hiilivoimaloihin. Olisi syytä kovasti rauhoittua näissäkin asioissa ja tarttua oikeisiin toimiin ja kantaa jokainen vastuuta. Me emme yksin kykene ilmastonmuutosta korjaamaan, se on jo selvästi havaittu.

      Poista
    2. Pitääkö paikkansa?

      Poista
    3. Jos kaikki maailmassa toimisivat niin kuin tuossa anonyymin pitkässä kommentissa, olisimme varmuudella ilmastotuhon omia. EU on ainoa voima, joka voi viedä kehitystä esimerkillään ja talousvaikutuksillaan eteenpäin maailmassa - merkkejä kyllä löytyy jo eri puolilta. Valitettavasti lyhytnäköinen bensapopulismi on vallannut alaa.

      Poista
    4. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio on Hesarin mukaan komentanut virkamiehet puhumaan puhtaasta siirtymästä vihreän siirtymän sijasta. Voi voi. Eihän niissä energiahankkeissa mistään saasteettomuudesta kyse ole, pelkästä ilmastohyödystä vain. On nähty vaikka Kotkassa ja Kokemäellä. Kaikkea se ideologia tai poliittinen taktiikka, ehkä kummatkin, teettää.

      Poista
    5. Tarkoitit Kokemäellä kai Harjavaltaa.

      Poista
    6. Koska Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia, Venäjä ym toimivat kuten toimivat niin pitkään kuin haluavat, olemme siis ilmastotuhon omia.

      Otetaan siis iisisti ja nautitaan elämästä. Maailmanloput on peruttu ennenkin.

      Poista
    7. Kiinahan on aloittanut omat ilmastoimet jo ihan olosuhteiden pakosta. Miksi se muutoin olisi esim. maailman suurin sähköautojen tuottaja?

      Poista
    8. Taas eka kommenttini tahallaan väärinymmärrettiin vaikka koetin pellistä taivuttaa asiat.

      Poista
    9. Kyllä se ihan oikein ymmärrettiin ja köykäiseksi havaittiin.

      Poista
    10. Mahtoi olla säväyttävä poistettu kommentti, kun syntyi näin paljon poliittista keskustelua.

      Poista
  16. Palsta on vuoden aikana kohentunut entisestään. Se pysyy priimana, kun kunnioitamme maan parasta professoria. Erimielisyys ja nälvintä, vanhoihin asioihin palaaminen ja näsäviisastelu ei ole oikeaa keskustelua. Keskustellaan siis toisin: sivistyneesti ja yksimielisesti, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se yksimielisyys ole jonkin sortin lauma-ajattelua?

      Lauman kanssa erimilieliset ovat ikäviä ihmisiä, joita lauma pyrkii hylkimään ulos laumastansa. Kaikista kurjin on sellainen tilanne, jossa nämä eri mieltä olleet ovatkin olleet koko ajan oikeassa. Semmoinen se vasta raivoa saa aikaan.

      Poista
    2. Sinulla ei ole tuota pelkoa, Toipila, ajattelet laumasi mukaan etkä ole oikeassa.

      Poista
    3. Ei nyt sentään yksimielisesti! Liikaa konsensusta ja keskustelu kuolee siihen; erimielisyys on keskustelun suola!

      Riitely, jankkaaminen ja mutuilu eivät silti ole kenellekään kunniaksi. Hyvässä väittelyssä argumentit perustellaan ja vastapuolta kuunnellaan (tässä: luetaan). Henkilökohtaisuuksiin ei alennuta.

      Poista
  17. Yersinia ja rotta, pienet, saavat eniten aikaan.

    VastaaPoista
  18. Ilmastonmuutos ja oman aikansa maapalloistuminen olivat siunaukseksi mustalle surmalle ja työväenliikkeelle.

    VastaaPoista
  19. Päivityksestä tuli mieleen Purran hallitus tai se on mielessä aina. Se voi toimia ja toimiikin toisin, päin seiniä ja päin vastoin kuin sanoi. Toisin kuin Sannan hallitus. Purran jengi tekee toisin kuin sanoi mutta samoin kuin ajatteli yksimielisesti kanssaan.

    VastaaPoista
  20. Rottaa syytetään, entä jääsalaattia. Kumpaakin sitä paitsi on yhä enemmän, ja ilmastonmuutosta, ja ravaamista maasta toiseen, ja epidemiologisia muutoksia.

    VastaaPoista
  21. Leppäkerttuja ei ole näkynyt. Punkkeja kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leppäkertut (Coccinellidae) ovat oikeasti Pirkkoja. Esim. Kaksipistepirkko, Seitsenpistepirkko, Kanervapirkko, Seulapirkko, Ahopirkko, Viisipistepirkko, Alhopirkko, Ruutupirkko, Närepirkko, Rusopirkko, Isopirkko, Kuutäpäpirkko, etc etc etc... Tässä hyö kaikki (= kauniita kuvia) :

      https://www.leppikset.fi/lajit.html

      Poista
    2. Kertut ovat lintuja.

      Poista
    3. Miten niin oikeasti?
      Nimihän on vain sopimus.

      Poista
    4. Miksi leppäkerttuja halvennetaan naistennimillä, rangaistuksena mistä? Ai niin, siksi että ystävällisiä ja lempeitä. Eivät torakoita.

      Poista
    5. Leppäkertut ne vain sinne ison kiven juureen lentävät, pirkot antavat parkkisakkoja.

      Poista
    6. Totta.
      Eivätkä eläimet toisiaan miksikään nimittele.

      Poista
    7. No ehkä "vaaraksi" tai "uhaksi".

