Sivun näyttöjä yhteensä

3. heinäkuuta 2010

Tositarina




Kun lähdin kouluun, satoi edelleen vettä ja kastelin vaatteeni jo ennen rautatien ylikäytävän puomia. Edellisenä päivänä olin katsonut taivaan pilveä, joka oli kuin järvi.

Otan eräästä kommentista aiheen kirjoittaa, vaikka pystyn tuskin vakuuttamaan ketään. Joku kuitenkin kirjoitti, että tosiasioihin perustumattomat tarinat, erikoisesti romaanit, ovat turhia.

Romaanien ei pidä perustua tosiasioihin. Kun lähdin kouluun (kansakouluun, ensimmäistä kertaa), oli epätavallisen lämmintä ja taivas oli ollut viikon pilvetön. Ylikäytävän puomi oli ylhäällä. En muista katselleeni Ojutjärven muotoista pilveä, mutta Luirojärven muotoisen olen nähnyt myöhemmin.

Tekstin pätkässä, jossa kilisevän kellon säestämä puomi ennakoi pelottavaa koulua ja sen kilikilikelloa, on tosasioihin perustumaton.

Kirjoittamisesta on kirjoitettu, myös hyvin. ”Kirjoita yksi ainoa tosi lause.” Jos se onnistuu, saat aikaan ehkä toisenkin ja sitten kolmannen.

Kukaan ei todellisuudessa tiedä, mikä on ”tosi lause”, koska kirjoittaminen ja lukeminen pyörittävät myös niitä aivojen kerroksia, joiden toiminta ei ole tahtomme vallassa. Tämä sitten on tosiasia.

Mielessäni ei ole psykoanalyysi, vaan ehkä Tshehovin – Stansilavskin termi ”subteksti”. Puhuminen Moskovasta saattaa kuulostaa järkevältä ja ymmrrettävältä, mutta lukija käsittää kuitenkin, ettei kysymys ole lainkaan Moskovasta, vaan elämänvalheesta ja henkilön itsensäkin kannalta vaikeasti selitettävästä tyytymättömyydestä.

Romaanin on oltava totta. Tieteisromaani alienien hyökkäyksestä voi olla totta. Gulliverin seikkailut lilliputtien maassa on totta. Sinbad merenkulkija roikkumassa rokki-linnun kynsissä on yhtä totta kuin Oydysseian Kirke, joka muutti miehet sioiksi. Sellaista tapahtuu jatkuvasti.

Saksa kaatuu maailmansodassa ensimmäisille lumille kuin lankkuaita juuri sillä hetkellä, kun se saattoi olla voittamaisillaan sodan (1918). Brasilia häviää merkillisesti Hollanille, vaikka on ylivoimainen. ”Sivullisen” Meursault jättää vastaamatta ja vetoamatta itsestään selviin syihin ja päätyy giljotiiniin, koska hän on Ranska, ranskalainen Algeriassa eli mies mannerlaattojen puristuksessa.

”Tosi” ja ”oikea” ovat vaikeampia asioita kuin tosiasia ja tieteellinen todistaminen. Yleiskielessä ne kytkeytyvät omaan persoonallisuuteen, etenkin tunteisiin, ja oman yhteisön arvioihin. Ne ovat niin vaikeita asioita, että ne oppii liian myöhään, puolikuolleena. Lisäksi ne ovat poliitikkojen ja kauppiaiden työkaluja. En tiedä kuinka suuri osa ihmisistä pitää totena sitä, mitä mieleen sattuu kulloinkin juolahtamaan tai mikä esitetään oikean värinen kravatti kaulassa.

Koska ne ovat tärkeitä asioita, ne pitäisi alistaa jatkuvalle, myös älylliselle kritiikille, ja lisäksi olisi kuunneltava, koska omaa totuutta parempi totuus tulee kovin usein lapsen tai idiootin suusta.

Uusi kirja on nimeltään ”Mielensäpahoittaja” (Tuomas Kyrö). Radiossa olin kuullut muutamia palasia Antti Litjan lukemina. Paperilla tekstit osoittautuivat pakinoiksi. Pakinaksi sanotaan hauskaksi tarkoitettua juttua, jonka kirjoittaja on ollut vakavissaan.

Ymmärrän kyllä sen verran, että tässä rakennetaan romaanimaista kokonaisuutta Hotakaisen ja Tervon henkeen. Kukaties puhe on hiukan säälittävän päähenkilön, vanhan miehen perimmäisestä toivottomuudesta. Mielensäpahoittaja on kovin kärkäs olemaan oikeassa ja tietämään paremmin. Enimmäkseen poissa oleva keskustelukumppani on poika, joka pehmentelee, että kullakin ajalla on omat tapansa.

Hyvä ajatus. Mutta nyt puoliväliin luettuna teksti ei tunnu todelta. Huumorivitsestiä rakennetun kirjan pitäisi järkyttää. Sen se tekee, jos lauseet ovat tosia. Katsotaan. Kuunnellaan.

16 kommenttia:

  1. Ihmiset opetetaan lukemaan vain suoraa asiatekstiä.

    Satiiri, parodia, pakina, kaikki muukin kielellä leikittelevä on mahdottomuus.

    Heretkää perkele, tiedeuskovaiset, muutkin fundamentalistit.

