Sivun näyttöjä yhteensä

25. marraskuuta 2014

Valamiehistön ratkaisu





Tästä saa hyvän syyn mainita oikeusvaltiosta. Päivän uutisaihe, värillisen nuorukaisen ampumista koskeva suuren valamiehistön ratkaisu USA:ssa, sisältää tarvittavat elementit.

Ratkaisu tuntuu suomalaisittain oudolta ja palauttaa mieleen epäluulon valamiesjärjestelmää kohtaan. Suomalaisittain käsillä on silti tilanne, jossa ”oikeusohje” on Johannes Virolaisen nimeen liittyvä ”pulinat pois”.

Tuo iskulause tarkoittaa, että päätös näyttää olevan väärä ja äänestäjät tyhmiä, mutta minkäs teet. Kun ratkaisua ei voi muuttaa, joko ruvetaan miettimään järjestelmään parannuksia tulevaisuutta varten tai sitten jatketaan toimintaa niin kuin sököringissä, katsotaan millainen käsi tulee, kun pakka on sekoitettu ja kortit jaettu uudestaan. Selvä vihje sanoo myös, että korttiporukassa, puoluekokouksessa ja valamiehistön ulottuvilla ei pidä heilua puukkojen ja pyssyjen kanssa. Pelin säännöt eivät tunne sellaisia.

Yhdysvaltain oikeuslaitoksessa riittää haukkumisen aiheita. Sekä tavallinen valamiehistö, joka ratkaisee todisteiden arvioinnin eli syyllisyyden rikosasioissa, että suuri valamiehistö, joka päättää syytteen nostamisesta, ovat ”lähidemokratiaa”. Mielestäni ne ovat huonompia järjestelmiä kuin virkamiesvetoinen, tässä tapauksessa tuomareiden ja syyttäjien systeemi.

Oma perusteluni on kansalaisten eli maallikkojen taipumus romanttiseen haihatteluun. Vaikka tosiasiat tuodaan esiin menettelyn yhteydessä pontevasti, asenteisiin vaikuttaminen ei ehkä onnistu. Suomen julkisuudessa on näinä päivinä ollut paljon aineistoa tunnetusta avioliittoa koskevasta kysymyksestä. Se on joillekin pohjaltaan tunne- eli asennekysymys ja joillekin järjellinen, ihmisten tasa-arvoa koskeva ongelma. Molemmilla perusteilla sekä kannanotto puolesta että vastaan on hyvä. Tärkein on prosessi eli keskustelu ja ratkaisu.

Koska tällä blogilla ei todellisuudessa pyritä vaikuttamaan kenenkään mielipiteisiin, paitsi kirjoittajan omiin, tuota keskustelua ei avata. Sille on tilaa muualla.

Valamiehistöä ei tiettävästi ole tuotu sataan vuoteen mihinkään maahan, jossa sillä ei ole historiallista taustaa. Tavallisemmin maallikkojen osuudesta on vähä vähältä tingitty. Suomessa jossa valamiesjärjestelmää ei ole koskaan ollut lautamiesten käyttöä on jatkuvasti vähennetty. Aika yleisen mielipiteen mukaan sen merkitys on rasituksiin verrattuna vähäinen.

Vakava vastaväite on tämä: ”yleinen oikeuskäsitys” ja ”oikeudenmukaisuus” ei kykene seuraamaan olojen muutosta. Ihmisillä on parempaakin tekemistä kuin testata omia vakaumuksiaan uusia tosiasioita vastaan. Luennolla voi hyvin esittää esimerkin, joka ei ehkä ole tosi, että Amerikassa hirtettiin hevosvarkaat, koska suurilla preerioilla ja etenkin erämaiden äärellä, hengissä selviytyminen oli hevosesta kiinni.

Poron varastamista ei erääseen aikaan pidetty Lapissa kovin ihmeellisenä tekona, koska poroja oli joka tapauksessa paljon. Valitettavasti en tiedä, mikä oli kansantapa ja mikä viranomaisten suhtautuminen ainoan ajoporon varastamiseen talviaikaan, ja tapahtuiko sellaista. Suomalaisistakin kertomuksista (M.A. Castrén) ymmärtää heti, että Inarin ja Kautokeinon välillä hengissä pysyminen oli oikeasti ajoporosta kiinni. Castrén veti kerran rinteessä täysillä puuhun, mutta Lönnrot jeesasi. Pelastushelikoptereita ei ollut vielä keksitty.

