Sivun näyttöjä yhteensä

30. elokuuta 2010

Terveisiä ministereille


Yksi ministeri sanoi, että lähitulevaisuudessa Suomeen riittäisi sata kuntaa nykyisten 342 kunnan sijaan. Ei siitä ole pitkä aika, kun kuntia oli yli viisisataa. Toinen ministeri sanoi, että saattaa olla niinkin, mutta kunnallinen demokratia on iso asia.

Suomen hallinto on muotoutunut kasakkahevosten tarpeiden mukaan. Maalaiskunnista annetiin asetus 1865. Sitä ennen paikallishallinto oli rakentunut seurakuntien mukaan ja yksikköjä nimitettiin usein pitäjiksi. Viimeisiä muuten taisivat olla Pohjan pitäjä ja Helsingin pitäjä eli maalaiskunta eli nykyinen Vantaa.

Tuo kasakkahevonen tarkoittaa maantieteellisiä välimatkoja ja tähdentää 1800-luvun jälkipuolella muotiin tulleita maanteitä. Vesitiet olivat tietenkin olleet luonnollisia kuljetusreittejä, ja puoli vuotta talvitiet, jotka eivät välttämättä mitään teitä olleetkaan. Nyt keskustellaan siitäkin, onko Venäjä suurvalta eli tarkoittaako ”suuri” välttämättä maantieteellistä tai historiallista suuruutta.

Napoleon oli osoittanut teiden ja tiettömyyden merkityksen. Asian sotilaallinen merkitys oli tajuttu; Ranska ja heti perään Englanti alkoivat rakentaa kunnollisia viertoteitä hiukan ennen kuin rautateitä. Postivaunut ja ratsastajat pärjäsivät höyryhevosille Euroopassakin kauan.

Maantieteen merkityksen väheneminen on yksi oman aikamme suuria muutoksia. Vielä Hitler satsasi paljon autobahnien rakentamiseen, mutta meidän elinaikanamme maantieteellisen välimatkan merkitys on muuttunut niin paljon, että ilmiön sietäisi näkyä hallinnossakin.

Kun puukko heiluu, tarvitaan poliisia, lääkäriä ja pappia. Nämä ovat kaikki eri organisaatioita. Poliisi on valtakunnallinen, yleissairaanhoito on kunnallinen ja papisto ja hautausmaat seurakunnallisia.

Kunnat voisi lopettaa kokonaan. Niiden sijaan voisi perustaa osuuskuntia. Järkevä taloudenpito vaatii samansuuntaisia toimia kuin elinkeinoelämässä. On paikallaan, että puhelinlinjoja ja tietoverkkoja käyttävät palvelut kootaan jonnekin helvetin kuuseen, jossa esimerkiksi asuminen on halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla. On järkevää, että USA:n isojen teleoperaattoreiden helpdeskit ovat maantieteellisesti Intiassa. Kun asiakas soittaa Nykissä operaattorin numeroon rähjätäkseen laajakaistayhteydestään, puhelu menee Intian Bangaloreen.

Suomessa välillinen verotus voisi olla esimerkki välttämättömästä toiminnasta, jossa palvelupisteitä on onneksi alettu harventaa. Pian ehkä saadaan ostareihin videopuheluneuvonta, joka vähentää ennen pitkää toimistojen tarvetta entisestään. Perustelu: katsokaa mitä pankeissa tapahtui. Viimeistään silloin, kun minun sukupolvestani on päästy, pankin konttorit voivat somistaa näyteikkunansa seteleillä, koska niissä myydään rahaa. Muu toiminta, kuten lainoista neuvotteleminen ja laskujen maksaminen, on kokonaan verkossa, eli asiakkaat maksavat kustannukset.

Esitän jälleen kerran ajatuksen, jota olen toistellut kymmenen vuotta. Erinäisin järjestelyin ja palkankorotuksin meillä olisi kaksi sosiaalisten palvelujen laajentamiseen sopivaa hajautettua ammattikuntaa, peruskoulun opettajat ja kirjastovirkailijat. Taajamissa on kouluja ja kirjastoja ja niissä erinomaisesti koulutettuja, alipalkattuja työntekijöitä. Miksi heitä ei voitaisi kouluttaa ja pestata avustamaan osaamattomia hyvillä laitteilla verkkoasiointiin esimerkiksi eläke- ja koulutusasioissa?

