Sivun näyttöjä yhteensä

24. marraskuuta 2015

Pelko ja vavistus



 
Eriävä mielipide. On pelättävää. On oikein pelätä terroristeja, kansallisia ja kansainvälisiä onnettomuuksia.

Julkiset henkilöt toistavat: ei pidä pelätä. Sellaista juuri terroristit tavoittelevat.

Vanha amerikkalainen iskulause väittää: meillä ei ole muuta pelättävää kuin pelko itse (Roosevelt, 1933).

Perusteluja.

Pelolla on kohde. Ahdistuksella ei sitä ole. Pelkää että puu kaatuu talosi päälle ja aiheuttaa vahinkoa. Jos pelkäät tarpeeksi, teet asialle jotain, vaikka ei tekisi mieli.

Pelkäät naapurin rouvaa. Luultavasti siihen on hyvä syy. Rupea menemään pannuhuoneeseen piiloon, kun näet hänen lähestyvän. Jos hän ramppaa alvariinsa pihassa, vie pannuhuoneeseen vettä ja kahden viikon kuiva muona. Jokin soitinkin voisi olla mukava. Jos hän tunkee perässä, käytä vaahtosammutinta ja valehtele kokeilleesi vain, toimiiko se. Pitäisi tehota.

Ahdistus (Angst, anxiety) on sinun sielusi tila. Se voi olla hyvin vakava. Jos haluaa käyttää kieltä noin, se on tyypillinen itsemurhan syy ja tavallinen kuolinsyy, koska se oikosuluttaa aistit ja vie kyvyn reagoida pelon aiheisiin, kuten päälle änkeävästä pakettiautosta.

Suosittelen lääkkeeksi alkoholismia. Tupakointi myös auttaa yleensä. Pakkotoiminnat kuten turha puhelimen näprääminen ovat suosittuja keinoja. En suosittele perheenjäsenten pieksemistä. Siinä saattaa käydä huonosti, kaikille. Tiedän tapauksia. Itse en ole kokeillut.

Tätä Rooseveltin lausetta ihmettelen. Ei muuta pelättävää…

Ranskalainen Jean Delumeau kirjoitti vuosikymmeniä sitten ahdistuksen historian. Kun takana olivat uskonnolliset vainot – albigenssisodat – ja Musta surma, maailma ei palannut enää koskaan oikein ennalleen. Toisin kuin kirjoittaja yhdistäisin kerettiläiset ja noidat. Ahdistuksen hallinnan keskeinen keino on keksiä joku tai jokin aiheuttaja, joka voidaan sitten surmata sellaisin ajatuksin, että tämä harhaoppinen, juutalainen tai vastaava vie yhteisön ahdistukset mennessään.

Menetelmä on edelleen käytössä, kuten jokainen lukija tietää.

Edellä esitetty suositus pahantapaisuuteen ryhtymisestä on viittaus antikin kreikkalaisiin. Dionysioksen mysteereissä ”paha” torjuttiin hillittömillä menoilla. Viini ja tanssi olivat tärkeitä.

Pakkasessa paleleva ihminen yrittää seisoa keskellä vaatteitaan. Ei se auta. Olisi parempi hyppiä kalakauppiasta.

Liikahtamattomuus on kuitenkin vaistomainen poliittinen asenne. Onni etteivät poliitikot eivätkä oikein äänestäjätkään lue historiaa.

Olen seurannut hiukan huolestuneena tietosuojakeskustelua. Nyt on tullut puheeksi myös perustuslaki. Suomalaiset vetosivat perustuslakiin myös Moskovan neuvotteluissa 1939. Syystä tai toisesta Stalin ei ollut kiinnostunut vaatimustensa laillisuudesta, vaan aloitti sodan.