Yleisemmällä tasolla oikeudenmukaisuuden ongelmat menevät paljon vaikeammiksi. Omaisuuden suoja suhteessa ihmishenkeen? Yhdysvalloissa ammutaan taloon tunkeutuvia varkaita pihalta päin, eikä syytettä tule. Ampujalla on niin vahva oikeus suojella omaisuuttaan. Suomessa asia on täysin päinvastoin, luultavasti myös enemmistön mielestä. Verrattaessa ihmishenkeä ikkunan särkemiseen tulos on selvä. Vaikka kohti ampuminen olisi jostain erikoisesta syystä ainoa keino estää asiaton sisään tunkeutuminen, ei ole lupa ampua. Myöskään poliisi ei saa pysäyttää pakenevaa rosvoa ampumalla. Hätävarjelutilanne on ehkä käsillä, jos rosvo on tulossa päälle.

Edelle kirjoitettu on laimeaa peruskamaa. Sen toistelemiseen on syy. Vaikka olisimme itse mielestämme kunniallisuuden ja henkisen tasapainoisuuden perikuvia, kuten varmaan olemmekin, ympärillämme on toisenlaisia ihmisiä. Suomessa ei kai toistaiseksi ole tapahtunut yhtään itsemurhapommitusta, vaikka Haanpään kirjassa Kenttä ja kasarmi on todeksi uskottu tapaus, jossa asevelvollinen räjäyttää itsensä ja pahan esimiehen tahallaan.

Olen ajatellut perustaa itselleni elokuva- ja keskustelukerhon luovuttuani bisnesajatuksesta ”Kemppisen musiikki ja makkaraliike”. Sidney Lumetin ”Valamiesten ratkaisu” (Twelwe Angry Men, 1957) olisi hyvä tällaisen miettimisen yhteyteen. Muistelen että kun näytin elokuvia luennolla 1980-luvulla, tämä olisi ollut yksi niistä. Prosessioikeudesta  Wilderin ”Todistaja” (Witnes for Prosecution) on kyllä jännittävämpi. Täytyy kysyä rouvilta.


21 kommenttia:

  1. http://s3.documentcloud.org/documents/1370883/grand-jury-volume-5-darren-wilsons-testimony.pdf

    VastaaPoista
  2. Kun mustaihoinen poliisi ampuu valkoihoisen, niin sitä ei edes uutisoida, mutta kun valkoihoinen poliisi ampuu mustaihoisen, niin se on aina rasistinen teko. Näinhän se menee jenkkilässä. Syvät ovat menneisyyden haavat edelleenkin.

    VastaaPoista
  3. Harry Wallin puhui fiksuja tuosta tasa-arvoisesta avioliittolaista tämän päivän Ilkassa. Omasta kannastaan siihen. Tuli mieleen että joudunkohan keväällä sellaisen tilanteen eteen, jotta olisi äänestettävä sosiaalidemokraattia eduskuntaan. Olen kyllä pitänyt sitä mahdottomana ajatuksena, mutta nyt se on lähellä.

    VastaaPoista
  4. Kahdentoista valamiehen elokuvaan lisäämme Nikita Mihailkovin version ("12", 12 razgnevannyh muzhchin) Lumetin aiheesta. Raina on nähty pari vuotta sitten televisioissamme ja syyllinen on tsetseenipoika, ottoisänsä murhasta. Oikeudesta siinä äänestetään, mutta emme osaa sanoa onko Venäjällä kahtatoista valamiestä.

