Sivun näyttöjä yhteensä

5. marraskuuta 2015

Otollinen sijainti


Tuttava kertoi ostaneensa luukun, kun sijainti oli edullinen. Hintaa en tullut kysyneeksi. Kämpästä näkee Runebergin patsaan lisäksi Suurkirkon ja Aseman kellot, joten omansa voi kantaa kaniin.

Tieto kaverista lisää joskus myös itseymmärrystä. Harmittelen edelleen, ettei käytettävissä ole mahdottoman hyvää valokuvauskonetta, koska olen täysin koukkuuntunut tämän kummallisen, ainutlaatuisen syksyn valoihin. Tuossa on sopivasti kuistin pylväs ja säleikkö niin että näen aurinkoisella säällä kellon ajan ja päivämäärän varjon suunnasta. Mutta matala valo ja kirkkaus eli vähäinen vesihöyryn määrä ilmassa on yhdistelmä, jota muu Eurooppa ei tunne!

Toisin sanoen en asuisi edes Ateneumin kattokerroksessa, vaikka siellä olisi asuintiloja ja ilmaiseksi luvattaisiin. Aamun valolle metsässä vetää vertoja vain illan valo metsässä.

Tämänkin päivän työ on kartellit, etenkin metsäteollisuudessa. Pelkään että aiheesta tulee jatkossa asiaa monta kertaa.

”Maantieteelle emme mahda mitään”, toistelevat poliitikot ja poliittisen historian osaajat. Lause on syvällisesti typerä. Tai tarkentaen: sitä käytetään typeräksi.

Maantieteeseen kuulunee perinteisesti kaikki maan pinnalla näkyvä ja muuta. Iskulauseen tavallinen käyttö, Venäjän suhteittemme yhteydessä, tarkoittaa vain maantieteellistä naapuruutta.

Itärajan takana on edelleen laajoja alueita, joista melkein ei pääse läpi. Sellaista on Rukajärven seutu, ja sitten siellä on samoja ilkeitä pitkittäisharjuja kuin meilläkin, ja soita välissä.

Metsäteollisuutemme eli yli sata vuotta ainakin viidennes viennistä ja eräin ajoin jopa puolet vientituloistamme ei ole vain sitä perua, että meillä on metsää.

Välimatkan lasketaan euroissa, ei metreissä. Metsäteollisuudessa matka käyttöpaikasta kannon juureen on yhtä tärkeä kuin aina ennenkin.

Suomen ja Ruotsin sahatavara meni kaupaksi, koska meillä molemmilla on paljon jokia ja ne virtaavat sopivaan suuntaan. Norjalaisilla on joissa tiettävästi enemmän koskivoimaa kuin meillä, mutta uiton kannalta ne ovat hankalia. Niinpä uittotekniikka kehitettiin Norjassa ja meille Suomeen sen toivat norjalainen Gutzeit ja hänen kaverinsa. Myöhemmin jopa Kemijoella kiehi ruotsalaisia ja norjalaisia uittospesialisteja.

Vanhan tarinan mukaan suomalaiset ”tiesivät” että yritys uittaa tukkeja Kymijoessa voi johtaa vain siihen, että puutavara on Kotkan seudulla ihan päreinä. Niinpä suomalaisille opetettiin erilaiset johteet ja uittorännit ja meren rantaan kahdelle saarelle perustettiin sahat ja kaupunki.

Muuan puolalaisniminen Yalen professori menee liiankin pitkälle korostaessaan, että maantieteen lahjoille emme mahda mitään. Hän kysyy samaa kuin kaikki muutkin tutkijat, nimittäin että miksi hyvinkin näkyvä ja riidanhaluinen korkeakulttuuri toteutti teollisen vallankumouksen tälle Euraasian vähäpätöiselle ja tuuliselle niemelle, vaikka esimerkiksi Koillis-Intia tai Kiina olisi ollut paljon parempi ja todennäköisempi paikka, ja sivistyneempi myös.

Tätä Euroopan selitystä haettaessa nyt toteamani keksintö on aika uusi. Eurooppa saa kiittää (mahdollisesti nyt sammuvaa) teollista ja kaupallista asemaansa pelkästään mannerlaattojen liikkeestä.

Englannissa ja Ranskassa (eli siis myös Belgiassa) on hyvin runsaasti kivihiiltä sopivan lähellä maan pintaa eli louhittavissa ja lisäksi täysin mahdollisten kuljetusyhteyksien tuntumassa.

Tunnettu kuljetusyhteys on paljon poliittistakin kohua eri aikoina aiheuttanut Rein. Verkkohaku ”collieries Britain” kertoo samaa tarinaa. Vesiväyliä on.

