Sivun näyttöjä yhteensä

23. heinäkuuta 2010

Jatkojupinaa puhelimesta


Kuten sanottu, inhoan syvästi Soneran kytkykauppaa. Kuten ei sanottu, Lippulaivassa oli ensin myyjänä henkilö, jolla oli tarve osoittaa, miten tavattoman etevä ja kaljuksi ajeltu henkilö hän on. Sitten silmiini osui toisena päivänä samassa paikassa savolaismallinen myyjä, joka ei poikennut epäedukseen Savonlinnan kauppatorin peruna- ja muikkukauppiaista, joista minulla on usean vuosikymmenen kokemus.

”Tänäänkö on aamulla perunat kuokittu.” - ”Kyllä, itse kuokin.” - ”Elä valehtele. Akkasi panit kuokkimaan.” - ”Ja palijonko pannaan?”

Ostin siis sekä iPhonen että iPod Touchin kaikilla herkuilla ja myyjä kehotti poikkeilemaan iliman aikojaankin.

Tämä on jo kerrottu. Uutta on tämä: olen lukenut muutaman romaanin iPodilla ja puhelimella. Ensimmäinen oli Mccall Smithin (”Naisten etsivätoimisto No 1”) lyhyt romaani portugalin kielen epäsäännöllisistä verbeistä.

Kysymyksessä on ilkeä, vastenmielinen, paljastava ja kiusallinen tarina yliopistomaailmasta. Nautin joka sanasta. Päähenkilöt olivat kollegoita, Herr Doktor Dozent Dozent...

Olin hiukan epäillyt tätä. Toisin kuin esimerkiksi Wodehousella farssin alla on piilossa toinen, totisempi kertomus. Niille lukijoille, jotka eivät ole astelleet akatemioissa levähtelemässä laakereilla (kysymys ei ole kuulalaakereista), on kai kerrottava, että tämä arvostetun tutkijan (Edinburgh, lääketieteen oikeudelliset kysymykset) selvitys tutkimusten hyödyllisyydestä, tutkijoiden hyödyttömyydestä ja ystävyyden näennäisyydestä on tavattoman tuttu. En mene väittämään, että se olisi tosi, mutta väite on kieltämättä kieleni päällä.

Seuraavassa osassa, jonka luen tänään, kun on hämärä kesäyö, kerrotaan vierailevan professorin vaiheista Amerikassa. Luulisin tietäväni aiheesta jotain, vaikka en ole lingvisti eikä minua ole luultu eläinlääketieteen tuntijaksi eikä pantu leikkaamaan mäyräkoiria. Mutta silti...

Epäilen että ennen pitkää aiheesta huono maineeni voi hitusen parantua. Mikä on odottaessa rouvaa, ystävää tai kollegaa, kun romaani on taskussa.

Kyllä, oikean paikan etsimisen oppii muutamassa minuutissa. Minulla on iPodissa Dumas’n teoksia kai noin 40 romaania samoissa kansissa ja Isä Brown –omnibus. Näytöllä on kaksi eri muotoa, toinen lukemista ja toinen hakemista varten. Hakeminen onnistuu sekä hakusanalla että virtuaalisella liukukytkimellä.

Apple liioittelee laitteittensa intuitiivisuutta. On niissä opettelemista. Olen vakavissani sitä mieltä, että digitaalinen versio voittaa sekä lukemiskirjat että hakuteokset ja lisäksi huolella ja huokaillen luettavat kirjat, tyyppiä tilastomatematiikka.

Sähkökirjojen myynnin väitetään Amazonilla ylittäneen paperille painettujen kirjojen myynnin. En tiedä, olisiko tuo tottakaan. Tällä hetkellä Applen tuotteet ovat parempia ja kätevämpiä lukulaitteita kuin Kindle. Ja suomalaiset ovat kaukana, kaukana perässä. Asiaa voi tosin avittaa itsekin, jos tekijänoikeus sallii sen – on minulle Eino Leinon Kootut teokset myös kannettavassa laitteessa, koska iPod näyttä jokseenkin ongelmattomasti pdf:ää eli Acrobat-tiedostoja. Leino löytyy netistä.