      Poista
    8. Eläimet eivät ole kiinnostuneita muiden lajien eläimistä kuin ravintomielessä.

      Poista
    9. Kyllä esimerkiksi erilajisilla pikkulinnuilla on yhteisiä varoitusjärjestelmiä petojen uhkiin. Ja erilajiset tiaiset muodostavat talvisin sekaparvia turvaa saadakseen. Muuttoparvissa on sekaisin esimerkiksi erilajisia rastaita.

      Poista
  22. Toisin toimimisesta tuli mieleen näissä keskusteluissa hiljan käsitelty vapaan tahdon käsite, ja lähinnä se, kuinka vapaan tahdon olemassaolo nykyisin laajasti kiistetään. Otan esimerkiksi raitistuneen alkoholistin ja rikollisesta elämäntavastaan luopuneen ihmisen. Erittäin vahva geeniperimä on voinut johdattaa heidät alhoonsa, mutta heillä on ollut tahdonvoimaa nousta sieltä. Kaikki eivät siinä onnistu. Voi tietysti väittää, että heitä on alkanut muovata sosiaalinen paine "olla ihmisiksi". Outoja asioita kaikkineen. Lisäksi ei ole suinkaan välttämätöntä, että järisyttävän elämänmuutoksen tehneelle "tulee jotain tilalle". Elämä vain.

    VastaaPoista
  23. Liittyen blogin puheenaiheisiin tänä ja viime vuonna.

    Niin sanottu AI. Tämänviikkoinen pörssiturbulenssi voi olla enne siitä, että edessä on samanlainen AI-kuplan puhkeaminen kuin oli dotcom-romahdus 1990-luvun lopulla. Samaan aikaan paisuu kryptokupla. Yhä useampi aavistaa tai tietää, että markkinointihypellä ei ole katetta.

    Vuoden suomalainen kirja: Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä : Oikeusvaltion etuvartiossa : Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925-1952 (2024). Tekijät tuskin arvasivat, miten ajankohtainen teos tänä vuonna on.

    VastaaPoista
  24. Usein viitataan siihen, ettei yksilön tai edes Suomen kannata muuttaa toimintaansa ympäristöasioissa, me olemme niin pieni toimija maailmanlaajuisesti, mutta jos kaikki ajattelevat, ettei minun tarvitse, niin mitään ei tapahdu. Yksilöllä on vastuu ainakin itsestään ja lähiympäristöstään, useimmat sen ymmärtävät ja hyväksyvät.

    Oli käymässä seuraavien sukupolvien edustajia. Ihailin nuoren maisterin hohtavia hampaita - oletko noita jotenkin valkaissut? Ei mitenkään, harjannut vain huolella. Te varmaankin elätte satavuotiaiksi, sanoin, niiden onkin kestettävä kauan, ja siihen voi itse vaikuttaa. Niin ympäristöönkin, vaikkapa pieninkin valinnoin. Entä nuorimmat, taaperot? He ehkä elävätkin tästä hetkestä eteen päin sen sata vuotta, jos maapallo on vielä asuttavassa kunnossa. Millaiseen maailmaan heitä kasvatetaan? Alkaa todella melkein pelottaa näin konkreettisesti ajatellen.

    Leppäkerttuja tai -pirkkoja ei tosiaan ole näkynyt apureina, sen sijaan kyllä kirvoja ja hirveästi kaalikoita, joiden pienen pienet toukat ahmivat suurella vaivalla siemenestä ikkunalaudalla kasvattamiani erivärisiä lehtikaaleja lehden alapinnalta. Joka lehti pitäisi tarkistaa! Ei jaksa, kasveja on liikaa. Onneksi muistin kauan seisseen nokkosuutteen, ja sen voimakas (lantalan) haju ilmeisesti säikäytti vähän niitä lentelijöitä. Lehtokotilot lisääntyvät salaattimaassa hallitsemattomasti, kun sataa niin paljon. Pitäisikö tästä luopua, antaa periksi? Onneksi valkosipulit, mangoldit ja tomaatit ja kesäkurpitsa kukoistavat. Harrastelija voi ostaa kaalinsa kaupasta, toistaiseksi, mutta miten käy todellisten suurten viljelmien, kun elinehdot huononevat?

    "Teko voidaan katsoa tahalliseksi, jos tekijällä oli mahdollisuus toimia toisin." Hyvä muistutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surveiller et punir. Osaatko sinäkin kytätä kohteittesi tietokoneita, viestejä, tiedostoja? Niin tekevät toimivat pakotettuina, eivät vapaasta tahdosta jota heillä ei ole.

      Poista
    2. "Usein viitataan siihen, ettei yksilön tai edes Suomen kannata muuttaa toimintaansa ympäristöasioissa, me olemme niin pieni toimija maailmanlaajuisesti, mutta jos kaikki ajattelevat, ettei minun tarvitse, niin mitään ei tapahdu."

      Varmaan noinkin jossakin ajatellaan. Mutta useimmiten tuo väite on väärä ja epäreilu, melko usein myös pahantahtoinen yksinkertaistus tai joko tahaton tai tahallinen väärinymmärrys.

      Itse olen saanut juuri tuon vastaväitteen "mutta jos kukaan ei tee mitään", kun olen esittänyt, että Suomen tulee tehdä hyvinkin oma osuutensa ympäristöasioissa, mutta Suomen veronmaksajien kantokyky ei riitä siihen, että se tekee myös muiden, esim. Saksan, Hollannin, Kiinan ja Brasilialan osuudet - tai edes osat niistä.

