Sivun näyttöjä yhteensä

23. lokakuuta 2019

Ikonin perspektiivi



Ilkka Remes on mielikirjailijani.

Jo koululaisena Terve lapsi -tutkimuksessa  (Jyväskylän kasvatustieteellinen korkeakoulu) mainitsin mielikirjailijoikseni Frantz Kafkan ja Albert Camus’n. Se oli se sama tutkimus, jonka satunnaistamisen uhkana minut poistettiin aineistosta, koska olin outo attraktori (strange attractor).

Soisin että Remes olisi parempi kirjoittaja, mutta ei kaikkea voi saada. Tshehoviakin luen sanakirjojen avulla arvaillakseni, mitä vaihtoehtoja hän ei ole käyttänyt valikoidessaan sanankäänteitä bysanttilaisiin katoamispisteisiinsä. Työ on omituista, koska venäjän taitoni on hyvin heikko niin että tavallisimmatkin sanat voivat tuntua salaperäisiltä.

”Vapauden ristissä”, joka päättää Horna-sarjan, on 19 romaanihenkilöä, joista keskeisimmät, Lari, Kahma ja Rantaperkiö, ovat aika pökkelömäisiä, ja muut siirtokuvia (decal). 

Viimeksi mainittu tarkoittaa yhteen asentoon jähmettyneitä kaksiulotteisia figuureita ja ensin mainitut ovat samanlaisia kuin lapsuuteni jotkut paperinuket. Nuppineuloilla kiinnitettyjä käsiä ja jalkoja saattoi liikutella, lähinnä edestakaisin, ja siinä se sitten olikin.

Ei se mitään. Bill Bryson viittaa hänkin psykologien kokeisiin, joissa havaittiin jo vuosikymmeniä sitten, että ihmisille voi luoda  lapsuuden muistoja, esimerkiksi käyttämällä väärennettyä valokuvaa, jossa koehenkilö saa pienenä Disneylandissa suukon Väiski Vemmelsääreltä. (Väiski ei ole Disneyn hahmo, joten ”muisto” on varmasti väärä.)

Syy miksi kirjoitan tätä ja te luette. Remes osoittaa uskomatonta noidan kykyä. Toissa vuonna kirjoitetussa kirjassa on Donald Trumpin ohari juuri sellaisena kuin se tehtiin nyt kurdeille. USA vetäytyy ja jättää kaverit.

Paitsi että Remeksen mielikuvituskirjassa Trump tekee tämän Suomelle Ruotsin liityttyä juuri Natoon. Venäjä on tämän turvin jo miehittänyt Hangon ja Ahvenanmaan ja vielä sinnittelevä Sipilän hallitus ei mahda mitään muille poliitikoilla ja yleiselle mielipiteelle. Ne kannattavat Kekkosen aikakauden henkistä hissuttelua eivätkä ole käsittävinään, että demarien puoluejohdon äkillinen menehtyminen Kirkkonummella häkään ei ollut tapaturma vaan murha. Tekijät olivat Venäjän sotilastiedustelun märän puolen miehiä. Ja lisäksi kuviossa on Israelin Mossad ja Suomessa toimivia CIA:n agentteja.

Kun nyt seuraa päivittäin, miten Venäjä ja Turkki päättävät kolmannen valtion eli Syyrian asioista, miten amerikkalaiset eivät ole ymmärtävinään, että heillä taitaa olla ainakin yksi mielipuoli keskeisessä tehtävässä, ja miten brexit opettaa Oxbridgen ja muiden korkeiden koulutuslaitoksen ytimen eli taidon puhua täydellistä pötyä moitteettomin lausein ja tahrattomasti ääntäen, voi vain ihastella suomalaisen tapahtumakirjallisuuden kauaskatseisuutta. Samaan tapaan Stieg Larson oli tulevien päivien tulkki silloin ennen, eläessään.

Ja Wallace Stevens kirjoitti kauan ennen sotia ilmastonmuutoksesta ”Ilmastomme runot”. ”Epätäydellinen imperfekti on paratiisimme. Huomaa että tässä katkeruudessamme ilo, koska epätäydellinen metsä on niin kuumaa, on sanojen viallisuus ja äänten itsepäisyys.” 

10 kommenttia:

  1. valitettavasti ei Trumpin ohari ollut laatuaan ensimmäinen amerikkalaisille. jis katsotaan viidenkymmenen vuoden aikaista ulko_ ja sotilaspolitiikkaa jota ovat harjoittaneet se ilmitulee.

    VastaaPoista
  2. Ilkka Remes on minunkin mieleen. Koska mielelläni jätän lukematta mitä hän on kirjoittanut.

    Vaikka, lukeminen on ihan mielenkiintoista puuhaa.