En oikein usko kotimaisten kustantajien taitoon tässä asiassa. Maksullisten kirjojen muokkaaminen niin vaivattomiksi kuin iTunes store ja Amazon ovat vaatii valtavasti työtä. Mutta antaapa katsoa, olenko näkemässä Pentti Haanpään koottujen teoksen verkkoversion – kun viimeisin printtiversio tehtiin hillittömän inttämisen jälkeen, sitä myytiin noin sata kappaletta ja kohta se ei kelvannut antikvariaatteihinkaan.

Ovat amerikkalaisetkin hitaita. Lähes ainoa löytämäni rahan arvoinen sarjakuva on Krazy Kat –antologia. Ihmettelen ja odotan. Ajattelisin, että sarjakuva olisi paras mahdollinen ajatus haettaessa vehkeisiin sisältöä. Modesty Blaise (kattavasti olemassa mutta ei saatavilla vain ruotsiksi, ei siis englanniksi) olisi kova juttu. San Franciscon undergroundin parhaat 1970-luvun alusta...

25 kommenttia:

  1. Kiitänpä yksin tein teitä Krazy Katin tuomisesta nököisalojeni horisontin piiriin. Tätä älköön tulkittako halpahintaiseksi kehuksi. Coconinon piirikunta on vaikuttanut mun ajatteluuni ja ilmaisuuni tavattomasti.

    "The desert is closed, due the rain".

    VastaaPoista
  2. Kun selvisi että kirja voidaan myyjän taholta poistaa minun koneeltani minulta mitään kysymättä, aloin suhtautua ylen karsaasti sähköiseen kirjaan ja näen sen tulevaisuudessa uutena valvonnan välineenä.

    Samoin kun Apple lisäsi käyttöehtoihinsa käyttäjän paikkatietojen luovutuksen, peruutin kaverille laitetun pyynnön Iphonen tuomisesta.

    Mutta kieltämättä ajatus siitä, että voisi pitää kokonaista kirjastoa aina mukanaan, on houkutteleva.

    ps. minä ajattelin myydä koko joukon englantilaista tietokirjallisuutta, osan perimääni kirjastoa. Tiedän että siellä on muutama aarre, joiden myyntihinta on satoja puntia, mutta tietääkö joku saittia, josta voisi tarkastaa näitä hintoja?

    VastaaPoista
  3. Amazon-uutisoinnissa oli juju, jonka hoksaamiseen meni hetki. "Kovakantisten" sanottiin, paperbackeistä ei mitn sanottu.

    VastaaPoista
  4. Kun suomalaiset kustantajat vihdoin saavat jotain sähkökirjaa ulos, tulos on taatusti karmea. Jonkun starttiraha-pikkupuljun kanssa väännetään triplaturvallinen ja tuplahankala oma formaatti jota voi lukea vain yhdella laitteella. Sitten katsellaan kaupan puuttumista vuoden verran ja annetaan tiedote että suomalaiset eivät ole vielä valmiita e-kirjaan.

    VastaaPoista
  5. Applen yrityspolitiikan kulmakivet:
    Varasta ja valehtele

    VastaaPoista
  6. Kirjojen luku nestekidenäytöiltä ei innosta sen jälkeen kun eInk ja eReaderit on keksitty.

    Niiden hinnatkin ovat nykyään kohtuullisia ja USA:ssa niitä voi ostaa jo maitokaupasta, hinnat hieman yli 100 taalaa.

    Esim. 1000 sivuisen kirjan lukeminen ai ai puhelimella on hullun puuhaa vaikka kuinka olisi laiteuskovainen.

    VastaaPoista
  7. Reijo: uutinen ehdittiin rikkoa jo osassa suomalaisia viestimia niin etta tuo kovakantinen osuus unohtui pois.