      Suomi ei voi olla koko maailman synnit lunastava ympäristöjeesus eikä edes luontonsa jo kauan sitten tuhonnneen Keski-Euroopan luontoreservaatti. (Ja tuon avauksen vastaväitteen välttämiseksi tähän on taas pakko toistaa, että oman osansa Suomen tulee hoitaa hyvin - ja hyvin se on sen jo hoitanutkin suhteessa vaikkapa muuhun Eurooppaan.)

      Tiedän, että on ihmisiä, joille em. logiikan sisäistäminen on mahdotonta.

      Sitä en tiedä, missä määrin tuo johtuu kognitiivisen kapasiteetin puutteesta ja missä määrin taas jostakin kummallisesta ideologisesta esteestä loogiseen ajatteluun.

      Lopuksi vielä se, että tässä en viittaa nyt avauskommentin esittäjään vaan ympäristökeskusteluun yleensä.

      Poista
    3. Ei Suomen tietenkään tarvitse pelastaa maailman syntejä, vaan osaltaan kirittää Eurooppaa ja sitä kautta muuta maailmaa. Matiaksen tie on käsien levittämisen tie globaalin uhan edessä. Ei tämän toteamiseen mitään ideologiaa tarvita.

      Poista
    4. Mikähän se sinulla estää loogisen ajattelun?

      Poista
    5. "Ei Suomen tietenkään tarvitse pelastaa maailman syntejä, vaan osaltaan kirittää Eurooppaa ja sitä kautta muuta maailmaa"

      Stahanovilaista iskuruuttaa siis ehdotetaan?

      Se nyt vain on sillä lailla, että vaikka Suomi teksi kollektiivisen itsemurhan ilmastotekona, niin kukaan ei huomaa yhtään mitään. On todella naiivia ajatella, että meidän esimerkkimme vaikuttaisi mihinkään. Euroopassa ollaan nyt laajemminkin havahtumassa siihen, että edes EU:n esimerkki ei kiinnosta muualla juuri ketään. Maailmasta ei olekaan tulossa ruotsalainen sosiaalidemokratia.

      Se, mitä meidän kympintyttömäinen ylisuorittamisemme tekee, on se, että Saksa & co pääsevät vastaavasti vähemmällä. Eli itseasiassa se tekee asialle hallaa: likaisemmat maat voivat vastaavasti jättä tekemättä, koska ne voivat jyvittää Suomelle ennemmän vastuuta tavoitteesta.

      Mutta ympäristölle pahinta tässä on se, että kun globaalissa vertailussa varsin puhdas tuotantomme "kunnianhimoisesti" pakotetaan lähtemään täältä pois maihin, joissa millään ei ole mitään väliä, saastutus vain lisääntyy, ei vähene.

      Eli kympin tyttö toimii kovasti pingoittaessaan tässä asiassa suoraan omia hurskaita tavoitteitaan vastaan.

      Talkoissa kukin tekee osansa. Jos se kaikken pienin talkoolainen polvihousuissaan reuhtoo kovasti yli vominesa, se herättää lähinnä huvittunutta sääliä. Eikä vaikuta lopputulokseen yhtään mitään.

      Ja pakko on toistaa taas tähän loppuun: En missään nimessä kannata sitä, että Suomi ei tee mitään ja "levittelee vain käsiään". En.

      Kannatan sitä, että Suomi tekee osansa ja että vaaitimukset absoluuttisin mittarein ovat samat kaikille. Ei vapaamatkustajia missään suhteessa eikä niin, että asioiden aiemmasta huonoista hoidosta saa helpotuksia tavoitteisiin.

      (Jos vielä sallitaan, ehdotan työjärjestysmielessä, että itse kukin pohtii asiaa aikuisella tavalla ja ikäänkuin puhtaalta pöydältä niin, että pohdinnan ytimessä on itse asiakokonaisuus, ei tunteenomainen kiihko lytätä viestintuoja. Kestän senkin toki, mutta silloin energia käytetään itse asia kannalta väärin.")

      Poista
    6. Työjärjestys...hmh?

      "Asiakokonaisuuteen" kuuluisi ymmärtää, ettei ilmastonmuutoksella ole rajoja. On ajateltava maapallon hälyttävää tilaa säilyä elinkelvollisena globaalina tilanteena eikä silloin voi ajatella, että jokin rajattu alue (Suomi esim.) olisi omana yksikkönään ja sen toimivuus huomisenkin ilmastonvaihteluissa sen itsensä näpertelyllä selviäisi. Että jos muualla elo käy mahdottomaksi me sen kuin porskutetaan.

      Olemme olleet tähänkin saakka, ja yhä olemme, mukana sekä kaikessa kehitykseksi nimeämässämme, että sen tuomassa, vääjäämättömässä tuhossa joka tapauksessa. Niin kuin väittämässämme sivistyksessä joka nyt on täydellisen rapautumisen kourissa.

      Ihmisen toiminta ilmastonmuutoksen yhteisissä torjunatalkoissa globaalistikin on tosiasiassa kaikkinensa näpertelyä siihen massiiviseen tuhoon jota viimeisten satojen vuosien aikaan on maapallolle niin ikään yhteisin ponnistuksin aiheutettu.

      Peruuttaa emme tältä polulta osaa koska siihen kuuluisi kaiken toiminnan lakkauttaminen, täydellinen pysähdys,. Vuosikymmeniä, ehkä satoja, kestävä tuumaustauko jota ei viihde-elektroniikalla turrutettaisi.

      Kun teknisillä innovaatioilla yritetään aiempien teknisten innovaatioiden aiheuttamia tuhoja korjata asiat vain pahenevat.

