Sivun näyttöjä yhteensä

7. elokuuta 2016

Parvi



Välttämättä katsottava: BBC Earth -sarjan ”Prisma – parvibongari”.  George McGavin on tuosta sarjasta tuttua joukkoa, akateeminen britti, jolla on meillä harvinainen taito puhua ja vielä kameralle. Lisäksi hän on reippaasti Attenboroughia nuorempi naturalisti.

Nyt meillä televisiosta tullut tunnin jakso, joka epäilemättä uusitaan harva se päivä, sisälsi joukon kuvajaksoja, jotka ovat hämmästyttävimpiä, mitä olen nähnyt.

Ennen tämän kirjoittamista mietin, yllytänkö vai en. ”Parviäly” (SI – Swarm Intelligence) on AI:n lähi-ilmiö eli oikeastaan tietotekniikkaa, mallintamista. Kun käsite tuli käyttöön, se oli hyvin lähellä aina ajankohtaista ”life” -mallia. Muutamalla hyvin yksinkertaisella säännöllä saa aikaan todella erikoisia tuloksia.

Aihe on hyvin luonteenomainen huuhaa-puolelle. Siitä on tehty erilaisia scifi-viritelmiä, joista erään luin. Se oli erinomaisen hyvä. Pahuus asui meressä, missä muuallakaan, eikä se ollut olento eikä henki eikä paholainen, vaan parvi.

Nyt puheena olevan sarjan loppujakso tuo mieleen tuon parven pahuuden. Tietty Aasiasta tuotu karppi on tehnyt selvää isosta Illinoisin joesta ja saattaa olla valmis tekemään selvää suurista järvistä. Se syö levää eikä sillä ole Yhdysvaltain vesissä luonnollisia vihollisia. Filmissä kiloisia karppeja on kirjaimellisesti ilma sakeana ja niitä pätkähtelee vasten katsojien naamaa.

Tämän jutun kuvassa on McGavin itse. Takki ja lakki on mehiläisiä, joita saattaa olla tuossa ehkä neljäkymmentä tuhatta.

Mehiläisparven on moni nähnyt Suomessakin. Uutta pesää etsiessään ne saattavat levähtää valtavana pakettina puussa. Tiedän ihmisiä, joilla on ollut taitoa ja uskallusta käydä kolistamassa tuollainen paketti säkkiin. Mehiläistarhaajan elinkeino saattaa olla kiinni siitä, etteivät elikot karkaa.

Vanhoissa vitsikirjoissa esiintyy juristiprofessorin kysymys erikoisimmasta saannosta, valtaamisesta. Vastaus on mehiläisparvi. Sen omistajaksi ei tule se, jonka mailta parvi tavataan, vaan se, joka juoksee sen kiinni ja ottaa haltuunsa. Tosin epäilen, ettei tuo rakennuskaaren säännös ole enää voimassa. Sekin rakennuskaaren luku on nimittäin äskettäin kumottu, jossa määrättiin, miten sikoja saa terhometsään laskea.

Luonto-ohjelmassa selitetään mehiläisen viestintäjärjestelmä ja näytetään kuvat. Uutta pesää etsimään lähetetään tiedustelijoita. Nämä ”kertovat” parvelle löydöstään. Ne tanssivat ja tanssin liike ja voimallisuus ovat arvio etäisyydestä ja pesäpaikan sopivuudesta.

Mehiläisten käyttäytyminen on kiehtonut ihmisiä kauan. Tanssimalla välittyvää kieltä alettiin ymmärtää kauan sitten. Muistelen että Otavan suurisuuntainen erehdys, sarja ”Jokamiehen korkeakoulu” 60-luvun alussa. Niin, Frisch Karl von, ”Mehiläisten elämästä”.

Sarja vaikuttaa Heikki Reenpään ajatukselta: huoman hieno ja ainakin taloudellisesti täysin järjetön. Kirjoittajina Freud, Eysenck, Eino Kaila, Armas Salonen, Jussi Aro, George Moore, Gordon Childe ja (minuun suunnattomasti vaikuttanut) Sessue Hayakawa, Ajattelun ja toiminnan kieli.

Tuo Otavan tiedesarja on selvästi numeroa tai kahta kovempaa tasoa kuin WSOY:n sinänsä ansiokkaat mutta kohtalokkaasti kansantajuistavat kirjasarjat, joista oma suosikkini oli ”Uusin tieto luonnosta ja ihmisestä I-III” (1952-1954).

