Sivun näyttöjä yhteensä

8. maaliskuuta 2019

Perustuslaki merkitsee rahaa



Rajansa kaikella. Poliittisesti tapahtui paljon, mutta vielä kukaan ei ole sanonut ääneen asian ydintä.

Perustuslaki on, että köyhääkin on hoidettava. 

Sote-vaiva oli Suomen valtion häviö sijoittajien hyökkäyksen edessä. Sairaalan pito on kallista. Rahan ohjaaminen esimerkiksi ”valinnanvapauden” nimissä työterveyspuolelle merkitsee yksityisen sektorin kiihdyttämistä ja julkisen rapautumista.

Julkinen puoli merkitsee verotusta ja verovaroja.

Lukija lienee pohdiskellut, miksi Trump ja suurin osa republikaaneja vastustaa sairauskulujen laventamista esimerkiksi Obama-Caren tavoin. Hyvin toimeen tulevat eivät tarvitse julkista terveydenhoitoa eivätkä halua maksaa siitä. Monet köyhät äänestäjät ajattelevat, että miljonääri ei voi olla väärässä. Jos äänestämme häntä, meistäkin voi tulla miljonäärejä.

Sipilä ei vienytkään roskapussia pihalle vaan naapurin pöydälle. Naapuri on Rinteen johtama sosdem. Suomessa köyhillä ei ole varaa olla demareita. Jos riisumme puheista suuta halkaisevat sanat, vasemmiston sanoma on ”lisää liksaa”. 

Köyhät eivät ole tuottavia. Opiskelijoihin kannattaisi sijoittaa, mutta syrjäytyneisiin ei. 

Hyvinvointivaltio rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen sellaisten laskelmien varaan, että pitämällä hiukan huolta kaikista saavutetaan paras tulos. Ajatus keksittiin Englannissa, jossa tyhmä kansa oli juuri voittanut sodan ja kaipaili jotain lämmikettä. Suurin onnistuja oli kuitenkin Ruotsi. Hyvin onnistui myös Länsi-Saksa, joka saa kyllä kiittää paljosta Stalinia. Kylmä sota oli kaikkia koskenut armahdus äskettäin tehdyistä virheistä.  Tarkoitan natsihallintoa. Myös Suomi sai käskyt, jotka koskivat Saksaa tai sen liittolaista eli siis Yhdysvaltoja. 

Suomi sai oman perustuslain 1919, kun Paasikivi ja Svinhufvud olivat myyneet maan Saksalle maaliskuun 1918 sopimuksella ja valituttamalla maalle kuninkaan, jonka mukana olisi tullut asioista päättävä eduskunnan ylähuone. Yleisen pujoleisilla vaaleilla valittu alahuone ei pääsisi sekoittamaan uudestaan asioita.

Saksalaisen julkisoikeuden korkeaa tasoa osoittaa sieltä olennaisin osin lainattu hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys, jotka kestivät ytimeltään sata vuotta. Nykyinen perustuslaki on vuodelta 1999. 

Keskustapuolueen kova halu hallita edelleen maakuntia aikana, jolloin euro heiluu pahasti, on vanhaa tasavaltalaista perua, mutta kun valta ei enää mene tasan. 

Näkyvissä oleva verovaroin katettavien kustannusten nousu on pelottava. Kun olen oppinut suhtautumaan hyvin vakavasti etenkin perustuslakiin ja sitä tutkinut, väitän tietäväni, ettei poliittisia ja taloudellisia asioita ratkaista lainsäädännöllä. Rahaakin pitää olla. En olisi arvannut näkeväni näin riuskaa suhtautumista ympäristön kuormittumiseen: uudisstushankkeiden kierrätys.

40 kommenttia:

  1. Tämä kirjoituksesi on täynnä iskulauseita, eli kantittomia totuuksia. Luen näitä paradokseina jotka eivät yllä paradokseiksi. Ei odottaisi sinulta näin helppoa kuin esim. "Suomessa köyhillä ei ole varaa olla demareita." Tämän lauseen totuusarvo on hölmö, itseään vastaan. En ole lukenut valtioviisauksia tai sodankäyntioppaita, minusta tuloksellisempaa on rikkoa vastustajan leiriä kuin vahvistaa omaa puolustustaan. Tai en tiedä, ajattelen vain että se on luonnollisempaa. – Tietysti jos vastustajia ei ole, yhtä tyhmää heidän leirejään on mennä rikkoo. Eikö totta?

