Sivun näyttöjä yhteensä

13. tammikuuta 2014

Maailman kuve



Maailman kupeessa saa katsoa, ettei revähdytä paikkojaan. Tänään Aalto-yliopistossa vaihdetaan mielipiteitä. Siinä toimituksessa käy helposti väärin.

Alinomainen tietolähteeni Päätalo mainitsee tyrmistyttävästi, että saksalaiset kaatoivat vankileiriään varten Taivalkoskella metsän ”konesahoilla” vuonna 1942 tai 1943. Tieto näyttää pitävän paikkansa. En uskalla arvata vuosilukuja, mutta moottorisahan murheellisen lyhyt valtakausi alkoi joskus 1950-luvulla ja loppui koneisiin. Hakkuukone eli harvesteri eli ”moto” (monitoimikone) siirsi kätevästi rahallisen riskin yrittäjiksi pakotetuille ihmisille; ennen hevosmiehet olivat ehkä jonkinlaisia yrittäjiä tai ainakin työurakan tekijöitä.

Pokasaha oli ollut melkein yhtä lyhytaikainen hallitsija, vain vuosikymmeniä. On erikoista, että minun ukkoina näkemäni miehet olivat kaataneet puut kirveellä ja vain ajoittain justeerilla. Yhden miehen saha, ruotsalainen keksintö, muutti nopeasti myös sanan ”jätkä” merkityksen ja sävyn.

Teknologian ja siis kulttuurin muutos ja työpaikkojen katoaminen oli maailmanhistoriallisen suuri sotien jälkeen. Voi hyvinkin olla, kuten pääministerikin kertoo, että meneillään on sitäkin suurempi murros, jossa syypäänä on ”tietotekniikka”. Toivottavasti kokousyleisö muistaa, ettei tietotekniikkaa ole enää olemassa. Elinkeinoja mullistava tekijä on tekniikan ja tietojenkäsittelyn sulautuminen toisiinsa. ICT eli viestintä- ja tietoteknologia alkaa sekin nimityksenä kuulostaa huonosti osuvalta. ”Teknologia” peittää ainakin vielä tällä hetkellä näkyvistä kognition ja yhdyssanasta biotekniikka huolimatta biologian.

Siis muutamat luonnontieteet, käyttäytymistieteitä ja yhteiskuntatieteitä on kytkeytynyt paketiksi niin että edellä mainitun Aalto-yliopiston tarjonta on jo nyt, vain muutamia vuosia yksikön perustamisen jälkeen, on järkevä vain yhteistoiminnassa Helsingin Yliopiston kanssa. Esimerkki: kielitiede. Sekä teoria että käytäntö ovat kymmenin säikein sidoksissa tekniikkaan. Tällä hetkellä puhetta nuuskivat kojeet vaikuttavat ehkä toisarvoisilta. Ne eivät ole toisarvoisia esimerkiksi sairaalateknologiassa. Ihmisen kaksi kättä on vaikeasti korvautuva luonnonvara. Käsien vapauttaminen esimerkiksi robottien ohjailusta on itsestään selvä pyrkimys.

Moottorisahan käyttöliittymän läpimurto oli kaasutin. Varhaiset laitteet olivat toimineet vain yhdessä asennossa. Polttomoottorin oli saatava ”taitolentokaasutin”; lentokoneissa oli ollut sama tekninen ongelma, ja se oli ratkaistu. Ei se sahan pieni polttomoottorikaan ollut ongelmaton. Minua hiukan vanhemmat miehet oppivat tuskaisesti pelaamaan tulppien ja kaasuttimien kanssa kylmissä parakeissa tai paljaan taivaan alla, avokäsin. Eivät ne sahat yleensä noin vain toimineet. Nykyisin ne toimivat.