Pari suomalaista merkittävää yliopistollista historiantutkijaa määrittelee 1900-luvun alun routavuosien perustuslaillisuuden, siis nuorsuomalaisten ja ruotsalaisten poliittisen asenteen, perinteiseksi pyrkimykseksi saavutettujen arvojen säilyttämiseen. Ennen kaikkea kysymyksessä olivat aatelin ja porvariston etuoikeudet. Näiden säätyjen ja hallitsijan valtataistelu on Euroopan historian pitkä linja. Meillä tuon taistelun perusesimerkki on Nuijasota, jota on tutkittu merkillisen paljon. Usein maalaisten (talonpoikien) sydämetön petkuttaminen selitetään isänmaalliseksi teoksi ja motiivit jaloiksi.

Noin määritellen he tulevat vetäneeksi yhtäläisyysmerkit Svinhufvudin ja vastaavien ja toisaalta punakaartit 1917 perustaneen ja kapinaan nousseen vasemmiston välille. Kapinaa väitettiin sosialismiksi eli rahan ja tavaran tasaamiseksi. Enemmän se oli tehdastyöläisten saavutettujen etuoikeuksien puolustamista eli työmarkkinahäiriö. Työt olivat näet loppuneet ja vienti tyrehtynyt. Ja sitten Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyssodan ja valehteli antavansa aseitakin.

Meillä lakimiehillä on tapa suhtautua perustuslakiin paljon juhlallisemmin, mutta perustuslakijuhlia oi viettää vain arkisesti eli silloin, kun asiat ovat kutakuinkin kunnossa.

Eräs runoilija mukaili Paasikiveä kirjoittaen, ettei Moskova ole mikään raastupa ja ettei se päätöksistä voi valittaa. Se on hyvin sanottu, koska Moskova nimenomaan on raastupa. Siellä oli ennen meitä tuomittu kymmenen tuhatta upseeria ja miljoona luokkavihollista. Päätöksistä sai valittaa, mutta se ei kuulunut kauas teloituskomennuskuntien tulittaessa.

Mielestäni on loukkaavaa puhua Neuvostoliiton näytösoikeudenkäynneistä. Ymmärrykseni mukaan kaikki oikeudenkäynnit ovat näytöksiä eli näytelmiä. Kun meillä tehtiin samaa 1918 – 1919 eli leikittiin tuomioistuinta, mikään perustuslaki ei häirinnyt tuomareita, toisin kuin 1899 – 1905.

Korkein oikeus perustettiin kätevästi 1918 eli ennen perustuslain säätämistä (1919). Ensimmäiseksi työkseen se aloitti sisäisen puhdistuksen. Joukko tuomareita, joita nyt sanottiin myöntyyvyysmiehiksi tai bobrikoffareiksi, sai lähteä, vaikka useimmat senaatin oikeusosaston jäsenet jatkoivat tehtävissään. Laillisen järjestelmän palauttamiseen tuomioistuin ei osallistunut, mutta sen sijaan vastusti laatimassaan lausunnossa uutta perustuslakia.

Perustuslailliset ongelmat hoidettiin 1918 ja 1945 määräämällä, ettei rikoksista saa nostaa syytettä, jos ne on tehty oikean asia puolesta. Tässä suhteessa muutan Ranskassa ja Norjassa tehtiin 1945 paljon kauheampaa jälkeä. Kukaan, kaikkein vähiten ranskalaiset, eivät edelleenkään halua kuulla eivätkä lukea ”denatsifikaatiosta”.

Joka lukee tämän perustuslain kritiikkinä, lukee väärin. Kyllä vallan kiitotielle on pystytettävä hidasteita – töyssyjä.

A propos – uteliaille lukijoille. Timo Esko oli paras mahdollinen valinta KKO:n pressaksi. Vähän vanha (s. 1952). Niin kuin tässä itse kukin.

 

24 kommenttia:

  1. Pohjanmaalla oli ennen sanonta, jonka mukaan valittaa sai Jurvan kuntaan. En sitten tiedä, montako valittusta Jurvan kunnanhallitus käsitteli. Nythän tätä valitusinstanssia ei enää olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ihan noin mennyt. Se kuuluu, että "valitus Jurvan kuntaan lautamies Tupelle".