    VastaaPoista
  2. Onko mahdollista, että "todella" ja "oikealla" ei oikeasti ole lähivastinetta reaalimaailmassa, vaan ne ovat sanoina ja käsitteinä olemassa yksinkertaisesti siksi, että niiden viittaamien ideaalien tavoittelua pidetään jostain syystä aivan perustavanlaatuisen tärkeänä - kuten on kyse myös "rakkauden" kohdalla?

    Tietysti joku voi sitten saman tien kysyä, mikä muka on "hevonen" olevinaan.

    VastaaPoista
  3. Suuri Runoilija on kuollut

    VastaaPoista
  4. Tästä eteen päin kertomukseni jokainen sana on totta. Totta totta totta totta totta totta.

    VastaaPoista
  5. "...ihmiseltä ei voida vaatia enempää kuin että hän lähtee taivaltamaan ja määrittelee tuolle loputtomalle matkalleen suunnan. Ihmiminen vain pettää itseään, jos hän kuvittelle, että on olemasa jokin tapa saavuttaa täydellisyys. Täydellisyydeksi kunkin matkaajan kohdalla voidaan katsoa vain se, että hän kertoo muillekkin, mitä on kyennyt näkemään ja ymmärtämään."
    Georg Simmel

    VastaaPoista
  6. Voi tätä lämpöä ja laineiden liplatusta.
    Nyt on kamarissa eksyttävä pohdiskelun puolelle.
    Nimittäin Plato´n tekstien sekaan.

    A science historian at The University of Manchester has cracked "The Plato Code" - the long disputed secret messages hidden in the great philosopher's writings."

    www.physorg.com/news196943667.html

    Tämä on sitä todella oikeaa.

    VastaaPoista
  7. ...omaa totuutta parempi totuus tulee kovin usein lapsen tai idiootin suusta.

    Tästä syystäkö ihminen pyrkii valitsemaan johtajikseen lapsellisia idiootteja?

    VastaaPoista
  8. K:
    Joku kuitenkin kirjoitti, että tosiasioihin perustumattomat tarinat, erikoisesti romaanit, ovat turhia. ..
    Niin tietysti, paitsi Stalinia koskevat.

    VastaaPoista
  9. SUOMALAISET KAHTA ERI KANSAA
    HS esitteleen tanaan tosiasiana, etta itäsuomalaiset ja länsisuomalaiset ovat kahta eri kansaa. Yhtä lähella toisiaan kuin ruotsalaiset ja italialaiset. -- Mitenkas
    tämä "tosi" istuu Jukan tutkittuihin ja perusteltuihin käsityksiin asiasta.

    VastaaPoista
  10. Elaytymiskyky
    vOISKOHAN SE ROMAANIN TAI DEKKARIN OTTAMINEN "TODESTA" OLLA KYSYMYS ELÄYTYMISKYVYSTÄ?

    VastaaPoista
  11. Luehan Kyrön Mielensäpahoittaja loppuun, niin totuus alkaa tulla yhä lähemmäs.
    Lainasin kirjan appiukolle, 74 v. Vähän pelkäsin, että hän pitää sitä nuorten miesten pilkkana ikäpolvelleen. Ei pitänyt, vaan luuli oikeaksi 80-vuotiaan tekstiksi. Yhdessä nauramme nyt mielensäpahoittajan jupinalle ja toteamme sen jälkeen yhteen ääneen: totta vähintään toinen puoli.
    Päätin kerrankin kokeilla pitsaa. Märkää leipää ja ylikäyneita tomaatteja. Ei paha. (Tai jotenkin siihen suuntaan.)

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi (Mielensäpahoittaja) - pidätän oikeuden takin (Barbour) kääntämiseen.

    "Ps. Tilasin piruuttani yhden pitsan. Se on märkää leipää, jossa on kesän löysistämiä tomaatteja. Ei pahaa."

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi: (kahta kansaa) - sopii täysin, mutta HS:n läpyskän toimittaja teki kaksi pahaa, tavanomaista virhettä:

    a) "suomalaiset tulleet...Suomeen... kaakosta... lännestä." - Ei tämä ollut tyhjä maa. On odotettava rautakautisten, pronssikautisten ja neoliittisen väestön geenitietoja. Tällä hetkellä näyttää, että ilmansuuntiin on lisättävä etelä ja pohjoinen.

    b) virhe slaavien kohdalla (Novgorod). Olisi suoranainen ihme, ellei idästä olisi tullut väkeä ennen Novgorodia (n. 750). Myhöhemmät slaavit olivat vasta tulossa seudulle nykyisen Puolan alueelta.

    Siis geenikartta, kuten tässäkin blogissa on esitetty, mutta Suomen esihistoria sekaisin.

    VastaaPoista
  14. Romaani on totta, hyvä romaani. Eikä se perustu tosiasioihin, ei voi eikä saa. Elämäkerrat eivät ole totta. Sadut ovat totisinta totta.

    VastaaPoista
  15. -rh:lle:

    Mitä tuo Stalin kommentti tarkoitti? Mitä kirjoja tarkoitit? Mielenkiintoista olisi kuulla lisää.

    VastaaPoista
  16. Halusin jakaa kanssanne tämän tosi tarinan
    http://www.youtube.com/watch?v=_s9Mlv1WkEU&NR=1

    VastaaPoista