    "Köyhät eivät ole tuottavia. Opiskelijoihin kannattaisi sijoittaa, mutta syrjäytyneisiin ei." - Tämä on kiva lause (tai virke... perkeestäkö niistä tietää mitä ne aina milloinkin on! ei mistään) Tykkään satiirista/ironiasta ja sen semmoisesta. (tai mistä niistäkää aina selvää ottaa mitä ne on!? mutta kiva että ees jotain)

    Eilenkin minulta hukkui toinen kenkä (vasen) kun kävelin Pasilasta Mechelininkadulle... lyhyintä tietä noin linnunreittien kautta sinne yritin suunnistaa mutta pääsinkö sinne asti? No en, kuulkaas. Koska jalkaa (oikeaa) alkoi pistellä ja minun piti tehdä U-käännös ja alkaa etsiä sitä toista kenkää. En sitä löytänyt. Mutta yksi Pelastusarmeijan tyttöyliluutnantti löysi minut ja vei kotiinsa, jossa oli makuuhuone ja keittokomero ja weesee, joka tuoksui mirhamille, ja keitti minulle teetä. Joimme sitä sokerin kanssa - tai hän en minä - ja mietimme kaikenlaisia ajatuksia. Sitten menimme nukkumaan mahdollisimman kauaksi toisistamme koska olimme siveitä ja toinen meistä sen lisäksi vielä uskossa ja toinen meistä haisin ummehtuneelle. Asunto oli pieni, noin 24 neliömetriä, mutta kyllä siellä mahtui oleen kaukana toisesta. Ja Inkeri sanoi minulle samalla kun antoi hyvänyön suukon minun huulilleni että "huomenna saat meiltä sellaiset keräilykengät, kumpaankin jalkaasi, että niillä pääset Mechelinkadulle..." En oikein uskonut, koska se olisi ollut ihan ihmeellistä, ja kun hän näki epäilevän ilmeeni, lisäsi "tuossa tuokiossa kuule pääset kun vaan pistät tossua toisen eteen." No, en väittänyt vastaan. Lahjahevosen hampaita ei saa katsella, ajattelin, ja ennen nukahtamistani ajattelin "jos mä joskus Mechelininkadulle pääsen, kyllä se mulle sopii. Mikä ettei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, Mikis, eikö sinulla ole omakin blogi.

      Poista
  2. Blogisti kiistää olevansa vasemmistolainen, mutta olen kyllä havaitevinani näissä jutuissa itseni kaltaista infracaninofiliaa.

    Entäs jos tasattaisiin tuloja nykyistä enemmän? Riittäisikö esim. v. 1985 keskiluokkaista elintasoa kaikille, vähän terveellisemmäksi muokattuna?

    Pennin kuva houkuttelee tänne toipilaat selittämään, että ongelmaa ei olisi jos vain Suomen Pankki voisi painaa rajattomasti rahaa - sillähän kaikki voitaisiin maksaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nyt EKP painaa rahaa laakerit punaisina, mutta eipä auta sekään.

      Poista
    2. Rahan painamisella on tietenkin rajansa - inflaatio. Inflaatio kasvaa aina, jos rahaa painetaan tarpeeksi liikaa.

      Täystyöllisyys, tuotantokapasiteetin täyskäyttö ja rahan ulkoisen arvon jyrkkä heikkeneminen asettavat rajat rahan painamiselle. Ei kukaan järkevä tavoittele holtitonta inflaatiota vaan maltillista.

      Kansantalouden makrotasolla ns arkijärki ohjaa helposti harhaan, kun kuvitellaan, uskotaan ja luullaan, että syvän laman oloissa valtion pitäisi erityisesti säästää eikä pistää rahaa haisemaan kokonaiskysynnän elvyttämiseksi.

      Itsenäisellä maalla pitää olla ehdottomasti oma kelluva raha ja oma keskuspankki. Vain omaa kelluvaa rahaa itsenäinen valtio kykenee kontrolloimaan, eikä ole muiden armoilla kuten nyt eurossa ollaan.

      Poista
  3. Kiitos viisaista ajatuksista. Moni on varmasti pohtinut seuraavaa:
    Sotesta päättävät ja siitä merkittävimmissä välineissä kirjoittavat ihmiset (tietyt nimettömät mielipidekirjoitukset pois lukien) ovat pääosin täysin toisen käden tiedon ja tutkimusmittausten varassa sekä vailla julkisen sektorin tarjoaman hoidon ja toiminnan tosiasiallista ja jatkuvaa omakohtaista tuntemusta. Heidän päätöstensä ja arviointiensa kohteena on samantyyppinen ympäristö kuin Mars-planeetta Nasan tulevaisuudentutkijoille tai suljetun Sentinelin saaren väestöolot sinne pyrkiville antropologeille. Itse olen kyennyt tekemään vertailua siirryttyäni pitkän työurani jälkeen kuusi vuotta sitten eläkkeelle ja muututtuani erinomaisen työterveydenhuollon asiakkaasta julkisen puolen potilaaksi. Siirryin sinne pysyvästi, kun kävin eläkeläisenä ensimmäisessä vuositarkastuksessa yksityisellä ja otin täyden verenkuvan, joka maksoi 300 euroa. Tuntuvat lääkärinpalkkiot tulivat päälle. Työurani aikoihin verrattuna tämä julkinen puoli on kyllä vähän vastaavaa, kuin olisin vaihtanut asuntoautomatkailun nuoruuteni telttailuun. Silloin oli sitä paitsi hauska tavata jatkuvasti yhä uusia ihmisiä, muttei enää. Ei minulla ole mitään ismiä tilanteen korjaamiseksi kuin korkeintaan douhetismi. Flaubert´n Valmiiden ajatusten sanakirjan seuraavaan Pohjolan painokseen soisin lisättävän hakusanan: RUOTSI Sen virheistä kannattaa oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtitietojen mukaan Suomen sote -järjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa kuudenneksi paras. Miksi pitäisi loikata kerralla suureen tuntemattomaan, kun pienin askelin voidaan parannella nykyistä järjestelmää?

