Sivun näyttöjä yhteensä

21. heinäkuuta 2013

Kari II



Tämä aihe, Kari Suomalaisen pilapiirrokset, alkoi siis liikkua mielessä kirjoja nostellessa ja toiseksi siksi, että näin jossain kirjakaupan pinossa oudon näköisen albumin, joka osoittautui uudehkoksi Karin kokoelmaksi englannin kielellä.

Tuo jälkimmäinen saa kysymään, meneekö kaupaksi. En tiedä. Ei siltä näyttänyt.

Muuan Anonyymi esitti saman arvion, jota olin itsekin miettinyt. Onko erikoista, että pilapiirtäjä edustaa (mielestäni) luutuneita ja vanhoillisia mielipiteitä. Tämä kysymys ei ole turhanaikainen. Selvittelin sitä 1960-luvun lopulla kirjoittaessani Sarjakuvat-kirjaani yhdessä Heikki Kaukorannan kanssa. Silloin yritimme selvittää pilapiirroksen ja sarjakuvan suhdetta, ja saimmekin kai jotain irti. Asia nimittäin ei ole niin helppo, että sarjakuva on kaupallinen, sanomalehden markkinointiväline, ja pilapiirros kulttuurin syvyydestä kimpoavaa melkein-taidetta. Jopa pilapiirroksen vanhat suuret nimet, kuten Hogarth ja Rowlandson (1700-luku), Daumier ja jännittävää kyllä Doré sekä Saksassa Wilhelm Busch (Max ja Moritz oli vain yksi työ monien joukossa) olivat erittäin selviä kaupallisia yrittäjiä. Huippunimistä voi sanoa, että keskiajalta alkaen myös parhaat taiteilijat (Cranch, Holbein, Rembrandt jne.) jättivät jälkeensä sekä pornografisia että humoristisia piirroksia, ellei leski ennättänyt polttaa niitä. Ja herjapiirroksia löytyy runsaasti Rooman ja Kreikan muinaisuudesta.

Näin ajatellen Kari Suomalainen onkin perustyyppiä eli valtaeliitin miellyttäjä. Piirtäjä haluaa menestyä, rikastua ja olla kuuluisa. Myös tutkimuksissa aika paljon käsitelty narri-ongelma ja ehkä vahvimmin Mihail Bahtiniin liitetty arvojen ylösalaisin kääntämisen ajatus, kouluesimerkkinä 1500-luvun Rabelais, kertovat että jotkut osaavat pilkata vallanpitäjiä ja saada siitä kahmalokaupalla kultaa ja kunniaa.

Oma suosikkini on tietenkin Archipoeta ja hänen ympärillään olleet goliardit eli vagantit, jotka jo sydänkeskiajalla kirjoittivat hivelevän taidokkaita ja henkeäsalpaavan herjaavia, myös jumalaa pilkkaavia runoja yleiseksi riemuksi. Runojen kokoelma tunnetaan nimellä Carmina Burana.

Vanhoista niteistä – kuvassa Sorsa sanoo Karjalaiselle: ”Täyskäsi – kaksi kunkkua ja kolma jätkää”, käy ilmi, että ihmiset ostivat hulluina Kari alkuperäispiirroksia. Niitä oli ainakin ennen kehystettynä seinällä myös erilaisissa johtokunnan huoneissa ja ministeriöissä. Karin pilkkaamaksi pääseminen oli tavaton kunnia. Omistajatiedot on merkitty kuvien yhteyteen.

Jopa Wikipedian suppeista elämäkertatiedoista ilmenee, että myöskään Kari ei ymmärtänyt lähteä ajoissa eläkkeelle. Hän oli syntynyt 1920, ja viimeistään 1987 myös työnantaja, Helsingin Sanomat, oli kyllästynyt häneen. Itse hän oli silminnähden kyllästynyt itseensä.