Itse koneen kannalta taivaallinen oivallus oli sama, jonka katutappelijat ja muut väkivaltamiehet olivat jo oivaltaneet. Polkupyörän ketjulla on monta käyttöä. Sillä huitominen on ehkä mennyt muodista, koska väline ei taida tehota esimerkiksi kilpeä kantavaan mellakkapoliisiin. Sitä ennen meni lyömäaseena muodista ”konepuukko”. Muistelen hokemaa, joka oli tapana esittää eräälle etniselle vähemmistölle muka tyypillisellä puheäänellä. Tulee sata reikää, kun M---e lyö konepuukolla eli justeerilla. Mutta kettingin varustaminen leikkaavilla terillä oli uutta. Vannesahan terä oli yhtä kappaletta.

”Toinen teollinen vallankumous” on uutta. Se ensimmäinen oli oleellisesti energian (höyry, kaasu, sähkö) tuottamista ja jakelua. Tämä jälkimmäinen olisi energian kohdentamista, ja avainalueet ovat kognitiiviset tehtävät (esimerkiksi jätteiden lajittelu), logistiikka (kuljetus ja jakelu) ja valvonta ja säätö (tunnistimet, toimilaitteet).

Oletko aivan varma, että marketin ovet eivät sinulle auetessaan myös lue lompakostasi, paljonko tililläsi on rahaa? Jos olisin kauppias (estä, Jumala) haluaisin asiakkaitteni profiilit. Ensimmäiseksi kävisin laittomasti kopioimassa kunnankirjaston lainaustiedot ja eräpäiväuskollisuuden.

Oma lisäni keskusteluun: teollinen vallankumous aiheutti pahaa kuohuntaa, kuten Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917 ja Saksan kansallissosialistisen vallankumouksen 1933. Näin voisi sanoa myös Kiinasta, vaikka ”suuri harppaus” ja kulttuurivallankumous olivat reaktioita konemahtiin; Kiina alkoi oikeasti teollistua vasta kun Maosta, vuosisadan ehkä suurimmasta pahantekijästä päästiin.


Ihminen, siis nainen ja hänen miehensä, on miljoona vuotta vanha metsästäjä. Luonnonantimien metsästystä sanotaan yleensä keräilyksi. Kahdella jalalla kulkeminen on nähty keinona suojautua kilpailijoilta (shakaalit, miksei leijonatkin). Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua. Ja kognitio tarkoittaa mielen harjoittamaa informaation prosessointia. Sen yksi osa on kieli ja toinen muisti. Kognitiivisia vallankumouksia ei tiedetä tapahtuneen, paitsi että Platon ja Aristoteles saattoivat kirjata erään ja Paavalöi luultavasti saman, jälkipaimentolaisen käänteen. 

23 kommenttia:

  1. On kaatoloven teko vaatinut ruista ranteeseen jos muuallekin, kuvassa. Eilen tuli oltua taas metsässä pokasahan (uudenaikaisen) kanssa heilumassa. Polttopuuta oli hommaamassa myös 7 vuotias poikani oman pikkusahansa kanssa. Kyllä oli molemmilla mukavaa, välillä oltiin nuotiolla evästä haukkaamassa. Ihmislapsi tulee vähästä tyytyväiseksi.

    VastaaPoista
  2. "Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua. Ja kognitio tarkoittaa mielen harjoittamaa informaation prosessointia. Sen yksi osa on kieli ja toinen muisti."

    Eikö kivikauden jälkeen tehty sentään yksi kongnition muutos: kirjoitustaito, joka mahdollisti tiedon siirtämisen muutoin kuin suullisesti sekä ennenkaikkea ylisukupolvisesti. Eikö kärjistettynä loppujen lopuksi ICT:kin ole vain marginaalilisäys kirjoitustaidon historiaan.

    VastaaPoista
  3. "Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua."
    on ja ei ole. aloita vain ihan rauhassa peruskurssista, ei se mihinkään karkaa.

    päivän epistola antaa vinkin, millä suunnalla oli ajatus (valitettavasti Bachin asemesta taustalla komppaa nyt Oppressed: Nazi Nightmare).
    Paha Nuutti tulee, se kurauttaa naamaansa loput pullonpohjat ja vetää kuivat tähteiden päälle – rääppiäiset loppuvat. Ja ennen se olisi merkinnyt melkein nälkäkuolemaa, ellei vanhoilla naisilla olisi jotain ollut lukittuna talven varalle.