      Poista
  2. Terroristien tavoitteena on, että meille tulisi sama kuin heille: tila, jossa vallitsee pelko, kontrolli ja sota.
    Isis-porukka voidaan hävittää, vaikka se ei ole helppoa, mutta kohta tilalla on kahta kauheampi sakki, jos ei keskitytä korjaamaan syitä.
    Vertauskohtaa voi katsoa Afganistanista.
    Me (länsi, CIA) rahoitimme ja aseistimme (operaatio Pyörremyrsky, operaatio Karhunloukku) ne voimat, joista muodostuivat Taliban ja al-Qaida, jonka ihailijoista taas syntyi Isis.
    Taustana ovat myös sadan vuoden takaiset tapahtumat kun Osmanien valtakunta hajotettiin ensimmäisessä maailmansodassa. Sen karttaa on kiintoisaa tutkailla.
    Martti Ahtisaari suhtautuu optimistisesti siihen, että Syyrian sota voidaan ratkaista.
    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/martti-ahtisaari-syyrian-kriisin-ratkaisu-etusijalle/27Qzyqvx
    Kirjailija Kamel Saoud pitää Saudi-Arabian salaista wahhabistista taustaroolia ratkaisevana.
    http://www.nytimes.com/2015/11/21/opinion/saudi-arabia-an-isis-that-has-made-it.html?_r=1

    VastaaPoista
  3. Kyllä Moskovan raastuvassa jotain sääntöjä on noudatettu. Suomen aluetta ei koskaan liitetty Venäjän valtioalueeseen. Aleksanteri jopa palautti Venäjään liitetyn Vanhan Suomen takaisin suuriruhtinaskunnan yhteyteen. Erillisyys alkoi sitten harmittaa, mutta kuvittelen, että tämän johdosta Neuvostoliittokin vielä suhtautui Suomeen eri tavalla kuin Baltian maihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älkäämme unhoittako itse Ukkotuomari Stalinin oikeudenmukaisuutta, kun hän Terijoen hallituksen kanssa solmitussa sopimuksessa täytti suomalaisten heimojen ikiaikaisen ja oikeutetun unelman ja liitti Suomeen koko Itä-Karjalan.

      Poista
  4. "Tätä Rooseveltin lausetta ihmettelen. Ei muuta pelättävää…"

    Itse rinnastan sen kahteen tilanteeseen

    - lapselle sanotaan, ettei rokotus satu yhtään. Sitten lyödään pitkä piikki luuta myöden

    - sotilaille sanotaan, ettei sota ole vaarallista/ isänmaa tarvitsee uhreja. Sanojat ovat yleensä kenraaleja kauna selustassa tai valtion johtaja vielä kauempana.

    Viisas tietää, että on asioita, joita on syytä pelätä ja siksi välttää. Tämä ei sulje pois sitä, että joskus pelon kohde on syytä kohdata ja kaikin käytettävissä olevin keinoin lyödä (esim. raiskaus tai talvisota).

    VastaaPoista
  5. "Toisin kuin kirjoittaja yhdistäisin kerettiläiset ja noidat."

    Aivan oikein. 1400-luvulta saakka ns uusi noitadokriini yhdistikin nämä: noidat nähtiin aina (kerettiläisinä) paholaisen kanssa liiton tehneenä (ks Heikkinen "Paholaisen liittolaiset"). Tuosta ajatuksesta seliittyy 1400-1600-lukujen noitavainojen hurjuus varsinkin kun siihen yhdistettiin ajatus ns noitasapatista, jolloin tuli mahdolliseksi usein kiduttaen kysyä, että keitähän muita siihen mahtoi osallistua.

    VastaaPoista
  6. "ettei rikoksista saa nostaa syytettä,jos ne on tehty oikean asian puolesta." Hyvin pelkistetty. Ja sitä mieltä on tilanteesta ja asiasta riippuen oltu oikealla ja vasemmalla ynnä muualla ja tullaan olemaan vastakin.Juhlapuheet ovat sitten erikseen.

