Sivun näyttöjä yhteensä

8. tammikuuta 2020

Kysymyksiä vastaukseen




Erinomaisia kommentteja tuli eiliseen. Nukuksissa olivat vain ne, joiden mielestä noita vanhoja sota-asioita on turha toistella.

Aina on niitä, jotka eivät ota muistaakseen, että kaikki rikostutkimus on menneisyyden tutkimista. Ja murheellisen suuri osa menneisyyden tutkimuksesta on anaerobisesti hautaantuneiden rikosten paljastamista.

Syvä salaisuus on Saksa 1939. Miksi Saksa salli Neuvostoliiton valloittaa Suomen? Ribbentropin kanssa elokuussa tehty sopimus ei muuttanut sitä, että Hitler varustautui hyökkäämään Neuvostoliittoon ja Stalin oli siviiliammatiltaan pankkirosvo. Sekä Hitler että Stalin olivat julistaneet sotahankettaan 20 vuotta. Suomen valloittaminen olisi vapauttanut Neuvostoliiton Leningradiin tulpatun laivaston ja käytännössä katkaissut Saksan malmikuljetukset Ruotsista, joita on kuvattu elintärkeiksi.

Vastauksen vaihtoehto 1: Hitler ja Saksan kenraalikunta  pitivät Neuvostoliiton murskaamista niin varmana, että Saksan jo kerran 1918 alusmaakseen varmistama Suomi olisi tullut sivutuotteena, vaikka täältä olisi oma armeija jo tapettu.

Suomen Talvisota muutti saksalaisten ajattelun.

Sotaan johtaneista neuvotteluista puhuttaessa mainitaan yleensä vain vähäiset maa-alueet Kannaksella. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli viikossa Suomussalmella ja muutamassa viikossa Kemijärven edessä ja Savukoskella. Lisäksi 2.12.1939 oli julistettu Kuusisen hallitus eli koko maa oli ”valloitettu” poliittisesti. ”Tanner-mannerheimilaisen koplan” kaataminen oli vain siivoustoimi ja joulua vietettäisiin Helsingissä sirpin ja vasaran merkeissä.

Väitetään että operaation suunnitteleminen olisi aloitettu vasta lokakuussa 1939. Se ei voi olla totta. Se aika ei olisi riittänyt kuljetuksiinkaan. Joka tapauksessa Moskovan neuvottelut olivat pelkästään hämäystä.

Neuvostoliiton vakoilu oli myös 1939 uskomattoman huonoa. Joukkojen liikkeet ja varusteet osoittivat, että sieltä tultiin läpimarssille Helsinkiin. Se taas on sodan historian kuuluisimpia asioita, miten käsittämättömästi Stalin jätti ottamatta huomioon omien vakoilijoitten yksityiskohtaiset tiedot ja muiden varoitukset Saksan hyökkäyksestä kesäkuussa 1941. Siinähän meni muutamassa päivässä kolmannes armeijaa ja merkittävin osa Euroopan puolella olevaa aluetta.

Talvisodan tulos vaikutti Saksan hätäisen Weser-harjoitukseen eli Tanskan ja Norjan valloittamiseen, joka maksoi Saksalle käytännössä koko toimintakykyisen laivaston ja teki aikanaan maihinnousun Englantiin siten mahdottomaksi.

Hajatiedot Saksan kuiskauksista eräille suomalaisille maaliskuussa 1940, että tehkää rauha, koska siitä ei tule pitkää, taitavat olla totta.

Saksan voitto Ranskasta kesäkuussa 1940 yllätti myös Saksan. Tuo menestys ja Neuvostoliiton menestymättömyys Talvisodassa vöyhkäännytti Saksan hyökkäämään itään huonosti valmistautuneena.

Suomen Jatkosota alkoi marraskuussa 1939. Välirauha oli vain erätauko. Joukkue oli saanut merkittävää vahvistusta ja uuden tykistön.

Paasikiven linjan keksi Mannerheim. Siksi häntä ei edes ammuttu 1944. Asiasta oli luultavasti sovittu etukäteen. Ryti oli ajatuksessa mukana. Linkomies pantiin pääministeriksi nimenomaan hakemaan mahdollisuutta rauhaan. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti muuten oli uskomaton näytelmä. Kaikkialla muualla voittajat tuomitsivat.