      Esimerkkinä kaikkialle ulotetut aukkohakkuut, metsiä ja maisemia matalaksi pieksävät tuulivoimalat, valtavat aurinkokennojärjestelmät peittämässä planeetan pintaa, erikoismetallikaivokset, uraanituotanto ja akkutehtaat joiden tuotoksilla vain yritetään taata hedonistisen elämäntapamme jatkuvuus.

      "Jokainen" pikkuisenkin ajatteleva homosapiens ymmärtänee, mitä esimerkin teollisuudenalat jo toiminnassa ollessaan itsessään aiheuttavat saatika että niiden tuotoksilla lajimme miljardit jäsenet jatkavat yhä vain kulutusta joilla ei tämän(kään) nisäkkään faunassa pysymiseksi olisi minkäänlaista merkitystä.

      Viidakkoon "jääneet" serkkumme pysyvät elonkirjoa värittämässä kunhan vain saavat naida, syödä ja paskantaa. Nukkuakin toinen silmä avoinna hetkensä vuorokaudessa. Me, sieltä aivojemme kehityksen tuloksena kaiken elollisen "kruunuksi" kivunneet voimme aina vain huonommin mitä enemmän apuvälineita itse aiheutettuun ahdistukseemme (olipa se henkistä tai aineellista) tuotamme.

      Poista
    7. Hyvä, että maisterilla on valkoisena hohtavat hampaat, aika monella hammasluu on kuitenkin luonnostaan kellervää.

      Vakavasti ottaen: uusimmat sukupolvet tuskin elävät satavuotiaiksi, eivätkä edes heidän hampaansa ole kovin hyvässä kunnossa. Jatkuva napostelu ylläpitää jatkuvaa happo hyökkäystä, energiajuomien lipittely hammaskiilteen eroosiota. Hammaslääkäriliitossa ollaan oltu asiasta huolissaan jo jonkin aikaa.

      Mitä taas nuorison muuhun terveydentilaan tulee, sekin on aika huolestuttava. 30 vuotta täyttäneitä miehistä yli 70% ja naisista yli 60% on vähintäänkin ylipainoisia, melkein kolmasosa suorastaan lihavia. Liiallinen paino on valtava fysiologinen riskitekijä ja yhteydessä vaikka minkälaisiin sairauksiin aina syövistä lähtien.

      Oma ongelmansa on liikkumattomuus ja huono fyysinen suorituskyky. Armeijan alokkailla teetetyt Cooperin testit ovat karua kertomaa. Kouluissa testejä ei enää (ymmärrettävistä syistä) edes tehdä, mutta varsin synkkiä ovat myös koululaisten ns. Move-mittausten tulokset. 5.- ja 8.-luokan oppilaista reilulla 38 %:lla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Siis lapsilla jo! Osalla motoriset taidot ovat jääneet kehittymättä, eivätkä esim. kuperkeikka teko tai takaperin kävely onnistu. Joka 10. ala kouluikäinen ei pysty istumaan lattialla jalat ja selkä suorana.

      Sitten ovat vielä lisääntyneet mielenterveysongelmat (yleisin sairauspoissaolojen syy nuorilla; nuoret aikuiset sairastavat jo muutenkin enemmän kuin viisikymppiset), lyhytjänteisyys ja keskittymiskyvyn puute, alentunut pettymysten sietokyky, digilaiteriippuvuus jne.jne.

      Summa summarum: kaiken tämän valossa on erittäin epätodennäköistä, että nykyiset nuoret eläisivät satavuotiaiksi ainakaan sankoin joukoin - tai ainakaan terveinä ja toimintakykyisinä. Jokseenkin huolestuttavaa, sanoisin.

      (Jk. Epäileville tuomaille: kaikki tämä tieto - tilastoineen - löytyy erilaisia viranomaistahoja, mm. THL, googlettamalla. Etsiköön, ken uskaltaa lukea.)

      Poista
  25. Tämän päivän uutiset (to 8.8.2024) Suomen valtion jatkuvasta velkarallista vaikka kuinka säästettäisiin ovat suorastaan karmeat.

    Nyt on tilanteemme kuulkaapas hyvät naiset ja herrat sellainen, että niin kummalliselta kuin se tuntuukin, niin sillä se tauti lähtee kuin se on tullutkin eli lisää velkarahaa miljarditolkulla peliin.

    Mutta ei tietenkään euroissa vaan markoissa. Paluu kelluvaan markkaan pelastaa koko Suomen kansantalouden.

    Suomen valtio ei kerta kaikkiaan voi enää velkaantua euroissa. Euro on valuutta, jota emme kykene lainkaan kontrolloimaan. Suomen valtiolle velkaantuminen euroissa on todella vaarallista. Velkahanat voivat mennä kiinni koska tahansa. Kun taas Suomen Pankista eivät kelluvat markat lopu ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mites olisivat Ruotsin kruunut velaksi? Ei tarvitse markkaa tekohengittää.

      Poista
  26. Suomi on aina halunnut kulkea kehityksen kärjessä, meillä on kympin tyttöjä (ei tarvitse mollata) ja poikia, jotka pystyvät viemään asioita eteen päin, ja tavallinen kansa seuraa mukana. Kun keksitään jokin uusi laite, se on kohta kaikilla. Ympäristöstäkin on huolehdittu kohtuullisen hyvin, ja toivottavasti niin on jatkossakin, ja entistä paremmin. Toivottavasti alamme saada lisää investointeja, puhtaita investointeja, puhdasta terästä ja muuta. Ja toivottavasti meillä on tarpeeksi työntekijöitä niihin tehtaisiin ja myönteinen ilmapiiri. Me yksilöt voimme olla erimielisiä toimintatavoista, - ihan rauhassa, Matias K, ei meidän tarvitse olla samaa mieltä - mutta poliitikkojen on päästävä kompromisseihin. Ja on asioita, joissa tarvitaan kansankin pitkälle menevää yksimielisyyttä, raja, rauha ja sota, ainakin.