    Alakoulupoikana suosikkini oli Sandemose ja hänen "Pakolainen ylittää jälkensä". Mielestäni hän oli kirjoittanut sen minusta, mūtātīs mūtandīs, vaikka olikin julkaissut sen (ilkeyttään?) jo 1933 (jolloin itse en vielä ollut ehtinyt materialisoitua). Keskikoulupoikana kiinnyin saksalaisiin prosaisteihin (Grass, Weiss, Böll), kun taas yläkoulupoikana lätkähdin amerikanjuutalaisiin (Bellow, Roth, Doctorow). Ülikoolia kun en ole käynyt en tiedä mitä silloin olisin lukenut, ehkä Frantz Kafkaa ja Albert Camus’ta? – Mutta tästä en voi olla aivan varma, eli vakuuttunut.

    Nykyisin suosikkejani ovat elämänkerran. Etenkin jos tekijä itse muistelee itseään. Niissä kun on usein niin vilpitöntä mutta siitä huolimatta suloista ns. ’tahatonta huumoria’. - OlÉ!

    VastaaPoista
  3. Yritin lukea yhtä lahja-Remestä, en päässyt juuri alkulukua pidemmälle, liian NATO-kiimaista propagandaa yksinkertaisolle.

    VastaaPoista
  4. Itse asiassahan Turkin ja Venäjän ohella "kolmannen valtion" - eli Syyrian - asioista on päättämässa myös Syyrian presidentti al-Assad, jonka alaviittivähemmistö pitää maassa valtaa (siitähän koko kapina johtuu). Tämän viimeisen operaation ilmiselvä tarkoitus on palauttaa kurdit alaviitteeksi Syyriassa.

    Toiseksi Trump ei ole mielipuoli, vaan paremminkin infantiili narsisti. Eikä hän ole tyhmä, ainoastaan ulkomaailmasta tietämätön (on niitä ollut jenkeissä ennenkin). Pitäisi pystyä erottamaan toisistaan Trumpin persoona ja USAn teot, aikeet ja tarpeet.

    No, molemmat voivat aiheuttaa syystäkin meissä (=suomalaisissa) kauhistusta. Kumma kun kukaan ei ole vielä puntaroinut sitä, miten Trump tulee painostamaan Suomea tulevassa hävittäjähankinnassa? Kiristysruuveja kyllä löytyy.

    Suomi seisoo siinä jälleen vedenjakajalla. Nyt on onneksi vaihtoehto - 1940 sitä ei ollut. Kyse on vaan siitä, voiko kumpaankaan vaihtoehtoon oikeasti luottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä se ongelma juuri on kansainvälisessä politiikassa ja puolustuspolitiikassa. Ulkovaltoihin ei ole koskaan voinut luottaa, sen on Suomen kansa saanut kokea niin idän kuin lännenkin suunnalta. Lupaukset ja sopimukset ovat vain paperia jos sitäkään. Jatkosodan aikaan suomalaisten auttajia olivat sellaiset kuin italialaiset, tanskalaiset, unkarilaiset ja ruotsalaiset ja lisäksi norjalaiset vapaaehtoiset. Italian valtio auttoi suomalaisia aineellisesti ja lähetti jonkin verran aseita tänne, samoin Ranska. Niin ja tulihan sitä apua Saksastakin mutta se ei ollut aivan ilmaista.

      Englanti ei halunnut auttaa eikä USA. Britit ottivat hyvin mustavalkoisen ymmärtämättömän ja jäykän asenteen ryhtyen painostamaan meitä, apua ei tullut pyynnöistä huolimatta.

      Talvisodan aikana ei apua tullut juuri mistään, vain jonkin verran vapaa-ehtoisia ja muutama lentokone Ruotsista. Suomalaiset jätettiin kylmästi yksin ja se oli omaa syytämme koska kuvittelimme että puolueettomuus on se taikasauva jolla olemme turvattuja kun sitä aika ajoin heiluttelemme uhkaavien tilanteiden edessä.

      Poista

  5. Ilmastokatastrofi pelastaa kun kapitalismi on rikki. Rahalla saa puhdasta ilmaa. Rahalla saa hiilettömän liikenteen ja tehdastuotteet. Rahalla saa kantasolunavetasta raavaanlihaa. Aito plagiaatti. Maistuva korvike ja Milano trianaali design.

    Miten ihmeessä. Sääntöpohjaisesti. Ihan kuten Ateena rakensi Olympiakisat 2004. Oman kylän pojat ja tytöt taisivat voittaakin isosti mutta menettää myöhemmin dopinglääkäreille. Pikkujuttu. Stadionit ja urheilupuistot hotellit ja muut oli tehty. Samaa sopi jatkaa. Ai mitä ? Valtionvelan lisäämistä jolla maksaa saksalaisille ranskalaisille ja keille tahansa rakentajille. Lentokenttiä ja koneita ja satamia ja ja jajaj. Euroja.