    VastaaPoista
  5. On tavattoman kieroa, että Suomessa itsepuolustuksesta on tehty rikos. Päällekarkaajat ja pahoinpitelijät kun tuppaavat olemaan laitapuolen kulkijoita, joilta minkäänlaista vahingonkorvausta on turha yrittääkään periä. Tuttavapiirissäni on suoraselkäisiä ihmisiä, jotka ovat puuttuneet pahoinpitelyyn sillä seurauksella, että ovat itse joutuneet maksumiehiksi puolustaessaan joko itseään tai sivullista. Hätävarjelun liioittelu on hätävarjelun liioittelua, mutta mielestäni omaa koskemattomuutta on aina oikeus puolustaa. Jonkinlainen välimalli "ameriikan mallin" ja täydellisen avuttomuuden välimaastosta? Terveisin Caeasarion
    P.S. Hieno, asiapitoinen blogi, itse olen vain kovin laiska kommentoimaan.

    VastaaPoista
  6. Kyllä minulle vain kelpaisi tuo oikeus puolustaa omaa kotia tarpeellisilla voimakeinoilla. En tiedä millaiselta siellä Kirkkonummella asia vaikuttaa, mutta täällä turkulaisessa monikulttuurisessa lähiössä tulee kyllä väliin mieleen että voimakkaammat keinot saattavat vielä osoittautua tarpeellisiksi. Ja poliisia saa aina odottaa vähintään puoli tuntia, tästä on useampia omakohtaisiakin kokemuksia.

    VastaaPoista
  7. Sedis ottaa varmaankin osaa elokuva- ja keskustelukerhoon.

    http://sedis.blogspot.fi/2005/09/nuoret-vihaiset-miehet.html

    VastaaPoista
  8. USA:ssahan mustat tekevät massiivisen määrän eri rikoksia sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, ja kun nyt ovat vaatimassa oikeudenmukaisuutta tekemällä lisää rikoksia kaduilla, on minun väärä tietoisuuteni, eli poliittisesti epäkorrekti myötätuntoni, nyt kyllä polliisin puolella. Vaikea tuntea valkoisen miehen taaakkaa tms. sellaista tekopyhää moraalista dilemmaa, kun tietää että suurta huvia yankkeelässä on nykyään valkoisten huvitteluluonteinen moukaroiminen jengin voimin teho-osasto kuntoon. Moni on kuullut hetkeä ennen sanat: Hey blonde, com here...ja sitten se on ollutkin menoa. Jos on ollut nainen, ei pelkkä mukilointi ole aina riittänyt. Ajat ovat huonot USA:ssa, poliisille ainakin multa sympatiat.

    Mustat töihin, latinot töihin, valkoiset töihin - ja on ihan varma että tälläistä sattuu vähemmän. Soros sun muut vasemmistosymppari-miljardöörit voisivat laittaa rahan jo liikkeelle että sitä työtä tulisi mellakoinnin korvikkeeksi.

    t. repukraatti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime keväänä matkustin sattumalta Amerikan poikki. Chicagosta länteen lähes joka putiikissa palvelu pelasi ehkä paremmin espanjaksi. Latinot olivat töissä.
      Pekka Tammi, satunnainen matkailija

      Poista
    2. Tässä oli vain se, että kyseessä oli asenton, välimatkan päässä oleva 18-vuotias, jota epäiltiin sikarilaatikon anastuksesta. Ammuttiin 7-8 kertaa vartaloon, joista osa jo maahan kaatuessa.

      Poista
  9. Valamiesten ratkaisua käytettiin jo 60-luvulla Teollisuuden Työnjohto-opiston psykologian opetuksessa. Filmi tilattiin vartavasten Lauttasaaren Kultaiseen lyhtyyn.

    VastaaPoista
  10. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kyse lienee syytä, että syyttäjän katsoneen toimineen sopimattomasti.

    Amerikkalainen syyteprosessi perustuu ymmärtääkseni siihen, että "suuri" valamiehistö päättää syytteen nostamisesta. Prosessi on yksipuolinen: syyttäjä esittää valitsemansa tosiasiat ja todistelun valamiehistölle. Periaatteessa syyttäjän tulisi pyrkiä oikeuden edistämiseenja tasapuolisuuteen, mutta yleisesti katsotaan, että syyttäjä saa minkä tahansa syytteen läpi suuresta valamiehistöstä, jos vain haluaa. Yleensä syytejuttu on ohi alle tunnissa.