    VastaaPoista
  7. Pariisista ja ranskalaisesta oikeuslaitoksesta miehityksen jälkeen löytyy värikäs Beevorin ja Cooperin kirja. Tuomioita jaettiin lähes vallankumousmallin mukaan, aateliset yhteistoimintatyypit kärsivät aluksi myös, mutta myöhemmin suurin kärsimys taisi kirjan mukaan olla joutuminen seurapiirien ulkopuolelle. Kommunistinen vallankaappaus taisi olla lähellä kuten Suomessakin 1948 paikkeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mauno Koivisto piti 1970-lukua Suomen historian ns. vaaran vuosina.
      Se(kin) vallankaappaus taisi kaatua viinaan. Työläisiä kiinnosti enempi perjantaipullo kuin vallankaappaus, älymystö valitteli jälkeenpäin.

      Poista
  8. Olen tainnut joitakin mainittuja lääkkeitä käyttää. Pelko asuu myös masennuksen kortteerissa. Kunnes jossain vaiheessa talonmies tai psykiatri huomaa asukin.
    -timo

    VastaaPoista
  9. JK: "...kysymyksessä olivat aatelin ja porvariston etuoikeudet. Näiden säätyjen ja hallitsijan valtataistelu... Meillä tuon taistelun perusesimerkki on Nuijasota..."

    Nuijasota on siitä mielenkiintoinen sisällissota, että nykykatsannossa sen lopputuloksella ei ollut mitään merkitystä. Talonpoikien tappio korkeintaan vähän hidasti Kaarle-herttuan vallankumousta.

    Sen sijaan voi arvailla, eläisimmekö ilman Klaus Flemingin äkillistä kuolemaa katolisessa Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme eläisi. Puolaa hallitsevalla aatelilla ei 1500-1600-lukujen vaihteessa ollut haluja uhrata rahallisia ja sotilaallisia resursseja Suomen pitämiseksi Sigismundin hallussa. Vaikka olisi ollutkin, ei Puola olisi tuossa vaiheessa pärjännyt meren takana sotilaallisesti nousussa olevaa Ruotsia vastaan. Mirkka Lappalainen käsitellee tätäkin uusimmassa kirjassaan, pelko oli kova, mutta turha.

      Poista
    2. Hmmm... mutta ilman Kaarle-herttuan voittoa, jossa oli rutkasti onnea mukana, ei Ruotsin hallitsijaksi olisi ikinä noussut sankarikuningas Kustaa II Adolf. Sen sijaan valta olisi pysynyt aatelisilla valtaneuvoksilla Puolan tapaan, mikä taas olisi heikentänyt valtakuntaa ja hidastanut nousua.

      Sitä paitsi ortodoksitkin ovat katolisia...

      Poista
  10. Pienillä paikkakunnilla pelätään pakolaisia.Pahoin pelkään että ihmiset eivät maakunnissa sopeudu tällaisiin muutoksiin ja mullistuksiin. Eikö heitä voisi sijoittaa heti kättelyssä pääkaupunkiseudulle?

    VastaaPoista
  11. Nykyisissä viestintä- ja liikenneoloissa pelko, perusteltu ja perusteeton, leviää nopeammin kuin aikaisemmin.

    Itse murhat, joukkomurhat, sotarikokset ja ylipäänsä väkivaltaiset konfliktitkin ovat kuitenkin vähenemään päin, kirjaimellisesti, ovat olleet vähenemään päin tuhansia vuosia; ovat olleet vähenemään päin myös toisen maailmansodan jälkeen; ja ovat olleet vähenemään päin viime vuosinakin:

    http://stevenpinker.com/files/pinker/files/has_the_decline_of_violence_reversed_since_the_better_angels_of_our_nature_was_written.pdf

    Tieto on pelkoa.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  12. Sasi ja Apunen poistaisivat aamuisen manifestinsa mukaan perustuslaistamme pykälän, joka vähän rajoittaa julkisen vallan antamista yksityiselle. Mutta ei tämän pykälän perusidea ole, toisin kuin jotkut tänään sanoivat, pelkästään eikä edes ensisijaisesti, ideologinen. Kai joku raja oikeusvaltiossa sentään on oltava sille, että vaikkapa syyttäjän, poliisin, vankilan, tuomioistuimen (välimiehet pois lukien), verottajan tai lapsen huostaanottajan hommat siirretään jollekin markkinatoimijalle.