    Niitä sai Euroopan pankeista sen kun haki. Kivahan rahaa on käyttää. Nyt oli kiva sitä antaakin. Olivat sellaiset uudet säännöt keksitty, että pankkien omistajien (joiden luotton ja omaisuuden ja mahdin nojalla oltiin aina ja kaikki rahoitettu) ei tarvinnut panna euron euroa omistaan pannessaan Kreikan tai Suomen tai Viron tai Saksan pankien ottotileille rahaa Kreikan Suomen Viron tai Saksan valtioiden valtiokonttoreiden nostaa. Ja niin sitä sitten pantiin.

    Joitakin Maastrict lakkeja 60 % ja 3 % sujautettiin mukaan. Ne uhohdettiin kun kiristivät. Tämä rahamäärä tuli politiikan käyttöön pyytämättä. Eikä edes kansalaisia tarvittu valtionlainan merkitsijöiksi ja koron vaatijoiksi.

    Ei, valtion peruskivi lainaaminen kansalaisilta muutettiin rahan lainaamiseksi institutionaalisilta sijoittajilta. Niille se oli puhdasta tuloa, ei mitään pidettävä varalla kun riskitöntä verotuspakon valtiaalle lainattua, valtiolle.

    Sen lainanannon tai oikeammin lainanvalmistajan BIS painoarvo oli puhdas nolla,0. Olivat siis pankin omistajajat feodaaliaikojen peräistä aatelia, säätyporvariston pietarsaarelaisia säätiöitä tai vaikka kansallisantilaisia voutilaisia, niin ei ollut mitään pantava sivuun velallisen epäonnistumisen varalle, osingon sai nipistämättömänä.

    No miten tämä nyt liittyy hiilivapaan maailman tekemiseen ja hiilisaastaisen hävittämiseen? Ihan kivasti ja kätsysti. Pankin BIS pudotetaan valtiokeskuspankkien toimesta (ja omistajien luvalla ja kehulla) alle nollaksi, siis subventioksi.

    Että siis hakemukseen vain hiilikohta ja rahaa saa. Sitten rakentajainsinöörin pitää mennä osaksi omistajakonsortiota joka tämän jumalantyön valmistaa. Johan ne tekivät triplat koko maailmalle.

    Afrikka jäi sivuun. Aloittaa puhtaalta ja nousee parhaaksi, ne osannevat iloita vielä yltäkylläisinäkin ja vailla vuohien paimentamista paitsi ilokseen.

    Köyhässä maailmassa jaksettiin sotia ja pyssyjä takoa. Nyt rikkaassa temput tehdään vaikka mitkä. Hyvätkin. En kyllä usko, hierarkian ne tekee ja meikä pidetään ahtaalla tietämättömänä ja vain kuolema pelastaa. Hetken lohdun saa teatterin pimeässä vaikka henkissäkin. Hengessä pitää tämä bitti kun vaan koettaa kansankynttilän paatoksella.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  6. Ikonin perspektiivi on arvoperspektiivi. Ei siinä bysanttilaisessa kuvaustavassa edes ole pakopisteitä. Ne keksittiin lännessä, ja vasta renessanssin aikana.

    Kivoja sanoja Kemppisellä, ja niistä muodostettuja kivoja lauseita, mutta ajatus vähän ontuu.

    VastaaPoista
  7. Trump piti vaalilupauksensa ja veti joukot pois Syyriasta. Hallinto niskottelee ja olisi halunnut jatkaa sotimista. Siitä sekasotku. Trump sai paljon kehuja sotiin kyllästyneiltä amerikkalaisilta. Samoin Venäjän diplomatiaa on kehuttu mestarilliseksi. Kurdit ovat jo Assadin hoivissa. Amerikan arvovalta murenee silmissä. Suomen herrat ovat menneet solmimaan isäntämaasopimuksen kumppanin kanssa, joka mielellään sotii viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen Venäjän kanssa. Kurdien pettäminen ei ollut yllätys, eikä sen pitäisi tulla yllätyksenä suomalaisillekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri peli jatkuu aina vaan, ja "länsi" on häviämässä. Viimeistään maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien "länsi" on aina onnistunut veikkaamaan väärää hevosta paikallisissa valtakamppailuissa. Viimeinen alamäki alkoi kun USA ripustautui Iranin mullituksessa saahiin eikä ole päässyt siitä ajatuksesta vieläkään irti.

      Poista