Sivun näyttöjä yhteensä

23. huhtikuuta 2016

Prisma






Ajattelin käväistä Prismassa kun kello tulee seitsemän. Ruokasoodaa on siellä lattianrajassa ryytien joukossa, eikä se maksa juuri mitään. Lavuaarien puhdistamisen lisäksi sillä on suorastaan hauska pyyhkäistä pinttynyt lika (kahvi, piipputupakan jäämät) metalliesineistä, myös tiskipöydästä.

On viehättävää, että teollisuusmyrkkyjen joukossa on tällainenkin turvallinen tuote. Sitä syödään. Leivinjauhe on melkein sama aine. Myös soodaa käytetään nostattamiseen, se kun tuottaa hiilidioksidia.

Ylen ohjelmista Prisma sai lukijoilta ansaittua kiitosta. Mainitsin sen esimerkkinä, miten Ylen profiililla voi tehdä erinomaisia ohjelmia halvalla. Ainakin minulle on yleensä valehdeltu, että televisiossa esiintyminen on niin suuri kunnia, ettei siitä makseta palkkiota.

Muuan kommentoija kehui radion Ylen ykköstä. Olen jäävi ja siten sopiva täydentämään, että etenkin sen puhe-musiikki-ohjelmat ovat johdonmukaisen hienoja. Toivottavasti Liikkuva poliisi ei ala sakottaa niiden kuuntelemisesta. Ne nimittäin ovat omiaan viemään huomion liikenteestä. Ihailen koska tein kauan sitten samanlaisia ohjelmia etenkin Bachin suureoksista ja siis teidän, miten vaikeaa se on. Ensti Pohjolalla oli sello studiossa. Hieno keino näyttää mielenkiintoisia kohtia, mutta tietenkin sellistin täytyy osata teos ulkoa.

Jääviydellä tarkoitan, etten tiedä, mihin tunkisin kaapissani tungeksivat ainakin sata CD:tä menneinä vuosina tekemistäni radio-ohjelmista. Olen ajanut ne ulkoisille kovalevyille, mutta kaikessa vanhanaikaisuudessaan CD on eräissä arjen tilanteissa nopein.

Heräsin tavalliseen tapaan viideltä ja kuten usein, mielessä pyöri älytön ajatus. Valtion olisi maksettava lukupalkkioita sanomalehdistä ja suomeksi julkaistuista kirjoista. Jos esimerkiksi kirjaston ja kirjakauppojen jakelemat kupongit voisi vaihtaa viinaksi Alkossa tai rahaksi jossain sellaisessa pankissa, jossa on vielä asiakaspalvelua, ongelma olisi hoidettu.

Äidinkielen lukeminen on ruumiillisen ja henkisen terveyden kannalta paljon tärkeämpää kuin kovin suositut hyppelehtimisohjelmat ja ruokavaliot.

Tarkemmin ajatellen kannattaisin kyllä myös kävelypalkkioita eläkeläisille, olettaen että joku haluaisi vakavissaan pitää eläkeläiset vaivattomina ja vähä-äänisinä. Meidän ikäihmisten kannalta ongelmattomin ratkaisu olisi kotitalousvähennykseen liitettävä ulkoiluvähennys, jonka saisi suoraan vähentää veroistaan.

Jään odottamaan toiveikkaana tämän suuntaista ratkaisua.

Olen ollut kauan selvillä siitä, että etenkin Kiinanmaalla merkittävästi vaikuttanut taolaisuus kannustaa suhtautumaan vakavasti enteisiin ja ennustuksiin. Sangen monet vanhoista kirjoituksista ovat ennustuksia. Kreetan lineaari alfa saattaa olla luonteeltaan ennustajapapin rallikartta. Kiinalaiset ovat syystä ylpeitä oraakkeliluistaan, joita käytettiin jo ainakin kolme tuhatta vuotta sitten. Esimerkiksi kilpikonnan kuoreen kirjoitettiin kysymys, kuorta kuumennettiin rajusti ja sen lohkeiltua murtumaviivoista luettiin vastaus.