Koska Kari Suomalainen luettiin empimättä korkeakulttuuriin, maan suuriin nimiin, hänen yksityiselämänsä jätettiin tonkimatta. Sieltä löytyy joukko suoria selityksiä. Hänen kotinsa – taiteilijavanhemmat – lienee ollut poikkeuksellisen toraisa. Koulunkäynti (Helsingin normaalilyseo) ei häneltä onnistunut, sota jätti salatut jäljet, ensimmäinen vaimo, Tyko Sallisen tytär Irja Salla, kukistui mielisairauteen, avioliitto Lippe Hokkasen kanssa lienee ollut myrskyisä, perhesuhteissa ajoittain tragiikkaa. Häntä on kuvattu vakavasti alkoholisoituneeksi. Hänelle lienee ollut todellisia ja luuloteltuja tauteja. Kadulla tai tilaisuuksissa hän oli todella kummallinen näky vanhana miehenä, pää oudosti vinossa, pakkoliikkeitä. Tosin häntä näki hyvin harvoin, ja kun hän lähti asioille esimerkiksi kustantajan luokse, asiana oli aika usein rettelöinti. Kaikin puolin tavallinen taiteilija siis.

Minulla on odottamassa blogikirjoitus, jossa väitän, että Reino Helismaa, Esa Pakarinen ja nämä muut, olivat ”kommunisteja”. Noin kummaa nimitystä käytettiin ainakin 1950-luvulla perityn arvojärjestelmän uhmaajista.

Osittain samaan aikaan toiminut lisensoitujen humoristien keskeinen kaarti koostui hyvin oikeistolaisista henkilöistä, joista juuri Kari Suomalainen edusti jo puoli vuosisataa sitten asenteita ja arvoja, joilla Timo Soini on nyt saanut suurta suosiota. Kari oli ensimmäinen perussuomalainen.

Pakinoitsija Olli (Väinö Nuorteva) ei juurikaan kajonnut avoimesti poliittisiin aiheisiin, paitsi tietenkin sota-aikana. Hän oli Uuden Suomen pakinoitsija, eikä hänen isänmaallisuudestaan ja yleisestä oikeistolaisuudestaan ollut koskaan epäilyä. Tosin neuvostovakooja Kerttu Nuorteva oli samaa sukua.  Ollista olisi kiva kirjoittaa, mutta kokemukseni mukaan hänen aiheensa ja huumorinsa on vanhentunut paljon pahemmin kuin Karin. Laaja tuotanto, jonka itse luin aikoinani koirankorville, ei innosta muista kuin nostalgikkoja.

Kolmas oli Palle, Reino Hirviseppä eli Reino Palmroth, papin poika ja ainakin sodan loppuun asti poliittisesti kokoomuksesta oikealla. Vaikka joku ei sitä haluaisi, minusta on vääryys, ettei häntä mainita Helismaan, Vainion, Juicen ja muiden superluokan riimitteleijöiden yhteydessä. Palle nimittäin oli erittäin hyvä ja ajoittain erittäin hauska, ja hän keksi radiorevyyn (Palle ja Kalle) kauan ennen Helismaata. Ja herrojen ero oli valtava. Toinen kadettiupseeri, toinen korostetun, ehkä haetun kansanomainen ja epäkunnioittava. Palle ei tietenkään ollut ensimmäinen hienojen huumorilaulujen tekijä. Hj. Nortamo oli etenkin ei-raumankielisissä lauluteksteissään lähes ylittämätön. Taustalla on piilossa Ruotsissa 1700-luvun lopulla toimineen C.M. Bellmanin hahmo. tämä puolestaan oli maailmanluokan nero, mitä ruotsalaiset eivät valitettavasti ole huomanneet.

Moni sanoo, että nykyisten pilapiirtäjien laimeus on Karin vika. Kari oli ylittämätön. En ole varma tuosta. Kyllä hän oli erittäin hyvä – parhaimmillaan – mutta aika muuttui. Piirrokset syrjäytti painatteista valokuva, ja tätä nykyä hengen jättiläiset tuntuvat olevan kiinnostuneita sarjakuvasta. Tarkasti katsoen sekä Carl Barks että Hergé olivat myös pilapiirtäjiä ja tällä hetkellä Suomessa alanhuippuja ovat Juba ja Jarla.