Teollinen vallankumous liittyy tavalla tai toisella höyrykoneeseen, vaikka asia tietysti esitetään oppikirjoissa turhan yksioikoisesti. Lämpöenergian muuttaminen kineettiseksi on yhtä monimuotoista kuin päinvastainen toimitus, joka toteutuu esimerkiksi kehrättäessä koskista sähköä.

Tiettävästi polttoöljy on menettänyt hyvän maineensa eikä kivihiilen suosio ole sekään ennallaan. Ystäväni kertoi, että muun muassa Länsi-Suomen kaupungit polttavat kaukolämpöä kehittäessään enemmän haketta kuin Suomi tuottaa, ja vahvisti toisen ystävän tiedon, että kohta ollaan puutavaran kanssa taas tuontitilanteessa, siis poltettavassa puussa.

Näin kuulemma on siitä huolimatta että Suomen metsät kasvavat enemmän kuin täällä pystytään käsittelemään. Energiassa kysymys on aina myös logistiikasta ja kasvavassa määrin haitoista.

Suomi ei ole puun käsittelyn suurvalta. Yksi päivä otan tarkan selon siitä, mitä luokkaa oli aikoinaan tervapolton tehokkuus. Oli se terva kerran maan tärkein vientituote, koska se oli melkein ainoa, mutta miten monta kiintokuutiometriä puuta tarvitaan tervatynnyrillisen valmistamiseen?

Jossain vilahti silmiini ehdotus tai tieto, että tulisijoja olisi ruvettava vieroksumaan. Muutaman vuosikymmenen takaisen öljykriisin innossa varaavia takkoja rakennettiin ahkerasti, meillekin. Tunnustan nyt, ettei sitä takkaa ole käytetty moneen vuoteen. Kuka ostaisi hyviä tiiliä? Ja tämä on oikea eikä mikään näennäistulisija, kuten edellisen vuosikymmenen avotakat. Niitä näki vöyräämmissä kerrostaloissakin, ja niiden perusominaisuus tuntui olevan, että lämpöä niistä ei lähtenyt, mutta savua kyllä, joskus ihan kiitettävästi.

Hälytieto tuulivoiman edullisuudesta saattoi sisältää tahallisen laskuvirheen tuulivoiman eduksi, mutta sen sijaan maalämpö lienee tullut jäädäkseen. Olin itsekin naureskelemassa ilmapumpuille kymmenen vuotta sitten. Nyt olen suuresti nauttinut sellaisesta jotain viisi vuotta.

Ja muistan minä senkin ajan, jolloin julistettiin, että suora sähkölämmitys on tosi luonnonsuojelijan valinta, ellei tasahintaista ja siis halpaa kaukolämpöä ole saatavissa.

20 kommenttia:

  1. Eka kertaa maalämpöön törmäsin 60-luvun lopulla kun termodynamiikan luennoitsijamme kertoi rakentavansa omakotitaloa jonka lämmönlähteeksi tulee maalämpö. Kohdeyleisö oli tietysti sopivasti valittu. Se ei voinut nauraa kertojaa ulos. Varsinkaan kun edessä häämötti tentti.

    En tiedä miten uranuurtajan maalämpö on lämmittänyt ja asutaanko talossa edelleen. Kuitenkin maalämpö on yleistynyt paljon niiden päivien jälkeen. Kun poikettiin chileläisvieraittemme kanssa hiljakkoin Kristiinankaupungissa, niin jopa kaupungin museokorttelissa oltiin siirtymässä näin uudenaikaiseen lämmitykseen.

    VastaaPoista
  2. Ostaisin tiiliä, tarvetta on hyville umpitiilille, mutta kun purkutiiliä saa ilmaiseksikin. Lämmitän puilla joka päivä. Aamukahvi tulee puuhellalla kokonaisuutena nopeammin kuin sähköhellalla (vaikka häviää varmasti induktioliedelle tai kaasuliedelle) ja bonuksena saa kyökkiin mukavasti lämmintä.

    Puuhella kyllä vaihtuu varaavaan tiilestä muurattuun ja tuo pikkuinen peltihella saa uuden sijoituspaikan mökiltä, kunhan saan aikaiseksi. Kiirettä pitää, ennen kuin keksivät kieltää perinteiset tulisijat kokonaan. Ei sillä, että väheksyisin pienhiukkasten terveyshaittoja. Poltan rutikuivaa puuta ja sytytän mahdollisuuksien mukaan kuorettomilla ohkaisilla lastuilla, sytykkeet puiden päälle eikä alle. Näin väittävät tulevan vähemmän nokea ja pienhiukkasta. Mutta rajansa kaikella. Minusta vanhalle pientaloalueelle kuuluu silloin tällöin puusavun haju.