Hartaat lukijani ovat hyvin selvillä siitä, että Kiinan t’ang -kaudella, josta käytän jostain syystä vanhentunutta translitterointia, kirjoitettiin ja julkaistiin maailman paras runous, eikä tuon noin 1200 vuoden takaisen ajan keramiikan ja posliinin tasoa ole saavutettu toistamiseen. Lännessä kuuluisampi ming, siis se valkoinen posliini sinisin koristein, on jotenkin sykähtämätöntä.

Vaikka aika oli ankara, Lo-yangissa keksittiin taolainen muunnelma povaamisesta eli tulevaisuuteen näkemisestä, ja tuo keksintö on edelleen keskuudessamme.

Se ei ole paperi, ei seteli eikä ruuti, vaan pelikortit, joita käytettiin etenkin pasianssin panemiseen.

Kortit kertovat tulevaisuutesi. Domino ja Go olivat taistelulajeja ja shakki samoin. Pasianssi oli yksinäisen ihmisen laji, ja niinpä ensimmäisen sitä sivuavan teoksen Yezi Gexi kirjoitti ja julkaisi t’ang-kaudella muuan hovinainen Su E.

Rohkenen epäillä, että myös vihreillä vuorilla, viuhuvien tuulten keskellä läiskyivät pelikortit. Tiedossani ei ole, käytettiinkö kuvioissa saman tyyppisiä kuvioita kuin Mah-Jongissa. Mutta runous ja pasianssi ovat olennaisesti sama asia, etenkin kun puhe on tarkasti muotoon sidotusta sui-mitasta. Tavujen on mentävä peräkkäin suuruusjärjestyksessä, väriä kunnioittaen mutta samalla mieltä ilahduttaen.

Euroopassa kirjapaino keksittiin juuri pelikorttien painamiseksi. Ristiretkeläiset olivat äkänneet pelin sotaleireissään suunnilleen samalla kuin silloin huippumoderni lautapeli shakki omaksuttiin tänne.

Pelikorttien yhdistelmät kuvaavat ajatuksia. Korttipakka on siis kuvakirjoituksen kehittynyt muoto, kun piktogrammit kuvaavat yleensä vain sanoja ja tässä on kysymys ajatuksista eli siis tulevaisuudesta.

Kerron esimerkin. Istuimme naapureiden ja ammattimiesten kanssa miettimässä putkia ja pillejä. Hankkeemme edistyy todella hyvin ja mieluisia tuttavuuksia syntyy. Nuori johtaja mainitsi jätemaista, joita syntyy aika paljon, kun koko putkisto kaivetaan esiin. Kuorma-autokyydin lisäksi jätemaan kippaamine maksaa noin 50 euroa kuorma.

LVI-suunnittelija sanoi: pankaa tuo oja muoviputkeen. Jatkoin siihen: ja jätemaat niskaan. Päästään mokomasta, maisema paranee, mutta toisaalta pikkupojat eivät pääse enää onkimaan ojasta krokotiileja kevättulvan aikaan. Ehkä he kestävät sen. Saalista ei tiedetä toistaiseksi saadun.

Sommittelen pullopostia, joka haudataan jätemaalle. Nelisäe jälkeen eläville! Päättävät elimet harkitsevat asiaa. Ratkaisuja ei ole tehty puoleen eikä toiseen.

Vahinko etten voi kirjoittaa runoani pelikortille. Pelaan tietokoneella, koska kaikki vaakasuorat pinnat huoneessani täyttyvät kirjoista ja lehdistä. Outoa sinänsä.


27 kommenttia:

  1. Niin, taajamien maankaivuussa tilapäisesti ylösnostettava aines on suuri pulma. Kollegani asuu Lönnrothinkadulla jossa taloyhtiön sisäpihalla betoninen muuri kaatui kun maan alla olevat raudat olivat puhkiruostuneet. Ahtaasta sisäpihasta alkoi massiivinen maan poiskuljetus ja korjauksen jälkeen taas takaisintuonti. Koko kallis ja isotöinen trafiikki vain siksi että päästiin uusimaan betonimuurin antura.