    Kaikki eivät pysty samaan, kansatkaan, monista syistä. Eilen sanottiin uutisissa, että Saksa tarvitsee Suomen apua tietotekniikassa, kotitaloudet ovat kaksikymmentä vuotta jäljessä. Saksalaiset ovat vanhoillisia ja pihejä, jättäytyivät liian pitkäksi aikaa kivihiilen ja halvan öljynkin varaan. No, autetaan, myydään sitä osaamista. Suomen kannattaa kehittää ympäristötekniikkaakin edelleen ja myydä sitä muille. Pitäisi vaan oppia myymään...
    Ja kehittyvät ne köyhätkin valtiot, Pakistankin on jo jättänyt Suomen kauas taakseen keihäänheitossa...

    Kun en ole tyypiltäni kateellinen ihminen - siksiköhän, että nuorimpana lellikkinä en joutunut jakamaan vanhempien rakkautta? - en osaa vaatia kaikessa tasajakoa. Kotona maalaistalossa opin, että se tekee, joka osaa, pystyy ja ehtii. Ja että heikompia on autettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen pitäisi pikemminkin ottaa oppia Saksasta, miten asioita hoidetaan ilman kännykkää ja pankkikorttia.
      Koulutus- ja tietotekniikka usko on pilannut Suomen.

      Poista
    2. Hyvin pitkälle samaa mieltä Eija G:n kommentista. Juuri noin.

      Jos Saksasta puuttuu jotakin, myydään sitä heille kohtuullisin ehdoin. Investoinnit entistäkin puhtaampaan tekniikkaan - mainio juttu, kunhan niissä on myös taloudellinen järki edes pidemmälä aikavälillä aikuisten oikeasti. Aina voi parantaa vähän joka asiassa.

      Mutta on hyvä ymmärtää omat rajansa. Pitää ymmärtää se, että Suomen talous on täysin kuralla. Olemme pudonneet pohjoismaisesta kehityksestä totaalisesti. Viiteentoista vuoteen ei lainkaan talouskasvua, mutta velkojen kasvuvauhti on tasapainotus- ja leikkausyrityksistä huolimatta huima - luokkaa 12 miljardia lisää nettovelkaa tänäkin vuonna. Koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen jatkuvuus on ihan oikeasti uhan alla.

      Nuo ovat kovia faktoja, jotka eivät mene pois sillä, että emme haluaisi niitä nähdä.

      On myös hyvä ymmärtää, että samaan aikaan, kun teemme EU:ssa yhteisiä ponnisteluja luonnon puolesta, käymme erittäin kovaa ja raakaa kilpailua keskenämme kansantalouksina. Isot maat hoitavat luonto-ongelmiakin mieluummin perifeerisen Suomen piikkiin kuin omaansa. Kentällä on koko ajan menossa peli tässä suhteessa.

      Tässä tilanteessa en lähtisi takki auki huutelemaan meitä itseämme suuremmille ja varakkaammille, että "hei, jos teitä hotsita hoitaa omia asioitanne, me kyllä hoidamme". Ja tuo uho siis promilleluokan osuudella resursseista.

      Lentokoneessakin matkustamopaineen kadotessa annetaan ehdoton ohje: "Pane maski ensin omille kasvoillesei, ennen kuin autat muita, esim. lapsiasi tai vanhuksia". Muuten auttajasta ei ole kenellekään mitään apua.

      Oisihan se todella upeaa, jos olisimme niin mahtavat, että voisimme tuosta noin vain taluttaa luontonsa sotkeneet Saksan, Ranskan, Hollaniin, Itlaian, Barasilian, Kiinan, Intian, jne. kuiville luonto-ongelmiensa kanssa. Mutta pyydän arvoimaan myös tuon hankeen realismin.

      Joten mitäs jos keskitytään nyt alkuun pitämään tämä oma tonttimme edelleen hyvässä ja mallikkassa kunnossa ja parannellaan tilannetta edelleen voimiemme mukaan koko ajan. Mutta ei kovin laajasti lähdetä siihen, että muut meitä suuremmaat ja varakkaammat hoitavat asiansa meidän piikkimme vaikkapa tekemällä meistä luontoreservaatin omien jo aikaa sitten tuhottujen teollisuusalueidensa viherpesuksi.

      Pahoittelen pitkää postausta. Pointti oli siis vain se, että omat asiat hoidetaan mallikkaasti, mutta muiden pelastajaksi Suomen lihakset ovat niin kovin, kovin heiveröiset.

      Poista
    3. Eija G, hyvin sanottu. Vahvin menee edellä, vaikka vastavirtaan, ja vahvistuu siitä entisestään. Voima antaa voimaa, ja se säilyy ja kasvaa vain käyttämällä. Pieni voi olla suurin edelläkävijä. Hyvä teko palkitsee itsensä ja voi säteillä moninkertaisesti.

      Poista
    4. Juuri niin Suomi tekee eli heittää saastat muualle jotta oma tontti on putsplank kuten sanoo saksmanni. Pätee muuhunkin Suomessa. Kannattaa pitää paljon työttömiä niin oikeille ihmisille heltiää korkea palkka ja itsetunto.