44 kommenttia:

  1. Minusta oli selvää, että Kari Suomalainen halusi itse lähteä pois Hesarista. Hän halusi tehdä sen ryminällä ja ovia paiskoen, ja sellainen onnistuu aina, jos sen asiakseen ottaa.

    Karin loppuvaiheen ongelma oli, että hän oli Kekkosen ajan kuvittaja ja kriitikko, jolla ei Kekkosen kuoltua ollut enää virkaa. Hän sai työnsä päätökseen piirtämällä muistokuvan, suoraan sanottuna aika valjun ja liian ilmiselvän sellaisen, jossa tammenlehvistä koottu muistoseppele lehahtaa Tamminiemen pihalle. Kaikki oli jo tehty.

    Toisaalta, kun lukee Karin haastattelukirjoja, niistä pursuaa ulos kaikkien mukailkeyksien seassa hänen lastensa kautta valtava, aito hätä ja tuska asunnottomista nuorista, työttömyydestä, ja sen sellaisesta. Kaikki asioita, jotka eivät koskaan järjesty, ja jotka businesshenkisellä 1980-luvulla siivottiin lopullisesti pellolle kansakunnan agendaa likaamasta. Miksi hän ei piirtänyt näistä aiheista enemmän kuvia? Koska hän ei pystynyt näkemään niissä mitään huvittavaa.

    Jos Karin piirroksia haluaa lähestyä vakavasti, niin luulen, että ne ylimainostetut somalipiirrokset - joihin muutoin ei mitään erityisen ihmeellistä edes sisälly - on arvioitava tätä taustaa vasten.

    VastaaPoista
  2. Karia ja Jukkaa yhdistää yksi asia. Kauan sitten näin tv:stä, Kun Kari tuli studioon, istuutui, katseli ympärilleen ja sanoi: Mietin vain, mihin laittaisin vatsani.=)

    VastaaPoista
  3. Yhdessä kuvassa Olof Palme kysyy Kalevi Sorsalta: "Tulitko vesitse, vai lentäen".

    VastaaPoista
  4. Ei mikään ihme, että Isä-Kemppinen ja Borenius epäilivät Jukkaa kommunistiksi! Kaunainen tyyppi kaikkea oikeistolaisuutta ja oikeistolaisia kohtaan.

    VastaaPoista
  5. Jostakin kuulin, että Jim Morrisonin (Doors-laulaja) jäämistöstä olisi löytynyt Bellman-kokoelma - Fredmanin epistolat ja laulut varmaankin. Nide oli kuluneeksi luettu ja täynnä merkintöjä.

    VastaaPoista
  6. Pilakuva on yhden kuvan sarjakuva. Kun niitä panee peräkkäin monta, voi kertoa tarinaakin. Hogarth esimerkkinä menneeltä ajalta, Gary Larson (The Far Side, suom. Harhama) uudemmalta. Molemmat jo lopettaneet, eri syistä tosin.

    VastaaPoista
  7. Mitä laulujen sanoittajiin tulee, niin kummasti yhä elävä Sauvo Puhtila usein unohdetaan, vaikka hänet on sanoitusten kokonaismäärässä ylittänyt ainoastaan Veikko "Vexi" Salmi ja alkuperäistekstien määrässä Helismaa. Ilmeisesti tähän on vaikuttanut Saukin kultivoituneisuus (teekkari-valtiotieteilijätausta) sekä hänen sijoittumisensa poliittisesti enemmänkin oikealle laidalle. Kielitaidossa taas ilmeisesti yhä ylittämätön oli K. V. Valve eli V. Arti, joka on osannut ainakin jossain määrin vähintään kahtatoista kieltä, ja suomentanut esim. Suuren Gargantuan hirmuisen elämän runot ja hengellisestä musiikista mm. Jumalan kunnian luonnossa.
    Mitä Olliin tulee, niin osa tuotannosta on vanhentunut, mutta osa on yhä ajankohtaista.

    VastaaPoista
  8. Kari oli nero.

    Sikamainen taantumuksellisuus on ollut monien parhaiden humoristien ominaisuus.