Yhdestä kommentista puuttui tärkeä palanen. Kun Suomen kohtalo oli puheena Teheranissa kolmen suuren kesken, Stalin nimenomaan viittasi tarkoitukseen miehittää Suomi, jos sotakorvausten suorittaminen ei suju.

Siitä ei tarvitse keskustella, ettemme olisi olleet Stalinin armoilla. Tietysti Neuvostoliitto olisi saavuttanut tavoitteensa. Ongelma oli ajankohta. Ja Teheranissa johtava ongelma oli Puola, ja Saksan kohtelu oli vasta tulossa puheeksi. Stalinin kerrotaan ehdottaneen saksalaisten upseereiden joukkoteloittamista. Churchillin vastustettua hän olisi selittänyt ajatuksen huumoriksi.

Mutta Stalinilla oli taipumusta joukkoteloituksiin.

Teheranissa Stalinin on kirjattu myös valehdelleen, että Suomen johtajat uskoivat edelleen, siis vuoden 1944 alkaessa, Saksan voittoon.

Mannerheim oli vähintään täysin varautunut Saksan tappioon joulusta 1941. Kaikki se, mihin Saksa sortui, näkyi epäonnistumisessa Moskovan porteilla.


25 kommenttia:

  1. Professorin saarnan edessä pitää heittäytyä Kallio-Kallen kuvaamaksi joo-mieheksi ja vakuuttaa, että veli todistaa oikein.

    Tuosta syksyn 1939 "syvästä salaisuudestakin" olen samaa mieltä. Jos kerran Saksa tarvitsi aivan helvetisti Petsamon nikkeliä, kuten kaikki tahot korostavat, niin miksi se oli valmis luovuttamaan sen Neuvostoliitolle, jonne aikoi kuitenkin kohta hyökätä?

    Onhan tästä kirjoitettu kirjakin, jossa kuulemma muutaman mutkan kautta saadaan Suomi osasyylliseksi sotaan ja vehkeilyyn natsien kanssa... En ole tosin sitä lukenut, joten toivottavasti olen ymmärtänyt väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ymmärtänyt, että taustalla oli myös monimutkaista kansainvälistä yhtiöjuridiikkaa ja liiketaloutta. Omistajien osoitemaat eivät aina suinkaan vastanneet maiden ulkopoliittisia suuntia tai sotastrategisia intressejä.

      Poista
  2. Jokisipilä sanoo Kopla-kirjassaan, että Hitler tiesi voiton karanneen saksalaisten käsistä, kun venäläiset odotusten vastaisesti kykenivät vastaiskuun Saksan hyökkäyksen pysähdyttyä Moskovan porteilla. Jokisipilä kirjoittaa: "Päämajan tilannekatsauksessa 6. joulukuuta hän (siis Hitler, PI:n huom.) myönsi avoimesti, ettei voittoa enää voitaisi saavuttaa."

    Kun vuosien varrella olen monet kerrat kuullut puhuttavan siitä, kuka päätteli ja koska Saksan tulevan tappion, niin ihmettelen nyt, kuinka salaisia nämä saksalaisten tilannekatsaukset olivat. Vai kävikö niin kuin Hitlerin kirjojenkin kanssa, siis molempien osien, että lukijat eivät uskoneet, kun mies rehellisesti ja monisanaisesti avatui näkemyksistään.

    Joka tapauksessa mielestäni olisi omituista, jos Mannerheim ei olisi ymmärtänyt tilannetta vähintään yhtä nopeasti kuin Hitler.