    VastaaPoista
  3. Olisikohan Euroopan menestyksen salaisuus siinä, että täällä on kirjoitusjärjestelmä, jonka ansiosta lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ei ole elämäntehtävä. Sen lisäksi tarvittiin sitten vielä kirjapainotaito. Kiinalaiset keksivät senkin ensiksi, mutta siitä ei ollut hirveästi iloa sikäläisen kirjoituksen kanssa.

    VastaaPoista
  4. Näistä linkeistä löytyy vastaukset tervapulmiin:
    http://kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/metsänkäyttöä_utajärvellä
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervahauta

    VastaaPoista
  5. "koska olen täysin koukkuuntunut tämän kummallisen, ainutlaatuisen syksyn valoihin... Mutta matala valo ja kirkkaus eli vähäinen vesihöyryn määrä ilmassa on yhdistelmä, jota muu Eurooppa ei tunne!...
    Aamun valolle metsässä vetää vertoja vain illan valo metsässä."

    Tosi on - varsinkin sopivan harvan metsän läpi siilautuneena, olohuoneen nojatuolista konjakkilasi kourassa katsellessa.

    VastaaPoista
  6. "miksi hyvinkin näkyvä ja riidanhaluinen korkeakulttuuri toteutti teollisen vallankumouksen tälle Euraasian vähäpätöiselle ja tuuliselle niemelle, vaikka esimerkiksi Koillis-Intia tai Kiina olisi ollut paljon parempi ja todennäköisempi paikka"

    Kyllä minä kytkisin maantieteen lisäksi mukaan myös yhteiskunnalliset tekijät. Kiinalla oli edellytykset 1400-luvun alussa aloittaa löytöretket ja kolonialismi, mutta sitten vaihtui keisari ja ulkomaanpurjehdus lopetettiin. Miksi hajanainen ja upporikkauden ruhtinaiden hallitsema Intia olisi ryhtynyt moiseen kun köyhiä riistämällä saattoi saavuttaa satumaiset rikkaudet?

    Maantiede selittää paljon paremmin Euroopan ja Amerikan mantereen kulttuurien 1500-luvun "kohtaamisen" lopputuloksen (Jared Diamond), mutta Intian ja Kiinan selittävät yhteiskunnalliset olosuhteet.

    VastaaPoista
  7. "Yksi päivä otan tarkan selon siitä, mitä luokkaa oli aikoinaan tervapolton tehokkuus. "
    Ehdotan että Blogisti kertoo meille myös sen, mitä sysihiilille tehtiin ja missä ne käytettiin. Saatiinko niistä tuloja vai olivatko ne jätettä. Tätä ei oppikoulussa kerrottu, keskityttiin vain myyttiseen tervansoutuun ja sekin juttu jäi vajaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyläsepät tarvitsivat sysihiiliä raudan kuumentamisessansa.

      Poista
    2. Pohojosessa on sn niminen iylä kuin kolari.. tulee sanasta kolare. Polttivat hiiltä ja toimittivat joen yli masuunien lämmön lähteeksi.

      Poista
  8. Juuri tänään mittailin halkohäkkiä, googlailin puuarvoja ja laskeskelin mikä on halvempaa: sähkö vai puu?

    Olln tehnyt vuosi pari sitten laskelman että ne olisivat samanarvoisia. Nyt en tiedä teinkö silloin laskuvirheen vai oliko puun hinta eri.

    Nyt sain hämmästyksekseni että puu sivuposkiuunissa (hyötysuhde 80%) maksaa 5 centti /kWh kun sähköllä olisi 10-11 centtiä / kWh.

    Puu olisi puolta edullisempaa kuin sähkö lämmityksessä täällä.

    Puu olisi valmiiksi kuivatettua 50 cm koivuhalkoa, joten ainoa työ on sen kantaminen ja itse lämmitystoimet.

    VastaaPoista
  9. "Maantieteelle emme voi mitään" -lausahdus pannaan usein Paasikiven nimiin kuvainnollisessa tarkoituksessa, että sota opetti Suomen ottamaan kaikissa toimissaan huomioon Venäjän tarpeet. Oikeastihan sen sanoi Stalin ennen talvisotaa ja tarkoitti kirjaimellisesti, että Suomen raja on liian lähellä Pietaria.

    Paasikiven tarkoituksessa lausuma ei ollut Stalinille isokaan ongelma. Maantiedettä ei tarvitse muuttaa, kun muuttaa koko kansan.

    VastaaPoista
  10. "Näin kuulemma on siitä huolimatta että Suomen metsät kasvavat enemmän kuin täällä pystytään käsittelemään. "

    Mikä on totuus, kyseli jo Pontius Pilatus aikoinaan hieman eri aiheesta tosin. Linkolalla voisi olla erilainen näkemys tuohon metsiemme tilaan.