      Poista
  4. Pitäisikö tästä päätellä, että tekeillä on uusi yksipykäläinen perustuslaki: "Pakko on vain köyhän kuolema."?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi eilen kuin epàvarmassa tulevaisuudessa!

      Poista
  5. Minua hämmästyttää vuodesta toiseen valtion ja kuntien varojen niukkuuden perussyy jota ei lausuta ääneen.

    Syy ei ole siinä etteikö veroja kerättäisi riittävästi. Syynä on valtion ja kuntien työntekijöiden palkkojen jatkuva kohoaminen jonka perässä eivät verotulot pysy. Palkkakustannusten lisäksi rasittavat palkkojen sivukulut ja eläkejärjestelmän ylläpito. Kustannusten kohoaminen uhkaa koko ajan.

    Jos sote saataisiin maaliin tai ylipäänsä mikä tahansa vastaava hanke, kuten kustannusten leikkaus vähentämällä työntekijöitä tai leikkaamalla pois palveluita, jolla päästäisiin tasoihin kustannuksien ja käytettävissä olevien varojen kanssa, tilanne olisi senkaltainen vain hetken ajan. Sama tilanne on pian vallitsevana eikä mikään muuttunut. Kyse on suuresta itsepetoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtion tulot ovat liian matalia, kun veronalennuksia kasvatetaan joka vuosi miljardilla eurolla.

      Joka vuosi korotetaan miljardilla veronalennuksia: 1+2+3+4+5+6+7+8+9+10 eli 10 vuoden päästä valtionbudjetissa vuosibudjetissa olisi 10 miljardin aukko valtion tuloissa. Keltaisessa budjettikirjassa budjettivuoden tulojen ja menojen erotus olisi -10 miljardia €

      Ja jos nämä aleet tehdään velkarahalla, niin 1+2+3+4+5+6+7+8+9+10= 55 miljardia €

      Valtionvelka on niiden syytä jotka uskoo veroaleen tarkoittavan aina lisää rahaa itselle, yritykselle tai valtiontaloudelle.

      Suomi on yritys-harhassa elävät uskoo, että veroaleet tuovat lisää rahaa yritykseen, joka tarkoittaa että yrityksen ei tarvitse ottaa velkaa niin paljon kuin viime vuonna. Tällöin Suomi-yritystä johtavat tekee omiin tuloihinsa aleita, joiden uskoo vähentävän velkaantumista!

      Suomi on yritys-harhassa elävät ihmiset uskoo että valtionvelka alenee kun alennetaan veroja -- velka alenee kun verot alenee-peukalosääntö pätee yrityksessä! Miettikää: kun oikeassa yrityksessä verot alenee, niin velkaantuminen vähenee -- aikuisten oikeasti, oikeisto soveltaa tuota sääntöä myös valtiontaloudessa, koska eivät tajua miten valtiontalous toimii.

      Verot ovat valtion tuloja, eikä valtion menoja.

      Poista
    2. Valtio olemme me. Tahdommeko tietää hintamme? Onko meillä malttia vaurastua?

      Poista
    3. Kansa on valtiota varten! Valtio on veroja varten! Minä tahon valtiolle töihin...

      Poista
  6. Perustuslakikeskustelussa ei ole mainittu eläköityneen oikeuskansleri Jonkan ulostuloa lähtiessään; Hallitus ei suo oikeuskanslerin virastolle riittävää mahdollisuutta valmisteltavien lakien perustuslaillisuuden tarkistamiseen.
    Perustuslaillisuus törmää sitten perustuslakivaliokuntaan vasta eduskuntakäsittelyn loppuvaiheessa.
    Oikeuskansleriksi valittiin sitten sotevalmistelun johtava virkamies, mutta eipä tuo siitä korjautunut.

    VastaaPoista
  7. Kuningasseikkailu oli juttu sinänsä, mutta ei Suomeen ollut tulossa ylähuonetta. tynkäeduskunnan lepäämään hyväksymä Suomen haĺlitusmuoto oli kyllä yksinvaltaisempi kuin seuraavan vuoden tasavaltalainen hallitusmuoto, mutta ei älyttömästi. Valtiopäiväjärjestystä ei saatu muutettua, koska siihen ei löytynyt riittävää kannatusta. Ylähuonetta kyllä haikailtiin, mutta tosiasiassa edes tynkäeduskunnassa ei ollut sen hankintaan riittävästi halukkuutta.

    Tuosta kuningaskunnan hallitusmuodosta paistaa olennaisesti sama ajattelu kuin meidän sitten lopulta saamastammekin. Rakenne ja perusasiat ovat samoja. Jopa kansanvaltuuskunnan punainen perustuslakiehdotus on hämmästyttävän samanoloinen. Erot ovat nimenomaan merkityksellisissä yksityiskohdissa, eivät rakenteessa. Määräävänä tekijänä on todellakin saksalaisen julkisoikeuden perinne kuten sanot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katso esim. Wikipedia Suomen kunungashanke mainitut lähteet, etenkin Jussila ja Vares.

      Hallitusmuoto jätettiin lepäämään kaksi kertaa.