    VastaaPoista
  13. Itse järkeilen tuota pelkojuttua vähän oudosti. Asioita joille ei voi mitään ei kannata pelätä, mutta niitä kun kumminkin pelkää niin se muuttuu ajan kanssa ahdistukseksi.

    Tämä terroristijuttu on vähän tällainen tapaus. Itseasiassa, että itse joutuu terroristi-iskun kohteeksi on tälläkin hetkellä hyvin pieni, joten tavallisen ihmisen kannattaisi jatkaa elämäänsä ihan normaalisti eikä rajoittaa tekemisiään mitenkään normaalista, mutta onko se käytännössä ihan noin helppoa.

    Eli ehkä lause, Ei muuta pelättävää…, kannattaisi muuttaa muotoon: Jos pelon kohteeseen ei voi vaikuttaa niin, sitten sitä ei kannata pelätä.

    Terrorismista kannatta kylläkin olla huolissaan, mutta se on eri asia kuin pelko. Me ihmiset, kun emme ole yleensä kauhean hyviä kestämään epävarmuutta, niin meidän täytyy luoda aina kaikelle selitys ja syy.

    Oikeastaan pelkokin on vain epävarmuuden äärimmäinen muoto, josta meille on joskus jopa hyötyä. Esimerkiksi juuri se talon päälle, kaatuva puu ja sen kaataminen. Mutta jos sen pelon kohteena on esimerkiksi salamanisku tai terrorismi niin sen pelon aiheuttajan täydellinen eliminointi onkin jo liian monimutkaista hyötyyn ja riskiin nähden, joten järkevintä olisi vaan hyöksyä se pieni riski ja lakata pelkäämästä, jos tähän ei pysty, niin liian monta tällaista pelkoa muuttuu ajan myötä ahdistukseksi.

    Ehkä jopa ihmisen luonteen toinen piirre uteliaisuus voisi olla parempi lähestymistapa niin terrorismiin kuin salamaniskuihinkin. Luulen, että tällä tavoin riskiä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää vielä entisestään. Oikeastaan sen mustan surmankin kukisti lopulta määrättyjen ihmisten uteliaisuus ilmiötä kohtaan.

    Ps. Täällä muuten kaatui oikeasti viikonloppuna koivu talon päälle, mutta en ole vieläkään ihan varma, että haluanko kaataa muut riskipuut pois, sillä puilla on minulle muitakin arvoja, jotka voivat kääntää vaa'an toiseen suuntaan. Eli ilmeisesti en sitten pelkää puun kaatumista vieläkään tarpeeksi. Ehkä osasyy tähän oli se, että kaatunut puu ei aiheuttanut kummoistakaan vahinkoa vaikka olikin aika iso.
    Nyt täällä on sitten menossa ihan toisenlainen luonnonnäytelmä kun nuo tykkylumet sulavat ja tippuvat pois.

    VastaaPoista
  14. Susi(peto)pelko se elää ja voi hyvin. Syksyisin se saa raavaat metsämiehet ja -naiset holtittoman pelon valtaan vaikka millaisia faktoja metsänpeiton asukkien vähäisistä haitoista hengellle ja terveydelle tarjoiltaisiin.

    Vaikkapa: Auto tappaa joka päivä jonkun, susi sellaiseen on syyllistynyt viimeksi ennen vuotta 1882.

    Jos susi tai ilves muutaman koiran tai kissin vuodessa raatelevat, on se riski hupikaluiksi lemmikkejä hankkivien otettava.

    Teollisella ruualla (globaali ruuanmenekki n. 30 miljardin edestä vuodessa) ruokittavia koiria Suomessa on yli 600 000, metsässä omillaan toimeen tulevia susia noin 245.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää alkaa metsästää sitten autoja. - Vaan sovitaanko niin että parkkeerattuja ei saa ampua.