Ymmärrän ihmiskontaktin korvaamattomuuden, mutta maailmaan mahtuu asioita, joissa se on kuitenkin pelkkä kiusa. Haluaako joku aina tavata ihmisiä sairasvakuutuksen tai kansaneläkkeen merkeissä?

Ilmoittaudun itse halukkaaksi harkitsemaan historian, kirjallisuuden tai vaikkapa latinan opettamista verkossa, jos luennot saisi nettiin Kirkkonummen kirjastosta. (Tenttivastausten tarkastamiseen en ilmoittaudu.) Kun tarjoukseni on aika esoteerinen, vaihdetaan esimerkkiä: piha, puutarha, ruoka, hyödylliset harrasteet jne. Haaste kansalais- ja työväenopistoille?

Demokratia toimisi nykyistä paremmin asiakohtaisilla kansanäänestyksillä. Ajatelkaa nyt esimerkiksi kaavoitus- ja rakennusasioita – valituskierteen sijasta äänestys. Mitä sanotte?

24 kommenttia:

  1. Lähes savonlinnalaisena sanon, kun kysytään, etten mielelläni näe hämeenlinnalaista päättämässä katuni, puistoni ja automarkettini paikasta, hinnasta ja ehdoista, tallinnalaista vielä vähemmän, ja gothenburgilaista en lainkaan.

    Olen, hyttynen, inissyt! Läiskis?

    VastaaPoista
  2. Ad Anonyymi: - vaikka aatetta eli demokratiaa periaatteessa kannatankin, ei kai sitä kuitenkaan hämeenlinnalaisiin asti voi ulottaa. Eikä turkulaisiin...

    Kun aikani mietin, niin ei se demokratia ole toistaiseksi ottanut Tampereellakaan tulta.

    VastaaPoista
  3. Tiedon valtakunta ei ole pelkkää fantasiaa. Helsingin uusi keskusta rakentuu pitkälti samoille ihanteille. Siinä on 30-luvun antiikin jäljitelmäarkkitehtuurin ilmentymänä parlamentti, valtakunnan lehden talo, teollisuuden talo ja pian myös kirjasto.

    Parlamentti tarvitaan säätämään pakkolait. Ideologia on rahan valta. Ihmiset ovat kustannuseriä kun johtajat vertailevat palkkojaan maailmalla maksettaviin.

    Kaupungin entinen keskusta kirkkoineen keskittyy heikoimmista huolehtimaan. Pääideologi Paavo Lipposen vaatimus ruotsinkielen opetuksen varhentamisesta viisivuotiaisiin koko valtakunnassa korvaa päällekkäiset osat kirkkohistoriasta, minkä toteutustapa ei täysin tyydytä Kemppistä koska jonkinverran esiintyy kitinää pakkoruotsista joka häntä jumalanpilkkana harmittaa.

    VastaaPoista
  4. "Anonyymi kirjoitti...

    Lähes savonlinnalaisena sanon, kun kysytään, etten mielelläni näe hämeenlinnalaista päättämässä katuni, puistoni ja automarkettini paikasta, hinnasta ja ehdoista, tallinnalaista vielä vähemmän, ja gothenburgilaista en lainkaan.

    Olen, hyttynen, inissyt! Läiskis? "


    Tämä blogikirjoitus oli nyt tätä EK-julistusta.
    Ette te savonlinnalaiset teidän markettien paikkoja päätä.

    Suomesta ollaan tekemässä yhtä kuntaa - maailman parasta kuntaa.

    Sähkölätkää. BZZtt.

    T.

    VastaaPoista
  5. Ad Anonyymi: - erehdyt: en kannata pakkoruotsia eli siis ruotsin opettamista peruskoulussa tai lukiossa pakollisena kielenä.

    Itse pidän ruotsin kielestä, mutta se on aivan eri asia. Pidän myös verimakkarasta.

    Jos pakollisia kieliä tarvitaan toinenkin, saksa, ranska ja venäjä voisi olla satsi, josta valita.

    Vihjeenä nuorille opportunisteille: yllättävän monissa viroissa ja useilla akateemisilla aloilla kohtalaista parempi ranskan taito on yllättävän vahva valttikortti - betonirakentamisesta sosiaalipsykologiaan.

    VastaaPoista
  6. Suomen hallinto on muotoutunut kasakkahevosten tarpeiden mukaan. Maalaiskunnista annetiin asetus 1865. Sitä ennen paikallishallinto oli rakentunut seurakuntien mukaan ja yksikköjä nimitettiin usein pitäjiksi.

