Sivun näyttöjä yhteensä

20. marraskuuta 2018

Digi




Kerran kaverini, tietotekniikan professori, ja minut ohjattiin kustannusliikkeestä kadulle. Meille oli kerrottu, että nyt sitä siirrytään digiaikaan, vaikka siihen kuluisi useita viikkojakin. Me olimme kysyneet, että kukahan kehittää ja miten digimedian. Tunsimme lähinnä Wolframin Mathematican ja tiesimme sen ohjelmoinnista. Urakka oli ollut sankarillisen vaikea. Vuosi saattoi olla 2004. 

Nyt saa vähän väliä sen käsityksen, etteivät esimerkiksi digitaalisesta oppimisesta puhuvat ole kaikin ajoin selvillä, mistä he puhuvat.

Verkossa on tapahtunut valtavia muutoksia. Wikipedia on maailman suurimpia verkkopaikkoja. Amerikkalaisen Alexan ilmoituksen mukaan se on maailman viidenneksi suurin. Edellä on Googlea (Google, YouTube), Facebook ja kiinalainen Baidu.

Muutama vuosi sitten kouluissa ja yliopistoissa jopa kiellettiin käyttämästä Wikipediaa. Sen epäluotettavuudesta ja epätasaisuudesta vitsailtiin jatkuvasti.

Ellen erehdy, vitsit ovat vähentyneet.

Olen siis sekä toimittanut että kirjoittanut vanhanaikaisia tietosanakirjoja ja omistanut vuosikymmeniä Britannican 80-luvun version. Kun nyt tulee tarve katsoa, mitä matematiikassa tarkoittaa esimerkiksi ”tensori” tai tensorilaskenta, katson Wikipediasta. Arvioikoon joku, joka ymmärtää, mutta itse luulen, että ainakin lukiotason matematiikka ja samoin fysiikka on asiantuntevasti ja napakasti esillä.

Itse osaan arvioida, että keskeisillä juridiikan alueella jokin porukka, ehkä erilaisia professoreita ja heidän assistenttejaan, on tehnyt kohdin erittäin hyvää työtä. Lukemalla artikkelin ”copyright” saa kohtuullisen yleiskäsityksen asiasta. Suomenkielisen artikkelin ”tekijänoikeus” kirjoitin kauan sitten itse. Teksti ei näytä olevan ajan tasalla.

Minulla olisi huomautus digi-keskusteluun. Viittasin omiin kokemuksiini, koska olen ollut 70 vuotta läheisesti tekemisissä kirjojen kanssa (äiti pani minut kirjahyllyyn istumaan, jos tilanne vaati) ja seurannut vierestä sähköistä viestintää sen olemassaolon ajan, joskus hevosen suuhun kurkistellen.

Kirjojen myynti taantuu. Onko näyttöruudusta vaativampaan lukemiseen, se on edelleen epätietoista.

Entä jos kysymys ei olekaan laitteista. Lieneekö harha, että puhuminen on mennyt muodista. Tapaan jokseenkin harvoin kohdalleen sanojia ja hyvin harvoin kertojia. Sellaisia istui ennen laumoittain tienvarsissa ja rappusilla.

Jos ongelma onkin kognitio eikä tekniikka? Ihminenhän ei todellisuudessa näe paljon mitään, kuulo on huono ja muutkin aistit niin ja näin. Kädet vapaaksi jättävän pystyasennon lisäksi ihmisen erottaa useimmista eläimistä puhe ja etenkin projektiot tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Hienot sanat tarkoittavat puhuttua tietoa siitä, mistä saattaisi saada safkaa ja minkä mäen takana on ilkeitä villi-ihmisiä.

Puhumme formalismista (lukeminen, kirjoittaminen), kun pitäisi puhua viestien eli sisältöjen käsittämisestä. Odotan, että asiaan tartuttaisiin. Romaaneja ja äänikirjoja ensin muistisairaille. Lapsille muuten tarjontaa onkin.

31 kommenttia:

  1. Väestömatematiikka on ollut viime päivinä kovin esillä. Syntyvyydessä on ylletty nälkävuosien tasalle ja suuntaus näyttää kestävältä.
    Ei ole monta vuotta siitä, kun synnytyslaitosten verkostoa supistettiin säästöjen saamiseksi. Säästöjä on nyt saatu ja sitä taivastellaan. Eihän tässä näin pitänyt käydä.
    Auttaisiko synnytyslaitosten lisäys ensi hätään?