      Poista
    2. Olen lukenut mainitsemasi teokset. Kyllä Suomen oikeisto haikaili äänioikeuden rajaamista ja ylähuonetta, mutta kummallekaan esitykselle ei riittänyt kannatusta niin paljon, että ne olisi viety eduskuntaan. Jos siis suomalaisen oikeiston äärimmäisen tulvavuoksen aikana, kesällä 1918, näistä ei saatu aikaiseksi hallituksen esitystä, ei niitä olisi saatu läpi missään myöhemmässäkään vaihtoehtoisessa historiankulussa, johon ei liity vallankaappausta. On siis liioittelua väittää ylähuoneen ja kuningaskunnan olleen samaa ilmiötä. Syksyllä 1918 meille oli tulossa perustuslaillinen kuningaskunta, jossa hallituksen tulisi nauttia yksikamarisen eduskunnan ja kuninkaan luottamusta.

      Poista
    3. Olet oikeassa.

      Hiukan eri asiasta: Englanti edellytti olojen palauttamista Suomessa järjestyneelle kannalle, ja vastaavasti metsäsektori yritti jarrutella jo 1918 kuninkaantekijöiden pahinta vauhtia. Englannin sana painoi, koska täällä sahatavara lahosi ja selluloosa dseisoi.

      Poista
  8. Eritäin paljon huolestuttavampi uutinen on ollut luettavissa samoissa mediavälineissä samaan aikaan sotehallituksen nurinmenon hetkellä: Pelkästään Suomessa jopa 12 eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

    Kuudes sukupuuttoaalto on siis konkretisoitumassa globaalisti, mutta mitä tekeekään laji, joka tämän on aiheuttanut? Itkee ja kitisee kun ei suunnittelemaansa "uutta" rahastusautomaattia saanutkan otetuksi käyttöön (toiminuthan se olisi, mutta enimmäkseen yhdensuuntaisesti niin kuin pajatsoilla tapana on iät ajat ollut).

    "Soteja" tulee ja menee niin kuin on aina tullut ja mennyt ihmislajin ensimmäisistä kyläyhteisöistä alkaen.

    Alun kokeiluista alkaen lumelääkkeet ja oikeatkin rohdot ovat suuremmitta kustannuksitta olleet käytössä, pipiin on puhallettu ja kuolema on ollut luonnollinen tapa kärsimysten ja harvinaisen vanhuuden lopullisena helpottajana.

    Kun rahastaminen sairaiden ja kuolevien auttamiskuvioihin kiri ensisijaiseksi tavoitteeksi, kävi kuten ahneuskuvioissa tuppaa käymään. Nyt ei ole lasarettijärjestelmissä niin paljon pyyhkeitä eikä desinfiointiaineita ole joilla kaiken ahneudenpaskan pois pyyhkisi.

    Ministereistä (pyrkyreistä yleensä) ei hevillä loppua tule.

    Eikä köyhistä.

    Köyhiä on vain helpompi käyttää kaikessa hyväkseen.

    Köyhyydestä ei lopputiliä niin vain oteta kuten ministerin pestistä.

    Köyhä on kuitenkin ympäristöystävällisempi "tuote" hyvinvointiythteiskunnassakin sillä koskaan lomailemattomalla köyhällä voi äveriäämpi ajatella maksattavansa omien lomalentojensa "haittaverot".

    Eli mitä enämpi köyhiä sitä enämpi voivat keskiluokkaisetkin matkustaa ja maailma pelastuu!

    VastaaPoista
  9. Enää ei koskaan tiedä, mitä joku tarkoittaa vasemmistollaisuudella ja oikeistolaisuudella. Esimerkiksi: Onko vasemmistolaisuuden vastakohta arvokonservatismi vai markkinaliberalismi. Nämä ovat aivan eri asioita eivätkä mitenkään liity toisiinsa, vaikka jotkut yksinkertaiset sielut niin kuvittelevatkin. Yleisesti käytetyissä nelikentissä vastakohtia ovat (markkina-)oikeistolaisuus ja (markkina-)vasemmistolaisuus sekä arvokonservatismi ja arvoliberalismi. J Median ja poliitikkojen puheissa vasemmistolaisuus on milloin markkinoiden vapautta koskevaa, milloin taas arvoliberalismia. Koskaan ei voi tietää, jos ei tarkenneta. Siksi en voi koskaan ottaa tosissani henkilöä, joka käyttää löysää puhetta vasemmistolaisuudesta ja oikeistolaisuudesta. Esimerkiksi sitä, kannattaako oikeistolaiseksi itseään kutsuva markkinoiden vapautta, rajojen sulkemista vai molempia. Sumeilla, mutta tunteita herättävillä mielikuvilla kyllä on valitettavan helppo huijata.

