Sivun näyttöjä yhteensä

10. kesäkuuta 2022

Prévert – Kosma


 

 

Näin kaks etanaa

hautaamaan lähtee

kuollutta lehteä.

On kotilot murheen mustat

ja harsot sarvissaan.

 

Lähtevät illalla.

Syksy on ihana.

Mutta kun 

he saapuvat,

kevät on tullut jo.

 

Lehtien kuolema

onkin nyt

mennyttä.

Molemmat etanat

pettyvät synkästi.

 

Mutta aurinko

heille ilmoittaa:

suvaitkaa hengähtää

ja hetki istahtaa.

Nyt oluttuopin kutsua ei jaksa vastustaa.

 

 

Siis mieliteko kunniaan

ja lasit kuohumaan.

Bussilla Pariisiin pääsee illalla,

te saatte nähdä maan.

Ei jäädä suremaan.

 

Ei kukaan jaksa kestää tätä

mustaa tunnelmaa,

se kasvonne vain rumentaa

ja silmät sumentaa.

 

Kuolleen lehden muistoa

keskellä puistoa

surren ei vain pärjätä,

kun maailman voi värjätä.

 

Eläimet ja puut,

kukkaset, kaikki muut

nyt puhkeavat laulamaan

täyttä kurkkua,

 

laulua elävää, laulua kuohuvaa.

Laseissa on juomia

kesän tuomia.

On kaunis kaunis

ilta ilta kesäinen.

 

Molemmat etanat

lähtevät kotiinsa

uljaina, oikeina,

onnesta soikeina.

Juotuaan ahkeraan

innoissaan, touhuissaan,

horjuvat hiprakkaa.

Ylhäältä taivaalta

kulkua ohjaa kuu.

(Suom. Jukka Kemppinen 1975, 2022)

 

 = = =

 

Ilmiannettiin, että pihalla on etenkin nokkosissa tosi paljon etanoita. Arja Saijonmaa soitti ja kertoi laulavansa Iitissä keskiviikkona niitä lauluja, jotka suomensin Helsingin juhlaviikkojen konserttiin 1975, mutta minulla on jalka epäkunnossa.

 

 

15 kommenttia:

  1. Yritin tätä itsekin, kesken jäi. Tämä hautajaisiini, ja Brassensin "Supplique pour être enterré à la plage de Sète"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä googlailla tätä Sèten kaupunkia. Paikassa johon Brassens olisi hautansa halunnut on automaattivessa ja Brassensin muistokivi on yksinäisenä aallonmurtajan päässä eikä siihen edes mahdu istuttamaan niitä pinjoja joiden katveessa nätit tyttöset vaihtaisivat uikkareitaan. Ne pinjat voisi istuttaa sen toiletin ympärille...

      Poista
  2. Kolomeen kertaan luin runon, sitten uskoin: tässäpä täsmällistä suomenkieltä, ja oi - miten se soi! - Merci au traducteur du poème!

    VastaaPoista
  3. Tästä tuli hyvälle tuulelle, vaikka etanoista en tykkääkään, rutistan niitä kiven alle kourakaupalla keväisin. Tuli melkein huono omatunto, kun "kotilot on murheen mustat ja harsot sarvissaan, mutta "ei jäädä suremaan"--- "kun maailman voi värjätä." Niin voi. Soljuvat sanat. Hauskat hautajaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki kotiloetanat eivät ole ns. haitallisia. Suomessa 72 lajia ja ehkä vain lehtokotilo on se hankalin ihmislajin mielestä joka itse luultavasti on syyllinen tämänkin lajiyksilön runsastumiseen.

      Blogin kuvituskuvassa ei ole kyse lehtokotiloista. Ovat luultavasti viinimäkikotiloviinimäkikotiloloita.

      Poista
    2. Toisten eliölajien tarpeettomalla tappamisella rehentely on vastenmielistä. Mitä pahaa nilviäiset ovat sinulle tehneet?

      Ihminen on kyllä harvinaisen brutaali laji kaikessa harhaisessa ylemmyydentunnossaan.

      Poista
    3. Anteeksi jos pahastuit luonnon puolesta, anonyymi, mutta sellaista pahaa kotilot tekevät, että syövät suurella työllä ja heikoin voimin kasvattamani salaatit. mansikat ja muut, jos lisääntyvät liikaa. Niitä on kyllä täällä ihan tarpeeksi, kun tontin rinteen olen jättänyt luonnontilaiseksi kaikenlaisia pölyttäjiä ajatellen ja naapurillakin on monenlaista ryteikköä. Kotilot vielä menettelevät, mutta puolen kilometrin päässä sanotaan jo esiintyvän ns. tappajaetanoita vai mitä ne ovat, espanjansiruetanoita, jotka syövät kaiken eteen tulevan. Niiden en soisi tänne ilmaantuvan. Niitä kai pitää hävittääkin oikein virallisesti.

      Poista
  4. Maailmankaikkeuden superparasta, -hauskinta ja -upeinta! Messias on syntynyt meille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin melkein. Sopii kuunnella tuo laulu ranskaksi. Löytyy Youtubesta vaikkapa lapsikuoroesityksenä.

      Poista
  5. Vasta nyt saamme vision siitä, miksi maan kirjallisuusinstituution nimi on Suomen Siion. Se todella ylittää kaiken maallisen, ja ylinnä valtaistuimella on oikeutta jakava Kemppinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketä tässä nyt syytetään laestadiolaisuudesta: Prevertiä, Kosmaa, Kemppistä vai Saijonmaata?

      Poista
  6. Anonyymina sanoisin että toiset Anonyymit kirjoittavat tänne hienoja kommentteja, toiset taas eivät. On hyvä että Blogin pitäjä karsii meitä. Ellei niin tehtäisi, meitä olisi täällä kohta leegioittain, tai ainakin kuin sieniä sateella.

    VastaaPoista
  7. Juolahti mieleeni että olisi hauska nähdä mitä kohtia vuoden 1975 suomennoksestaan Kemppinen muutti vuonna 2022.

    (Ja tietysti olisi ollut tosi vänkää kommentoida ettei käännöksen taso yhtään parantunut tai että yhtä kaukana se on alkuperäisen syvälle leikkaavasta runollisuudesta ja aidosta laulettavuudesta ja vailla kaikkia muitakin ansioita...)

    PS En liene ainoa joka - kuten sanotaan - ei aikoinaanvoinut sietää Saijonmaan esityksiä, mutta joka nyt hyvin mielellään olisi ollut läsnä Iitissä.

    Onko muutos tapahtunut tulkinnoissa tai äänessä vai kuulijan korvissa ja korvien välissä, sitä en uskalla arvata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, että suoratoistot ovat olemassa, mutta en ymmärrä, miksei vuoden 1975 lp:tä ole nyt julkaistu cd:nä.

      Poista
    2. Saijonmaata ei Suomessa oikein siedetty aikaisemmin ehkä siksi, että häntä pidettiin itsetietoisena, - täällähän ei saa ylpeillä. Muistan, että hän kerran sanoi jossain haastattelussa: "Jag talar svenska perfekt", ja se viimeinen sana oli äännetty jotenkin vähän väärin, mikä teki lausunnosta huvittavan. Nyt vanhana hän lienee nöyrtynyt, ja se tekee hänestä suomalaisille hyväksyttävän, kun vielä laulaakin hyvin kahdeksaakymmentä lähestyessään! Ruotsissa hän oli todella suosittu ja sekin kai ärsytti suomalaisia.

      Poista