    Timpraamassa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt oikein usko, että kukaan lastentekohommiin alkaessaan miettii synnytyslaitoksen sijaintia :-D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Oikeushenkilöneutraali avioliitto: Joen kanssa avioituu muunsukupuoliseksi pumpattavaksi seksinukeksi itsensä identifioiva entinen heteromies, nykyinen transsvetisisti. Häät pidetään luterilaisessa nykykirkossa.

      Poista
  3. Olen havainnut että jutteluni on vähentynyt tuntemattomien kanssa ja se johtunee siitä että yhteiset kokemukset muusta kuin säästä ja Donald Trumpista puuttuvat. Lisäksi vanhat tutut ovat vähentyneet. Juttelu vaatii yhteisiä kokemuksia ja aiheita jotka molemmat tuntevat. Jos alan esitelmöidä jostakin jota joku bloggeri on kirjoittanut seuraa yleensä sekunnin hiljaisuus ja siirrytään puhumaan säästä.

    Puhe on symboleiden käyttämistä ja niiden käytön jatkuvaa harjoittelua. Se ei ole aina opetuksien antamista ja omien kokemusten välittämistä. Sellaisessa auttanee minulle vaikea itsekritiikki ja huumori.

    Mielenkiintoisin ilmiö on nuorisoni puheluiden välttely. He tekevät tekstareita ja tekstillä replikointia. Ymmärtääksen he kuitenkin omissa piireissään puhua lätkyttävät melko kiitettävästi. Ja lapsenlapsi laulaa kaupungilla käytettäessä.

    Aika harmaita päivä on muuten pidellyt.

    VastaaPoista
  4. Englanninkielinen Wikipedia on, tietenkin, maailmanhistorian paras tietosanakirja. Ymmärrettävistä kriittiseen massaan liittyvistä syistä suomenkielinen on huono suomenkieliseksikin.

    1920-luvun Britannicasta löytyy Albert Einsteinin kirjoittama artikkeli suhteellisuudesta, George Bernard Shaw'n kirjoittama artikkeli sosialismista ja Sigmund Freudin kirjoittama artikkeli psykologiasta.

    Niiden lukeminen on virvoittavaa kuin puun halaus tai kissan silitys. Jokainen kuitenkin ymmärtänee, että fysiikasta, politiikasta ja yhteiskuntatieteistä ei 1920-luvun artikkeleita lukemalla opi enempää kuin 1500–1600 -lukujen klassikoita lukemalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harrastajapolyglottina luen Wikipediaa ja lehtiartikkeleita sillä kielellä, jonka kielialueella oletan löytyvän paras asiantuntemus kyseisestä aiheesta. Ei voi yksiselitteisesti sanoa englanninkielisen Wikipedian olevan yksiselitteisesti paras. Valitettavasti en osaa venäjää, mutta tiedän, että venäjänkielisessä Wikipediassa artikkeleiden taso on korkea ja valikoima laaja.

      Kielten opiskeluun liittyvänä kommenttina sanon usein nuorisolle, että englanninkielen osaaminen ei ole vielä markkinoilla tarvittavaa kielitaitoa, sitä osaavat jollain tavalla kaikki, sitä on osattava hyvin. Maailmalla menestymiseen tarvitaan lisäksi pari kolme muutakin kieltä hallintaan. Hyvin monille kiinankielen opiskelu olisi elämää varten erittäin perusteltua.

      P.T.

      P.T.

      Poista
  5. Wikipedian lukemisessa kielitaidosta on paljon hyötyä. Suomenkielinen Wikipedia on kielialueemme kokoon nähden erinomainen ja useimmiten selvästi ruotsinkielistä parempi. Kun puhutaan luonnontieteistä ja matematiikasta, englanninkielinen Wikipedia on loistava. Sen sijaan esimerkiksi rakennus- ja kulttuurihistorian alalla kannattaa lukea saksankielistä. Muun muassa eurooppalaisten kirjailijoiden elämäkerrat ovat saksankielisen Wikipedian puolella tarkempia. Ja yksittäisten nippelitietojen tarkastamiseen voi joskus hyödyntää ranskan- ja venäjänkielisiä wikipedioita, vaikka ei kieliä puhukaan. Kyllä niistä sanakirjan ja tuttujen lainasanojen avulla löytää jonkin vuosiluvun tai vastaavan, jos on tarvis.