    Ja kyllä itsekin asiaa tulee ihmeteltyä, kun paljon metsissä liikun. Isoja aukkoja ja paljon taimikoita sekä nuorta metsää. Paljon alueita missä taimikon hoito on unohdettu kokonaan, ja näin ollen läpipääsemättömiä rääseiköitä mistä ei kunnon myyntipuuta ole tulossa "tämän jumalan aikana". Että onkohan laskutavoissa eroja, Linkolalla ja muilla ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Biotaloutta kun nyt propagoidaan vihreän liikkeenkin hartiavoimin maailman pelastajaksi, kannattaa laajentaa näkökulmia omista risukoistamme, joita niitäkin mäskikattiloissa tullaan tulevaisuudessa puimaan Linkolan marjapensaat mukaanlukien (Penan ennustus jo 40 vuotta sitten) ja lukea yhä uudelleen Kemppisenkin taannoin arvioiman Maapallo ja me kirjan lisäksi samansuuntaista, vahvasti perusteltua tekstiä Alan Weismanin kirjasta Maailma täynnä meitä.

      Kirjan alaotsikko "Viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi" on kuin lyhytnäköisempien hallitusten "yön ylitse neuvottelusipilöinnit", mutta se ei samalla tavalla ironiankareita suupieliin nosta, niin vakava aihe on kyseessä.

      Poista
  11. Auringonlaskut ovat olleet vailla vertaa ainakin kuukauden ajan. EG

    VastaaPoista
  12. "Ystäväni kertoi, että muun muassa Länsi-Suomen kaupungit polttavat kaukolämpöä kehittäessään enemmän haketta kuin Suomi tuottaa, ja vahvisti toisen ystävän tiedon, että kohta ollaan puutavaran kanssa taas tuontitilanteessa, siis poltettavassa puussa."

    Tätä juttua kertonut ystävä on aika lailla huonosti perillä tämän ajan energiataloudesta. Haketettavaksi tarkoitettua puuta lahoaa ja pilaantuu suuria määriä maamme metsäteiden varsilla, kun kysyntää hakkeelle ei voimalaitoksilla ole. Kotimainen metsähake ei nykyisillä tuontienergian hinnnoilla ole kilpailukykyistä lämmön ja sähkön tuotannossa. Ulkomailta tuodaan haketta, vaikka kotimaista riittäisi yllin kyllin.

    VastaaPoista
  13. Inakin Ruotsissa sotien aikana pistettiin maantasalle suunnattomat alat metsàà hiilimiilujen raaka-aineeksi. Osittain jopa niin ettei kaiikkia kaatoja edes ehditty polttaa hiileksi. Esimerkiksi Juktån alueella on vieläkin näkyvissä maatuneita "hhilihakkuita".

    VastaaPoista
  14. Indonesiassa eukalyptus kasvaa 5 kertaa suomalaisia lajeja nopeammin, tuottaen 4 kertaa enemmän massaa, puuplantaasit voidaan tehdä tehtaan viereen jolloin kuljetusmatka on keskimäärin 2 km kun se on Suomessa kai lähempänä 200 km. Työvoima on halvempaa eikä ympäristölainsäädäntö haittaa. Tietenkin tuo pilaa pohjavedet kun lisäravinteita on pakko tunkea maaperä täyteen, mutta se ei ole teollisuusyrityksen vaan muiden ongelma, kuten kapitalismissa on tapana. Miten tällaista vastaan voisi kilpailla?

    VastaaPoista
  15. Tervaan liittyen:
    Lontoo paloi 1666. Puumateriaali väheni olennaisesti Englannista. Hollanti rakensi laivoja täyttääkseen englantilaisen varustamotoiminnan notkahduksen. Laivanrakennuksen kiihtyessä tervan ja puutavaran kysyntä lisääntyi.
    Tervaa voitaneen pitää korkeamman jalostusasteen tuotteena kuin puuta. Sitä voi myös olla kannattavampaa kuljettaa Hollantiin

    VastaaPoista
  16. 'miksi hyvinkin näkyvä ja riidanhaluinen korkeakulttuuri toteutti teollisen vallankumouksen tälle Euraasian vähäpätöiselle ja tuuliselle niemelle, vaikka esimerkiksi Koillis-Intia tai Kiina olisi ollut paljon parempi ja todennäköisempi paikka, ja sivistyneempi myös'
    Yksi ehdotettu selitys on se, että toisin kuin onnistuneemmat korkeakulttuurit, Eurooppa epäonnistui yrityksessään päästä tasapainotilaan.
    Kukaan ei pyrkinyt siihen, mihin Eurooppa ajautui. Kiina ei ole epäonnistunut Eurooppa, Eurooppa on epäonnistunut Kiina, joka meni sotkemaan muidenkin kuviot.

    VastaaPoista