    Yhden tulkinnan mukaan läntisissä ihmisissä kasvanut paine saada uutta tietoa -kuka olen, mistä tulen, minne päädyn- täydentämään kirkon julistusoppia johti maallisen kunnallishallinnon syntymiseen.

    Paikoin into johti lähes laittomuuksiin. Synnyinseudullani Sonkajärvellä kylän miehet alkoivat perustaa omia kansakouluja ja kirjastoja joihin tultiin tiettömien taivalten takaa pitkospuita pitkin.

    Samanlainen laiton Mustion kunta perustettiin samoina vuosina eteläisen Suomen ruotsinkieliselle Karjaalle. Kummallisen kiehtovia sattumia.

    VastaaPoista
  7. Kunnillahan on verotusoikeus. Osuuskunnilla ei. Jotenkin minusta tuntuu, että tämä leninistinen kunnallispolitiikka, kunnan kuoleutuminen, ei taida ihan natsata. Mutta kuntavirkamiehiä voisi kiinalaisittain kierrättää. Tulisi perspektiiviä ja innovaatioita niin maan perusteellisesti.

    VastaaPoista
  8. EIkös Satakunta ole melko vanha keksintö?

    SUomessa törmää päivittäin 'ei kuulu mule' 'ei ole mun asia hoitaa' -vastauksiin.
    Tämän mentaliteetin kun murratte, homma alkaa toimia.

    Kansankynttilät ovat sukupuuttoon kuollut laji. Vanhoillepiioille käy niin.

    VastaaPoista
  9. Ad Jukka,

    kaavavalitusprosessia ei oikeastaan voisi korvata äänestyksellä, jossei haluta heikentää ihmisten perusoikeussuojaa. Kaavathan hyväksytään jo nyt demokraattisesti kunnanvaltuustoissa. Kunnissa ei ole kuitenkaan oikeuskansleria vastaavaa virkamiestä tai perustuslakivaliokuntaa vastaavaa elintä, joitten tehtävänä olisi valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Kunnallinen laillisuusvalvonta on kuntalaisten itsensä vastuulla. Valtiovalta ei kuntien päätösten laillisuutta valvo. Jos valvoisi, ei kunnallisesta itsehallinnosta voisi oikeastaan edes puhua.

    Valitusprosessissa ei tutkita sitä, onko kaavalla enemmistön kannatus. Siinä tutkitaan, erittäin kapeasti katsoen, onko kaava (tai muu kunnallispäätös) laillinen.

    Jos poistaisit kunnallisvalitukset, millä keinoin valvoisit paikallishallinnon päätösten laillisuutta?

    VastaaPoista
  10. Asiasta toiseen ja kolmanteen. Olen pitänyt kovasti Kemppisen postauksista. Syykin on selvä: rikas, mainio ja täsmällinen kieli. Ja asiaa selventävät vertaukset. Niitä käytti myös eräs kiistelty henkilö parituhatta vuotta sitten. Sanoma meni perille kohtuullisen hyvin.

    Usein Kemppisen yhtälö aiheidenkin kanssa napsahtaa kohdalleen. Kuten viikon takainen "kirjallisuussarja", joka kiinnosti erityisesti. Pengoin kotihyllyä muistutellakseni mieleen Kemppistä lyyrikkona. Tulos ei mahdu tähän, mutta löytyy otsikolla: Jukka da Kemppinen, runoilija, osoitteesta www.juhasiro.fi/blogi

    juha siro

    VastaaPoista
  11. Mistäköhän mahtaa johtua, että noita Bangaloren ulkoistuksia on pikkuhiljaa alettu siirtää takaisin USA:han? Syy ei voi olla taloudellinen koska USA:n minimipalkallakin (7,25 $ muistaakseni) intialaiset lyövät amerikkalaiset kuus-muna. Olisiko syy vaikka se, että ne eivät vain osaa -englantia- niinkuin amerikkalaiset kielen käsittävät. Intialainen aksentti on vertaansa vailla ja huolimatta kielen täysin sääntöjenmukaisuudesta ja oikeakielisyydestä, ymmärtämisvaikeuksia on melkein kaikilla muilla kuin intialaisilla itsellään. Se kiekuminen on rasittavaa. Ei sentään niin rasittavaa kuin nigerialaisilla joille ei parane sanoa että heidän englantinsa on liian nopeata. Vastaukseksi tulee vain kovaäänisempää puhetta.