    VastaaPoista
  3. Ensinnäkin Suomen osuudesta Barbarossan onnistumiseen alkumetreillään: radiotiedustelumme oli tehnyt edullisia kauppoja Englannin kanssa saadakseen kunnon laitteistoja (radioita, suuntimoita, autokalustoa) jo ennen talvisotaa, maksaen Hallicrafterit kuuntelutuloksilla Neuvostoliiton joukkueiden sijoittelusta, yhteyksistä sekä koodikielistä. Niitä lähtettiin satoja vuorokaudessa Englantiin. Saksa (Abwehr eli Canariksen byroo) oli selvillä asiasta mutta ei puuttunut, koska Canariksella oli lusikkansa anglosaksien sopassa. Ja lisäksi Abwehr sai näin -- talvisodan jälkeen -- haltuunsa puna-armeijan ryhmitystiedot, jotka mahdollistivat Barbarossan tarkan hyökkäyssuunnittelun. Englannin maksamana mutta tietämättä. (Hitler's Spy Chief: The William Canaris Mystery, Richard Bassett)

    Toiseksi, Mannerheimin kommenttia "Minä en hyökkää enää" tulee ehkä todellakin tarkastella siinä valossa, että hänelle sekä tiedustelulle oli selvinnyt jo ennen joulua 1941 että Saksa ei voi voittaa sotaa. Eduskunnan pienelle ryhmälle asia voitiin saattaa ymmärrykseen vasta helmikuussa 1943 Paasosen luennoimana -- ja sitäkin piti laimennella, sillä kuulijoilla meni kakat housuun.

    Samasta tajuamissyystä Mannerheim vastusti ja lopulta perui Sorokkaan tehdyn valtaussuunnitelman, lopulta 15.3.1942 siirtämällä varatut reservit muihin tehtäviin.*)

    Mutta siis, koko Suomen pitäminen Saksan mukana johtui Petsamon nikkelistä, joka I maailmansodan nikkelipulan jälkeen oli jäänyt A. Hitlerille pakkomielteeksi -- ja syystä. Sotametallia, terästä, ei saada aikaan ilman sitä. Saksa tuotti itse vain 5 % tarvitsemastaan, ja osti sitä Neuvostoliitolta ennen kuin Barbarossa alkoi. Suomi oli nikkelimunia muniva kana. Ja olihan meillä kupariakin ammusten johtorenkaisiin.

    Asian tärkeyden voi varmistaa esim. Auswärtiges Amtin julkaistusta sanomanvaihdosta: (Free Google ebooks, Documents on German Foreign Policy, 1918-1945: The war years, March 18-June 22, 1940)

    *) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74464/SM660.pdf?sequence=1

    VastaaPoista
  4. Joe-sedän kovakorvaisuudesta: Max Hastings tuumailee kirjassaan Secret war, että Stalin pakkasi patologisessa oman varjon pelossaan olemaan kaiken aikaa patologisen valikoiva saamansa tiedustelutiedon kategorisoinnissa. Tärkeää oli vain se, mikä kertoi häneen liittyvistä kukistamis- tai syrjäyttämisaikeista. Niiden jälkeen tuli tyhjää, suo, sitten taas tyhjää, puska, kivi ja joki ja sitten vasta kaikki muu tietoaines (kielikuva ei hra Hastingsin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Max is going strong:
      https://www.thetimes.co.uk/edition/comment/we-must-keep-our-distance-from-america-5xp796v2f

      Poista
    2. Etäisyyttä on pidettä Ranskaankin, hyökkäsi edellä Lipyaan.
      Lähi-itä on pidettävä kaukana ja muukin islamilainen maailma, johon Ruotsikin nyt kuuuluu.
      Pidetään ystävät (Venäjä) lähellä.

      Poista
  5. En usko Moskovan neuvottelujen olleen lainkaan hämäystä. Miksi muutoin Stalin olisi laittanut arvovaltansa peliin osallistumalla kuuteen neuvotteluun seitsemästä. Molotov olisi asian toisessa merkityksessä hoitaa neuvottelut yksinkin kuten teki muiden maiden kanssa.

    Ja mitä väliä sillä on milloin hyökkäyssuunnitelma on alunperin luotu. Silloisella Neuvostoliitolla oli varmasti hyökkäyssuunnitelmat jatkuvasti päivitettävänä kaikkia naapurimaita kohtaan.
    Vai oliko käytössä jokin kesäaikainen hyökkäyssuunnitelma koska ukrainalaiset paahtoivat Sallantietä kesävaatteissaan ja -varusteissaan, kuten vähän muutkin muualla

    VastaaPoista
  6. Nämä vanhat sota-asiat ovat todella mielenkiintoisia koska niihin sisältyy paljon salaisuuksia jotka pitää ratkaista. Mitä pidemmälle aika kuluu ja kun uusia arkistoja ei enää avaudu alkaa olla ratkaiseminen yhä vaikeampaa.