    Ja mitä tulee avo-ojien putkittamiseen ja täyttämiseen, muistaisin että markkinoilla on jo sellaista putkea joka on alapuolelta umpinainen ja yläpuoli salaojaputkenoloista. Sallii kosteuden imeytymisen putkeen myös matkan varrelta ja silti kuljettaa veden kauemmaksi. Taitanee sepelillä täytetty oja ajaa saman asian, ainakin niin kauan kunnes liettyy vetämättömäksi.-Murphy_

    VastaaPoista
  2. Symboliikan vaikea taito on ihmisiltä hissukseen unohtumassa ja sitä käytetään enää vain liikemerkeissä, hautajaiskukissa ja liikennesäännöissä merkkeineen. Pukujen väritys sekä eleiden merkitys ovat siinä rajoilla, pelikorttien symboliikka on kadoksissa koska eurooppalainen korttipakka, jolla ei käy ennustaminen, sillä sen kuvakieli on köyhä ja numeerinen verrattuna napolilaiseen korttipakkaan. Napolilainen korttipakka neline kymmenine kortteineen puhuu asiaa: se on konfliktien ja intressien kirja, jossa nuijalla kolautetaan rahoja miekoilta ja nautitaan maljoista. Ei ole ihme, että niillä on kiihkeän pelaamisen lisäksi ennustettu, sillä peli on toiveiden, onnistumisten ja pettymysten kenttä. Onnella on siinä kuva. Tarot-pakka on napolilainen korttipakka lisättynä muutamalla mielikuvitus-olennolla, mielikuvituksettomia varten.

    On hämmästyttävää katsoa, kuinka korteista ennustettavan henkilön oma mieli muotoilee esille vastauksen hänen itsensä esittämään kysymykseen, kun hän takellellen lukee korttien kuvista mitä hänen mielessään liikkuu. Tarot on mielen aikidoa, jossa liikkuvan ihmisen energia pyöräyttää hänet tantereeseen.

    Vielä huomauttaisin kiinalaisten, varsinkin, suuresta uskosta punaiseen väriin, joka on onnen väri, ja uhkapelaamiseen. Kiinassa onni on sattuman tietoista jahtaamista ja elämän keskeisin asia.

    Meillä järjen valtakunnassa ei juurikaan ole onnen symboliikkaa, symboliikkaa enää ylipäätään paljonkaan; meillä on numeerinen tulevaisuus.

    VastaaPoista
  3. "Jos esimerkiksi kirjaston ja kirjakauppojen jakelemat kupongit voisi vaihtaa viinaksi Alkossa tai rahaksi jossain sellaisessa pankissa, jossa on vielä asiakaspalvelua, ongelma olisi hoidettu."

    Näitä painetun sanan ja viinan vaihdantayhteyden mahdollisia muotoja sivistyneistö eri tavoittein eri kulttuureissa on kovastikin pohtinut. Yksi äärimmäisistä kehitelmistä kerrotaan Kazimierz Moczarskin kirjassa Keskusteluja pyövelin kanssa.

    Kirjoittaja kävi vankilassa keskustelunsa Varsovan geton tuhoamista johtaneen SS-kenraaliluutnantin Jürgen Stroopin kanssa. Stroop kertoi Moczarskille mm., miten ukrainalaiset ja heidän kulttuurinsa oli tarkoitus hävittää:

    "Olisi pitänyt avata erikoistuneet monopolikaupat, joista olisi myyty kaikkina vuorokauden aikoina ja halpaan hintaan alkoholijuomia. Mutta se olisi saanut tapahtua vain siten, että vastineena olisi luovutettu kirjoja ja sanomalehtiä jätepaperiksi."

    Moczarski toteaa suunnitelmasta:

    "Stroopin harkitsema kansanmurha (mikäli se olisi onnistunut) olisi kypsyttänyt yhdellä liekillä kaksi paistia. Se olisi johtanut Ukrainan väestön alkoholisairauksien suureen yleistymiseen, väestön psyykkiseen ja fyysiseeen surkastumiseen. Samalla Stroop olisi votkan avulla anastanut väestön kulttuurisaavutuksista olennaisimman: painetun sanan. Saatanallinen mielijohde. He halusivat raivata tieltään 'ali-ihmiset' luodeilla, tuhoamisleireillä, mutta tulevaisuudessa myös - alkoholilla."

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  4. Ei kai sitä kävelyavustusta tarvita, hallitus tekee kaikkensa saadakseen mekanisen liikkumisen niin kalliiksi ettei siihen olisi enää varaa kuin Nallella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta, jos äänestämme kokoomusta, meistä jokaisesta voi tulla nalleja.