Tätä blogia käy lukemassa alaikäisiä turisteja. Aikaihmiset tietävät jo kokemuksesta, että rakastan ja ihailen vanhentuneita tiede- ja tietokirjoja, joiden tutkimustulokset ovat vanhentuneita ja vajaita. Mielestäni tiedollisen aineksen paikkansapitävyys ei merkitse tieteessä sen enempää kuin taiteessakaan, muille kuin alan ihmisille. Edellä mainittu Eino Kaila on esimerkki tästä. Arvioni mukaan hänen tuotantonsa suurin osa, kuten ”Persoonallisuus”, on alun perinkin humpuukia – mutta miten innostavaa ja ajatuksia herättävää! Syvähenkinen elämä…! Muistelen että Ilkka Niiniluoto olisi sanonut saaneensa ihan sievälle uralleen innoitusta Kailasta siinä kuin von Wrightistäkin. Sak samma.

Hulluuden huippu: harrastan edelleen pandektioikeutta, joka on eri asia kuin muutaman kollegani ennen esiin tuoma 1700-luvun juridiikka, siis Feuerbach, Pufendorff ja muut.  Windscheidissä ja etenkin v. Savignyssä kouraisee ajatuksen kulku, vaikka tiedot ovat vääriä ja ajattelun lopputulokset kelvottomia.

Tuon välttämättä katsottavan televisio-ohjelman hurjin jakso on lepakkoluola Texasissa. Biologi killuu köyden varassa, kun ympärillä räpistelee miljoona lepakkoa. Niiden luola on maailman turvallisin paikka, lepakoille. Ulosteiden ammoniakki on niin myrkyllistä, etteivät sitä kestä petolinnut eivätkä ihmiset. Ja joukkoäly esitellään lepakkojen ja niiden poikasten sijoittumisena luolan seinille ja kattoon.

Höpökirjallisuudessa on nyt myynnissä moniakin teoksia, joiden teemana on kysymys, ovatko eläimet kuitenkin fiksumpia kuin ihmiset ja lisäksi parempia kommunikoimaan.

Nytkin kaikki huomio on kiinnitetty esiintyvään tiedemieheen. Olen samaa mieltä. Pelottavan vaikeatajuisista asioista pääsee paremmin hajulle ihmisen kautta. Siksi meillä on opettajia. Siksi ”verkkomedia”, johon nyt muka siirrytään, tulee olemaan synkkää epäonnistumista ja kiusaa sekä opettajille että oppilaille.

Jos ihmettelette tätä didaktiikkaa, kysykää Jorma Panulalta tai keneltä tahansa muusikolta. Opettajat pilaavat jatkuvasti lupaavia oppilaita ja joskus, harvemmin, löytävät keinot kehittää nuori ihminen pidemmälle kuin kukaan olisi ikinä arvannut. Eivätkä nämä opettajat ole opettamiensa alojen huippuja. He ovat opettamisen huippuja.

Pidän itseäni edelleen poliittisen propaganda uhrina ja viettelen lukijoita. Koska kannatan ”länsimaita” ja ”humanismia”, tunnen ihollani, miten sekä Yle että Helsingin Sanomat ovat onnistumassa tuottamaan itsensä näköistä aineistoa. Nyt ihastelen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajaa, jonka kasvoilta näkee kaiken, vaikkei hän ammatissaan saa sanoa, miltä Trumpin toiminta tuntuu.

Valtamedia, johon luen joskus myös itseni, perustuu parviälyyn, SI.

21 kommenttia:

  1. Kaksi viime vuosien parhaisiin kuuluvaa elokuvaa käsittelee mehiläisiä: sveitsiläisen Markus Imhoofin More Than Honey ja italialaisen Alice Rohrwacherin Le meraviglie. Molemmat ohjaajat kuuluvat mehiläistarhurisukuihin. Imhoofin lähtökohtana on globaali mehiläiskuolema; Kiinassa pölytys joudutaan tekemään käsin. Kuitenkin vastustuskykyisiä kantoja on. Imhoofin leffassa on myös otoksia Karl von Frischin elokuvasta Die Tänze der Bienen. Ilmeisesti Frischin teoria mehiläisten tanssista on yhä pätevä ja itse asiassa todistettu vasta myöhemmin.