    Totuus lienee etta sahkoisia ja kovakantisia myydaan yhta vahan, noin 99% kaupasta lienee viela pehmeakantisia kirjoja.

    VastaaPoista
  8. Mainittujen iLaitteiden hankaluus tällaiseen on niiden muistin jäykkä pienuus. Sanon pieni, koska meillä ei vielä ola myynnissä yli 32 gigaista; ja jäykkä, koska mm nokialaisille tavanomaista muistikorttipaikkaa ei ole eikä ole luvassakaan. Kun tähän yhdistää iTunesin hankaluudet (toistaiseksi synkronointi vain max 5 valtuutetulla tietokoneella käyttäen natiivipiuhaa), on pannukakku käsillä, jos ei naamalla.

    Äänikirjat- ja podcastit ovat oma heikkouteni, ne kärsivät kovasti yllä kuvatusta. Niihin, kuten rss-feedeihin muutenkaan, Applen omat sovellukset ovat kökköjä, onneksi App Storesta löytyy, vaikka runsaude pula vaikeuttaa valio-ohjelmien löytämistä. Ainalin tässä olen samaa mieltä Kemppisen kanssa, softan vertailu ja opettelu on työlästä. Ja muutamassa asiassa OS on hankala kuin Symbianin pahamaineinen valikkopensas, yritäpä lennossa säätää bluetooth-yhteyksiä kuntoon. "Multitasking" auttaa tilannetta vähän.

    Muuten olen sitä mieltä, että leukailu sillå, että olisi jotenkin typerää tehdä puhelimella muuta kuin soittaa puheluita, on lapsellista. Kysehän on siitä, että tekniikka puskee läpi siihen, mikä on ulottuvilla ja aina mukana - mitä tästä olisi ihmissuvusta tullut, jos Aatami olisi reklamoinut, että kuule Luoja, tällä kapineella minä pelkästään jorpottelen, lennätä lehmiä ennen kuin yhdistät viemäriin puuhamaata.

    VastaaPoista
  9. Sarjakuvien vähyys tosiaan ihmetyttää. Nyt olisi mainio tilaisuus lukea uudelleen vaikka Barksin ja Cosginnyn koko tuotanto. Myönnän toki jymähtäneeni sarjakuvissa 70-luvulle.

    VastaaPoista
  10. Yksi huomio joka yllätti minut täysin on http://books.google.fi/ kirja valikoima on hyvä ja kaikki "koko teos" otsakkeen alta löytyvät kirjat ovat heti luettavissa ja jos haun tekee muilla kielillä ei luettava aivan heti lopu.

    VastaaPoista
  11. Itsekin julkaisin oman runokirjani pdf:nä netissä. Toimii hyvin iPhonellakin. Puhelimesta on kiva lukea illan ratoksi runoja kavereille illanvietoissa.

    http://www.mediariihi.fi/kirja.pdf

    VastaaPoista
  12. En ymmärrä millä perusteella esim Google mainostaa itseään intuitiiviseksi. Tai joku Iphone. Miten kone voi olla intuitiivinen ???!!!! Cool sana,mutta kyllä koneen käyttöjärjestelmää, oli se vaikka saatananlainen, ei voi sanoa intuitiiviseksi. Mitä hittoa ne tarkottaa sillä sanalla tässä yhteydessä ? ? ?

    VastaaPoista
  13. iPhone ja iPad -addiktiperjantaina, 23 heinäkuuta, 2010

    IPhonen paikkatietojen luovutuksen voi kieltää asetuksista, tosin samalla paikannukseen perustuvien ohjelmien toiminta muuttuu ns. haasteelliseksi.

    Sarjakuvista puheenollen, Marvelilla on oma ohjelma jolla sen sarjiksia voi lukea. Ilmaiset maistiaisetkin saa, niin kuin asiaan kuuluu. Niistä saa jo hyvän käsityksen siitä että kosketusnäyttö on todella toimiva alusta sarjakuville. Vielä kun jostain saisi Tintit ja muut niin voilà!

