Sivun näyttöjä yhteensä

17. elokuuta 2008

Ristolle

Näppäily on hienompaa kuin valokuvaaminen.

Yritin suomentaa sanoja ”aggregate” ja ”compound”. Ei onnistunut. Ensin mainittu on esimerkiksi korkoa korolle ja viimeksi mainittu on esimerkiksi yhdiste tai yhdistely. ”Aggregate function” laskee skalaarisen tuloksen luvuista, esimerkiksi keskiarvon koulutodistuksen numeroista.

Aina pitäisi muistaa miettiä, ollaanko lisäämässä esineitä (kuviaI) entisiin vai järjestämässä niitä.

Tämä liikkui mieleeni kun luin aika tyhmää mutta laajaa paperia Euroopan patenttioikeudenkäyntien uudistamisesta.

Jonkun ihmisen – esimerkiksi minun – ottamani yli 16 000 digikuvaa ovat mosaiikki, joka on nähtävä kerralla, yhdellä silmäyksellä. Muuten ei käsitä, mitä kuva esittää.

Kuvat (tulosteet) olisi heiteltävä lattialle ja kiivettävä sitten paloportaita katolle katsomaan. Meillä on kattoikkuna, sellainen jossa on pullea lasi. Tosin olen luvannut äidilleni, etten enää kiipeile katolla (lupasin sen vuonna 1953).

Vaikka koivun lehti on hyvin mielenkiintoinen ja olen katsellut sellaisia suurennuslasilla ja mikroskoopilla, kyllä metsä on parempi. Metsä on mielen mosaiikki, jonka kuva muodostuu lehdistä ja neulasista ja rungoista, ja niitä kaikkia on paljon.

Sääli ettei toisten novelleja ole tapana sovittaa eli kirjoittaa uudestaan. Veijo Meren ”Naulalaatikot” olisi aika hyvä, jos sen muuttaisi pitkäksi tarinaksi kahdesta sotamiehestä. He lähtevät kesäkuussa Valkeasaaressa hakemaan jonkin kuusen alta naulalaatikkoja, à 10 kg, ja kun he tulevat takaisin, kaikki ovat lähteneet lipettiin. Vain tykit ovat jäljellä kylmillään.

Sitten he kulkevat kaksi viikkoa nälässä ja märässä ja hikisinä ja kylmissään ja yrittävät pysyä hengissä pommituksissa ja keskityksissä. Ennen Viipuria ja varsinkin sen jälkeen on erilaisia sotapoliiseja ja teloituspaikkoja, mutta ei heitä kukaan epäile mistään, kun heillä on ne naulalaatikot, jotka ovat todella painavia kantaa, ja he kysyvät kaikilta omaa pataljoonaansa ja aina erästä vääpeliä, samaa joka heidät lähetti.

Lopuksi he sitten löytävät kummallisesti yksikkönsä ja sen vääpelinkin Luumäeltä Kivijärven rannalta, ja heille sanotaan, että heittävät äkkiä menemään ne naulalaatikot ja ovat ihan hiljaa koko asiasta, jos haluavat takaisin täysijärkisen kirjoihin.

Kalle Päätalolle oli käydä Luumäellä kalpaten myöhäissyksyllä 1944, kun hän yritti entisen Kannaksen varavankilan osana toimineen Siiranmäen vankileirin talousaliupseerina palauttaa jotain kenttäkeittiötä nimenomaan; ei se kelvannut enää kenellekään ja eiliset ystävät, esimiehet ja vielä vangitkin haistattelivat. Pahimpia oli eräs välirauhan päivänä Raamattunsa hukannut Jehovan todistaja.

Lukija järkyttäisi, että neljän tuuman rautanaula oli 1944 aivan samanlainen kuin nyt, 2008. Onko mikään muukaan muuttunut?

Patenttioikeus on kahden epäilyttävän ihmisten alaluokan temmellyskenttää, insinöörien ja juristien. Siellä ei perinteisesti kukaan usko kielellisten ja graafisten kuvausten ylimalkaisuuteen ja epätäydellisyyteen.

Eivät ne osaa edes filosofian perusteita niin että tietäisivät kuvauskielen suuremmuuden ongelman. Koska suurinta kokonaislukua ei ole olemassa, aksiomaattista järjestelmää, kuten matematiikkaa, ei voi todistaa ristiriidattomaksi järjestelmän, siis matematiikan, keinoin. Jos kirkonkylän parturi ajaa parran kaikilta miehiltä, jotka eivät aja itse partaansa, kuka ajaa parturin parran?

Jos lipettiin lähtevät kaikki ne pataljoonan miehet, jotka eivät ole kantamassa naulalaatikkoja, korsuihin ei jää muuta kuin tyhjä joukko.

Olen kuunnellut 40 vuotta paskapuheita ahtaasta ja laventavasta patenttivaatimusten tulkinnasta ja ekvivalensseista. Kukaan ei usko, ettei edes rautanaulaa tai naulalaatikkoa voi kuvailla niin yksiselitteisesti, ettei joku keksisi keinoa ymmärtää väärin.