    Sama koskee Ollia. Kyllä sieltä löytyy paljon hauskaa, kuten runoilija Otso Kirjosiiven aforismit. "Valittuihin tekosiin" eivät sisälly läheskään kaikki parhaat pakinat. Yksi suosikkini on "Syntyipä keskustelu".

    Kirjoihin eivät päässeet Ollin pahimmat poliittiset päästöt. Niistä löytyy ihan suoraa sananjulistustakin. 1930-luvulla Suomen Filmikamari ylläpiti tiloissaan ja varoillaan elokuvan itsesensuuria, ja niistä kansioista oli kiinnostavaa löytää Ollin pakina, jossa hän purki suuttumustaan siitä, kun meillä kiellettiin Horst Wessel -elokuva Hans Westmar. Päätös oli linjapäätös, jolla natsipropaganda pidettiin poissa Suomen elokuvateattereista. Ollin kiukunpurkauksessa ei ollut tippaakaan huumoria.

    VastaaPoista
  9. Mikä voisi kuvata paremmin antikvariaattien hätätilaa kuin se, etteivät niihin kelpaa edes Karin kokoelmat? Kun aikoinaan metsästin kokoelman täydelliseksi, sai etenkin vanhempia teoksia etsiä kissojen ja koirien kanssa ja maksaa niistä kohtuullisesti rahaakin. Tosin viime vuosina antikvariaattivierailuilla on huomannut, että kokoelmia on ilmeisesti perikuntien myyminä alkanut olla tarjolla ja hintakin lienee siis romahtanut.

    Näitä uudempia "Karin parhaat vuosina nn-mm" -kokoelmia en ole hyllyyni huolinut, ne ovat perikunnan rahastusta. Jota tosin Kari luultavasti pilven reunalta katselee ja nauraa viiksiinsä ihmisten höynäytettävyydelle.

    Parhaimmillaan Kari oli noin vuosien 1965-1977 välillä. Sitä edeltäneet turhat krumeluurit piirroksissa olivat pelkistyneet nerokkaan yksinkertaiseksi viivaksi ja sen jälkeen viiva pelkistyi liikaa ja alkoi lopulta vapista.

    VastaaPoista
  10. "Kari oli ensimmäinen perussuomalainen."

    Ja nyt niitä on jo yli puoli miljoonaa äänestysikäistä pelkästään Suomessa!

    Onko konservatiivi aina ja lähtökohtaisesti kaikessa väärässä ja "edistyksellinen" vastaavasti oikeassa? Joitakin kokemuksia meillä lienee myös siitä, että aina näin ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymys taitaa olla retorinen, mutta mielestäni konservatiiviseksi tai edistykselliseksi nimettävän ratkaisun suosiminen lähtökohtaisesti on mielestäni tyhmyyttä.

      Jopa politiikassa tuo jako on hyvin vaikea. Mielestäni koknsrvatiivi Adenauer liittolaisineen teki tavattoman hyvää työtä Saksassa sotien jälkeen. Minun silmissäni menestyneet demarit P.A. Hansson ja Tage Erlander olivat konservatiiveja, Olof Palme taas "edistyksellinen". Palme vei maansa vaarallisille vesille. Konservatiivi Eisenhower onnistui hyvin ja varoitti kansaansa teollisuuden ja sotilaiden liitosta. Tosin hänen aikanaan sisäpolitiikassa myöhemmin kliinisesti häiriintyneiksi osoitetut J. Edgar Hoover ja Joe MacCarthy pääsivät tekemään pahaa jälkeä "kommareita" jahdatessaan. Monet heidän uhreistaan olisivat käyneet Suomessa kokoomukselaisista.

      Poista
  11. Tutkistelen Hurtti Ukko-lehden joulunumeroa vuodelta 1942. Valokuvien lisäksi siinä mm. Erkki Koposen piirroksia.

    Muutama kuva on signeerattu samanlaisella tähdellä, jota Kari käytti nimensä i:n pisteenä. Lehden mediatiedoissa ei luetella kuvittajia.

    Koponen on kuvittanut Pallen vuosikatsauksen.