    VastaaPoista
  4. Vuonna 2008 tietokone pystyi simuloimaan hiiren aivotoimintoja, tänään voimme ilmeisesti jo puhua pikkulasten aivoitoiminnoista. Singulariteetti on niin hilikulla, että ohimoita viiltää. http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologinen_singulariteetti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ettei kyse olisi ollut ns. tietokonehiirestä... Mitä taas tulee tekoälyyn, niin se on yhtä lähellä älyä kuin tekosilmä silmää.

      Poista
  5. Neljäs rajapinta, juuri se jolla on eräitä hyviä mahdollisuuksia - jopa neliraajahalvauspotilaille -on tulollaan ja odottelen mielenkiinnolla tämän kielen kehkeytymisen parissa askaroiden, kielemme on eto vekkuli!
    Mutta outo otus on se koneäly, en osta, hus!

    Maksan kortilla, posti-.
    Joku joulu tai toiste.

    Kyllä. Otan aivan höpsön ja hullun hiipan kun vaan homma saa jotain hyötyä siitä, ei se Jumala laiskureita pelkää. Man of the cloth, eikös se ole näinkin älyvaate?

    Iikka

    VastaaPoista
  6. Niin,

    Tuo yhden miehen saha taisi olla pokasaha? Päätalo kun pääsi sodasta ja meni Messukylän metsiin halontekijäksi, teki ensimmäiseksi itselleen pokasahan. Vaikka valmiita päätypuitakin olisi ollut hän halusi tehdä itse puuosat. Siinähän on kaikenkaikkiaan viisi osaa: päätypari, poikkipuu, kiristysnaru, narulle lukkolossi ja itse metallinen terä.

    Terän lisäksi kait oli jotkin naulat päissä jotka sen terän pitivät jännityksessä?

    Eilen luin Päätalosta sen osuuden kun hän joutui Hatanpäälle. Viimeinen niitti ennen pyrjähdystään oli kun mottimetsässä löi kirvesvarren poikki ja pokasahan teräkin katkesi. Joutui lähtemään pois kesken päivän ja myötämöykkyineen. Vähemmästäkin sitä ensirivin työmiehen humeeti alkaa sassaroimaan ja pääkopassa soimaan -sä olit lasihelmi vain levy.

    Monitoimikoneeseen on ihan suoraan kopoitu moottorisahasta se teräosa. Käyttövoima voi tosin olla hydraulinen. Jos siihen olisi sirkkelinterä sovitettu niin veisi melkomoisen pinta-alan ja alkaisi ehkä värähdellä.

    VastaaPoista
  7. Pitikin juuri sanomani, että Mestari on päässyt Kaarlo Alvarin kanssa samaan luokkaan; "Teksteissä näkyy aikausi".
    Päätalon kirjoissa Kairankävijä tai Viimeinen savotta Vikke Nilo ajautuu Muurmannin ratatyömaalle ja siinä yhteydessä kerrotaan pokasahan, sirnikan, esiinmarssista ja ylivoimaisuudesta. Siitä kulunut aikakausi on loppujen lopuksi lyhyt. Minua pari vuotta vanhemmat veljeni kävivät kansakoulun lisäksi kansalaiskoulun jatkokurssina ja heidän piti viedä taivutettu sirnikanterä repussa kouluun. Terottamisen opettaminen kuului kursiin.

    VastaaPoista
  8. Paikkakuntamme museossa saarenmaalaiset vieraat katselivat kerran Jobu-merkkistä konesahaa, jossa oli taitolentokaasuttimen puuttumisen vuoksi sahaussuunnan mukaan käännettävä terä. Muistelivat neuvostolaista Druzhba-sahaa, joka oli samankaltainen ja naureskelivat sen nimelle - "ystävyys".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kaasutin kääntyi 90 astetta, ei terä.