Kokonaisuus (tai sen puuttuessa konteksti eli asiayhteys) ratkaisee, mitä naulalaatikko tarkoittaa Uudenkirkon tai Kanneljärven kahisevissa lepikoissa ja mitä tässä kirjoituksessa.

17 kommenttia:

  1. Ei muuten ole mikään ihme, että rautanaula on esimerkiksi fyysikolle hankalasti määriteltävä esine. Se ei välttämättä ollenkaan sitä miltä se päällepäin näyttää.

    Usein ajatellaan, että kaikelle on jokin yksiselitteinen määritys olemassa. Ei ole. Ei millekään. Herakleitosta lainatakseni kaikki virtaa. Yhä edelleen.

    Varsinainen asiani tosin on tuo valokuva. Tuo pilvikuva on kerrassaan kuvaava ellei jopa kuvauksellinen. Hieno joka tapauksessa.

    VastaaPoista
  2. Patenttioikeus on kahden epäilyttävän ihmisten alaluokan temmellyskenttää, insinöörien ja juristien. Siellä ei perinteisesti kukaan usko kielellisten ja graafisten kuvausten ylimalkaisuuteen ja epätäydellisyyteen.

    Paitsi että patenttijuristit sotkevat läpysköissä tahallaan asioita yleistämällä. Insinöörien jäljiltä patentit voisivat jopa olla normaalijärjellä käsitettäviä ja mielekkään suppeita. Kenties jopa arvoltaan nolla suurempia..

    Eivät ne osaa edes filosofian perusteita niin että tietäisivät kuvauskielen suuremmuuden ongelman.

    Riippuu kai insinööristä. Ei siihen filosofiaa tarvitse vaan pientä logiikantuntemusta. Perusoppitunneilla on varmaan mainittu asiasta. Asiahan voidaan kuitenkin jopa todistaa ainakin (kaikissa) yksittäistapauksissa.

    Jos kirkonkylän parturi ajaa parran kaikilta miehiltä, jotka eivät aja itse partaansa, kuka ajaa parturin parran?

    Implikaatio ei ole ekvivalenssi. Et tarjoa riittävästi dataa. Ehtolauseessasi ei ole esimerkiksi vain-sanaa...

    VastaaPoista
  3. Mitään tarkkaa ja täsmällistä ei voi ilmaista tarkkaan ja täsmällisesti.

    VastaaPoista
  4. Olisipa maailma toisennäköinen jos luonto olisi noudattanut patenttioikeutta!

    VastaaPoista
  5. Mielestäni Kemppisen ensimmäinen kappale on sekava, tai sitten minä teemaan sopivasti ymmärsin vieraskieliset termit juuri päinvastoin. Lieventävänä asianhaarana on tietenkin Kemppisen teoreeman todistaminen oikeaksi. M.O.T.

    Itse ymmärrän efektiivisen koron synonyymiksi korkoa korolle-termille.

    Ongelma tässä taitaa vain olla seuraava: Suomalaiset lakimiehet ovat käsittääkseni nuijineet termin lainsäätäjän avustuksella vastaamaan ilmiötä nimeltä "kulutuslainan kokonaiskustannukset".

    VastaaPoista
  6. Eikä Sinun itsesi sinne katolle pitäisikään kiivetä. Tuskin ymmärtäisit kokonaisuuttasi. Aina olisi se pullea lasikin välissä.

    Jostakin syystä en voi olla ajattelematta, miten hauska olisi otsikointi, jos "Ristoa" ei olisi olemassakaan. Yhtenä päivänä tämä kaikki olisi Ristolle, seuraavana Leenalle, sitten Pertille. Ketään ei olisi. Merenkin saat kuulostamaan merkittävämmältä eksistentialistilta kuin hän itse saa.

    VastaaPoista
  7. Eräässä ilmailualan jenkkiläisessä lehdessä todettiin jo vuosikymmeniä sitten, ettei idioottivarmaa lentokonetta voi rakentaa, koska idiootit ovat niin kekseliäitä lentämään kuitenkin väärin.

    VastaaPoista
  8. Ihan muusta tai jotain: Merikö kirjotti novellin "Manillaköysi"?

    No kuiteskin, mulle se tarina on aina ollu sellanen..., hm, mitenkääs sen sanois? Ihmisen todellisuus.

    VastaaPoista
  9. "'Jos kirkonkylän parturi ajaa parran kaikilta miehiltä, jotka eivät aja itse partaansa, kuka ajaa parturin parran?'

    'Implikaatio ei ole ekvivalenssi. Et tarjoa riittävästi dataa. Ehtolauseessasi ei ole esimerkiksi vain-sanaa...'"

    Entä jos parturi on nainen eikä parta kasva?

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia:

    Meren "Naulalaatikot" on ihan eri juttu. Tämä faabeli on omani. Maininta Päätalosta on tosi ("Nälkämäki").

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi:

    Logiikan perusteita ei käsitellä peruskursseilla. Tiedän, koska pidän ja olen pitänyt niitä.

    Ja on tässä kyllä puhe muustakin - Gödelin epätäydellisyysteoreema liittyy tietenkin todistamiseen.

