Sivun näyttöjä yhteensä

2. elokuuta 2016

Lommahduksia






Otsikko saattaa olla peräisin kirjasta, jonka toimitin. Vuosi oli ehkä hyvinkin 1964 ja teoksen nimi ”Levysepän levytysoppi”. Asia ei liity äänitteisiin, vaikka puhe on levytyksestä. Tuota kirjaa en kaipaa, mutta käytössä on kulunut ”Kimmo- ja lujuusoppi”. Jommassakummassa käsitellään myös nurjahdus, joka onki ainakin teräsrakenteissa vakava tapaus.

Photoshopin kanssa näprääminen ajaa saman asian kuin kynsien pureskeleminen. Sattui silmään Beevorin Ardennien vastahyökkäystä koskevasta kirjasta, joka taitaa olla hänen sotakirjasarjansa paras, että amerikkalaiset antoivat taistelukentän takana pahasti haavoittuneelle ensin savukkeen ja sitten vasta heroiinia, morfiinia, sulfaa tai muuta vastaavaa. Suomessa sotasairaaloissa jaettiin tupakkarasioita.

Moni asia on tarpeen huomion johtamiseksi muualla ahdistavista asioista.

Osaan antaa lukijoille kaksi hyvää neuvoa. Älkää suotta hankkiko Adobe Phtoshopia. Se on oikeastaan ammattilaisen ohjelmisto, ja melkein aina tulee toimeen paljon vähemmällä. Elements lienee suosittu.

Itsestään Fotarista sanon kymmenen vuoden kokemuksella, että kohtuullisen huolellisesti otetun valokuvan käsittelyksi riittää autotune ja auto contrast eli ctrl-shift L ja ctrl-shift-alt L. Valotuksen hienosäätöön curves on sopiva.

Mutta osa keskeisistä menetelmistä on pysynyt minulle kaikki nämä vuodet sen verran hämärinä, etten juurikaan käytä niitä. Levels ja channels ovat näitä.

Opettelin kun skannasin isäni vanhoja ja hyvin vanhoja dioja. Hyvänkään skannerin softat eivät riitä. Käsityötä jää.

Mustavalkoisten albumikuvien siistiminen sitä vastoin on aika helppoa ja palkitsevaa. Ensi silmäyksellä kelvottomalta näyttävästä kuvasta voi saada esiin vallan ihmeitä.

Nyt on vuorossa Lightroom. Onneksi opaskirjat ovat Kindle-muotoisina järjellisen hintaisia. Seikkaperäisen ja etenkin järjestelmällisesti etenevän kirjan opiskeleminen on vaivatonta, kun voi mennä välillä itse ohjelmaan ja kokeilla.

Toiset ovat varmaan viisaampia. Minulla on taito unohtaa kerran oppimiani asioita. Nämä mutkikkaammat ohjelmat käyvät esimerkistä. Toinen taito on kyky olla ymmärtämättä itsestään selviä tosiasioita. Miten Lightroom pannaan tällinkiin, kun valokuville on osoitettu polku. Ctrl A ja sitten Ctrl U.

Opaskirjoissakin on eri asteista huijausta. Tällä kertaa olen tyytynyt ”unohdettuun käsikirjaan”. Joka kymmenes sana on ”ihana” ja joka viidestoista on ”mahtava”. Välissä on sitten asiaakin.

Muutoin valokuvailupuolella hallitseva Scott Kelby on edelleen hyvä. Nyt löysin suoraan verkosta tiedon että kamera A:n ja kamera B:n (sama valmistaja) kuvien laadun eroja ei voi erottaa kunnolla laboratoriossakaan ja sielläkin vasta suurentaessa kuvan kaksi- tai kolmemetriseksi.

Juuri tällaisia tietoja valmistajat ja kauppiaat ujostelevat: tämä vehje on hyvä, mutta et tarvitse sitä. Sinulle välttää tuo tuhat euroa halvempi.

Niin hullu en ole, että puhuisin tässä täysammattilaisten rungoista. En tarvitse laitetta, joka on laskettu kestämään monta vuotta kymmenen tuhatta laukausta päivässä.

Kirjoitukseni ja puheeni pyörivät tänään valokuvissa siksi että lasken ja mietin mullan hintaa kuutiometriltä, kuljetuskustannuksia, kaatopaikkamaksuja ynnä muuta.

Ajattelen edelleen, että voisimme kirjoittaa kirjan ”Miten teetimme putkiremontin ja selvisimme hengissä”. Tässä vaiheessa kysymyksessä on arvaus. Ja huomenna liimataan, ylihuomenna hiotaan ja sitten lakataan.