    VastaaPoista
  10. jäi vähän epäselväksi mitä kirjoittaja tarkoittaa valtion häviöllä sijoittajien hyökkäystä vastaan. Tarkoitetaanko, että nyt isot terveysjätit tekevät kuntatasolla uusia sopimuksia?
    Pitäisi ajatella myös miten ylisuuri sote alueiden määrä olisi voinut toimia kustannistehokkaasti ja mitä oikeasti tarkoittaisi avoin palveluseteli tarpeettomien tutkimusten tekemisessä.
    Ja mitä tarkoittaa, jos raha menee pienien vaivojen hoitamiseen, kun samalla vaativat asiat, oikeasti sairaat ihmiset pitää joka tapauksessa hoitaa julkisella puolella, koska yksityiset eivät niitä halua. Jospa vaikka sairaaloista katoaa osaavaa henkilökuntaa helpompiin töihin, toki inhimillistä.
    Sipiläkin oli aika pihalla aamulla puhuessaan valinnanvapaudesta esim vanhuksien ja vammaisten hoidossa, kun se on nyt ollut esillä. Meillä on jo nyt valinnanvapaus erikoisterveydenhoidossa, hesalainen voi mennä Tampereelle, jos niin haluaa.

    VastaaPoista
  11. Näiden liikaviisaiden käsitykset politiikasta jaksavat aina hämmästyttää.

    Ensin luin nettihesarista otsikon Matti Klingen aivoituksesta: "On hyvä, että Turkilla on määrätietoinen ja johdonmukainen johto"

    Sitten tulin tänne toteamaan Kemppisen tämänkertaisen politiikkapläjäyksen.

    Tätä rataa aivoittelee hän:
    "Monet köyhät äänestäjät ajattelevat, että miljonääri ei voi olla väärässä. Jos äänestämme häntä, meistäkin voi tulla miljonäärejä."

    Mitä tuohon voi sanoa?
    "Pois kauas pilvet karkaavat, niin minäkin"

    VastaaPoista
  12. Sote, siis maakuntasote, kaatui viime kädessä ainakin aikataulullisesti maakuntapaketin - ei siis valinnanvapauden ja sensellaisen - perustuslakiongelmiin. Niin sanotussa makukakkosessa olisi maakunnille siirretty kolmisenkymmentä tehtäväkokonaisuutta, myös monenlaisia valtion tehtäviä, kaikenlaisilla aloilla taivaan ja maan väliltä. Perustuslakivaliokunta ei ehtinyt näistä antaa ensimmäistäkään lausuntoa ennen kuin peli vihellettiin poikki. Silti juuri se katkaisi kamelin selän ja Sipilän hallitustien (ja olisi puhemiehen päätöksellä katkaissut Sipilästä riippumatta, mutta hän kerkisi ängetä väliin). Valitettavasti valiokunnan lausuntoa ei nyt synny emmekä siis tiedä, mistä kaikesta olikaan kysymys. Jotain tiedämme. Esimerkiksi lauantai-iltana Orpo valitteli, että kaikenlaisten alojen hallinnonuudistus pitikin kytkeä tähän soteen. Esimerkkinä hän mainitsi vesihuollon, joka yhtenä oli noussut perustuslakivaliokunnassa ongelmana esiin. Siis ahneus kytkeä mukaan kaikkea mahdollista sosiaali- ja terveysasioihin liittymätöntä viime kädessä kaatoi sosiaali- ja terveysuudistuksen.

    VastaaPoista
  13. Sipilä sanoo sotensa kaatuneen perustuslain tulkintaan. No, tavallaan pitää paikkansa, mutta vitsihän on siinä, kenen tulkinta ratkaisee, hallituksen ja perustuslakivaliokunnan. Ja vastaus tähän on selvä: perustuslakivaliokunnan. Kriittisiä kannanottoja tuli sieltä useaan kertaan viime vuosien aikana. Mutta Sipiläpä ei halunnut niihin alistua, vaan kuvitteli ylivaltansa ulottuvan sinnekin. Syy on siis hyvin yksinkertainen.

    VastaaPoista
  14. Kai se on jo jossain asiantuntijalausunnossa todettu, että sote-menojen kasvun leikkaaminen kolmella miljardilla eurolla on perustuslain vastaista?

    Ja sehän on tietenkin perustuslain vastaista, että jollakin ihmisellä on yli 200 kilometrin matka terveyskeskukseen. Onko edes lieventävä asianhaara, että pitkämatkalaisella on oikeus hoitoon siinä missä terkkarin naapurissa asuvallakin.

    VastaaPoista
  15. Ovatko arvoisat keskustelijat huomanneet että tuo kuningasidea on taas esillä? Mitäs tämä on, vallankaappaustako? Ei sillä, sehän lystikästä olisi. Johan tätä tasavaltaa on tässä taputeltu kokoon ja vinoon jääneitä osia peitelty milloin milläkin puoluepolitiikasta parhaimmin aloittaen. Että antaa paukkua, kun kerran ryhdytään niin tehdäänpäskin tänne riemukas kunkku perheineen. Johan pukkaisi juorua ja saisivat muut maat kadehtia että katoppas mokominta, se Finlant siellä Venäjällä tai missä Siperiassa nyt onkaan on oikein viimeisen päälle koreaa porukkaa. Jesh, kadetta olisi muilla mailla!

    Eikö olisi tuntuva parannus? Nyt pitää luottaa urheilijoihin ja muihin viihdepuolen tähtösiin että. Kyllä kuulkaas sentään monarkki on aina ammattilainen!