      Poista
    2. Tehkää herrantähden jotain ettei ainakaan nalleja. Pientä rajaa näihin kommenttien vastausvitseihin. Itsekkö se on Ite kun näitä keksii? Johan on hulivili.

      Poista
    3. Taloustieteen mukaan vain pienestä osasta meitä äänestäjiä voi tulla nalleja, äänestämme ihan ketä tahansa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko toki voi hienan vaikuttaa siihen, kuinka mikroskooppisen pieni tuo joukko on.

      Poista
    4. Mulla ei ole sitä vastaan mitään että tangokuningas lukee merisään mutta jos taloustieteilijät ennustaisivat säätä niin...

      Poista
    5. ..ja eikö se ollut kyse "äärettömän pienistä rahasummista"?

      Näkyisi olevan kyse eräänlaisesta vaikeasti ymmärrettävästä suhteellisuudentajusta.

      Poista
    6. Vaanpa sellainen itudea että: mekaanisesta liikkumisesta on pyöräily energian kulutukseltaan lajien kuningas.Vain purjevenettä voi verrata asiassa eräin eroin. Kohtapuoliin jossain oivalletaan että polkupyörä voidaan rakentaa kelluvaksi ja yhdistyy kaksi suosikkiurheiluani. Tähän yhtälöön nyt tietysti joku veivailee taljajousen ja alkaa puntaroida että ruotsalaisten metsätalvipyörä kaipaa kehittämistä että sillä pärjää hirvimetällä.

      Sairaalloisia petraajia kun olemme, kansana tai kansaksi konstruoimaan kaikenlaista huristinta, taito jota myydään nyt pilkkahinnalla. Mietin laivanrakennusta. Huippuosaamista ja alihankintaverkon vääntöä, vain huitaistakseni ilmaan. Kun nyitään sitä työtä sillään joka suuntaan ja sen tekemisesta kohta lienee tehtävä luvanvaraista niin sinne se jää jonkkaan kuin jakoavain kanavaan.

      Ajassa on ahneuden ihailun merkit ja ote ei pidä. Millä se parannetaan, korjataan?

      Poista
  5. Höpöotsikko: "Tieteen innovaatiot"
    31.3.2016 18:44 Lauri Gröhn Kulttuuri Innovaatiot Tiede
    Höpöotsikko telrvisipssa: "Tieteen innovaatiot"

    Asiaa ymmärtämätön kääntäjä on keksinyt höpöotsikon. Tieteessä tehdään harvoin innovaatioita. Keksintöjä kyllä, mutta ne pitää tuotteistaa ja lanseerata menestyksellisesti markkinoille, ennenkuin voidaan puhua innovaatioista.

    Jokaista innovaatiota kohden maailmassa on monta kertalukua enemmän keksintöjä ja jokaista keksintöä kohden on monta kertalukua enemmän ideoita.



    Valitettavasti Helsingin yliopistokin höpsii innovaatioista:

    http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206245-slush-yliopisto-hopsii-inno...



    Pelit eivät voi olla innovaatioita, pelimoottorit kyllä:

    http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/206199-pelit-eivat-innova...



    Innovaatioharha jatkuu vuodesta toiseen. Suurimmalla osalla kannattavaa bisnestä on vähän tekemistä innovaatioiden kanssa. Mikä on IKEA:n innovaatio?

    Innovaatio on aikamme väärinkäytetyin sana. Innovaatio on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai

    Innovointi on usein tuotekehittelyn synonyymi. Innovointi johtaa erittäin harvoin innovaatioon. Innovatiivinen on usein luovan tai idearikkaan synonyymi.

    VastaaPoista
  6. "Valtion olisi maksettava lukupalkkioita sanomalehdistä ja suomeksi julkaistuista kirjoista."

    Ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No emminä nyt tiijä. Tämän blokin lukemisesta valtiolta rahhaa. Se ny vähän on siitä rahasta kiinni. Jos eurokin maksettavaa kertyis yhdestä jutusta niin olishan se kallis paukku. Ne on meiän rahoja kuulkkaa.Tuntuus liiankin viksulta.