    Eino Kailan Persoonallisuus oli Ingmar Bergmanin suosikkikirjoja. Mikael Timm kertoo suurenmoisessa Bergman-elämäkerrassaan, että Ingmar luki Persoonallisuuden uudelleen ollessaan Sophiahemmetissä silloin, kun hänellä inkuboitui käsikirjoitus omaperäisimpään elokuvaansa Persona 50 vuotta sitten. Schopenhaueria seuraten Kaila kiinnittää huomiota siihen, että eurooppalaisissa kielissä persoona tarkoittaa henkilöä, vaikka se alun perin tarkoitti näyttelijän naamiota. Pohdiskelun kohteena on aitous. Syvien psyykkisten ristiriitojen aiheena on yhteiskunnallisten roolien näytteleminen.

    Bergman antoi tuotantoyhtiönsä nimeksikin Personafilm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sonal on naamio, per sonal on naamion kautta/takaa.

      Poista
    2. Mitä kieltä sonal on? Jussi H.

      Poista
    3. Millä kielellä sonal tarkoittaa naamiota? Kuka kertoisi?

      Poista
  2. "Valtamedia, johon luen joskus myös itseni, perustuu parviälyyn, SI."

    Sopuleiden käytös perustunee myös parviälyyn? Rynnätään porukalla jyrkänteeltä alas, kun ne muutkin näyttävät niin tekevän. Pitäähän sitä olla "länsimainen" ja "humanisti" tuli sitten mitä tuli - vaikka nyt sitten länsimaisuuden ja humanismin alasajo.

    Kekkosen lempikirja kuluu olleen Don Quijiote: "Don Quijote on kaikkien maailmanparantajien prototyyppi", eduskunnan puhemies Urho Kekkonen totesi vuonna 1949. Hahmon tekivät kiehtovaksi "järjellisiä perusteita vailla oleva, epätasainen taistelu idealismin ja terveen ymmärryksen välillä"."

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/yksipainen-idealisti-don-quijote-oli-ukkn-suosikkihahmo

    No, parvia ja älyjä on tietysti monen sorttisia. Kallion kuplassa (vrt. Ylen ja Hesarin toimittajat) kukkii sen oman käsityksen mukaan kaikki äly, tämän ajan ainut ja absoluuttinen totuus sekä tieto siitä, missä suunnassa se edistys historian vääjäämättömien voimien ajamana on.

    Ja jossakin toisessa - ja ehkä huomattavasti suuremmassa ja suuremmalla kosketuspinnalla arjen todellisuuteen varustetussa parvessa saattaa taas vallita vallan toisen sorttinen "totuus". Valtamedian haaste on pakottaa se oman kuplansa todellisuus myös noille toisille parville. Siinä muuten haastetta riittää - vrt. Don Quijite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Jag målade läppstift på en gris”, säger Schwartz som tillbringat hundratals timmar i den republikanske presidentkandidatens närhet. ”Jag tror verkligen att om Trump vinner och får tillgång till kärnvapenkoderna så kan det leda till civilisationens slut." Näin kertoo Trumpin elämänkerran(The art of the deal) haamukirjoittaja ja toteaa myös, että em. Trump on sosiopaatti. Jonkinlainen parvi on muodostunut tämän sosiopaatin perään pörräämään ja voidaankin kysyä onko siinä parvessa paljonkaan älyä. Em. on kirjoittanut DN:n päätoimittaja Peter Wolodarski.

      Poista
    2. Trump on arvoitus toistaiseksi. On nähty vasta reipasta retoriikkaa, ei tekoja. Tulee mieleen jokin analogia Reaganiin ja häneen ennakkoon kohdistettuun epäluuloon. Reaganilla toki oli paikallispoliittista kokemusta jo ennen virkaansa.

      Retoriikan puolella hyvin tervettä on ollut se Trumpin asenne, että USA:n ei tule olla kauhean innokas sotimaan muiden sotia eikä päästää kaiken maailman pikkunilkkjä huutelemaan vastuuttomasti USA:n selän takaa ja sen piikkiin. Eurooppa voisi ottaa enemmän vastuuta itsestään - onhan se jo aikuinen?