    Joka kuukaudelle on piirretty aiheeseen liittyvä kuva, mm. Hitler istumassa lentokoneen siivellä suomalaisen järvimaiseman yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erkki Koponen kuvitti Vikstedtin ja Paaerin jälkeen Ollin pakinat vuosikymmenien ajan.

      Poista
    2. Koposella oli Hurtti Ukossa myös sarjakuva, Hakkapeliittaan taas piirsi Erkki Tanttu - Rymy-Eetu pahoinpiteli ryssiä miten milloinkin. Erkki Salosen sotilasaiheisia piirroksia on myös Hurtti Ukossa.

      Tähdellä signeerattu näyttää tältä>. Liekö se Karin piirros - johtolankana vain myöhempien aikojen piste iin päälle.

      Poista
  12. "pilapiirtäjä edustaa (mielestäni) luutuneita ja vanhoillisia mielipiteitä."

    Onko tämä pojimmiltaan moite ei miestä vaan hänen virkaansa vastaan. Pilapiirtäjän kun tulee vastustaa voimassaolevia ilmiöitä ja 1960-70-lukujen kultuurieliitin yleinen ilmipiiri on ensin kultuuriradikaali ja sitten stalinistinen. Kari perintesenä kaupunkikonservatiivina vastusti noita "keisarin uusia vaatteita" sekä lähes ainoana (!) Kekkosta.

    En yhdistäisi Karia persuihin, koska ei tämä ollut vennamolainenkaan vaan ehta perusänkyrä, jolla oli kanttia vastustaa kaikkea aallonharjalla kulloinkin olevaa huuhaata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rasismi ja epäluulo ulkomaalaisia kohtaan sekä EY-vastaisuus kumminkin.

      Poista
    2. Eikös Jukka Kemppinen kuulunut samaan perussuomalaisseuraan, kun huudettiin vasemmiston seurassa

      EI EEC:lle!!! ??

      Poista
  13. Kerttu Nuortevan aatteellisuudesta en tiedä, desanttikeikka oli hänelle muunnettua vankeusrangaistusta, mutta isänsä Santeri varmasti oli sosialisti aatteeiltaan.

    VastaaPoista
  14. Rakas oma ruutupaperi: Kemppisen setä on taas pannut maailmaa järjestykseen. Hyvä, että on!

    "Nha nota: Kemppinen kahdessa Kari*-nimisessä kirjoituksessa esittelee maailman piirtäjiä ja hupirunoilijoita. Pallen kohdalla hän on kovin muistamaton tai sitten kohtelias. Siinä, missä G. Malmstén selviytyi sodan miinoista ja myrskyistä Leilan lämpimiin tai Suomen Joutsenen päälle, Palle oli erehtynyt nuolaisemaan kylmää rautaa, ja jäi loppuiäkseen pyllypystyiseen asentoon.

    Palle oli suomentanut aksalaisia sotamarsseja, ja vaikka ne jäivät suosioon, Palle ei. Pahin kaikista oli natsipuolueen vihalaulu Horst Wessel. Oli myös eräs suomalainen juhlamarssi.

    Eldanka-järven jää suli grogijäiksi. Peuran pylly olisi kelvannut herroille ja vähän narrimmillekin, includ. Reijo."

    VastaaPoista
  15. Ruutulehdeltä:"Kemppinen kahdessa Kari*-nimisessä kirjoituksessaan esittelee maailman piirtäjiä ja hupirunoilijoita. Pallen kohdalla hän on varsin muistamaton tai sitten kohtelias. Siinä, missä G. ”Jorkka” Malmstén selviytyi sodan miinoista ja myrskyistä Leilan lämpimiin, Palle oli erehtynyt lipaisemaan jääkylmää rautaa, ja jäi loppuiäkseen pyllypystyiseen asentoon. Palle oli suomentanut nipun saksalaisia sotamarsseja, ja vaikka ne jäivät suosioon, Palle itse ei. Natsipuolueen vihalaulu Horst (hv) Wessel oli paha. Eldanka-järven jääkin suli grogijäiksi. Peuran pylly olisi edelleen kelvannut herroille ja vähän narrimmillekin, incl Reijo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pallesta voin kirjoittaa joskus enemmänkin. Nyt se oli vähän sivussa asiasta. Hän joutui lauluissaan suitsimaan itseään uskomattoman varhain, jo 1942.