    P.S. Tätä kirjoittaessani huomasin, että Bloggerin kommenttikenttä ja tekstin liittäminen siihen eivät oikein skulaa iPhonessa. Lieneekö Googlen vai Applen vika, tiedä häntä.

    VastaaPoista
  14. "Ajattelisin, että sarjakuva olisi paras mahdollinen ajatus haettaessa vehkeisiin sisältöä." ::: Vastustan! Kirjaa lukiessa pieneltäkin ruudulta tihrustettavat elementit kuitenkin lopullisesti yhdistyvät lukijan päässä, joten se vielä menettelee. Perussanomalehtistrippejä ehkä lukuun ottamatta sarjakuvataiteessa hienoimmillaan kokonainen sivu tai jopa aukeama on oma elementtinsä, jolle taskukokoisuus ei voi tehdä oikeutta. Lievästi liioitelluksi vertailuksi voisi ehkä miettiä nauttivansa metreihin kanteiltaan yltävien klassikkomaalauksien vivahteista postimerkistä. -- Harri M. (eri kuin yllä)

    VastaaPoista
  15. Kyllä niitä sarjakuvia iPhonellakin katselee. iPad saattaa olla sellaiseen sopivampi laite - tai joku muu vastaava. Mutta ainakin ajatus siitä, että esimerkiksi sieltä iPadista löytyisi kaikki Aku Ankat, vuodesta 0, sekä JK:n mainitsema underground, sekä koko ranskalais-belgialainen sarjakuva + vielä enemmän - olisi kyllä melkoisen huimaava.

    Joku mainitsi Tintin - Koskapa olen ne ostanut useampaankin kertaan - laskujeni mukaan 6 x, ja eri kielisinäkin, ja lisäksi vielä ne NonStopissa ilmestyneet - niin en pitänyt kovin suurena rikoksena sitä, kun latasin ne Vuzella pdf:nä.

    http://www.kuifje.nl/QF/IMG_6718.jpg

    VastaaPoista
  16. Jo toistamiseen mainittu "syvä inho Soneran kytkykauppaa" kohtaan kaipaisi lihaa luidensa ympärille. Onko Soneran kytkykauppa jotenkin maailman muuta kytkykauppaa inhottavampaa? Kyseessähän on kaikille mantereille vakiintunut kauppatapa, jossa laite myydään käteishintaa edullisemmin määräaikaista sopimusta vastaan. Vai kohdistuuko syvä inho "Applen kytkykauppaa" kohtaan, koska Apple on valinnut sen pääasialliseksi tavaksi myydä laitteita asiakkailleen?

    VastaaPoista
  17. Ad Anonymous: - inho Soneran hinnoittelua kohtaan johtuu Soneran johdon tuntemuksesta ja siitä, että minulla on ollut kymmenen vuotta Elisan Nokian puhelin työn puolesta. Kun iPhonen näprääminen kuuluu ikään kuin työhön, en ole tottunut ostelemaan puhelimia omalla rahalla. Kyllä niitä itse asiassa tuli meille HIITiin laatikollinen, mutta ne tarvittiin eerääseen sosiaalisen median tutkumukseen.

    Ehkä olen saamaton. Kirjoitan kirjoista, jotka ostan kaupasta, ja levyistä samoin. Arvostelijat usein saavat arvosteltavat tavarat ja jossain (USA:ssa) niitä ajetaan kuorma-autolla pihaan. Jopa radio-ohjelmissani olen soittanut omia, rehellisesti ostettuja leyjäni.

    VastaaPoista
  18. Ihan mielenkiinnosta kysyn: jos soittaa omistamiaan levyjä yleisön saatavilla olevassa radiolähetyksessä, joutuuko maksamaan teosto- ja gramex -maksuja vai maksaako radiofirma tai ohjelman tuottaja ne?

    VastaaPoista
  19. Miksi sinä Jukka jatkuvalla syötöllä julistat tuota evankeliumiasi Applen puolesta?