      Poista
    2. Selvää on että autokantaa tulee harventaa. Luonnolliset viholliset puuttuvat ja auto pääsee vaarantamaan liikennettä. Kaatolupamenettely voimaan. Ralliauton kaatoluvan hinnalla tulisi saada 6 -8 pitsataksin kaatolupaa ettei kanta pääse huononemaan. Ampumakoe tosin pitänee taas uudistaa mutta eiköhän 1:1 panssariajoneuvon sivukuvaan osuminen 30 metrin etäisyydeltä ole riittävä vaatimus, jos saa käyttää tukea.

      Mopot rauhoittaisin sen vuoksi että ahman metsästys kesäisin olisi etevä turismin kannalta. Puukko olisi kai sallittavissa myös jos se on teroittamaton ja tupessa.

      Loukkupyynti hetisakottavilla kameroilla pitäisi kieltää! On yhä kasvava joukko ihmisiä joilla on jokin liikuntaeste. Koirapuistoon, uimahallin keinoavantoon ja linnunsiemeniä ostamaan on voitava päästä ilman että tarvitsee pelätä. Tutkinnon suorittanut metsästäjä kyllä osaa erottaa lajit ja toimia vastuullisesti.

      Poista
  15. "Ymmärrykseni mukaan kaikki oikeudenkäynnit ovat näytöksiä eli näytelmiä."

    Meni överiksi. Rauhan aika kahden yksilön (ihmisen tai oikeushenkilön) välinen riitaprosessi sekä valtion ja yksilön välinen rikosprosessi ei ole näytösoikeudenkäynti. Siinä riippumaton tuomari pyrkii antamaan vailla sivuvaikutteita oikeutta. Se myönnettäköön, että kun mennään sota-aikaan tai valtion olemassaolon perusteet muutoin järkkyvät oikeusvaltio voi alkaa lipsua. Tämä nähtiin viimeksi lakimiesvaltio USA:ssa 11/9 jälkeen kun menettely, jota 1500-luvulla kiistatta pidettiin kidutuksena muuttui "tehostetuksi kuulusteluksi". Vielä tänä päivänäkin Guantánamossa on henkilöitä - joista osa myönnetään viattomiksi - oikeudellisessa "mustassa aukossa".

    Mutta kuten JK sanoi tehkäämme töyssyjä.

    VastaaPoista
  16. AA: "Terroristien tavoitteena on, että meille tulisi sama kuin heille: tila, jossa vallitsee pelko, kontrolli ja sota."

    Joo-o. Noinhan tuo on. Kari Huhtakin (HS) tuon jo meille ilmoitti päivänsanassaan: "Terrorismi ei ole todellinen uhka Euroopalle. Mutta terrorismin pelko on!" 130 terroristi-iskussa kuollutta viatonta vainajaa taputtivat (haudan takaa) ynnä heidän sukulaisensa varmaan nyökyttelivät hyväksyvästi: -Nyt pitää varoa sitä islamofobiaa! Sehän se pahin on!!

    Ja Kempeleen raiskaustapaus, joka tapahtui juuri tuossa nurkan takana; eihän siinäkään mitään sen pahempaa sattunut. 14-vuotiaalta vietiin elämä ja aiheutettiin tytölle iänikuinen parantumaton haava sieluun, mutta Ylemme (Sankian) mukaan ongelmana on tapakulttuuri. Viattomat muslimipojat ymmärtävät väärin minihameet ja hymyt ja avarat kaula-aukot; ja siitä sitten seuraa luonnollisesti kausaalinen kyllä. Eli saa raiskata. Jossakin vastaanottokeskuksessa oli asiasta keskusteltu iltateen kera hyvässä hengessä. Muslimipojat olivat nyökytelleet hyväksyvästi: -Kiva kuulla. Tämä on hyvä asia tietää!

    Lopuksi. Hirveä tunne, kun huomaa olevansa täysin ulkopuolinen ja omaavansa täysin "väärän tietoisuuden" maahanmuuttoasiassa, vaikka itse luulee olevansa melko lailla rationaalinen, suvaitsevainen ja kohtalaisen sivistynyt suomalainen metsien mies, arska.

    Tuokaa lisää halpaa giniä ja se rottanaamari kasvoille. Kiitos.

    VastaaPoista