    VastaaPoista
  6. Suomalaislapset ei voi mennä esimerkiksi kirjastoon lukemaan hyviä kirjoja kun siellä on vaan monikulttuurisuuspropagandaa ja rättipäitä suvakkien hyysäyspalveltavana. Euroopan pelastanutta Hitleriä mollataan amerikanjuutalaisten "kirjailijoiden" vihateoksilla ja liberaaleja seksuaalisia perversioita ylistetään kuin juutalaisten Weimarin tasavallassa konsanaan.
    88/14 from Finland!
    Heil Hitler!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottaisin että blogisti poistaisi tämän kommentin. En usko sitä huumoriksi.

      Poista
    2. TV1:stä tulee parhaillaan hyvä sarja, joka sijoittuu Weimarin tasavallan Berliiniin = Babylon-Berlin. Loistavasti tehty, dramaattinen, jopa syömmestä ottava, kuvaus siitä, kuinka heikko demokratia ajautuu (ja/tai ajetaan) natsidiktatuuriin. . .

      Poista
    3. En myöskään usko, että poistettavaksi vaadittu kommentti on tarkoitettu huumoriksi. Mutta on se niin absurdi, että vähän alkoi hymyilyttää.

      Poista
    4. Miksi poistaa? Onhan hyvä saada käsitys siitäkin, millaisia vajakkeja ympärillämme hyörii.

      Poista
  7. Vilkaisin wikipediasta hakusanaa "derivaatta". Kyllä se oli varsin selkeästi siellä esitetty. Jotain pientä siinä kyllä hiukan ihmettelin, mutta pääosin esitys vaikutti mallikelpoiselta. Varmaankin lukiotason matematiikka on sieltä tosiaan hyvin luettavissa.

    Mitä taas tulee vaikka tensoriin, niin wikipediasta siitä saattaa olla vaikea saada selvää jos ei ole alaan mitenkään vihkiytynyt. Matemaattiset käsitteet ovat usein niin monen erilaisen aiemman käsitteellisen kerrostuman takana että niitä on tuskin mahdollista ainakaan täsmälliseti selvittää muun alan koulutetullekaan ihmiselle.

    Mielenkiintoista olisi tietää onko esimerkksi tensoria koskevasta artikkelista wikipediassa ihan oikeasti ollut juurikaan hyötyä kenellekään, vai onko asiaan pitänyt aina tutustua kuitenkin alan oppikirjoista pitkän kaavan mukaan.

    VastaaPoista
  8. Oikeasti Wolframissa ja etenkin Wikipediassa on runsaasti reikiä matematiikan ja fysiikan sivuilla. Minusta ne ovat edelleen kuin hatara lahnaverkko heilumassa tuulessa. Kestää kauan ennenkuin kattavuus on tyydyttävä. Löytäähän sieltä joitakin yleisiä ja suhteellisen rajattuja aiheita mutta jos haluaa syventyä kysymykseen joutuukin äkkiä sivulle jossa ilmoitetaan sen olevan tynkä. Samalla pyydetään lukijaa ryhtymään toimiin sivuston kehittämiseksi. Tällä konstilla kestää vielä kauan..

    VastaaPoista
  9. Viime päivien keskustelu olisi ollut paljon laadukkaampaa, jos psykologit käyttäisivät Arxivia tai muuta vastaavaa palvelua käsikirjoitustensa julkaisuun vertaisarviointia odotellessa.

    VastaaPoista
  10. Kerran Mikko Kuustonen näytti telkkarissa valokuvan jossa hänen tyttärensä Iina ja Minka oli pantu istumaan kirjahyllyyn. He olivat siinä kuin kirjanpainoja, saman hyllyn kummassakin päässä, ja katsoivat totisina valokuvaajaa, noin 1- ja 2vuotiaina.

    En ole IKINÄ nähnyt niin HELLYTTÄVÄÄ kuvaa! (voi hitsi)

    VastaaPoista
  11. Jos laitan Facebook-sivulleni linkin, joka tuo esimerkiksi tähän blogikirjoitukseen, kuinka monta lausetta saan lainata kirjoituksestasi. Anna Amnell

    VastaaPoista
  12. Ensyklopedistit varmaan tykkäävät täsmällisistä lähdeviitteistä, joten puhuin aiemmin siis Encyclopaedia Britannican 13. laitoksesta vuodelta 1926. 32-osaisen kirjan saa nykyään paperisena kolmella sadalla, mutta mainitut artikkelit löytää vaikka tästä:

    https://www.britannica.com/topic/Albert-Einstein-on-Space-Time-1987141
    https://www.britannica.com/topic/George-Bernard-Shaw-on-socialism-1985101
    https://www.britannica.com/topic/Sigmund-Freud-on-psychoanalysis-1983319

    VastaaPoista
  13. Työntäkää tensorit perseeseenne.