    Olen vakuuttunut siitä että Stalin ja Molotov olivat jo pitkään aikoneet Suomen miehittää, olihan siitä useita ilmauksia julkisuuteen annettu pitkin 1930-lukua. NL:n lehdistö julkaisi suorasanaisia uhkauksia Suomea kohtaan. Täällä kuviteltiin aina vaan sinisilmäisesti että kyllä meidän puolueettomuutemme meitä suojelee. On päivänselvää että kymmenien divisioonien mobilisointi Suomen rajalle hyökkäykseen ei ole päivän asia vaan edellyttää kuukausien suunnittelua ja varustelua sekä tiedustelua. Tiedusteluahan NL oli suorittanut Suomen alueella melkein koko 1930-luvun ajan, hyvin monen vakoilijan jäädessä kiinni täällä. Senaikainen vakoilijakoulutus taisi olla aika heppoisella pohjalla koska toimivat niin alkeellisella tavalla että heti jäivät kiinni yksi toisensa jälkeen. On myös muistettava että sota Suomea vastaan oli oikeastaan ensimmäinen sota johon NL ryhtyi.

    Välirauhasta tiedettiin varsin hyvin ettei se tappelu siihen päättynyt. Siksi hallitus pyrki kaikin keinoin saamaan apua muilta mailta ja ostamaan aseita mistä vain sai. Vaikeata se oli eikä auttajia ilmaantunut. Yksikään valtiovalta ei ilmoittanut halukkuuttaan auttamiseen. Pienimuotoista apua tuli Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta jatkosodan aikana ja joitakin tuhansia vapaaehtoisia eri maista. Monet ruotsalaiset ja tanskalaiset menettivät henkensä puolustaessaan meidän maatamme. Toki Saksastakin saatiin apua ja aika merkittävästi mutta se ei ollut yksiselitteisen helppoa kuten hyvin tiedetään. Jatkosodan aikaiset hallitukset joutuivat kohtaamaan käsittämättömän suuria paineita ja vaikeuksia. Ei mikään ihme että jotkut ministereistä sairastuivat vakavasti ja jotkut menehtyivät. Samaa tapahtui myös puolustusvoimien upseeristossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa Englanti työnsi toimillaan ja asenteillaan Suomen Saksan syliin yllyttämällä Stalinia tuossa nikkelihommassa, kuristamalla Suomen tuontia Liinahamarin surkean satamalaiturin kautta, pitkin huonoa hiekkatietä pitkin käsivartta autoilla jotka kuluttivat matkalla enemmän polttoainetta kuin satamaan saatiin tuotua sillä yhdellä tankkerilla (10 000 litraa). Jonka tankkerin sitten englantilaiset pidättivät ja saksalaiset ampuivat tuleen. Tämän jälkeen englantilaiset lopettivat kaiken Liinahamarin tuonnin navicert-lupien kieltämisellä.

      Kaiken tämän ajateltiin johtavan siihen että Suomi joutuisi tuonnissaan turvautumaan Saksaan ja kuluttavan sen varastoja. Näin tapahtui.

      Mitä tiedusteluun Suomen alueella tulee perustui se suunnilleen venäläisten komiteoitten oletuksiin ja edustuston herrojen kuvitelmiin. Ja samaa voidaan sanoa Suomen venäjän-tiedustelusta, rajaseutuja lukuun ottamatta. Radiotiedustelu armeijalle oli sitten oma lukunsa.

      Poista
  7. Suomen sotakorvaustoimitukset saattoivat olla aika tärkeä syy sille, miksi maata ei miehitetty. Siinä vaiheessa, kun armeija oli joulukuussa 1944 kotiutettu, ja maa oli puolustuskyvytön, Suomen teollisuus alkoi tuottaa sotakorvaustuotteita. Näiden määrä ei ollut merkityksetön. Esimerkiksi veturien tuotanto oli muistaakseni pari-, kolmekymmentä prosenttia Neuvostoliiton veturituotannosta. Sodan päättymisen jälkeen, kun lend-lease-apu tyrehtyi ja Neuvostoliiton talous oli aivan kuralla, sotakorvaukset olivat siinä määrin tärkeitä, ettei niiden virtaa haluttu keskeyttää hetkeksikään Suomen tilanteen häiritsemisellä. Erityisesti on huomattava, että jos kommunistit olisivat päässeet yksi valtaan, sotakorvausruuvia olisi pitänyt höllentää.