    Joo, kunkku kehiin.. Pitääkö sille muuten maksaa siitä työstä, ja jos pitää niin saako kansalaispalkkaa vai kuningaspalkkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarvittaisiin presidentin tilalle esim osa-aikainen kenraalikuvernööri, joksi nimitettäisiin vaikkapa pohjoismaisen monarkin siskon tytär. Ikärajat esim 25-35 vuotta. Saisimme siitä edullisesti oman kuninkaallisen, jonka asioita voisivat lehdet sitten pöyhiä.

      Poista
    2. Kemppinen ehdotti taannoin että julistaisimme sodan Ruotsille ja antautuisimme 24 h:n kuluessa. Kielilakihan meillä onkin jo.

      Poista
  16. Sote tai oikeastaan maakuntasote kaatui loppusuoralla ns. makukakkosen (=HE 14/2018 vp) perustuslakiongelmien käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Tähän giganttiseen pakettiin oli hallituksen ahneuksissa ahdettu kaikkea mitä poliitikko vain voi keksiä. Kun käsittely jäi kesken, emme koskaan tule tarkoin tietämään, mitä kaikkia perustuslakikoukkuja tässä olisi ollut. Tiettävästi esillä oli mm. ympäristöprosessien ja -valvonnan ja siihen liittyen tuomioistuinten roolin uusiksipistäminen. Joka tapauksessa tolkuttoman paljon sellaista, jolla ei ole pienintäkään tekemistä valinnanvapauden, notifikaatioiden ja sen sellaisten terveys- ja sosiaalipuolen asioiden kanssa. Nehän perustuslakivaliokunta oli jo käsitellyt. Ja jos esim. toimittajat olisivat poliitikkojen kuuntelemisen sijasta vaivautuneet lukemaan netissä vapaasti saatavia valiokunnan pöytäkirjoja, koko maakuntasoten kaatuminen olisi ollut selvää pässinlihaa jo viikkoja sitten. Tässä makukakkosen sisältämät ja nyt siis kaatuneet lait:

    kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
    Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain muuttamisesta
    oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 12 §:n muuttamisesta
    avioliittolain 22 ja 23 §:n muuttamisesta
    rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta
    perintökaaren 22 luvun 7 §:n ja 25 luvun 8 §:n muuttamisesta
    maanvuokralain 41 §:n muuttamisesta
    syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
    kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta
    kuluttajansuojalain muuttamisesta
    menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain muuttamisesta
    avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 5 luvun 7 §:n muuttamisesta
    elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine annetun lain 10 §:n muuttamisesta
    löytötavaralain muuttamisesta
    yhdistyslain muuttamisesta
    yrityksen saneerauksesta annetun lain 10 ja 71 §:n muuttamisesta
    rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta
    asuntokauppalain 2 luvun muuttamisesta
    asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
    vaalilain 11 ja 99 §:n muuttamisesta
    kielilain 10 §:n muuttamisesta
    hallintolain 58 §:n muuttamisesta
    saamen kielilain 2 ja 27 §:n muuttamisesta
    eurooppayhtiölain 8 §:n muuttamisesta
    osakeyhtiölain muuttamisesta
    eurooppaosuuskuntalain 8 §:n muuttamisesta
    hedelmöityshoidoista annetun lain 28 §:n muuttamisesta
    ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n muuttamisesta
    kaupanvahvistajista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
    asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
    vesilain muuttamisesta
    pysäköinninvalvonnasta annetun lain 10 ja 11 §:n muuttamisesta
    osuuskuntalain muuttamisesta
    ryhmärakennuttamislain 23 ja 27 §:n muuttamisesta
    eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta
    Suomen lipusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
    ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
    kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta
    rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta
    terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta
    puolustustilalain muuttamisesta
    Valtion lupa- ja valvontavirastosta
    Ahvenanmaan valtionvirastosta (jatkuu)

    VastaaPoista
  17. panttilainauslaitoksista annetun lain muuttamisesta
    valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta
    varainsiirtoverolain 13 ja 14 §:n muuttamisesta
    pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain muuttamisesta
    tuloverolain 92 a §:n muuttamisesta
    sijoitusrahastolain 61 §:n muuttamisesta
    säästöpankkilain 44 §:n muuttamisesta
    tilastolain muuttamisesta
    eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
    maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 15 ja 16 §:n muuttamisesta
    julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
    Euroopan yhteisön rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
    väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta
    selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain 3 ja 6 §:n muuttamisesta
    rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun 10 § muuttamisesta
    kuntalain 10 §:n muuttamisesta
    Kevasta annetun lain muuttamisesta
    tekijänoikeuslain 26 l §:n muuttamisesta
    varhaiskasvatuslain muuttamisesta
    perusopetuslain muuttamisesta
    lukiolain muuttamisesta
    taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta
    valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
    hautaustoimilain muuttamisesta
    ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta
    kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain 27 §:n muuttamisesta
    oppilas- ja opiskelijahuoltolain 10 ja 26 §:n muuttamisesta
    liikuntalain muuttamisesta
    nuorisolain 4 ja 25 §:n muuttamisesta
    yleisistä kirjastoista annetun lain 4 ja 16 §:n muuttamisesta
    ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 111 ja 118 §:n muuttamisesta
    maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa
    maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa
    eräiden rajavesistösopimusten täytäntöönpanosta
    Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta
    Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta
    maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 3 ja 3 a §:n muuttamisesta
    luopumiseläkelain 14 ja 16 §:n muuttamisesta
    kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
    saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta
    vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
    yhteisaluelain muuttamisesta
    poronhoitolain muuttamisesta
    metsästyslain 23 ja 88 §:n muuttamisesta
    taimiaineistolain muuttamisesta
    maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta
    kolttalain muuttamisesta
    kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
    metsälain 7 a ja 14 b §:n muuttamisesta
    eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain muuttamisesta
    peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain muuttamisesta
    Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan tunnistamis- ja tiedonantojärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
    maaseutuelinkeinojen rahoituslain lain muuttamisesta (jatkuu)