      Poista
  9. Nyt täytyy kysyä kysymys joka liittyy vain löyhästi blogin alkupään yhteen lauseeseen: Onko mistään luettavissa jonkinlaista selvitystgä saksalaisten sodanajan rakennustöistä Pohjois-Suomessa? Mitä olivat esim. ne "yksityiset" saksalaiset firmat jotka niitä urakoivat, ja miten se vankityövoiman käyttö vielätähän nivoutui?

    AW

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa mielenkiintoinen kysymys. Ainakin Rovaniemellä tehtiin todella vahvoja betonirakenteita, joista osa vieläkin käytössä.

      Poista
    2. Tässä on takana sekin, että aikanaan mieleeni ei tarttunut mikä se lentokenttiä rakentanut saksalaisfirma oli, jossa äitini oli lukiolaistyttönä Rovaniemellä töissä, eikä enää voi kysyä.

      AW

      Poista
  10. Eivät aina toimi nykykoneetkaan: http://www.youtube.com/watch?v=xuywUEdkvTM

    VastaaPoista
  11. Äskeisessä videossa mainittu Piiponniemi on Ponssen huoltoneuvoja Iisalmesta.

    VastaaPoista
  12. Punkaharjun Lustossa on paljon katsottavaa eli opittavaa puista, metsistä ja niihin käyvistä koneista.

    VastaaPoista
  13. Tukkeja kannattaa kasvattaa sahattavaksi moottorisahalla tai muuten.
    Suomessa on paljon, paljon huonosti hoidettuja taimikoita ja metsis.
    Se on kaikki pois tukkien tuottamasta tulosta. Miksei joku katainen voi keksia sita, etta
    tyoton osaisi melko helposti raivata ja istuttaa. Olis ihmisille tyota eika
    Tarvitsisi jakaa rahaa vastikkeetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän ken vastikkeettomaan rahaan oikeutettu on rahan läpikulkupaikka on ja raha vastikkeeton pesääns muuanne tekeepi...

      Tuu Mai Li

      Poista
    2. minä- kunnioitan - ja- ihailen Teitä.
      (kumarrus)
      I.

      Poista
  14. Lähetyst(y)ö vaatii Karvalakit!
    Pannunmyssy päässä ja koko ajan olivat mielessäni kuulokkeet ja mikrofonit, nurinkuria, nurinkuria! 7X57 Mauserkivääri ja öljyvärit!
    Mitä ihmeen haarukkasahureita! Sellistit selliin! Nurin se katti!
    Uimapuvuksi!

    Iikka

    VastaaPoista
  15. Jukka hyvä, hienosti jälleen kerran toteat, "Ihminen, siis nainen ja hänen miehensä". Taitaa olla muten hyvin ilmiömäistä, että kielessämme käsite ihminen merkitsee juuri naista, äitiä. Yleensä tuntemissani kielissä vastaava ihminen on miespuolinen. Onhan meillä siis perinteita akkavallasta!

    Muuten suomalainen mies ja nykyisin tosin nainenkin, heläyttää v::n melkein joka rakoon puheessaan. Italiaanot pärjäilevät miehen värkillä ja fransut ja muut ulosteilla. No jenkit, he manaavat toiminalla, pystyivät siihen vai eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Taitaa olla muten hyvin ilmiömäistä, että kielessämme käsite ihminen merkitsee juuri naista, äitiä. "

      Niinkö etymologia menee: onko jotenkin emä-emo-inehmo-ihminen?

      Poista
  16. Ketjusaha oli se ehkä vallankumouksellisin keksintö, mutta voiko sitä sanoa keksinnöksi, kun se on itse asiassa kopio sarvijäärän hampaista? Kyseessä taitaa olla innovaatio, joka on käytössä myös hakkuukoneissa, eikä sen voittajaa ole näköpiirissä, jos puun katkaisemisesta puhutaan. Samalla vehkeellä tehdään muutakin, esimerkiksi avantoja talviverkkoja varten.

    VastaaPoista