      "Eldanka-järven jän" kirjoittaja oli Erkki Tiesmaa, myöhempi rehtori. Se ei ole kovin paha.

      Pallen kuuluisin näyte on tietyisti tämä:

      Mannerheimi sano: "Nyt sitä lähtään
      silmien väliin ryssiä tähtään!"
      Silmien välliin, silmien välliin,
      silmien välliin ryssää juu.

      Silmien välliin ryssää,
      kyllä se siihen tyssää,
      silmien välliin, silmien välliin,
      silmien välliin ryssää juu.

      Sen joka "sivistystä" tyrkyttääpi,
      äkkiä nikkeli myrkyttääpi.
      Silmien välliin...

      Silmien välliin nikkelirautaa,
      kyllä ne itte kaivaa hautaa.
      Silmien välliin...

      Turhaan ne politrukit huutaa ja hossuu,
      Suomessa ei elä vinkkelitossu.
      Silmien välliin...

      Tulkoon vaikka Rasputiini,
      näin sitä käydään kurkusta kiinni.
      Silmien välliin...

      Onhan se tommonen ryssän kettu
      ennenkin Suomessa korvennettu.
      Silmien välliin...

      Iivanat täältä ei löydä kottiin,
      kaikki ne mätänee Karjalan mottiin.
      Silmien välliin...

      Siihen se Kuusiston kunnia stoppaa,
      hevosen nahkasta se keittää soppaa.
      Silmien välliin...

      Molotohvin korpit ne pilvistä tippuu.
      Suomessa ei elä veripunalippu.
      Silmien välliin...

      Puukolla puhki se Aasian paise,
      Suomessa ryssä ei kauan haise.
      Silmien välliin...

      Tunteepa olevansa ryssän kyssä
      Suomen leijonan syleilyssä.
      Silmien välliin...

      Hangon se hyyräs ja Viipurin otti,
      mutta nyt molemmista tehdään motti
      Silmien välliin...

      - Palle -

      Poista
  16. Carl Barkshan kävi Visavuoressa Kari Suomalaista tapaamassa Suomen-vierailullaan 1994. On siitä valokuvakin olemassa, mutta nyt en löydä sitä.

    VastaaPoista
  17. Kari Suomalainen edusti jo puoli vuosisataa sitten asenteita ja arvoja, joilla Timo Soini on nyt saanut suurta suosiota.

    Molemmat myös katolilaisuuteen kääntyneitä, ja vain konservatiivisuudella pörhistelläkseen. Lippehän kertoi ettei Kari katolilaisuuttaan kovin vakavasti ottanut.

    VastaaPoista
  18. Myös sarja B.Virtanen on alanhuippuja Suomessa.

    Jubaa ja Jarlaa pidän vähän halpamaisina. Helpon tien kulkijoina.

    Toinen veivaa parisuhdetilanteita ja toinen hauskuuttaa enemmistöä vähemmistöjen naurettavuudella.
    Ei ole rima kovin korkealla eikä astuta suurikenkäisten varpaille.

    VastaaPoista
  19. Nämä jutut Karista ja muista on tympeän oloista pakkopullaa blogistilta! Kesäistä turhanoloista uudelleen märehtimistä asoista, jotka on jo moneen kertaan pureskeltu eri medioissa. Ikävystyttävää sanalla sanoen!