    VastaaPoista
  20. Ad Matias: nyt sekoitat pesäpallon ja puhelimet. Sellaista sattuu. Olen ollut yli kymmenen vuotta työssä (johtava tutkija) tietotekniikan tutkimuslaitoksessa.

    Applen tuotteita olen käyttänyt Newtonista asti. Mitä Linuxiin tulee, meillä oli kaksi Torvaldsin entistä opettajaa. Hänet itsensä tapasin ensimmäisen kerran vuonna 2001 San Franciscossa.

    Käyttöliittymä- ja käytettävyystutkimus olet, kuten ehkä tiedät, peruskamaa jopa opiskelijoille.

    Kun itse en ole koulutukseltani insinööri, olemme tehneeet vähän muuta. Vuonna 2002 teimme Tekesille, Nokialle ja eräille muille tutkimuksen mobiiliverkon oikeudellisista ongelmista. Niitä ei ole pahemmin ratkaistu vieläkään.

    Protokolla- ja verkkoratkaisuista mielestäni kiinnostavia ovat itsekonfiguroituvat ad hoc -verkot.

    VastaaPoista
  21. "IPhonen paikkatietojen luovutuksen voi kieltää asetuksista, tosin samalla paikannukseen perustuvien ohjelmien toiminta muuttuu ns. haasteelliseksi."

    Mutta jos käyttöehdoissa on sallittu tietojen luovutus, asiassa tapahtuva virhe tai "virhe" ei olekaan enää törkeä yksityisyyden loukkaus vaan pelkkä bugi. Suomessa, vaikka lainsäädäntöä onkin, asiasta ei taatusti rangaista sen vakavuuden mukaan. Lisäksi asia on luonteeltaan kansainvälinen, mikä muutenkin mutkistaisi sitä, mutta muualla vastaavaa lainsäädäntöä ei edes ole.

    VastaaPoista
  22. Eli inho siis nousee pintaan siitä kun "ei ole tottunut ostelemaan puhelimia omalla rahalla" - ja nyt pitäisi.

    VastaaPoista
  23. Pera: Suvi Lindénin suurin virhe on ollut vakinaistaa 3G-puhelinten & -liittymien kytkyn salliminen, se kun mahdollistaa jenkkityylisen pakkokytkyn. Ostan useita puhelimia vuodessa mutta minulla on Soneralla vain firmamme työliittymät, koska palvelut (esim niinkin perusasia kuin vastaaja) ovat muualla ylivoimaisesti paremmat - enkä näe mitään syytä ottaa ylimääräistä tai jopa ylimääräisiä Sonera-liittymiä kiinteine kuluineen saadakseni haluamiani laitteita.

    VastaaPoista
  24. Rienzi: Saman "virheen" ovat tehneet kutakuinkin kaikki länsimaiset sivistysvaltiot maailmassa. Laajemmin tätä kai voidaan kutsua sopimusvapaudeksi. Yhteen hintaan voidaan kaupata myös esim. joulukinkku ja elokuvalippu. Tosin sillä erolla, että elokuvalippua ei kauppiaan ole pakko myydä erikseen. Viestintäpalveluita on. Liittymän saa Suomessa aina halutessaan myös ilman härpäkkeitä.

    VastaaPoista
  25. Pera: Olet tietysti tavallaan oikeassa, samalla tavalla kuin kuvaisit 3G-puhelinta selittämällä säteilyä: oikea vaan ei riittävä kuva. Hieman zoomattuna kyse on kuluttajansuojasta (sopimusvapauden rajoite) ja tietysti lopulta pykälänikkaroinnista. HE 109/2008 on johdatus aiheen perusteisiin. Tosin siinäkään ei oikein tule esille kohtuuttomuus, joka syntyy kun kytky on
    käytännössä ainoa myyntiehto tai kun hinnoittelun sisään leivotaan oletus varsin korkeasta tietoliikennemäärästä.

    VastaaPoista