    VastaaPoista
  14. Luin tänä vuonna fysiikan gradun, jossa oli parikin kertaa viitattu Wikipediaan filosofisissa kysymyksissä, mm. ontologiassa. Hyvin näytti läpi menneen. Kun kirjoitin kymmenen vuotta sitten lehteen jutun Mihail Talista, joka pakeni sairaalasta alkoholi- ja morfiinihoidosta pikashakkiturnaukseen ja päihitti Kasparovinkin, pari lukijaa lähetti nälvivän viestin, koska olin tässä asiassa käyttänyt lähteenä Wikipediaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hesarissa oli juuri juttu, jossa kerrottiin uskontotieteilijän (joka oli vieläpä pappi) kopioineen tietokirjaan yhden luvun aika suoraan suomalaisesta wikipediasta.

      Jutussa ei edes viitattu, että wiki oli jotenkin epäluotettava ja tiedot vääriä, vaan pointti oli vain ja ainoastaan siinä kopioimisessa.

      Pappi myönsi, mutta puolustautui näin sanoen: ”...otin Wikipediasta tekstiä siihen pohjaksi, raakatekstiksi. Tarkoitus oli, että muokkaan siitä omannäköisen tekstini, mutta...”

      Tässä on oiva opetus. Näin pitää toimia kun lainaa muiden tekstiä. (En sano tätä tuomitakseni, ettei minuakin tuomittaisi.)

      Poista

  15. Rakennemuutoksen agentteina katukuvassa ärisevät kaivurit ja maansiirtokuormurit. Ne puhuvat viroa, ja liettuaa. Mutta eivät venättää. Pakotelista, Mäntyniemestä ihan omalla suvereniteetillamme terästetty pitää venäläiset ulkotyöläiset poissa kuvasta. Vai nousisikohan kämmen jo Rajajoosepin itäpuomilla ? Siellä puomien välissähän innovatiinen juridiikka näytti kyntensä. Länsi-oikeusvaltioon pääsi laskettemalla Mossella, kelkalla, fillarin rämällä ja miten vaan. Semmonen porsaanreikä. E 18 tehtiin rekkareijäksi josta mahtui tuliterää Mersua ja Bemaria. Tattista vaan Uudestakaupungista, vaikka koneistetaan, robotoidaan, kerta kerralta Finnveran piikkiin. Ei sitten pikkufirmoille pankeista mitään saakaan, kun ei vakavaisuudessa tilaa ja Nordeakin tunki tänne pelättäväksemme. Läksi Ruotsista demarista valtiojärjestystä pakoon ja asettui ayVarma turvaverkkoon jos ei heti trapetsioimaan lisää, niin ainakin kannattelemaan entisiä taikakalujaan. Ne ovat sen taseessa "varallisuutena" -räjähdysainevarasto sellaiseksi tulkittuna PwC tai naamioituna rahoitusteoriaksi -kauppishupsista.

    Muustahan piti kertomani. Rakennemuutoskirjasta jollaisen eläväistä julkkarikeikkaa osuin seuraamaan Jaarlin Pukevasta rakennemuutettussa Kaisassa. Kivanahdas kuppilanurka. Selkeitä miehiä ja älykkäitä jo näköa myöten. Puhetta johti filosofi ja koripalloilija vielä ulkonäöltäänkin tämä
    Risto Alapuro.

    Eivät ne minulle riittäneet. Kelpasivat kyllä. Mutta mutta. Ketkä panivat tuulemaan, keihin puuska tarttui, nousi hirmumyrskyksi välillä. Ja tyyntyi hetkeksi täksi hyvinvointivaltioksi jonka kimpuun porakoneet nyt iskevät. Kirjaimellisesti. Kiinaan jo myytiin ehrnroothilaisperäinen hammaslääkäriketju. Mutta ihan lääkäri lakimies tekniikantohtori meriitti.dna@.swe.fi ulkopuolla Hersikassa yksi perhe kombinoi palaset ja tekee hammaslääkärituoleja hightech tasolla. Sopii arvata siitä puhutun kiinaksi Fiskarsin hirvimailla. Osta sitä jos mistä saisi. Taitavat olla blokkimyynneissä. Rakennemuutosta sekin, ihkatuore post2008.
    jatk.