    VastaaPoista
  20. Taitaa kuitenkin olla niin, että vasemmistolainen pilapiirtäjä on olento, jota ei oikeasti ole nähty. Siis yhden kuvan tekijöissä, stripit ovat jo eri asia. Historiastakaan ei nimekkäitä tekijöitä juuri löydy, ehkä Ola Fogelberg ainoana, mutta eivät hänenkään kuvansa hauskoja olleet. Pilkkaavia kyllä.
    Vasemmistolainen lähestymistapa ei vaan tuota hauskaa kuvaa, ei löydy sellaista kulmaa asioihin, jossa hauskuus olisi keskiössä.
    Täten pilapiirtäjä, hauska sellainen, on luultavimmin jossain mielessä arvokonservatiivi. Ja hyvä niin, konservatismi ja "oikeistolaisuus" on arvokas osa yhteiskunnallista ajattelua, nykyisen hyvinvointimme edellytys.
    Muuten olen sitä mieltä, kohdattuani itsekin usein vanhenevan Kari Suomalaisen sekä Erottajan tienoilla että muuallakin, ja toisaalta tunnettuani jo edesmenneen Karin pojan, että "pään vino asento ja pakkoliikkeet" kertoo harvinaisen vähän itse aiheesta, vaikka nekin kyllä muistan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta - Neuvostoliiton Krokodil julkaisi taitavaa pilapiirräntää. Saksassa Simplicissimus oli eri aikoina ehkä vasemmistolainen, ehkä muuten vain radikaali mutta valtaeliitin ja etenkin sotilaiden kimpussa. Samoin Ranskassa La Canard enchainée.

      Ranskassa erittäin vasemmistolainen pilapiirros oli erittäin näkyvä 1960-luvulla, mm. Reiser, Siné jne. Edelleen hurjalta tuntuu anti-establishment-lehti La gueule ouverte (Monttu auki). Samaa sarjaa Wolinski ja Pichard.

      Poista
    2. Krokodil ei kai liene poikkeus hallituksen ja olevien olojen puolustamisesta. Historiassa, tarkoitan 20-lukua, sen roolia en tohdi arvioida, mutta Neuvostoliiton myöhemmissä vaiheissa rooli lienee ollut vallitsevia arvoja tukeva, arvokonservatiivinen, hyvä tsaari ja pahat virkamiehet asetelmalla.
      Vaikka en tunne olevani kykenevä oikeasti ottamaan kantaa ranskalaiseen pilakuvaan , kielen osaamattomuus suurimpana syynä, läksin silti pohtimaan asiaa. Mieleen tuli mahdollisena selittävänä tekijänä vasemmistolaisuuden moni- ja vapaamuotoisuus ranskalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Voisiko moniarvoinen vasemmistolaisuus synnyttää poikkeuksellisesti hauskuutta eri tavalla kuin yhden tai kahden totuuden maissa? Tai sitten hypoteesini vain on alun perin väärä, liian suppeaan otantaan (tuntemukseen) perustuva.

      Poista
    3. Tuo Ranska-selitys on mielenkiintoinen. Niissä joita itse harrastin, pilkattiin yhtä hartaasti kuin porvareita Geroges Marchais'ta ja muita kommunistpampuja (Moskovan linja). Ranskassa tosiaan kukoisti marxilaisuus, jota ainakaan minä en osaa sijoittaa Neuvostoliiton, maolaisuuden enkä liion Italian intellektuellien (Gramsci) otsikon alle.

      Poista
    4. Itse pidän kyllä Jussi Ylätaloa nimenomaan suomalaisena vasemmistolaisena pilapiirtäjänä (kokoelma Mustat kuvat, Tammen Huutomerkkisarja, 1971). Ainakin "radikaaleja" sävyjä on riittämiin myös Henrik Tikkasen Henrikeissä (kokoelma Henrikit - kasvoja ja käsityksiä, WSOY, 1981), joskin niiden yhteydessä tullaan toki tekemisiin pilapiirroksen määritelmän kanssa.

      Mitä Kari Suomalaisen katolilaisuuteen tulee, siitä tiennee nykyisin eniten hiippakunnan piispa Teemu Sippo. Karin lesken hämmentävää muistelmateosta on mielestäni jokseenkin mahdotonta tulkita perhettä henkilökohtaisesti tuntematta.

      Poista
    5. Nykyisistä Kalevan Jari on paitsi hyvä pilapiirtäjä myös vasemistoasenteinen.

      Poista
  21. Pilapiirtäjistä Jari, joka kirjoittaa sanomalehti Kalevaan, on ylivertainen.