    Sitten, kun Neuvostoliiton talous olisi viimein sallinut Suomen miehityksen, olikin jo kylmä sota. Suomen miehittäminen olisi häirinnyt suurvaltapoliittista tilannetta eikä se enää kannattanut.

    Meillä siis kävi järjetön mäihä, kun valtava määrä suotuisia olosuhteita osui perätysten ja ne osattiin myös hyödyntää.

    VastaaPoista
  8. "Miksi Saksa salli Neuvostoliiton valloittaa Suomen?"

    Neuvottelussa Saksa ei voinut sanella mitään, itseään huomattavasti suuremman kansakunnan kanssa kun neuvotteli. Myös kaikki poikkeama NL:n kannalta itsestään selvään rajaan olisi ollut kovan väännön takana. Ja itsestään selvä rajahan oli paitsi Itämeri, niin myös keisarillisen Venäjän vanha raja, joka oli sijainnut Itämerellä ja jaetussa Puolassa.

    Lisäksi on huomattava, että sota länsivaltoja ja Neukkulaa vastaan ei siinä vaiheessa ollut vielä mitenkään itsestään selvä vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Saksa oli erittäin vahvoilla 1939 neuvotellessaan Molotovin kanssa. Molotov tiesi hyvin että Saksa oli lujasti varustautunut ja teollisuus tuotti kovaa vauhtia nykyaikaisia tehokkaita aseita ja Saksalla olivat vahvat sotavoimat. Hitleriä ei, lukemieni teosten perusteella, lainkaan silloin kiinnostanut Suomen kohtalo. Asia alkoi myöhemmin kiinnostaa kun Saksa oli päässyt Baltiaan ja kulku Itämerellä piti turvata ja Suomenlahdelle piti myös päästä. Sodan lopussa Hitler antoi jo käskyn että Ahvenanmaa ja Suursaari on miehitettävä. Jälkimmäistä he yrittivät mutta epäonnistuivat. Tietenkin myös maaperämme metallit olivat äärimmäisen tärkeitä kun Saksa ei niitä juuri muualta saanut asetuotantoonsa. Saksalla oli kuulemma uuden sukupolven sukellusveneitä joista olisi voinut tulla sodan ratkaisijoita heidän omasta mielestään ja siihen tarvittiin merialueita. En tunne tarkemmin tämän sukellusveneen teknistä tasoa ja mahdollisuuksia.

      Hitler ei kuitenkaan tiennyt että myös NL oli käynnistänyt megalomaanisen asetuotannon joka sylki ulos kymmeniä tuhansia lentokoneita ja tankkeja vuosittain monissa tehtaissa. Jos hän olisi sen tiennyt, ehkä hän ei olisi sinne hyökännyt. NL paiskoi sitten rautaa ja miehiä rajoille ennätysmäisesti ja säästelemättä. NL:n kokonaismenetykset lentokoneissa olivat yli 100 000 sodan aikana kaikilla rintamilla.

      Poista
  9. Ei kaikki hiljaa olevat välttämättä nuku. Hereillä pitää nämäkin meneillä olevat sodat ja niiden aloitukset. Sotauutisten äärellä aina mielessä kysymys miksi yhä, ja siihen vastausten miettiminen jos ei tyydy yksinkertaistukseen, että ”ihminen nyt on vain semmoinen sotahaukkapaskiainen”.

    Kaikilla mailla ei ole viikkoakaan aikaa miettiä edellisen sodan syntyjä syviä kun jo jälleen viereisellä tontilla ohjukset seiniin iskeytyvät.

    Suomalaisilla on ollut aikaa 75 vuotta omalle lohkolle sattuneen murhaamisaallon syiden ja seurausten pohtimiseen. Olkaamme siitä onnellisia niin kauan, kuin tätä rauhaa jatkuu ja laskekaamme kaikki jo manalle menneiden sotilaidemme korsuissa litistelemät täitkin tilastoihin (en pyri vähättelemään, sillä niilläkin on oma merkityksensä ollut jo isiemme kertomusten perusteella).

