Sivun näyttöjä yhteensä

26. heinäkuuta 2008

Poa ja Calamagrostis

Jutun kuva on siitä verkossa olevasta tanskalaisesta suurkasviosta.

Niittynurmikka (Poa pratensis) löytyy myös Wikipediasta sekä suomalaisella että tieteellisellä nimellä. Samoin löytyy kastikka, Calamagrostis.

Niin löytyy tuhansia muitakin kasveja, Wikispeciesistä.

Latinankielinen nimi tarvitaan englanninkielisen artikkelin löytämiseen.

Uutinen: The Guardianin mukaan Saksassa ollaan julkaisemassa kirjana versio Wikipediasta. Etusivuille tulee 90 000 tekijän nimeä. Hinnaksi on määrielty perinteinen 19,95 euroa.

Lehtiuutisten mukaan painettava versio on tarkastettu ja varmistettu ja tietenkin suunnattomasti karsittu.

Noin vuosi sitten suuret kustannusliikkeet vielä naureskelivat Wikipedialle ja esittelivät tohkeissaan sen erilaisia virheitä, puutteita ja väärinkäsityksiä.

Mieltyneenä television Rooma-sarjaan (Rome), jonka kakkoskausikin on jo marketeissa myynnissä, kiittelin vaimolleni, miten Ronald Symen kuuluisa The Roman Revolution on luettu käsikirjoittajien huoneissa huolella. Sitten sain päähäni katsoa ensimmäisen triumviraatin, etenki Caesarin ja Pompeiuksen seikkailuja Wikipediasta. Ei mitään huomauttamista. – Perinteisissä tieteissä, kuten historiassa ja eläin- ja kasvitieteessä saksankielinen versio on kuitenkin usein parempi kuin amerikkalainen. Rooman historiassa britit ovat perinteisesti erittäin eteviä.

Saksassa joku on siis onnistunut siinä, missä meillä ei ole menestytty. On saatu riittävä määrä oikeita asiantuntijoita liikkeelle avustamaan verkkojulkaisua.

Tuo on tietenkin minun ehdotukseni eläkeläis-ongelman ratkaisemiseksi. T+unnen henkilökohtaisestikin joutilaita biologian tohtoreita, jopa ainakin yhden, jolla on laajan kokemus hakuteosten toimittamisesta.

Iskisivät kiinni!

Samaan aikaan meillä metsäteollisuus notkahtelee. Taustalla on paperin kulutuksen laskeminen. En nyt tohdi sanoa painopaperista, mutta näkemäni uskottava luku koko paperinkulutuksesta oli järkyttävä – jotain viisi prosenttia laskua vuodessa koko maailman huomioon ottaen.

Nähtävästi ainakin Iltalehden takana oleva Alma on luisumassa jonkinasteiseen paniikkiin. Siihen on aihettakin. Erkon yhtiöiden sanotaan olevan toistaiseksi turvassa.

Kiirehtisin väittämään, että suuri muutos on tapahtumassa tai oikeastaan tapahtunut. Se mitä sanomme nyt Internetiksi on vasta alkua.

Jos paljastaisin taka-ajatukseni. Halusin kirjoittaa kasvikirjoista nimenomaan pohdiskeltuani painetun ja verkkomedian suhdetta. Olen syvästi vakuuttunut, että molemmilla on markkinat, mutta keskinäiset markkinaosuudet muuttuvat.

Jos en muista tuota Calamagrostista, näillä silmillä haen sen aivan varmasti Wikipediasta enkä kirjasta. Kun eilen ja tänään istuin miettimään, miten hemmetissä biomekaniikka on niin ihmeellistä että joka paikan timotei on paljon suurempi konstruktiivinen ihme kuin Eiffel-torni – silloin istun kirjojen ääreen.