    VastaaPoista
  12. Anonyymi kirjoitti: "Olisipa maailma toisennäköinen jos luonto olisi noudattanut patenttioikeutta!"

    Hyvä heitto, jonka voi vielä jatkaa mielekkyyden rajojen yli lyödä laittomaksi. Oikeuksiahan voi olla vain subjektilla, joten näkemyksestä riippuu millainen este patenttioikeus olisi ollut. Kilpailevat ryhmät näkevät "Luonnossa" lukemattoman määrän subjekteja (panteismi); tunnustavat niitä vain yhden (monoteismi), jolla tosin saattaa olla myriadi kauppaedustajaa (hinduismi); eivät usko yhteenkään (ateismi) tai kiertävät kysymyksen relevanssin (voisiko näin leimata moraalioppeja kuten buddhalaisuutta ja taolaisuutta).

    Patentit ovat kuitenkin niin lyhyitä, että eivät ne evoluution kierrossa paljoa painaisi - tai ehkä antaisivat juuri sen verran sopeutumisetua, kuin darwinismi edellyttääkin.

    Kemppinen kirjoitti: "Näppäily on hienompaa kuin valokuvaaminen. - - Kokonaisuus (tai sen puuttuessa konteksti eli asiayhteys) ratkaisee, mitä [sana]tarkoittaa - -"

    Lauleskelu on laulamista hienompaa, hienointa on hoilata.

    VastaaPoista
  13. Kumma juttu nuo pilvet, maailman arkipäiväisin asia ja silti jaksavat kiehtoa, varsinkin tuollaiset paremmanpuoleiset esimerkit pilvikuvien kategoriasta. Mutta ovatko nämä yksittäiset pilvikuvat naulalaatikoita vai jotakin kestävämpää?

    VastaaPoista
  14. Näppäilykuvaus on hienoa, koska se ei yritä olla mitään erikoista. Eivät mummot kerää kirjahyllyihin valokuva-albumeita vedotakseen suuren yleisöön.

    Olen kovin samaa mieltä, että (softa)patenttipuuhasteluissa eivät lakien säätäjät ole nousseet edes tikkaiden ensimmäiselle askelmalle. Mikrometrimittareilla pohditaan teknisyyden luonnetta samaan aikaan kun keksintöjä ja ideoita syntyy lukematta ensimmäistäkään patenttikuvausta.

    Oma kiinnostukseni dippatyön jälkeen softapatentteihin lopahti, koska ei patenttijärjestelmän sisällä ole tilausta insinöörille. Naulalaatikot kädessä Auran kanssa seisoimme keskellä byrokratiaa, jossa kukaan ei halunnut kuulla missä olimme käyneet ja mitä olimme softapatenteista oppineet: patenteilla ole mitään virkaa uusien ideoiden syntymisessä.

    VastaaPoista
  15. Jukka kirjoitti: Logiikan perusteita ei käsitellä peruskursseilla. Tiedän, koska pidän ja olen pitänyt niitä.

    Pakollinen vertailu:

    T-79.3001 Logic in Computer Science: Foundations (4 cr)

    T-79.1001 Introduction to Theoretical Computer Science T (4 cr)

    Eli on nuo kyseiset jutut opetettu tietotekniikkainsinööreille ainakin viimeisen neljännesvuosisadan ajan. Eri juttu, onko asioita opittu.

    VastaaPoista
  16. Näppäilystä tuli mieleen näpsäyttäminen, jota käsiteltiin eräässä Spede-showssa takavuosina. Siinähän lapsettomuushoitokonsulttia odottavan naishenkilön luo tuli vahingossa naapuriosoitteeseen tilattu perhevalokuvaaja, joka ehdottelemaan rouvalle eri näpsäytyspaikkoja ja -asentoja huoneistossa; ensin sohvalla ja sitten vaikka keittiön pöydän ääressä...

    VastaaPoista
  17. Luumäen Kirvijärvellä olisi isäni tarvinnut vuonna 1945 niitä nauloja rakentaessaan taloa että saunaa rantatontille.
    Naulat vaihtoivat kuulema Junton kanssa voihin ja kankaisiin.
    Naapuritontilla joku Popu kantoi lakikirjojaan, jotka muistuttivat sisällöltään naulalaatikkoa.
    Kuvakin, jossa ukko istuu saunalla ja jotain sotilassaappaissa, -housuissa ja -paidassa vuolee, on tuossa vieressä. Otettuna saksalaisella laatikkokameralla, jonka sai sotakaveriltaan muistoksi.

    Vuonna 1955 osti zoomattavan Zeiss Ikonin, jolla kaikki diakuvat otettu vuoteen 1978 asti. Kuvanlaatu erinomainen 1959 otetuissa kuvissakin.

    Musiikkiteos on kokonaisuus, joka ei synny pelkistä soinnuista. Tarvitaan soinnun tekijä mukaan. Onko tekijä sitten säveltäjä, soittaja, vai puhaltimen valmistaja on sitten eri asia. Kuka ajattelee ja näkee sen soinnun synnyn mitenkin.

    VastaaPoista