      Poista
    5. Eija G, Antti Alanen,

      Ihailen idealismianne. Se antaa tietynlaista ylevöittävää omnipotenssia.
      "Vahvin menee edellä, vaikka vastavirtaan ..." jne.

      Mutta näin korkealla abstraktiotasolla puhuttaessa asiat jo menettävät kaiken konkreettisen sisältönsä. Joten zoomataanpa täältä korkeasta norsunluutorinistamme hieman lähemmäs sitä raadollista todellisuutta, jossa tämän päivän päättäjämme painivat.

      Suomi ottaa koko ajan huimasti lisää syömävelkaa eikä käännettä näy. Siis syömävelkaa. Luottoluokittaja Fitch pani Suomen juuri tarkkailuun siksi, että sopeutustoimet ovat liian pienet säilyttämään Suomen uskottavuus velanmaksajana. Jos tilanne ei muutu, kohta Suomen valtion velan korko taas nousee ja lisää miljardeja menee taas jo pelkkiin korkoihin. Niille miljardeille olisi muutakin käyttöä vaikkapa nyt sotessa.

      Onko Suomi todella se "vahvin", joka rynnii vastavirtaan, vetää italiat ja saksat perässään niin, että niiden ei tarvitse tehdä omaa osuuttaan, kun ei aina oikein hotsita?

      Ns. koronapaketissa EU otti velkaa Suomen piikkiin 7 miljardia ja jakoi siitä heti 5 miljardia päältä pois muille kansakunnille mm. keittiö- ja ikkunaremontteihin - ja mafioille toki siivunsa myös, kuten juuri uutisoitiin. Missä vaiheessa esim. tämä ymäristöaltruisimi palkitsee meidät ja mitä se meille säteilee? Muuta kuin velkaa velan päälle?

      Itse priorisoisin sen, että yritetään pitää huolta siitä, että vielä ensivuosikymmenelläkin Suomessa on edes jokintasoinen sote ja ympäristöasiat mallillaan. Näin mieluummin kuin, että teemme kansakuntana itsemurhan vain siksi, että joku muu ei hoida hommiaan.

      Nimittäin siinä vaihessa, kun pankkiirit tulevat saneeramaan Suomen, kyyti on kylmää eivätkä siinä sitten enää ympäristöasiat tai hyvinvointivaltio mitään paina.

      En siis kuulu siihen koulukuntaan, joka uskoo, että kakun voi yhtä aikaa sekä syödä että säästää. Mutta realismi on raskas laji, lennokas idealismi on kevyempää.

      Poista
    6. Suomi voi esimerkiksi olla EU:ssa vaa'ankielenä päätettäessä unionitason ilmastotoimista. Ja EU:lla on tunnetusti maailmantaloudessa globaalii vaikutus. Mutta vastuuttomat ilmastohörhöt ovat saaneet unionissa aivan liikaa valtaa. Nähtäväksi jää.

      Poista
    7. Jo vuosi sitten lähes julkisoikeudellisessa asemassa oleva/ollut Matkahuolto siirsi linja-autojen alennuslippujen tallentamisen yksinomaan älypuhelimiin ja teki lopun pakkikorttityyppiselle kortille tallentamismahdollisuudesta. Meitä älypuhelimettomia ja sen käytön opettelua pelkääviä lienee iso joukko. Eikö pankkikorttityyppinen asioimisväline ole siruineen jo riittävää huipputeknologian hyödyntämistä?

      Poista
    8. Ilmastohörhöt?
      Siis nämä jotka kieltävät ihmisen vaikutuksen?

      Poista
  27. HBL:ssä kerrotaan tänään australialaisten aivotutkijoiden tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen uskoo virheellisiä väittämiä sitä helpommin, mitä useammin sellainen väite toistettuna kuullaan. Kokeessa oli käytetty ilmastonmuutosta koskevia huuhaaväitteitä.

    Näyttää pätevän hyvin meilläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ainoa hyvä sanomalehti tässä maassa.

      Poista
    2. Tutkimus olisi uskottavampi, jos väitteet olisivat neutraalimpia. Muistelkaamme vaikka sitä, millaisia huuhaa-väitteitä ilmastonmuutoksen puolesta aikoinaan esitettiin.

      Poista
    3. Huuhaa-väitteitä kylläkin on esitetty roppakaupalla ilmastonmuutosta vastaan, monenlaisilla motiiveilla ja monenlaisella lobbarirahoituksella (vrt. aikanaan tupakkateollisuus). Ilmastonmuutoksen osoittamiseksi taas ei tiedossani ole mitään merkityksellistä väärää tietoa.

      Poista
    4. Ilmasto on muuttunut aina koko maapallon olemassaolon ajan. Eihän sitä kukaan järkevä kiistä.

      Poista
    5. Mutta Toipila siis kiistää nykyisen ihmisen aiheuttaman globaalimuutoksen.

      Poista
    6. On siis ilmastohörhö?

      Poista
    7. Miksi tämä anonyymi on koko ajan Toipilan tukassa? Eikö mitenkään suvaitse toisenlaista näkemystä, josko vaikka Toipila olisikin oikeasssa? Sekö se tökkii?

      Poista
    8. Ilmeisesti se hiilidioksidi ei ole se juttu vaan pienhiukkaset.

      Maailmalla on melkoinen joukko suurkaupunkeja, joissa mm hengitysilma on saastunutta ja merkittävä ongelma ihmisten hengitykselle yötä päivää.

      Poista
    9. No ilmastodenialistit nyt vaan eivät ole oikeassa - paitsi toisten ilmastodenialistien mielestä. Tiedemiesten joukossa sellaisia on toki äärimmäisen vähän.