Toimitusta säestetään naulaimilla rytmikkäästi. Ja pankissakin saisi käydä.

Perinteiseen tapaan puhutaan muusta kuin siitä, mikä mielessä on. Lukija varautunee toimitushäiriöihin, joita ei pitäisi olla, mutta varma ei voi olla.

Niinpä lopetan tähän koska bussi lähtee ennen pitkää ja on asioita. Ja postissa on käytävä.

Olen valokuvannut remontin kaikki vaiheet. Sellaisesta voi kuulemma olla hyötyäkin. Hauskaa se ainakin on. Talo muuttaa muotoaan ja jokaisesta vaiheesta on kuva. Eilen kuorittiin multaa. Tänään tuodaan uutta multaa. Unohtaa ei pidä sepelöintiä. Ja ennen pitkää on vuorossa lämmityksen eli kiertovesipumppujen käynnistäminen.

Helppoa tämä on verrattuna alkuun, kun putki repesi talvella ja oli käytävä yöt tunnin välein lisäämässä käsin painetta ja seuraamassa lämmityskattilan toimintaa.


7 kommenttia:

  1. Jos ohjelma saa edes jotain maksaa, niin Affinity Photo on saanut kiittäviä arvioita ja on puolet halvempi kuin Elements, eli puoli-ilmainen. Jossain vaiheessa saanevat siitä ulos myös Windows-version.

    VastaaPoista
  2. Niin, kuntoarvioiden vakiotoimenpide-ehdotus on salaojien kuvaus, ja kaivojen tyhjennys. Usein vielä sokkeleiden vierustojen sepelöinti ja pikeys + patolevyjen asennus. Tässä liki tehtiin rinteessä olevaan pariin rivitaloon iso sokkeliremontti jossa piettiin, patolevytettiin ja uusittiin sorat sekä salaojaputket 12 vuotta sitten. Nyt se on taas kaikki avattu jälleen ja kysyin remonttimiehiltä syytä. Oli kuulemma laitettu uudet putket kuitenkin liian korkealle ja vesi pääsi talon alle salaojaputkien alapuolelta. Pari kuukautta nyt on olleet seinänvierustat auki ja väki käyttänyt vain alakerran takaovea. Olen sivullinen mutta harmittaa minuakin moinen. Jos olisin pessimisti sanoisin että seuraavaksi tullenee toimenpide-ehdotus: kaikki alapohjan maa-ainekset on vaihdettava ei-kapillaarisiksi. Nämä rakennukset on tehty maanvaraisella paikallavaletulla betonisella alapohjalla.-Murphy_

    VastaaPoista
  3. Photoshopista. Olen itse juurikin jäänyt eläkkeelle monipuolisesta graafisen suunnittelijan hommasta jossa ohjelmisto oli CS-paketti ja valokuvissa siten PS. Varsinkin loppuvuosina PS nousi päätyökaluksi, jolla tehtiin esim vuosikertomusten kuvitukset retusseineen, kuvakorjailut niin asiakkaan kuin valokuvaajankin kuvista sekä maalaavaa originaalikuvitusta -- alettiin valkealta ruudulta. Eräs äärimmäinen esimerkki PS:n mahdollisuuksista oli eräs johtokunnan jäsen, josta oli vain valokuva mutta väärässä puvun takissa. Hänelle tehtiin siistimpi, uusi puku vanhan päälle, ettekä huomaisi tapausta.

    Siirrytään perusvalokuvaan. Muutama yleisin korjattava on kuvan suoruus (vino horisontti tai seinännurkka); väärä valotus tai käyttökuvassa häiritsevä yksityiskohta, esimerkiksi kasvoissa jyrkän valon aiheuttamat rumuudet.

    Näistä voi automatisoida (osittain) vain valotuskorjauksen. Onneksi kameroiden automatiikka on nykyään parempi kuin ammattivalokuvaaja huonoimmillaan. Eniten omiin kuviini käyttämäni työkalu on Shadows and Light, jolla korjataan valopäätä ja kuvan tumminta osaa erikseen. Mainitut täysautomaattiset korjaukset ovat erinomaisia vanhan, väljähtyneen printin entistämiseen nopeasti mutta ns parempaan työhön enemmän haittaa kuin hyötyä. Usein joutuu lisäksi tekemään Layer Maskeja saadakseen jonkin kuvan osan kunnolla tehtyä -- tämä vastaa varjolapun heiluttelua suurennuskoneen linssin alla. Lisäksi perusymmärrys valokuvan ns gammakäyrästä, sen vaikutuksesta valo- ja tumman pään olemukseen, olisi sekä valokuvaajalle että käsittelijälle erinomaiseksi hyödyksi.