    VastaaPoista
  18. eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
    siemenkauppalain 16 ja 20 §:n muuttamisesta
    vesihuoltolain muuttamisesta
    maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 f §:n muuttamisesta
    hukkakauran torjunnasta annetun lain muuttamisesta
    kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
    yhteismetsälain 37 §:n muuttamisesta
    kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta
    vesihuollon tukemisesta annetun lain kumoamisesta
    Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
    elintarvikelain muuttamisesta lannoitevalmistelain muuttamisesta
    maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta
    eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
    eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetun lain muuttamisesta
    maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta
    rehulain muuttamisesta
    maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta
    riistavahinkolain muuttamisesta
    patoturvallisuuslain 5 ja 14 §:n muuttamisesta
    eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta eläinlääkäripalveluista
    eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
    tulvariskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta
    merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta
    riistahallintolain 5 §:n muuttamisesta
    Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 6 ja 9 §:n muuttamisesta
    porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain muuttamisesta
    porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
    kasvinsuojeluaineista annetun lain muuttamisesta
    kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta
    maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta
    maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta
    Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 14 ja 18 §:n muuttamisesta
    eläintautilain muuttamisesta
    tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain muuttamisesta
    maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta
    maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta
    eläinjalostustoiminnasta annetun lain 12 §:n 3 momentin kumoamisesta
    eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta
    Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
    yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta
    eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 11 ja 18 §:n muuttamisesta
    kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 25 §:n muuttamisesta
    luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annetun lain muuttamisesta
    kalastuslain muuttamisesta
    eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain muuttamisesta
    vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta
    Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
    Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
    merityöaikalain 22 §:n muuttamisesta
    opintovapaalain 15 §:n muuttamisesta
    työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 26 §:n muuttamisesta
    merimiesten vuosilomalain 34 §:n muuttamisesta
    nuorista työntekijöistä annetun lain 15 ja 17 §:n muuttamisesta
    työaikalain muuttamisesta (jatkuu)

    VastaaPoista
  19. palkkaturvalain muuttamisesta
    perintätoiminnan luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta
    kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain muuttamisesta
    merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta
    työsopimuslain 13 luvun 12 §:n muuttamisesta työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain muuttamisesta
    yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 22 §:n muuttamisesta
    vuosilomalain 37 §:n muuttamisesta
    vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 6 ja 131 §:n muuttamisesta
    tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 10 ja 12 §:n muuttamisesta
    siviilipalveluslain 7 §:n muuttamisesta
    maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
    kaivoslain 152 §:n muuttamisesta
    mittauslaitelain 34 ja 38 §:n muuttamisesta
    merityösopimuslain 13 luvun 22 §:n muuttamisesta
    kilpailulain muuttamisesta
    Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
    valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain muuttamisesta
    suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
    ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä annetun lain muuttamisesta
    työntekijöidenlähettämisestä annetun lain muuttamisesta
    Laki alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista ja romaniasioita koskevista tehtävistä
    lääkelain muuttamisesta
    työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
    terveydensuojelulain muuttamisesta
    syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä annetun lain 3 ja 6 §:n muuttamisesta
    työturvallisuuslain 65 §:n muuttamisesta
    työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta
    huumausainelain muuttamisesta
    kemikaalilain muuttamisesta
    eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta
    tupakkalain muuttamisesta
    julkisten alojen eläkelain 85 §:n muuttamisesta
    panostajalain muuttamisesta
    ulkoilulain muuttamisesta
    kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 ja 16 §:n muuttamisesta
    maa-aineslain muuttamisesta
    kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain muuttamisesta
    yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain 18 §:n muuttamisesta
    asumisoikeusasunnoista annetun lain 9 a §:n muuttamisesta
    Kyrönjoen erityissuojelusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
    aravarajoituslain 4 d ja 23 §:n muuttamisesta
    merensuojelulain muuttamisesta
    maastoliikennelain muuttamisesta
    luonnonsuojelulain muuttamisesta
    Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
    ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
    maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
    vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
    avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 6 §:n muuttamisesta
    vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
    öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta
    eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain 9 ja 15 §:n muuttamisesta
    Suomen ympäristökeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
    rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain muuttamisesta
    vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään annetun lain 7 §:n muuttamisesta
    jätelain muuttamisesta
    hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetun lain 12 §:n muuttamisesta
    ympäristönsuojelulain muuttamisesta
    ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta
    maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarttuisaa tavaraa, perustuslaillinen vihreä verka.