    "Aina on niitä, jotka eivät ota muistaakseen, että kaikki rikostutkimus on menneisyyden tutkimista. Ja murheellisen suuri osa menneisyyden tutkimuksesta on anaerobisesti hautaantuneiden rikosten paljastamista."

    Sota on aina rikos ja sen aloittajilla on (olisi) suurin syy tulla tuomituksi heti aloitusvaiheessa. Kun aloittaja vetää sodan kurimukseen muita toimijoita, rikostenteolta eivät tule välttymään nämäkään.

    Trumpkin pitäisi panna välittömästi syyteharkintaan sotilasjohtajan murhaamisesta seuranneista, mielenosoituksissa syntyneistä ihmisuhreista vaikka sodaksi tilanne ei vielä eskaloitunutkaan.

    Sotiakäyville on laadittu sodankäynnin kansainväliset säännöt, mutta milloinka niitä on noudatettu? Natsisaksa ei noudattanut niitä eivätkä kaikki heidän mukaansa Kaukasuksen piknikreissulle houkutellut suomalaiset SS-miehetkään. Vain murto-osa ”Hitlerin kätyreistä” tuomiolle saakka joutuivat ja niistäkin suuri osa vapautui ties miestä syystä; olen lukenut ”Nurnbergini” ja ”Wiesenthalini” yms.

    Satoja sotia on toisen maailmansodan jälkeen tähän päivään saakka maailmassa käyty. Tuomioistuimilla riittäisi siis urkkoa käydä lävitse kaikki niissä tehdyt rikokset.

    Lähimmät tuomittavat olisivat tätä päivää. Elossaolevia sotilasjohtajia ja sotarikoksiisn syyllistyneitä valtioiden päämiehiä on toiminnassa jatkuvasti. Muutama nousussa oleva voitaisiin aivan hyvin jo köyttää sähkötuoliin ennaltaehkäisymielessä.

    Terrorismilait laadittiin tiettyä väkivaltasektoria varten, mutta mikään ei estä sitä verukkeena käyttävien valtioiden rikostentekoa ”sodassa terrorismia vastaan”; esim. Syyria ja ”Sivulliset uhrit...”, hmh!

    Kun katsoo Syyrian tilannetta, tietää jo etukäteen, ettei sotarikoksiin syyllisiä tulla koskaan tuomiolle kuljettamaan koska ne ovat kaiken ylitse toimivia, toisiaan sotarikoksissa tukevia maailman mahtivaltioita.

    Talutapa Venäjä, Turkki, USA ja Syyria Haagiin lasten ja siviilien murskaksi pommittamisesta. Onnistuisiko? Ja jos äkkiä ihmeellinen rauha laskeutuisi kautta maapallon, riittäisikö 75 vuotta maapallon menneisyyden sotarikosten selvittämiseen? Saatika että joku niistä rangaistuksen saisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuo Iranin kenraalin tappamien oli hyvä alku hyvään suuntaan.

      Jos nimittäin aina heti ensimmäisenä tapetaan sotaakäyvien tai sellaiseksi aikovien maiden ylin sotilas- ja miksei poliittinenkin johto, syyttömiä tavallisia mosureita säästyy miljoonittain, turha siviilien tuska ja kärsimys jää pois, eikä synny sinne tänne vellovia pakolaisaaltoja.

      Nykysotahan on jokin ritariajan jatke, missä aateliset huvttelivat tapattamalla hyvässä keskinäisessä yhteisymmärryksessä mosureitaan pelloilla ilman mitään henkilökohtaista riskiä. Käännetään tuo vain toisin päin - ja kas, rauha maassa.

      Trump ansaitsee tuosta ideastaan Nobelin rauhanpalkinnon - tai oikeastaan kaksi, koska häntä sotaisampi Obamakin sai yhden.

      Poista
    2. "... sotaisampi Obama"??