      Poista
    10. "Tämä anonyymi" "Toipilan tukassa"? Tiedän, että tuossa on kyllä useita.

      Poista
  28. Mikä tuo kuva on, lämmin kädenojennus jollaisen ottaa mielellään vastaan jos ei yleensä tapaa ketään?

    VastaaPoista
  29. Matias K.: kaikki suuri alkaa pienestä. Esimerkkinä jokainen meistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai. Kaikki alkaa pienestä.

      Itse lajitteln ja kierrätän kaiken erittäin tarkasti ja pedantisti. Käytän niin vaatteet kuin koneetkin loppuun, huollan ja korjaan.

      Maalla kompostoimme kaiken biojätteen ja rouva hyödyntää tuloksen puutarhassan. Metsänhoidossani tavoite on hakea tasapainoa tehokkaan hiilensidonnan, riista- ja ötökkäystätävällisyyden, erikoisbiotooppien suojelun ja yleensä monimuotoisuuden kesken. (Kaikkia noitahan ei voi yhtä aikaa maksimoida, on haettava tasapaino niiden kesken, kokonaisoptimi.)

      Mutta en näe tällä mielestäni esimerkillisellä toiminnallani mitään yhteyttä siihen, että jo korviaan myöden veloissa olevan ja soten mahdottoman kustannuskuorman alle nääntyvän Suomen valtion tulisi oman ympäristönsä lisäksi rahoitaa myös Italian, Saksan jne. jne. ongelmien hoito, jos näitä ei oikein hotsita itse asioitaan hoitaa. Suomen metsät eivät ole Ruhrin alueen saastojen viherpesua varten, jne.

      Teesinihän oli: "Suomi hoitaa oman ympäristönsä mallikkaasti ja muut omansa."

      Olemmeko lopulta erimieltä tästä? Jos, kuulisin mielelläni perustelut mukaan lukien sen, miten Suomi rahoittaa muiden maiden ongelmien hoidon.

      Poista
    2. Voi näitä "velkauskovaisia".

      Poista
    3. Niinhän me kaikki, kierrätämme tarkasti, mutta eihän se riitä, tärkeimpiä ovat kansainväliset sopimukset ja kussakin maassa noudatettu politiikka. Siinä olen samaa mieltä, että metsien osalta EU:n päästövähennysvaatimukset ovat liian raskaita, ja sama koskenee Ruotsia. Täällä aloitettiin aikaisemmin, se tulisi huomioida päätöksissä. Mepeillä on tehtävää.

      Brasilian uusi presidentti Lula on sanonut, että maa palaa ilmastokriisin vastaiseen kansainväliseen toimintaan. Jotain positiivista voi olla odotettavissa Amazoninkin suhteen, ja ehkä maa pääsee nousemaan nälänhädän partaalta. Ei välttämättä ilman apua.

      Poista
    4. "Niinhän me kaikki, kierrätämme tarkasti, mutta eihän se riitä, tärkeimpiä ovat kansainväliset sopimukset ja kussakin maassa noudatettu politiikka."

      Noin juuri.

      Kukin tekee osansa, kaikilta vaaditaan samaa tasoa, ei sallita vapaamatkustusta muiden piikkiin.

      Kansainvälisissä sopimuksissa ja EU-regulaatiossa oleellista on niiden todellinen vaikuttavuus, ei katteeton hyvesignalointi niin, että sopimukset ja regulaatio toimivat todellisia tavoitteitaan vastaan. Pitää erottaa oleellinen epäoleellisesta, vaikuttava näyttävästä, ilmaston ja luonnon pelastaminen viherpesusta toisten piikkiin ja realismi jonkin fanaattisen ideologian ajamisesta.

      Pitkää pinnaa vaatii se, että politiikassa mennään lähes aina ihan pohjien kautta ja järkiintyminen ottaa niin kauhean pitkän ajan. Pysyykö homma hallittuna, vai kääntyykö koko homma itseään vastaan katumellakoinniksi ja kaikkien sodaksi kaikkia vastaan, riippuu paljolti siitä, lyökö "kunninanhimo" kovin pahasti yli ja kyllästyvätkö kansat ylettömaan alarmismiin, jonka mukaan lopullinen maailmanloppu tuli varman tiedon mukaan jo vuonna 2015.

      Jäitä hattuun ja realistista, mutta vaikuttavaa politiikkaa tarvitaan. Kyllä se siitä.

      Poista
    5. Matias K.: hyviä näkökohtia. Meidän pitäisi keskittyä etsimään sitä, mikä yhdistää, vaikka internetin algoritmit pyrkivät tulehduttamaan ja polarisoimaan ja ohjaamaan meitä toisiamme vastaan. Olemme tienneet 1950-luvulta asti, että meillä ei ole tulevaisuutta, jos elämme näin. Ongelma on siinä, että se, joka kertoo totuuden, ei voita vaaleissa. Ja jos sitä, joka näyttää esimerkkiä, estetään sillä perusteella, että muutkaan eivät tee mitään, mikään ei muutu. Toivoisin, että katsoisimme tulevaisuuteen, ja toimisimme kiireellä, vaikka kaikki eivät heti olekaan samalla viivalla. Paljon on tapahtunut, mutta ei tarpeeksi. Muistan lapsuudestani silloiset ekokeskustelut (Hiljainen kevät), silloin oli vaarallista poimia marjoja pellon reunalta (DDT) , myrkyllinen savusumu oli yleistä Hollywoodissakin vielä 1980-luvulla mutta ei enää; uhkaava otsonikatastrofi on vältetty. Koronarokotteen tarina todistaa, mitä voidaan saada aikaan, jos kaikki yhdistävät voimansa. Olen tekno-optimisti, mutta asenteen pitää olla kohdallaan. Fossiilipäästöjen torjunnan rasitteet pitää kohdistaa tasapuolisesti eli alueita, joilla ei selviä ilman autoa, pitää tukea ja kannustaa reilun pelin hengessä.