    Nyt syyttäjä käytti useita päiviä asian eri puolten esittelyyn valamiehistölle ja sai hylkäävän tuloksen. Tällä perusteella uskotaan, ettei syyttäjä edes halunnut syytettä nostettavan.

    Surkea tilanne: kun syyttäjä kerrankin toimii niin kuin järjestelmän teoriassa pitäisi toimia, pidetään juttua harvinaisen epärehellisesti hoidettuna.

    VastaaPoista
  11. Partaveitsi soikoon! Olin onnistunut etuoikeuttamaan uskonnolliset dogmaatikot argumentteineen tunteen ja järjen ulkopuolelle omaan, erityiseen kategoriaansa. Nyt riittääkin uudelleenarvioitavaa. Kiitoksia.

    VastaaPoista
  12. Olisiko historiallisena syynä valamiehistön suosimiseen se, että Amerikkaan muuttivat alkuaikoina nimenomaan ne, jotka eivät olleet saaneet oikeutta vanhalla mantereella. Virkavaltaan ei luotettu. Luotiin järjestelmä, joka olisi oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi, kuin oli ollut Euroopassa. Ei suurella mantereella edes ollut tarpeeksi ammattilakimiehiä, joten koottiin "viisaat miehet" yhteen. Tuomareitten koulutus oli aika pikään vaatimatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla. Joka tapauksessa on - puutteinemmikin - oikeusturvan kannalta etuoikeus asua pohjoisessa Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvaltain etelävaltioissa tai Venäjällä.

      Poista
  13. On aika avata silmät ja herätä unesta. Näitä tuomiotta jättämisiä on suomessakin. Arvot ovat vääristyneet jo kovin, mitä tulee ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Johtoeliitti kumartaa rahaa, ei ihmisyyttä!

    VastaaPoista
  14. Meillä on 200 valamiestä eduskunnassa.

    VastaaPoista
  15. Ja rahalla saa ja hevosella pääsee!

    VastaaPoista
  16. Vuosi 2067. Virat on venäjää hyvin taitavien eli käytännössä 90%:sti venäläisten käsissä, Suomi liittyi muinoin "vapaaehtoisesti" pois EU:sta Euraasian liittoon. Miliisipoliisi ampuu humalaisen suomalaisen homon, jonka kehon on lävistänyt 12 poliisiluotia, ampuja märkäkorvainen poliisikoulusta tullut moskovalainen. Syyttäjä on omituisen vetämätön ja edes poliisille ei saada syytteitä. Poliisi vapautetaan ja saa suosionosoituksia venäläisiltä.

    Kun jo pitkään tilanteseen turhautuneet suomalaiset mellakoivat ja valittavat tshuhnafobisesta rasismista, niin kansallismieliset venäläiset saavat aiheen syyttää: "on nekin valittajia! Kävisivät Venäjän opissa ja rupeaisivat meille töihin eivätkä pelaisi fobia-kortilla."

    Tarkoitus oli näyttää se toinen mahdollinen näkökulma aiheeseen.

    M

    VastaaPoista
  17. "Se on joillekin pohjaltaan tunne- eli asennekysymys ja joillekin järjellinen, ihmisten tasa-arvoa koskeva ongelma."

    Kyllä kielteistä suhtautumista voi perustella järjellä eli kantilaisella filosofialla: sen mukaan arvon tulisi olla yleispätevä eli soveltua kaikille. Johtopäätös: jos samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi ylnen normi, ihmissuku kuolisi sukupuuttoon.

    VastaaPoista
  18. "Valamiehistöä ei tiettävästi ole tuotu sataan vuoteen mihinkään maahan, jossa sillä ei ole historiallista taustaa."

    Sanottakoon valamiesten puolustukseksi kaksi seikkaa: tilastojen mukaan syytteiden hylkäämiskynnys ts tuomitsemiskynnys on korkea. Toiseksi valamiesten käyttö on terästänyt todisteluoikeutta, joka on minusta anglosaksisella alueella korkeammalla tasolla kuin meillä, jossa luotetaan liiaks tuomarien kykyyn tehdä "vapaassa todistelunharkinnassa" oikeita johtopäätöksiä.i

    VastaaPoista