      "Demokratian vienti" Irakiin ja arabikeväiden tukeminen on tuonut vain kuolemaa ja tuhoa sekä noille alueille, että nyt myös Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Yhtään mitään hyvää siitä ei ole seurannut kenellekään - Blackwater ja öljybusiness ehkä hetkellisesti pois lukien. Kannattaako tuolla tiellä edelleen jatkaa?

      Toinen terve piirre on Trumpin avoin suhtautuminen esim. Venäjään. Ei olla lähtökohtaisesti kaatamassa ja haltuunottamassa Venäjää, mutta "täältä pesee, jos on tarvis".

      Clintonin ongelma on, että hän edelleenkin 1980-luvun brežneviläisen ajan vanki. Hänelle "Neuvostoliiton" tuhoamien ja maailman poliisina toimiminen USA:n edun mukaan on edelleen häntä tukevan sotateollisen kompleksisin ja vanhan vallan antama pyhä missio.

      Sotavoimat tällaisen henkilön käsissä pelottaa varsinkin, kun hänellä olisi erityisen tarve osoittaa olevansa kova mies.

      Tiedä sitten - valintaa ruton ja koleran välillä.

      Poista
  3. Jokin aika sitten tuli telkkarista kolmiosainen sarja eläinten älykkyydestä. En ole koskaan nähnyt mitään niin ällistyttävää kuin tämä simpanssi, joka pystyi laittamaan numeroita suuruusjärjestykseen, ja oikeille paikoilleen, vaikka niitä väläytettiin sille vain sekunnin murto-osan ajaksi. Kukaan ihminen ei pysty vastaavaan. Ei ikinä. Siinä onkin tieteelle selvittelemistä, miten tämä voi olla mahdollista. Miettikääpä tätä, te jotka kuvittelette, että ihmiset ovat mukamas älykkäämpiä kuin eläimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäkin kokeessa ihminen pani simpanssin tekemään temppuja, palkitsi sen parilla pähkinällä ja lukitsi häkin oven, eikä päinvastoin. Mietipä sitä.

      Poista
  4. En tiedä mikä kannattamistani tieteellisistä totuuksista on charmantisti ja vanhentuneesti väärä, ja mikä vain lapsellisen parviälyn tuottama typerä yleistys ja ennakkoluulo. Ihailen ja ymmärrän edelleen Eukleideen geometriaa, vaikka tiedän, ettei se kuvaa todellisuutta jäännöksettömän totuudenmukaisesti, koska sellainen kuvaus on ylipäätään mahdotonta.

    Po. ohjelmassa ärsyttävintä on sen juontaja, joka killuu keskellä lepakkoluolaa esittelemässä omaa hämmennystään ja uskallustaan. Emme saa tietää mitä parviäly yleensä on. Sen selittäminen vaatisi kai niin korkeaa matematiikkaa, jota armoitettujen asiantuntijoiden lisäksi kukaan muu ei voi hallita. Se näyttäytyy tosin vain eräänä virtauksena, mutta eihän sitä sovi niin yksinkertaisesti ymmärtää.

    Meille ei myöskään selitetä mielenkiintoisinta asiaa tuollaisessa luolassa, nimittäin sitä, kuinka lepakot pysyvät kiinni katossa. Onko parviäly tehnyt sinne jonkinlaisen ritilän johon ripustautua?

    Tämä on vain tällaista kateellista permantopuhetta tietämyksen teatterissa, sillä parvelle emme köyhinä ja tyhminä laumaeläiminä ikinä pääse.

    VastaaPoista
  5. Ukko kun lähtisi Tunturi -mopedilla ajelemaan nyt, kyllä kirkonkyläläiset ihmettelisivät!

    VastaaPoista
  6. Metadata Clintonin lepakkoluolan ympäriltä viestii myrkyllisestä ilmasta. Odotan innolla, että HRC valitaan puolustamaan läntisiä arvoja. https://m.reddit.com/r/conspiracy/comments/4mes7q/here_is_a_list_of_all_the_clinton_associates_that/

    VastaaPoista
  7. "Koska kannatan ”länsimaita” ja ”humanismia”, tunnen ihollani, miten sekä Yle että Helsingin Sanomat ovat onnistumassa tuottamaan itsensä näköistä aineistoa."