      Poista
  7. "Vahinko etten voi kirjoittaa runoani pelikortille. Pelaan tietokoneella, koska kaikki vaakasuorat pinnat huoneessani täyttyvät kirjoista ja lehdistä. Outoa sinänsä."

    Aivan kuin tang-kauden runo, lieneekö jotain siirtovaikutusta.

    PS "Kiinan t’ang -kaudella, josta käytän jostain syystä vanhentunutta translitterointia". Käytä vaan kunhan olet jo aiemmin selostanut miksi.

    VastaaPoista
  8. Maan tosiasiallinen johtaja, saarnaajan elkeitä osaava PM Puolankalainen, ehdottaa uutta korttipakkaa: yhteisen yhtiön rakentamaa kokonaan uutta ja ainoata tietojärjeselmää valtakunnan kymmenien miljardien ja satojen tuhansien työläismuurahaisten palvelulle, joita yli viisi miljoonaa jonottaa.

    Sillä nostetaan pudonneet kärryille ja sen avulla annetaan ennuste sairauksien vaivaamille sekä varmistetaan oikeat annokset ja tiedot tautien parantamiselle, jos eivät itsekseen parane. Niinkuin useimmiten tekevät, jos eivät ole kuolemaksi.

    Ensin kuitenkin pitää jätemaat, nykyiset pegasosten, doctorexien, apottien ja eskojen käyttäjät ja kohteet muuntaa jätemaaksi, jotta ennustus uusilla symboleilla varustetulla korttipakalla toteutuisi. Edelllisten korttien jätteistä palapelinä rakentaen ja palauttaen.

    Melkoinen Domino siitä syntyy.

    Tanskanmaalla, jossa 400 vuotta sitten kuolleen englantilaisen mukaan oli jotain mätää, olipa tai eipä ollut, vastaava pelipakka saatiin vuosikymmen sitten supistettua kolmestatuhannesta kortista viiteen, mutta tämäpä prosessi-satraappi haluaa yhden maan, yhden verkon ja rapeat viisi miljoonaa kohdetta.

    Nyt olisi viisaiden taas aika kokoontua miettimään - tai ainakin luomaan suljettua verkkoa, joka kuulisi Franfurtin, Brysselin, London City´en ja Macaon pelipöytien ehdot. Soveltaisi Harvardien viisaudet suomaan niemelle sopiviksi.

    Meidän kuolemastamme taitaa kulua jokunen vuosi, ennenkuin ruumisarkun kansi paukahtaa toista metrin syvyydestä ja muistuttaa meistä viimeisen kerran konkreettisesti. Itse asiasta kuultuna.

    Roknoosi, sanoisi Pylkkäsen Konsta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa muistaa, että Suomi on vain Lontoon yhden esikaupungin kokoinen väestöltään. Ei tänne edes kahta sote-systeemiä tarvita toistensa kanssa sekoilemaan.

      Verottaja verottaa Suomen kaikkia asukkaita henkilökohtaisesti kutakin ja kaikkia firmoja, yhdistyksiä, säätiöitä, maatiloja, jne. mitä monimutkaisimpien verolakien, vähennys-, ennkonpidätys, alv- ja alv-palautus, sosiaalimaksu-, työttömyysvakuutusmaksut, kirkollisvero aina oman seurakunnan mukaan, kunnallisevro aina oman kunnan mukaan, kiinteistövero kiinteistö- ja kuntakohtaisesti, koko yritysverotus kaikkine kiemuroineen, maatalousverotus, jne. jne.

      Ja homma toimii hyvin ja varmasti kuin vanhan höyryjunan vessa. Vaikka verotus koko ajan muuttuu.

      - Arvatkaapa, onko tämän menestyksen takana 800 eri IT-järjestelmää kuten SOTE:ssa nyt?

      Paljastan vastauksen: Menestyksen ja erittäin sujuvan toiminan takana on yksi järjestelmä.

      Mistä siis tulee tämä "koskaan mikään ei muuttua saa" -meininki? Itse en keksi muuta seltystä, kuin sen, että kunnanpamput haluavat edelleen "luoda yksilöllisiä IT-stargoita" kunnalleen Lapin hiihtomajoissa järjestelmätoimittajien piikkiin. Kukin erilaisen ja taatusti yhtensopimattoman.