      Poista
    2. Tänään Hesarissa maakuntamies kiistää, että sotemaakunnista olisi tullut monialaisia mammutteja. Rahassa (joka on valtiolta tulevaa) mitaten tietysti valtaosa olisi mennyt sotepuolelle. Mutta muilla aloilla taas kyse olisi ollut mittavasta vallansiirrosta valtiolta pääosin keskustan halliitsemille maakunnille. Tämä on näin yksinkertaista. Se nyt olisi vielä syytä saada julkiseksi, mitä perustuslakikoukkuja noista laeista löytyi.

      Poista
    3. Perustuslakivaliokunnan pöytäkirjassa 12.3.:

      Perustuslakivaliokunnassa on vireillä lausuntoasiana hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 14/2018 vp). 

      Eduskunnan toiminnan julkisuudesta säädetään perustuslain 50 §:ssä. Säännöksen 2 momentin mukaan valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä. 

      Eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentin mukaan asian käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Asiakirjan tultua julkiseksi jokaisella on oikeus saada tieto siitä. Ennen julkiseksi tulemisen ajankohtaa pöytäkirjasta ja asiakirjasta, joka ei ole vielä julkinen, saa antaa tiedon, jos on ilmeistä, ettei tiedon antamisella aiheuteta haittaa valiokunnan päätöksenteolle (PNE 1/1999 vp, s. 25/I). 

      Eduskunnan puhemiesneuvosto on todennut, että hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ole edellytyksiä käsitellä maakunta- ja soteuudistusta (PmNP 17/2018 vp). 

      Perustuslakivaliokunta päätti julkistaa valiokunnan hallituksen esityksestä HE 14/2018 vp saamansa asiantuntijalausunnot.

      Poista
  20. Nyt tulee sellainen vaikutelma, että Kemppinen kirjoittaa rehellisemmin kuin aikoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ei pidä sitten ymmärtää niin, että olisin ollenkaan samaa mieltä Kemppisen kanssa. Rehellisyys on tärkeämpää kuin samanmielisyys. Silloin, kun kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee, eikä yrittäen manipuloida muita asettuen heidän yläpuolelleen, voimme oikeasti keskustella asioista ja osoittaa missä jonkun ajattelu menee vikaan. Se on eräs avain sille sivistyneelle yhteiskunnalle, jossa suunta on joku muu kuin populismi.

      Poista
    2. M, samassa lausessa näytät jo kykysi ajatella loogisesti (rehellistä se voi kyllä olla): "Silloin, kun kirjoittaa rehellisesti mitä ajattelee, eikä yrittäen manipuloida muita asettuen heidän yläpuolelleen, voimme oikeasti keskustella asioista ja osoittaa missä jonkun ajattelu menee vikaan." Koetapa miettiä ihan itse, mikä tuossa menee vikaan.

      Rehellisen ajattelun ja siitä "rehellisesti" kirjoittamisen välillä on se ensimmäinen kuilu joka pitäisi ylittää.

      Ajattelu voi olla rehellistä, mutta vain aivojen funktiona eikä se riitä kertomaan kuinka pitkä matka on vielä väittelytilaisuuteen, jossa ajattelun aiheen ja asian rehellisyys (se, mitä pyritään sanomaan) punnitaan. Onko siitä vaikka opinkappaleeksi tai yleiseksi ohjenuoraksi; onko ko. ajattelijasta muiden oikeaan opastajaksi.

      Tämän kuvion suorittaminen tuottaa useimmille vaikeuksia eikä nimimerkki M ole siinä poikkeus.

      En uskaltaisi tarjoamillasi eväillä ottaa neuvoistasi vaarin enkä edes tietä kysyä varmistamatta sitä joltakin toiselta.

      Poista
  21. Ylijohtaja Kirsi Varhila äsken maakuntasoten alasajosta Ylessä:

    "Alasajovaihe kestää syyskuun loppuun. Viimeistään silloin loppuvat myös soteen liittyneet työtehtävät.

    Osalla valmistelijoista oma vanha työ jatkuu, osaa valmistelusta saatetaan jatkaa vapaaehtoisesti. Samalla kymmeniltä määräaikaisissa työsuhteissa olleilta ihmisiltä lähtevät työt alta. Kaikkiaan kunnissa valmistelutöissä oli noin 750 ihmistä ja valtakunnallisesti yhteensä noin tuhat."

    No, ilmankos Sipilä kehuikin työllisyyssaavutuksiaan...

    VastaaPoista
  22. Kemppinen kirjoittaa, ettei usko poliittisia ja taloudellisia asioita voivan ratkaista lainsäädännöllä. Olen samaa mieltä. Thomas Sowell on sanonut mielestäni hienosti: Ratkaisuja ei ole olemassa, on vain vaihtokauppoja (There are no solutions, only trade-offs). Se, mitä tavallisesti kutsutaan ratkaisuksi, on vain vaihtokauppa kahden todellisuuden välillä. Korvaamme siis vallitsevan olotilan toisella, joka puolestaan synnytää omat ongelmansa.

    VastaaPoista