      Olisivat amerikkalaiset ja Lähi-Itä säästynyt paljolta, jos Trump olisi ylipäätään jäänyt valitsematta. Obaman aikana Iranin osalle laadittu ja hyvällä alulla ollut ydin(ase)ohjelman keskeyttämisprosessi olisi vienyt sitäkin maailmankolkkaa parempaan suuntaan jos se jatkoa olisi saanut. Luultavasti se Hillaryn komennossa olisi onnistunutkin.

      Trump meneillään olevan pahuudenprosessin isänä ja alkuna olisi siis pitänyt halvaannuttaa tavalla tai toisella ensimmäisen vaalikiertueensa aikana vaikka hän "vain" liikemies onkin. Tai juuri siksi. Ylirikkaat tunnetusti ovat tunteettomia, mistään kestävästä kehityksestä välittämättömiä paskiaisia. Paitsi ehkä G.Soros.

      Suleimanin tuhoamista ei kannata surra, vaikka Teheranin kaduilla ollaankin toista mieltä. Se tapahtui vain aivan liian myöhään ja liian näkyvästi, nöyryyttävästi. Suleimanin asema sotilasjohtajana vahvistui Trumpin ja hänen ajamansa politiikan myötä. Ilman sitä hän edelleen odottaisi sopivaa tilausuutta päteä sodista elämäntarkoituksensa saavana lajimme edustajana.

      Mutta jossittelu on turhaa. Ihminen tosiaan on "sotahaukkapaskianen". Niitä on täällä toimivissa demokratioissakin. Sen kaltaisen politiikan kannattajan (propagoijarin) kommenttiin tunnen itsekin nyt vastaavani. Turhauttavaa.

      Poista
    3. Mutta Valto, mikä taho olisi se Mualiman Polliisi, joka taluttaisi sotarikollismaiden johtajat tuomiolle? Enkeli taivaanko?

      Väkivalta on syvällä ihmisluonteessa, etenkin urosten, muuten ei joka puolella maailmaa tapeltaisi ja sodittaisi. Siksipä Matiaksen idea onkin erinomainen: tapetaan hyökkäävien maiden johtajat, niin se vähän rauhoittaa tilannetta.

      Ja vaikka ei rauhoittaisikaan, niin olisi se ainakin oikeudenmukaista.

      Poista
    4. Eihän NL:ssakaan kukaan joutunut vastuuseen kommunismin rikoksista tai sotarikoksista tai rikoksista ihmisyyttä vastaan, ei sen aikana eikä sen romahdettua. Venäläiset eivät halua aihetta käsitellä koska mitään kivaa ei tule esille historiasta tänäkään päivänä. Siinä he tekevät pahan virheen.

      Aivan sama tilanne on USA:ssa toisen maailmansodan sotarikoksista joihin USA syyllistyi. Niitä ei ole missän käsitelty eikä niistä edes keskustella. Sama Korean sodan ja Vietnamin sodan jne jne suhteen. Suurvalta on aina oikeassa.

      Saksalaiset pesivät pyykkinsä kerralla puhtaaksi ja ottivat pitkän katumusharjoituksen voidakseen katsoa silmiin muuta maailmaa.

      Miten se Paavo Haavikko sanoikaan erässä kirjassaan: "Niin sanoista kasvaa sota ja sodasta tulee totta" (Ratsumies).

      Poista
    5. Arvelen että Trump voi hyvinkin saada Nobelinsa, onhan sellaisia jaettu ilmiselville terroristeillekin.

      Iranilaisen komentajan surmaaminen ei USAta hyödytä mitenkään koska tilalle tulee uusia entistä nälkäisempiä nuoria jotka haluavat näyttää kykynsä. Olisi Trumpille ollut parempi antaa hänen olla.

      Poista
  10. Kemppinen, toteaa:
    ”Väitetään että operaation suunnitteleminen olisi aloitettu vasta lokakuussa 1939. Se ei voi olla totta. Se aika ei olisi riittänyt kuljetuksiinkaan. Joka tapauksessa Moskovan neuvottelut olivat pelkästään hämäystä.”
    Kemppinen -blogi 8.1.2020 tässä;
    http://kemppinen.blogspot.com/2020/01/kysymyksia-vastaukseen.html
    *
    Minun piti kommentoida Kemppisen tuohon viimeksi lainattuun kannanottoon Neuvostoliiton Talvisotaa koskevaan operatiiviseen suunnitteluun, mutta kun vastaus alkoi venyä yli sallitun pisterajan, kirjoitin/kokosin siitä kokonaisen blogin, joka US-blogi/Huuska on luettavissa täällä kokonaan ja kommentteineen:

    ”Neuvostoliiton johdon suunnitelmat 1938-1939 tähtäsivät Suomen valtaamiseen”,
    linkki:
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/neuvostoliiton-johdon-suunnitelmat-1938-1939-tahtasivat-suomen-valtaamiseen/#comment-3099826
    *

    VastaaPoista
  11. Kemppinen: "Sotaan johtaneista neuvotteluista puhuttaessa mainitaan yleensä vain vähäiset maa-alueet Kannaksella. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli viikossa Suomussalmella ja muutamassa viikossa Kemijärven edessä ja Savukoskella. - - Moskovan neuvottelut olivat pelkästään hämäystä."

    Niin aina. Kemppinen tekee nyt kuitenkin hyvin ja ottaa huomioon, että ante ja post Antinpäivä 1939 ovat aivan eri asioita. Clausewitz totesi jotenkin niin, että sota merkitsee väkivaltaa, eikä väkivallan käytöllä siinä ole rajoja.

    Kemppisen mielestä Neuvostoliiton olisi sotaa aljettaessa ilmeisesti pitänyt toimia vanhan kaskun analogian mukaan: Piika ja renki olivat hankkimassa kuulutuksia. Ankara rovasti pani nimet kirjaan, plottasi kannet kiinni ja sanoi: "Pantu on!" Piika tuosta hätääntyi itkuun ja parahti: "Ei ol kun kerran ja silloinkin vähän vaan."


    VastaaPoista
  12. " Nukuksissa olivat vain ne, joiden mielestä noita vanhoja sota-asioita on turha toistella."

    Nyt havahtuivat hereille ainakin persupuolueen ääriainekset herättelemään muitakin nukahtelijoita. Ovat kovasti ärsyyntyneet siitä, kun tutkija Silvennoiselle myönnettiin apuraha juuri näiden vanhojen sota-asioiden kaiveluita varten.

    Ristiriitaista: He itsekin alati viittailevat nationalisitisissa puheenvuoroissaan mm. talvisotaan urhoollisuuden esikuvana. Luulisi, että siitäkin pitäisi tietää kaikki mahdollinen, että se esikuvaksi käy, ja että vasta tutkimusten kautta lähemmäs totuutta päästään. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006368202.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silvennoinen tutkii artikkelin mukaan juutalaisten joukkomurhaa ja Suomen osuutta siinä, joten maineensa veroinen on mies, jos saa siihen ympättyä mukaan talvisodankin.

      HS: Tutkimus pyrkii selvittämään, millä tavoin toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat Suomessa ja suomalais-saksalaisten joukkojen miehittämillä alueilla Neuvostoliiton luoteisosissa ja Pohjois-Norjassa kytkeytyvät natsi-Saksan toimeenpanemaan holokaustiin.

      En ole persu, mutta aika kaukaa haetulta tuntuu. No perkele, voihan puolella millillä löytyä vielä se yhdeksäskin.

      Poista
    2. Mieluummin puoli milliä yhteen kunnolla tehtyyn historiatutkimukseen kuin uuden sotahävittäjän vasemman (poliittinen harhautus: tai oikean) siivekkeen vilkkuvalon suojalasin sulanapitolankoihin.

      Poista
  13. Saksa on ilmeisesti talvisodan lopulla kehottanut Suomea hyväksymään rauhanehdot. Tämä ei johtunut siitä, että Saksa jo tuolloin olisi ajatellut Suomea aseveljenään operaatio Barbarossassa, mitä Hitler alkoi suunnitella vasta syksyllä taistelun Englannista mentyä mönkään. Helmikuussa 1940 Saksa halusi, etteivät Ranskan ja Englannin joukot tulisi Suomen avuksi ja samalla (päätavoite) saisi haltuunsa Kiirunan malmia. Siksi nämä valtiot piti saada pysymään poissa. NL:lla oli sama tavoite ja pelko niiden tulosta sai Stalinin luopumaan Suomen miehittämisestä

    VastaaPoista