      Monilla on tässä vielä jatkona ns. Apotti-visio: "Tehdään nyt vain nopeasti oma, iso ja oikein kallis systeemi, niin ehkäpä saamme nuo muutkin sitten säikäytettyä siihen mukaan. Mitään valtakunnan tason koordinaatiota emme hyväksy, koska olemme "näin suuri"".

      Poista
    2. Matias K., pikkuisen reunamerkintää: ne 4000 it-järjestelmää rakennettiin Pariisin Pigallen uumenissa, ei Lapin hiihtomajoilla ja niitä järjestelmiä myyden Vetski tuhoutui, mutta Nokia nousi.
      Kukahan nyt nousisi ja kuka tuhoutuisi?
      Tanska viilasi 3000 it-verkkoaan viideksi 15 vuotta, miten sitten Suomi voisi sen tehdä "tosta vaan"?
      Ei mitenkään?

      Poista
    3. Kuulepa a, aluksi oppivelvollisuus. Noh, ennen sitä älylaitevelvollisuus. Sitäkin ennen paikanninlaitevelvollisuus. Äh. Mitäs turhia. Kätilölle vaan älysiruja skodaava hiltipyssy käpälään ja jos nyt ei halvemmassa laitoksessa osukaan justjetsulleen niin onhan noita ihmisenpenikoita ja ylituotannostakin voi hyvin puhua. Paskaaks tässä visioimaan?

      Poista
    4. Pieni täsmennys a:lle:

      Olen ymmärtänyt, että nykyajan tietokoneet toimivat niin, että niissä on

      a) ohjelma, algoritmi, johon esim. verhollinnoon tapauksessa on koodattu koko verolainsäädäntö ja sen tulkinnat ja kaikki muu verotuksen edellyttämä logiikka ja

      b) muistia, jossa ovat kaikki algoritmin kohteena olevien objektien yksilölliset tiedot (verotusesimerkissä verotettavat) ja muut muuttuvat parametrit.

      Kun tuo ohjelma on kerran tehty, se skaalautuu vaikka miten suureen populaatioon vain laskentatehoa ja muistia lisäämällä. Pyörää ei tarvitse keksiä koko ajan joka alueella uudestaan.

      Jutun juju on siis se, että jos oletaan että esim. SOTE-toimintaa maassa harjoitetaan samojen lakein ja sääntöjen mukaan, (tämä lienee kohtullinen oleteus?) tuo algortitmi - ohjelma - tekee täsmälleen samat temput joka kunnassa, jos meillä on esim. kuntakohtaiset systeemit, kuten nyt. Ohjelma on siis periaateessa täsmälleen sama sen 800 kertaa. Olisi riittänyt tehdä se vain yhteen ḱertaan.

      Mutta IT-yhtiöiden suuri - oikeastaan jättiläismäinen - kusetus on tapahtunut siinä, että siellä Pigallella joka kunnalle on speksattu hieman erilainen systeemi. Ja aivan erityisesti ja ehdottomasti on pidetty kiinni siitä, että ao. kunnan systeemi ei missään tapauksessa ole yhteensopiva minkään toisen kunnan systeemin kanssa.

      - Näin IT-talojen tulot sekä myyntivaiheessa että ylläpitovaiheessa on maksimoitu. Kuntalainen maksaa. Kunnanpamput eivät ole ymmärtäneet asiasta mitään. Jos joku on, hän ei ole välittänyt, kun siellä Pigallella on ollut muutakin kiinnostavaa ;)

      Jos SOTE:a varten allokoidaan valtakunnassa vaikka vain yksi (kahdennettu) kone, jonka kapasiteetti on samaa luokaa kuin esim. Ilmatieteen laitokselle sääennusteita laskevan koneen kapasiteetti, tuo mylly laskee kaikki SOTE-etuudet vuodeksi, mietii ja optimoi hoitosuositukset, tulostaa ja jakelee sähköiset reseptit, lajittelee, arkistoi ja analysoi potilastiedot, jne. ajassa, jossa kuntapäättäja ei ehdi sanoa "viiden miljardin euron säästö".

      Varmaan a:lla ei ollut tarkoituskaan väittää, että SOTE-ohjelmiston tekeminen ja pyörittämien viiteen kertaan viidessä eri versiossa on halvempaa kuin sen tekeminen ja pyörittäminen yhteen kertaan?

