Myytti

 

Paha etten ihan mene yllyttämään, hankkikaa ja lukekaa kuvan kirja, professori Jukka Korpelan tutkimus venäjästä ja sen myyteistä. Ehkä olen tilanteessa, josta saisin rahani, jos saisin rahaa. Tarkoitan: välittämässä tällä blogilla painavilta tuntuvia käsityksiä.

Ongelma on kirjan laajuus ja korkea taso ja siitä johtuva oppineisuus. Yli 400 sivua, joista varmaan jokaisella viisi jo kadonneilla, osittin slaavilaisia kielilä kirjoitettua henkilön tai paikan nimeä, ja suurta yksithiskohtien runsautta.

Kirjan sähköistävä viesi on tämä, suora lainaus:

”Pyhä Venäjä onkin kirkon opetuksen mukaan kaikkien oikeauskoisten isänmaa koko maailmassa. Siksi voidaan ajatella, että Venäjä ei ole eurooppalainen kansallisvaltio territoriaalisine rajoineen. Se on pikemminkin aate, joka pyrkii pelastamaan koko maailman: se uskoo voivansa taistella kaikkia vääräoppisia vastaan oman eli aidon totuuden puolesta. Siksi se myös uskoo, että sen aitoa ja oikeaa totuutta on vainottu ja uhattu läpi historian.”

Kirjaan perehtyessä ymmärtää, ettei “oikeauskoisuus” tarkoita ainakaan samaa kuin ortodoksinen kirkkokunta, eikä edes “kristinusko”. Sanoisin että kysymyksessä o sovinnaistaa tai taikausko. Tietyn malliset kirkot, eräät ikonit, monet seremoniat ja valitut sanat ovat tuota “oikeauskoisuutta”.

Aito “otuus” voi olla uhattu myös omien keskuudessa. Tuo “oma” ei ole Venäjä, vaan Venäjänmaa, oikeammin “Pyhä Venäjänmaa”. Sen synnystä ja sijoittumisesta kartalle on erilaisia mielipiteitä. Kirjamme kirjoittaja Korpela sanoo että selity Kiovan seudulle 900-luvulla syntyneestä Venäjänmaasta on virheellinen ja sen tukeiksi esitetyt vanhat asiakirjat ovat väärennettyjä. Korpelan mukaan “aitoja” asiakirjoja ja jopa keskiaikaiaisia kronikoita on vanhastaan valmistettu kulloisenkin tarpeen mukaan.

Kirja ei ole siis poleeminen hyökkäys, vaan yhteenveto laajasta, Venäjälläkin harjoitetusta tutkimuksesta, joka on jäänyt vieraaksi jopa niille, jotka hyvin vilpittömästi tutkivat esimerkiksi Neuvostoliiton ja Nyky-Venäjän poliittista historiaa.

Kärjistäisin asian näin. Meillä eli Länsi-Euroopassa ja sen alusmaissa (kuten Yhdysvalloissa) vaikuttaa rationalistinen perinne. Kiistaisiakin asioita ratkaistaan “järjellä” eli esimerkiksi mitaten ja mikroskoopilla, punniten ja painottaen. Meidän “uskonkappaleemme” esiintyy tiheästi esimerkiksi teoreettisessa fhysiikass ja kvanttikemiassa: tämä on tieteen tämänhetkinen kanta, koska matemaattiset laskelmat johtavat tähän ja samaan tulokseen on tultu empiirisesti eli lukemattomin kokein Esimerkki: kvanttimekaniikka. Tuntuu hiukan terveen järjen vastaiselta, mutta toimii ja on tätä nykyä täysin välttämätön, koska yhdessä suhteellisuusteorian kanssa se johtaa esimerkiksi BPS-paikantamiseen, jota ilman ei olisi esimerkiksi matkapuhelimia eikä internetiä. Ja kaikki tietävät, että vallitsevassa muotoilussa (konkordanssi) on jotain vikaa ja etteivät nämä kaksi jättiläisteoriaa istu toisiinsa.

Venäjällä ei ole, ei ole ollut eikä sinne tule rationaalisuutta, tässä mielessä. Toki siellä käytetään menestyksekkäästi esimerkiksi edellä mainittuja teorioita, mutta tämän ei anneta häiritä ihmisiä, joita ohjaa isien usko ja salaperäinen vakaumus.

Seuraus tästä on jatkuvuus. Iivana Julmasta alkanut välillä valtiota muistuttanut järjestelmä jatkui sellaisenaan Aleksanteri- ja Nikolain-tsaarien ajan, Lenin ja Stalin eivät muuttaneet mitään oleellista eikä heidän uskonnonvastaisuuttaan tai maerialidsmiaan pidä ottaa vakavasti. Ja Gorbachovin ja Jeltsinin pikku kuvioiden jälkeen Vladimir Putin on pohjaltaan erittäin monien venäläisten mielestä ainoalla oikealla asialla. Sitten Ukrainan palauttaminen on pyhistä pyhin velvollisuus. Ne puheet, että myös Kiova oli kauankin viikinkien, Bysantin eli Itä-Rooman, islamia tunnustavien ratsastajakansojen ja osittain luonnohenkiin uskoneiden itäisten kaanien vallassa, on täysin sivuseikka.

Ennen kuin kukaan ehtii sanoa, että juuri noin, minä sanon, että me suomalaiset olemme aika monessa suhteessa samaa porukkaa. Putin Sonkajärven osuuskaupan portailla ei erottuisi olemukseltaan muista äijistä millään tavalla.