    VastaaPoista
  22. Carl Barks oli pilapiirtäjä myös an sich: ensimmäiset pilakuvansa hän möi Calgary Eye-Openeriin 1928, ja vuoden 1931 lopulla hän sai paikan lehden toimituksesta. Siellä hän oli vuoteen 1935, jolloin sai työpaikan Disneyn Kalifornian-studiolta.

    Senkin jälkeen hän teki pilapiirroksia satunnaisesti. Niitä päätyi Suomeenkin, lehtiin Ilmailu ja Suomen sotilas jatkosodan aikaan.

    VastaaPoista
  23. Toinen harmaahapsinen emeritusprofessori eli Matti Kassila eilen Hesarissa ja tänään Ylen Päivän kasvo -ohjelmasssa:

    Suomi on kurjien elokuvakäsikirjoittajien maa!

    Tosi on!

    VastaaPoista
  24. Tänä päivänä olisi hyvä sellainen Karin piirros, jossa kypäräpäinen liperimies kiljaisee kauhistuneena: "Apua, ryöstö!", kun työlänen erehtyy palkkkaa pyytämään.

    Tai sellainen, jossa työmiehet vetävät lauttaa, lautalla röhnöttävä kypäräpäinen liperimies huutaa lauttureille: "Vielä teiltä edut pois otetaan!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riku, papistoa kuvaisi nykyään parhaiten pilapiirros laihasta miehestä, jolla on resuiset vaatteet ja kellastunut panta sekä naisesta, joka on lisäksi ylipainoinen, kun joutuu syömään liian usein kakkua kaste- ja häätilaisuuksissa. (Let them eat cakes!) Eivät ainakaan rikkaan kokoomukselaisen symboleja. Mutta eikö rikas kokoomuslainen ole harvinaisuus? Rikkaathan ja menestyneethän ovat demareita tai vihreitä.

      Poista
  25. Riku Riemu: Ethän oikeasti ajattele nylytilanteesta noin, ethän?

    Sarjakuvana sellainen, että duunari istuu näyttöruudun, jolla välkkyy Facebook, Twitter ja blogster, edessä käsi ojossa kohti seinää. Seinässä on torvi "Saavutetut edut", josta valuu mannaa duunarin syliin.

    Seinän takana porvari huhkii lapion varressa syytämässä mannaa suppiloon, jonka toisessa päässä duunarin mannatorvi on.

    Seuraavassa kuvassa porvarin mannavarasto on vähissä, ja hän sanoo: "Pitäisi varmaan neuvotella?" johon duunari mannatorvea katsahtaen: "Miksi, taloushan pyörii hyvin!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä Kepun isäntämiehet huutelevat Korpilampea takasin, vaikka Hotelli meni äskettäin konkurssiin.

      Pilapiirroksista on tosiaan hävinneet puolueita kuvaavat hahmot, he taisivat kadota suunnitelmatalouden vanavedessä.

      Jos Kokoomukselle pitäisi tarjota hahmoa, niin se olisi kai pankkiiri mittatilauspuvussa.

      Poista
    2. En näistä HS:n kuukausiliitteen ehdokkaista tunnista väriä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305664237655

      Poista
    3. Kyllä tuo kauhukuva oli 1970-80-luvulta. 1980-90-luvun suuressa lamassa pantiin köyhät kyykkyy työttömyydellä ja tämä on jatkunut EU-Suomessa. Viimeksi joku talousguru todisti, että pääomalle ei voi asettaa mitään vaatimuksia vaan työvoiman tulee vain "joustaa".

      Kyllä olis Marxilla taas töitä.

      Poista
    4. Viimeksi joku talousguru todisti, että pääomalle ei voi asettaa mitään vaatimuksia vaan työvoiman tulee vain "joustaa".

      Joku oli demari, tai ainakin joskus niin luultiin. Jokulla on myös (ex-)demarikaveri, joka säestää jokua eläkepääomakapitalistin piikkiin....

      Poista
  26. Voisiko Karin nimen muuttaa postuumisti Kari Perussuomalaiseksi?

    VastaaPoista
  27. Hyvä on, myönnän: liperit niistä voi tänä päivänä jättää pois.

    VastaaPoista