    VastaaPoista
  12. Hieno kirjoitus ja minä komppaan sinua osuuskunta-ideassa. Siinä on kypsymättömälle maalle silti monenlaista haastetta. Kypsyminen on asia, jota nuo sinunmainitsemasi opettajat eivät osaa opettaa ja kurilla on väärä reitti pakottaa (tulee koulumurhaajia uskoisin lisää vaan...).

    Olen itsekin ajatellut vähän samaa kun kävin Lapinlahdella ja yksi (tai muutama luultavasti kulisiien takana) hoiti pienen paikkakunnan intressit samalta tiskiltä: hotelli, huoltoasema, pizzeria ja lotto hoitui siinä missä hotellin ns. ravintola (särmin takaa huoltoaseman ns. kahvilasta...ero ainoastaan se, että hotelliasiakkaat nouti pannukakkunsa kylmiövaunusta kun huoltoaseman asiakkaat ostivat nisunsa ja sämpylänsä normaalisti tiskiltä)
    eli yksi rakennus oli näitä kaikkia tarpeita varten.

    Koska ei ole paljon asukkaitakaan Lapinlahdella. Tietääkseni kylä toimii Valion maitotehtaan ympärille ja sen takia leivotut luomukset olivat lämpiminä kaikkina vuorokaudenaikoina ja hyvin runsaasti.

    Tämä synnytti minullekin ajatuksen osuuskunnasta tai brandistä, jota ei tarvitse heti antaa omppuhotellille tai muille, jotka sitä ilomielin ottaisivat koska sopii osaamisen klusteriin. Sitä ne ehkä pelkäävätkin?
    Siis,että pizzat maistuvat sitten joka paikassa samalta vaikka tuokin rahaa ja onkin ns. samansuuntaista kuin muu.

    Tästä syystä asialla on monta puolta Kemppinen.

    VastaaPoista
  13. "Kunnat voisi lopettaa kokonaan" Kyllä, tätä kannatan, mutten miten se onnistuu poliittisesti. Minulla on sellainen kuva, että monet puolueet toimivat yhä pitäjä/kunta/maakunta/valtio tasoilla, eduskuntavaalitkin ovat alueellisia. Miten onnistuisi osuustoiminnallinen / verkottunut valtakunnallinen politiikka.

    VastaaPoista
  14. Kirjoitit:"Ilmoittaudun itse halukkaaksi harkitsemaan historian, kirjallisuuden tai vaikkapa latinan opettamista verkossa, jos luennot saisi nettiin Kirkkonummen kirjastosta."

    Sehän sopii! Aloitetaanko jo kevätlukukaudella 2011? Mikäs olisi aihe? Olemme vetäneet nyt jo 10-vuotta yliopistollisia historian verkkokursseja.
    Tässä syyslukukauden 2010 kurssit.


    Parhain terveisin.
    Tapio O.

    VastaaPoista
  15. kyllä ne savonlinnalaiset, hämeenlinnalaiset tai vaikka enontekiöläiset ovat ihan yhtä hyviä päättämään tai olemaan päättämättä asiasta kuin asiasta. Ainoa este kuntien vähentämiselle ovat pikkusieluiset kunnallispoliitikot, jotka eivät tiedä elämää olevan myös kunnanrajan ulkopuolella

    VastaaPoista
  16. Hyvä Kemppinen! Suora demokratia etenee.

    VastaaPoista
  17. Uutinen: Demokratia on edennyt Hollolaan asti. Eilisessä neuvoa-antavassa 80% kuntalaisista torjui liitoksen Lahteen. Perustelut vanhat tutut: Lahti on köyhä kunta ja Hollolassa ei haluta toisten velkojen maksajiksi.

    Radiossa kunnanvaltuutetut pohtivat ääneen, ottaako neuvoa-antava todesta vai pitäisikö asiaa avittaa vielä veljesporukassa suuntaa-antavilla.

    VastaaPoista
  18. "Sedis kirjoitti...

    Kunnillahan on verotusoikeus. Osuuskunnilla ei. Jotenkin minusta tuntuu, että tämä leninistinen kunnallispolitiikka, kunnan kuoleutuminen, ei taida ihan natsata."

    Unohdit, Sedis, osuusmaksun. Osuusmaksu on kaikille osuuskunnan jäsenille samansuuruinen. Ei mikään kunnallinen "tasavero" vaan todellakin samansuuruinen summa.

