AI teos?

 

Tekijänoikeus sivuutetaan epäselvästi, ja patenteista ehkä mainitaan, että ne kiinnostavat vain ammattilaisia.

Ihminen voi kirjoittaa tai valokuvata joka päivä niin että sillä elää, mutta oikeudet hänen tekemisiinsä eivät tunnu liikuttavan ketään. Kai niistä on jossain sopimuksissa. Tai sitten ei.

Ylioppilas lukee tenttiin asiasta kirjan tai kaksi. Niitä on meillä muutamia, tasoltaan keskinkertaisia. Selkeästi eksoottisista erilliskysymyksistä tulee silloin tällöin väitöskirjoja, joissa on hyviäkin, mutta oikeudellisen sääntelyn ja teknologian järkyttävistä peruskysymyksistä ei ole käytännössä mitään.

Median kynnyksiä tämä asia ei liioin ylitä.

Useimpien merkittävien maiden  lakiteksteissä sanotaan suoraan tai kiertäen, että tekijänoikeuden voi saada johonkin sellaiseen, mikä on “luotu”, ja tuolla tarkoitetaan ihmisiä ja ihmisryhmiä.  Ennen käsikirjoissa sanottiin jopa, että mikään koneen tekemä ei voi olla suojattu teos.

Patentin täytyy olla uusi, keksinnöllinen ja sisältää tekninen efekti. Vaikea oppisana keksinnöllinen (“inventive step”) tarkoittaa luovaa eroa entuudesta tunnettuun. Opetuksessa ja käytännön toiminnassa sanotaan joskus, että uusi keksintö ei ole konemainen kehitelmä tai muunnelma. Tarvitaan jokin “idea”. Tavaramerkkien ja toiminimien tulee erottua toisistaan, eivätkä ne saa olla sekoitettavissa. Mielestäni oli aivan perusteltua keskustella espoolaisen teatterin uudesta nimestä, joka on “&”. Merkki (“ampersand”) viittaisi kirjaimiin e ja t eli Espoon teatteri.

Toivon että tuomioistuin kieltää tuon “nimen”. Se aiheuttaa sekaannusta. Toki kuvio kelpaa merkiksi. Hakaristi olisi ihan hyvä, jos se olisi uusi, mutta se on erittäin vanha.

Sekä Chat GPT että Monica vastaavat kokeillessani tenttikysymykseen “inventive” step hyvin. Kun kysyn suositusta brittiläisistä immateriaalioikeuden kirjoista, saan hyvän ja kattavan vastauksen. Kysyn tällaista, koska nuo kirjat ja niiden painokset ja hinnat tunnen.

Tässä koneen vastaus maallikkomaiseksi tyypiteltyyn kysymykseeni aiheesta “actio quanti minoris” ja tuottamus: “In general, the concept of "guilty mind" or "mens rea" is not required for an actio quanti minoris, as it is a civil action rather than a criminal one. This means that the buyer does not need to prove that the seller acted with any specific intent or knowledge of the defect in order to claim a reduction in price or compensation for a diminution in value.”

Kysymys ja vastaus suomeksi:

Kosteusvaurio huoneistossa?

“Suomen lain mukaan vastuu kosteusvaurioista kaupan yhteydessä vaihtelee tilanteen mukaan. Alla on muutamia yleisiä huomioita, mutta on tärkeää ottaa huomioon, että tilanne voi vaihdella tapauskohtaisesti ja kaupan ehdot voivat vaikuttaa vastuuseen.

Takuu ja ilmoitusvelvollisuus: Kauppakirjoissa ja kiinteistöjen kaupassa käytetään usein kaupan kohteen kunnosta annettavaa takuuta. Myyjän on ilmoitettava ostajalle mahdollisista kosteusvaurioista ja muista piilevistä virheistä. Ostajan puolesta taas on tärkeää tarkastaa kiinteistö huolellisesti ennen kaupantekoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaurioista myyjälle.

Kiinteistön virhevastuu: Myyjä on vastuussa kiinteistön virheistä, jotka ovat olleet olemassa kaupantekohetkellä. Jos kosteusvaurioita ei ole mainittu kauppakirjassa ja ne ilmenevät myöhemmin, myyjä voi olla vastuussa niiden korjaamisesta. Kuitenkin myyjän vastuu voi olla rajattu, jos hän ei tiennyt tai hänen ei olisi pitänyt tietää vaurioista.

Asuntokauppalaki: Asuntokauppalaki sisältää säännöksiä asuntojen kaupoista ja niiden vikojen korjaamisesta. Lain mukaan myyjä voi olla velvollinen korjaamaan kosteusvauriot, jos ne olivat olemassa kaupantekohetkellä ja ostaja ei ole voinut niistä tietää tai niitä ei ole voitu havaita normaalein tarkastuksin.

Kiinteistövakuutus: Kiinteistöillä voi olla vakuutuksia, jotka kattavat rakennusten ja kiinteistön kuntoon liittyviä vahinkoja, kuten kosteusvaurioita. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuka korjauksista vastaa.

Lakimiesapu: Kiinteistökauppoihin liittyvissä riitatilanteissa voi olla tarpeen hakea oikeudellista neuvontaa ja apua asianajajalta tai lakimieheltä. Kiinteistöjen kauppaan liittyy monimutkaisia sääntöjä ja vastuita, ja ammattilaisen apu voi olla tarpeen selvittämään tilanne.”

Vastaus on pääpiirteinen ja pintapuolinen mutta aivan asiallinen.

Tekijänoikeus aiheuttaa pahan kysymyksen: kenen teos tuo vastaus on? Opiskelija, joka kelaa sen verkosta ja esittää manaan, ei tiettävästi riko mitään lakia. Hiukan epäselvää on, voiko menettely edes kieltää.

Ja nämä ovat vain alkeellisia esimerkkejä.