    Ellei ko. medioitten vaikutus olisi niin musertava kuin on, saattaisi olla, ettei ko. medioitten ajama ilmatonmuutos-maailmanlopunmeininki olisi niin suuri tekijä, eikä rahaa työnnettäisi pääomasijoittajille samallaisella kahmalolla kuin nyt. Saattaisi myös olla niin, että tiedettä harjoitettaisiin enemmän vanhaan mallin, eikä niinkuin nykyään "ilmastotieteessä", enemmistöpäätöksillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastonmuutos on totta (kuten esimerkiksi itse pidän aivan selvänä) tai ei ole totta täysin riippumatta siitä, mitä Hesari tai Yle siitä esittää (ei muuten kovin paljon) tai joku poliitikko puhuu tai on puhumatta. Enkä muuten ollenkaan ymmärrä, mitä tuo kummallinen tieteen harjoittaminen "vanhaan malliin" voisi olla. Öljyteollisuuden rahoittamaako? Eri asia on EU:n päästökauppasysteemi. Siitähän "haluttiin" selvien normien vieroksunnan vuoksi "markkinaehtoinen", ja tuloksena onkin ollut uusi johdannaismarkkinoita elättävä rahakas rahoitusmarkkinainstrumentti, jolla on hyvin vähän tekemistä kasvihuonepäästöjen kanssa.

      Poista
    2. Ilmastonmuutos on aika suurella todennäköisyydellä tosiasia. Mutta sen sijaan muutoksen eteneminen ja merkitykset ja vaikutukset eri tahoille ovat etupäässä päätelmiä ja oletuksia (joiden perustana oleva tieteellinen totuus vaihtelee), tulkintoja (joihin syyllistyvät puoltajat ja vastustajat) sekä arvailuja.

      Jokin aika sitten esitettiin faktana, että ihan pian merenpinta nousee 7 metriä ja Suomessa vallitsee Keski-Euroopan ilmasto. Eniten pelkään pöljien poliitikkojemme intoa rynniä edistyksen eturintamaan ja ampua tohkeissaan kerran toisensa jälkeen Suomi-neitoa jalkaan (mm. rikkidirektiivi).

      Koska tieteellinen tosiasia näyttää olevan se, että juuri Suomi kärsii ilmastonmuutoksesta vähiten, meille riittäisi terveen kansallisen itsekkyyden (jota harjoittaa jokainen iso valtio) nimissä kulkea kehityksen keskitietä. Ei vouhkata, vaan tehdä sama kuin muutkin.

      Tällaista malttia toivoisin päättäjiltämme.

      Poista
  8. Jos "länsimaisuudelle" määriteltäisiin pätevä kriteerit, tuskin yksikään maa niitä pystyisi täyttämään. Länsimaita ei oikeasti ole olemassakaan, eikä länsimaisuus meinaa mitään.

    VastaaPoista
  9. Tämä ei liity mitenkään mihinkään. Mutta taitaa sittenkin liittyä.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001231823.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvan negatiivi mennyt väärin päin? Itään se Suomi-neito tuolloin tähysi. Niin kuin nytkin. Yhdessä Saksan kanssa.

      Ukraina vain on ollut monille itään ja sen resursseihin kiinni pyrkiville paha paikka.

      Poista
  10. Ko. medioilla on "ajamalleen meiningille" sentään tiedemiesten valtaosan tuki. Nimettömän kirjoittajan näkemystä puolestaan puoltanee voimakas usko.

    VastaaPoista
  11. Laksi siitä, kuinka sikoja ptiää terhometsään päästämän" kumottu? Turhaa. Minusta oli viehättävä, että meillä oli edellen voimassa ympärisänsuojelusäännöös vuodelta 1734, vaikka sillä käytännön merkitystä ei ole ollut aikoihin.

    MafH

    VastaaPoista
  12. Vuoden 1734 rakennuskaari on Finlexin ajantasaisen lainsäädännön mukaan edelleen voimassa mm. sikojen terhometsään laskemisen osalta. Säädöskokoelmaa on seurattu 27.7.2016 asti (612/2016) eikä myöhemmissäkään päätöksissä ole rakenuskaarta koskevia merkintöjä. Voimassa on siis edelleen myös paimenien sukupuolta koskeva määräys sekä vaatimus humalasalkojen vähimmäismäärästä.

    VastaaPoista