    Miksei YLE muuten ole osuuskunta, kun sitä rahoitetaankin tasamaksuin?

    T.

    VastaaPoista
  19. Paikoitellen suorastaan nerokasta!

    Lahtokohta: terveydenhoito ja kirjasto pitaa hoitaa. Voiskohan Jukka K. kehittaa it- tms mallin, jolla jokainen saisi paattelta valita, mita lisapalveluja haluaa ja minka verran ne tekevat lisaveloitusta tahan osuusmaksuun per k.o. tilaaja. Vois olla etta kaiken maailman komeljanttarit alkais haipya, ja vain tarpeellinen jais. Ehka!?

    Jatkoajatus: AJATELKAA MILLAISTA JALKEA TALLAINEN NEROKAS IDEA TEKISI VALTIONHALLINNOSSA!! -- Koska aloitetaan vallankumous? Kokoontumonen Jorvaksessa, koska?

    VastaaPoista
  20. Huomasin, että sekoitetaan arvot ja normit ja ihanteet. Kun Gaddaffi tuo pimuja Italiaan koska Berlusconi pitää näteist' tytöist' se ei ole yhtä kuin arvot. Se on miesten välistä hömssöä ja on tietysti typerää noinkin korkealla käytävien poliittisten keskustelujen myötätuulessa. Huonoa makua osoittaa eikä sitä, onko joku sekoittamassa kirkkoa ja maan tapaa ja arvoja ja poliittista tahtoa.

    Arvot ovat syvimmillään arvuutettavan asian ydin elin yleensä moraalinen tai eettinen tai uskonnollinen.

    Ihanteet ovat tykkäämistä, arvostamista, valitsemista ja normien seuraamista.

    Kun kansalta kysytään mitä he arvostavat ja mitkä ovat arvot niin kysytään suurinpiirtein sitä, mitä itse haluaisivat muilta ja se on yleensä niin, että not-in-my-backyard mutta muille kylläkin. Tyhmää siis edes kysyä demokraattisesti: kaikki haluavat olla kauniita, elää kauan, olla rikkaita, olla suosittuja ja vielä onnistua työssään. Hitto näitä yleistyksiä joita typerät konsultit käyvät opettamassa suu vaahdossa tietämättä miten kansa vastaa.

    Fenomenografia ja fenomenologia ovat kaksi eri asiaa ja sitäkään eivät osanneet opettaa yliopistolla vaan minun (ja muiden?) piti kahlata läpi monella tasolla olevaa kirjaa saadaksemme siitä selvää. Tein siitä graduuni ensimmäisessä versiossa kaavion jonka lähetin sekä filosofiseen, yliopiston johtoon ja myös tkk:lle että tietäisivät mistä on kyse. Kukaan ei noteerannut.

    Nyt sanotaan, että onpa yliopistolla viisasta porukkaa. Jaaha,mutta miksi se ei ole tullut ilmi? Toisaalta olen samaa mieltä mutta pahastuin siitä, että altruistinen työni ei ollut edes kiitoksenkaan arvoinen. Se siis arvoista.
    Kaikki puhuvat, kukaan ei osaa arvostaa. Kaikki opettavat tapoihin muita, kukaan ei noudata tapoja.
    ??
    (kypsyys siis olisi ensin saatava paremmaksi tässä maassa).

    VastaaPoista
  21. Tämäkin idis on kyllä naiivi ja kaunis, mutta toteuttamiskelvoton. Niin kuin muutkin blogistin utopistiset hölötykset. No, eihän noita "ideoita" toki ole ollut tarkoituskaan viedä sen pidemmälle. Kunhan hölötetään.

    VastaaPoista
  22. Asioiden hoitaminen etänä on tehokasta vain silloin, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä. Tällöin välikäsi vain hidastaa ja monimutkaistaa asioita vaikka saattaakin toimia oikolukijana.
    Mikäli asia on lainkaan epäselvä tai tulee jotain kysyttävää, asioiden hoitaminen on nopeinta naamakkain, kunhan ei pallotella tiskiltä toiselle, jolloin asioiden hoitaminen muuttuu mahdottomaksi.

    Tietysti myös etäyhteyden pitää toimia. Tämä on aika iso oletus.

    VastaaPoista
  23. Tässä tuhansien järvien maassa olisi viisasta sijoittaa julkiset rakennukset kellukkeille. Seutukuntien päävirastot voisi helposti uittaa samaan laituriin...

    VastaaPoista