      Kun miellä on vain yksi systeemi, tuo kaikkein suurin ja kallein toiminan este - järjestelmien välinen yhteensopimattomuus ja jatkuva sovitusten teko - tulee loogisesti mahdottomaksi. Jo tämä olisi valtava parannus nykyiseen.

      IT-talot ovat nyt joutuneet luopumaan siitä, että voivat lypsää joka kunnan erikseen. Nyt tavoitteena lienee se, että myydään ikioma "apotti" kullekin 18:lle maakunnalle - tai vähintäänkin viidelle yhteistyöalueelle. Tämä on torjuttava. Yksi systeemi riittää ja on toimivin ratkaisu. Ja N kertaa edullisempi.

      Poista
  9. Meillä pojat pelasivat Mahjongia aina jouluna isänsä kanssa, ja minä olin iloinen, kun ei tarvinnut osallistua, ainakaan usein; epäsosiaalista sinänsä. Bridgeä minulle taas yritettiin opettaa kesämökillä joskus 60-luvun lopulla öljylampun alla, ja melkein jo opinkin, kun kesä onneksi loppui. Oli vaan niin vaikeat ohjeet, monta sivua tiheään kirjoitettua tekstiä englanniksi. Olin kumman heikkolahjainen. Ehkä alitajuinen passiivinen vastarinta vaikutti. Sinänsä nostalginen muisto appivanhemmista, öljylampusta ja lehmänlämpimästä maidosta, jota saatiin naapurista ja juotiin iltapalalla. Hyvin maistui! Siitä tehtiin myös viiliä seuraavaksi aamuksi. Oi niitä aikoja! EG

    VastaaPoista
  10. Valtiolla on nykyisin oikeus pakkolunastaa uutta tietä varten tarpeellista yksityisomaisuutta. Perustuslaki puhuu "yleistä tarpeesta". Saapa nähdä, miten Sipilä ja Berner junailevat tuonkin vallan markkinoinoilla muka toimivalle yhtiölleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis eikö se ole aina ollut valtion oikeus? Eikö tämä ole selvä että yleinen etu ja yksityinen etu jos ovat ristiriidassa niin yleinen ylikäy yksityisen, laajasti luonnehtien?

      Yksittäisistä tuumista se voi olla hyvä ottaa ylös että ainaisesti kunnioittamani MHK sanoi olevan aivan hyvä jos viidestä ajamastaan asiasta saa kaksi menemään läpi.

      Väittäisin vain että tämä kiihkeys jolla nyt ollaan liikkeellä on erääntapainen kuolinkouristus eräälle tavalle hallita massoja eikä sen enempää.

      Valistuneesta demokratiasta lausui muuten V. Putinkin sanasen, että olemmekin jo muut tavat kokeilleet, josko sitten ja saattaahan olla että kukapa sen tietää jnpp. mutta ei höpsömpi heitto, ei ollenkaan.

      No niin. Nyt saa ampua. Taaw täällä pottukuopan pohjalla on vettä. Hankaloittaq ruudin varastointia. Harmittaa. IH

      Poista
    2. Tuo ensimmäisen anonomyymin lunastusjuttu tuskin tuli ymmärretyksi. Vitsi oli siinä, että onko enää perustuslain vaatimaa yleistä tarvetta, jos ottajana onkin markkinoilla toimiva yhtiö nykyisen viranomaisen sijasta. Ei se juridisesti enää ole valtio, vaikka osake-enemmistö sillä vielä olisikin.

      Poista
    3. Ahha. Jotenka vitsi oli huono. Ja nyt tiedämme miksi, se oli juridinen.

      Poista
  11. Belgialainen Solvay kehitti uden ja myäs ekologisemman tavan tuotta soodaa 1863 ja patenoti sen vuosikymmentä myöhemmin. Hänetsä tuli upporiaks, ja hön mm. ylläpiti fyysikkojen kuulusia Solvay-kongresseja.

    Solvayn menetelmä ja Tuomaskuona - sekin siinä 150 vuotta vanha - taitvat olal moniverroin internettiä suurempi keksintö

    Markku af Heurlin

    VastaaPoista