    VastaaPoista
  16. Jatk.
    Ja muuttumattomuutta. Keitä olivatkaan 1862 merkitsijöinä kun SYP sai luvan uskotella omia seteleitään kruunun velkakirjaseteiden veroisiksi ja alkaa tuhota porvarikaupunkien seuraelämää. Lakkasivat soitto- ja näytelmäpiirit, suutarifilosofit alkoivat itsensä syömisen panemalla raamatuntulkinnat ja teosofiat sivuun ja ottamalla Kautskyn ja Marxin käsille.
    Emil Aaltonen perusti osakeyhtiön.

    Siitä alkoi rakennerapautuma. Kun se oli valtojen keisarien lisensioimaa, tuli hyvääkin. Ja kun Kautsky voitti ellei muuten niin asetumalla 1919 Pankkivaltuusmieheksi ja pitämällä rahatukoista kiinni ja komentamalla niiden tehtaiden järjestyksestä ja panemalla osuuskaupat jakelemaan tavaroista osansa niiden tekijöillekin. Että ikiaikainen rakenne.

    Mitä sitten tuli. Valmista. Peukalonpyöritystä teollisuuspankissa KOP ja PYP. Sitten koitti vapaus, ensin harmaana rahana, sitten raaka-aineeksi käsitettynä OECD. Sitten pantiin hallitusneuvostot valtionfirmoista pois ja MBAaat tilalle. Pankkivaltuusmiehet ymmärsivät hirttää itsensä engelskaan Ahti Hirvosen lukiessa managerikirjoja ja shareholder kvasilogiikan syrjäyttäessä seurakuntavoiman, logiikkaerheestä joutuisi vastuuseen osakeenomistajakouksessa, rating putoaisi KPMG ja koko isänmaalta Poor´s.

    Ja lisää kiihkoa. Vakavaraisuuslaskenta muutettiin siitä miksi Aleksanteri II oli sen asettanut ehtona perustajajulinien ja mannerheimien velkavastuusta vapautukselle limeted liability pankkiensa toteuttaessa esivallan eli myöhempinä mutta yhä pyhinä aikoina, kansanval- eikun pankkivaltuuskunnan sanelemia tuotantokohteita.

    Uudeksi toimialaksi on otettu hillittömän interbank + varjopankkievoluution avulla ostaa kaikki entinen sairaaloita ja yliopistoja myöten uudelle feodaaliluokalle, rahalakien kirjoittajavallalle, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen hakiessa neuvottomuudellen perusteet alan businestoimistoista. Parhaita omanasiansa tuntijoita. Hedgefund kuoressa hyvässä oikeustieteellisessä salaseurassa pannaan toimeksi. Ja pölyt meikän silmille.

    Kivaa oli silti kirjureiden möötissä. Vääristelin tähän pöytäkirjaan asioidenkulkua. Meni sekaisin vanhojen lentojen kanssa. Mutta syytä Toozea vaikka. Senhän juuri luin. Sitä on akateemisessakin mutta ymmärtämien kysyy vahingoniloista mieltä ja opitun unohtamista.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tällä vakiokommentaattorilla taas synapsit solmussa... Niin pukkaa tajunnanvirtaa. Mistä tahansa alkuajatuksensa ottaakaan, pika pikaa talouselämän rappioon ja salaseuroihin päätyy.

      Poista
    2. Pitänee lukea se Tooze, kun Prospect Magazine lähetti sen ystävällisesti ihan ilmaiseksi. Tuohon sisältyi toinenkin lukusuositus, vaikka diginä.

      Poista
  17. En osaa japania, mutta kun kopioin japaninkielisen Wikipedia-artikkelin internet-kääntäjään, asiasta saa selvää.

    VastaaPoista
  18. Lapsenlapsi on valmistumassa "tietojenkäsittelytieteen maisteriksi" - lienee tuolle jokin lyhempikin nimitys? Saisi käydä täällä useammin...

    Saksankielinen Wikipedia on kyllä seikkaperäinen, sitä kannattaa käyttää ainakin, jos tarvitsee tietoja kirjallisuudesta. EG

    VastaaPoista