      Poista
    6. Haja-asutusalueiden autoilu ei ole tässä nyt mikään issue. Suomen kannalta pelissä ovat nyt useita kertaluokkia suuremmat asiat, rahat ja mm. hyvinvointivaltion - edes jonkintasoisen sellaisen - tulevaisuus.

      Eräitä lukuja pohdintojen taustaksi:

      Golbaalisti energian kokonaiskultus oli vuonna 2023 164 000 TWh. Oheisesta grafiikasta voi katsella, että on ei-fossiilisen osuus tuosta oli n. 13 %. Ts. Edelleen 87 % oli fossiilista ja hiilipäästötkin olivat gobaalitasolla edelleen kasvussa.

      https://ourworldindata.org/grapher/global-primary-energy

      Vastaavasti Suomen kokonaisenergian kulutus vuonna 2023 oli 366 TWh. Ja edelleen Suomessa vuonna 2023 "fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella katettiin noin 30 % energian kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 40 %. Eniten vähenivät kivihiilen (-42 %) ja turpeen (-37 %) kulutukset. Fossiilisten kulutuksen lasku heijastui myös polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöihin, jotka vähenivät 13,5 % vuodentakaisesta."

      https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

      Suomen osuus globaalista kokoanaisenergian kulutuksesta oli siis vuonna 2023 0,23 prosenttia. Ja edellisen logiikan mukaan Suomen osuus globaalista fossiilin poltosta, jos turvekin luetaan fossiiliseksi, oli vuonna 2023 hurjat 0,08 prosenttia, koska meillä ei fossiili roihua niin, kun valtaosin muualla. Ja vuonna 2024 Suomen luvut ovat taas paremmat, kun taas globaalit päästöt ovat mitä ilmeisimmin entistä suuremmat.

      Olemme siis tässä kisassa useita ratakierroksia edellä muita, mutta mahdollisuuteemme parantaa joukkeen kokonaisaikaa ovat kovasti rajalliset, koska joukkueen koko on niin suuri ja osa porukka juoksee suorastaan taaksepäin.

      Itse kukin voi noita lukuja miettiä pohtiessaan, kuinka hurjasti meidän tulee edelleen reuhtoa ja millä kustannuksella.

      Oma ehdotukseni siis on, että Suomi jatkaa kaikessa rauhassa ja ilman mitään hyteriaa, paniikkia tai vääristytnyttä "kunnianhimoa" sillä erinomaisella uralla, jolla se nyt on. Silloin olemme osamme hoitaneet. Koko maailman pelastavaksi jeesukseksi meistä ei noiden lukujen valossa ole.

      Katsotaan nyt, millä innolla muu maailma esimerkkiämme seuraa.

      Poista
    7. Aika törkeätä, että Matias K. kehtaa tuoda tänne keskusteluun tällaista numeroinformaatiota. Eihän tämä ketään ilmastouskovaita kiinnosta.

      Tunteen roihulla ja palolla mennään. Silloin ei faktoilla ole mitään merkitystä.

      Poista
    8. Matias K., Kiitos hyvistä argumenteista, uskon että ne pitävät paikkansa. Mielenkiintoinen kohta oli fossiilisten polttoaineiden, varsinkin kivihiilen ja turpeen, käytön nopea väheneminen Suomessa. Juuri tällainen saavutus voi olla tärkeä esikuva. Pieni voi olla suuri esimerkin voimalla.

      Jokainen meistä on lähtenyt pienestä, ja tarkoitan siittiön ja munasolun kohtaamista. Sitä ennen on tarvittu pilkettä silmässä.

      Poista
    9. Tänään Hufvudstadsbladetissa kirjoitettiin Itämerestä, josta teimme likaviemärin. Valtavasti on tehty asian korjaamiseksi, valtavasti on työtä jäljellä. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin kaikilla rannoilla voi nykyään uida, toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

      Poista
  30. Nykyinen hallitus teki oppositiossa pilaa mm. turvemaiden kosteikkoviljelyn vähäisestäkin tuesta, joka sitten poistettiinkin hohotusten kera. Tosin ihmisille ei kerrottu, miten merkittävästä asiasta Suomen olemassa olevien ilmastovastuiden kannalta on kyse. Uusien turvemaiden raivaustakaan ei ole pystytty kieltämään. Hesarin vieraskynä tänään perjantaina avaa asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkin lähellä meitä kuin Ruotissa turve on uusituva luonnonvara.

      Ja faktahan on, että Suomenkin suot kasvavat turvetta joka monin kerroin sen verran kuin sitä on suurimmillaan otettu. Mutta faktoillahan ei näissä hommissa ole mitään tekemistä. Ideologia, identiteetti ja politiikka - niillä mennään.

      Poista
    2. Kyllä turve on ilmastomittakaavassa fossiilinen koko EU:ssa, Ruotsissakin.

      Poista
    3. "Torv bör betraktas som ett fossilt bränsle även om det nybildas mycket snabbare än kol, olja och fossilgas. Användningen av torv som bränsle är mycket liten i Sverige men utvinning och användning av odlingstorv också orsakar utsläpp av växthusgaser."
      www.naturvardsverket.se

      Poista