    Mutta Photoshopille on vaihtoehto, ja se tekee tasan samat kuin PS. Se on Affinity Photo, ja se maksaa 50 euroa, muistaakseni. Ja se on kertamaksu. Vaatii uudemman puoleisen tietokoneen, mutta se on sitten hyvä peli. Olen kokeillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Addenda. Affinity Photo on tehty Applen eturivin koneille. Windows-versio ei ollutkaan vielä valmis. Siitä on vain betasuunnitelma, joka sekään ei ole käytössä vaan saitille voi kirjautua odottamaan ilmoitusta kun se on ladattavissa. Pahoittelen.

      Poista
  4. Vai mahtoiko olla "Levysepän levitysoppi"?

    Olen muuten lukenut kirjan "Kuinka rakennan kesämökin ja säilyn hengissä". En ole varma, muistinko nimen ihan oikein, mutta ainakin sinnepäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole sen kummempia rakentanut mitä nyt kansakoulussa tein leikkulaudan. Jotainhan veistotunnilla piti veistää että sai numeron. Laudasta tuli hieman kupera mutta jos sen pisti toisin päin, muuttui se koveraksi. Annoin sen äidille vaikka ei ollut edes äitienpäivä. Kovasti kiitti hän minua.

      No laudat lautoina, myöhemmin ihmettelin kyllä kun yhden verstaan katolla Nekalassa oli kyltti jossa luki RÄJÄHDYSPELTIÄ. Ihmettelin kauhiast että mitäs se semmote oikke o?

      Poista
  5. Opettelin kun skannasin isäni vanhoja ja hyvin vanhoja dioja. Hyvänkään skannerin softat eivät riitä.
    --------------
    Silverfast riittää. Se on PRO ohjelmien perustasoa halvimmillaan - mutta sen ominaisuudet riittävät - kun kuvasta kaivetaan sävyt esiin ym. Osaaminen tässä on a ja o. Jos ei osaa, on aivan sama millainen kamera tai skannaussofta. Ja. Suurin osa ei osaa. Miltei jokainen. He kuitenkin tekevät duunit alalla. Miksi. Koska ostaja tai ottaja ei ymmärrä mitään eteensä tulevasta lopputulemasta.
    Tässä tilanteessa olemme nyt.
    Valokuvan tekninen hyvyys tai huonous ja siis ainoat hyvyydet tai huonoudet, joita voi määrittää, syntyvät kuvatessa - kuvaushetkellä, originaalin tuotannossa. Se on vaihe josta vähiten tiedetään nykyisin..ja se näkyyyy. Photoshopissa pelastamisen takia veivattu kuva on aina huonompi kuin originaali --- vaikka näyttää paremmalta. Go and see. Avaa veivatun histogrammi ja katso rotkoa ja kukkulaa. Pitää osata tuottaa kuva, jonka ominaiskäppyrä on kelpoinen käyttöön siltä istumalta. Masa - jos luet tätä, tiedät. Ainakin yksi vielä tietää.
    -
    Onneksi kameroiden automatiikka on nykyään parempi kuin ammattivalokuvaaja huonoimmillaan.
    ----------------
    Mitä on ammattilainen huonoimmillaan? Takavuosina lahdessa koulutettu ammattilainen joka meni kalevan ja nenyen ja lintusen ja monen muun langfordjyrän läpi OSASI.. Silloin koulutettuja voi sanoa ammattivalokuvaajiksi. Nyt lahti on kuihtunut kasaan eikä aallosta voi puhuakaan. Niissä opiskelijat nykyisin viihtyvät subjektiivisen valokuvauksen parissa. Tuo siteerattu lause pätee siis nykyaikaiseen koulutukseen.
    Tarina: Tuttu lehtikuvaaja, ammattilainen kyseli toimituksessa, jotta missä on 300 / 2,8 optiikka. Lahdesta valmistunut kesäkuvaaja avasi laukkunsa, nosteli kamat yksitellen esiin ja alkoi lukea objektiivien etupinnasta numeraaleja tarkkaan katsoi. 14mm, 35 milliä, 50 milliä, jne. Ei ollut 300 / 2,8 siellä - kun kaikkien laajisten tai lähes laajisten numerot oli tutkittu. Se joka on pro, ymmärtää joken.

    VastaaPoista