Oveni edessä riutuvat pensaat ja puut, joiden lehtiä lähikuvaan, ovat jotenkin järkyttäviä, kun samat lehden osat – ajatelkaa koivun lehteä – ovat maapallon kannalta kriittisen yhteyttämisen eli fotosynteesin kanavia ja samalla mekaanisia tukirakenteita, joiden ansiosta lehti ei repeä myrskyssä eikä sateessa.

Jos joku kuulee tässä panteistista jeesustelua, kuulee väärin.

Asia nyt vain on niin, että koivunlehti tai kuusenneulanen ovat pelkästään kemiansa ja fysiikkansa johdosta paljon ihmeellisempiä ilmiöitä kuin kamera, jolla kuvaan niitä.

Miksi koivun oksat suuntautuvat vinosti ylös ja kuusen alas? Valo, kosteus, oma paino – lujuus, leikkausvoima, puristusvoima.

Joku biologian opettaja voisi toistaa faktat, joista olen epävarma – kuinka tehokas pumppu tuo koivu tuossa ikkunani edessä on? Muistaakseni se nostaa ja haihduttaa satoja litroja vuorokaudessa. Ja miten suuri on koivun lehtipinta-ala? Parimetrinen koivu toimii soutuveneessä välttävästi purjeena.

10 kommenttia:

  1. Digitoin juuri kirjanpitoaineistoni 10 vuodelta. Mahtuu yhdelle DVD-R:lle Pitää olla kaksi ja säilyttää eri paikoissa niin paperit voi heittää pois.

    voi voi tuota klapien mapittamista. mikrometri riittäisi. muu on hukkaa. vaikeaa hävittää turvallisesti. eikä kotisilppuri ota kuin pari arkkia kerrallaan. ja on ohjelmia, joilla voi ehjätä skannaatun silpun.

    paperiteollisuus vajoaa, mutta ei pitäis antaa puunjalostusteollisuuden vajota.

    VastaaPoista
  2. No ehkäpä olet oikeassa, tai siis ehkä se tieto on oikea, että se paperin kulutus laskee. Nämä metsäteollisuuden sähköiset sivustot kertovat siitä asiasta kaiketi jotakin;

    http://www.metsateollisuus.fi/tilastopalvelu/Tilastokuviot/Perustietoa/Forms/AllItems.aspx

    ja tuo tilasto mikä on otsikoitu - Väestö ja paperin kulutus maailmassa vuonna 2006 - ja mitä Keynotella just katselen, kertoo, että Euroopassa oli 591 miljoonaa ihmistä, jotka käyttivät 162 kg paperia nenää kohti vuodessa, Itäisessä ihmemaassa se oli 141 miljoonaa toveria ja 42 kiloa paperia. Siellähän oli ennen niitä ilmoitustauluja kadunvarsilla jossa oli niitä pärjänneiden kuvia ja se Neuvosto Karjala lehti oli aika köykäinen, kun Hesariin vertasi, mutta käsittääkseni se kulutus on sielläkin noussut niistä päivistä. Sitten tossa on merkitty Aasia ja luvuksi 3991 miljoonaa nenää jotka käyttävät 37 kiloa vuodessa. Mitenköhän kävisi, jos käyttäisivät sen saman minkä Pohjois-Amerikka jossa on 335 miljoonaa tyyppiä jotka kuluttavat 292 kiloa vuodessa. Afrikassa on 928 miljoonaa ihmistä, jotka käyttävät vain 7 kiloa vuodessa. Se on vähän. Latinalaisessa Amerikassakin, jossa on 564 miljoonaa ihmistä, menee sentään 42 kiloa. Oseaniassa suhde on 32 miljoonaa ja 118 kiloa.

    Joku joskus sanoi minulle - ja oli tosissaan - että turismi tuo nykyään tähän maahan enemmän rahaa kuin metsäteollisuus. Miten lie sen totuuden kanssa, mutta en itse erityisemmin ole tuosta paperin kulutuksen laskusta yllättynyt, onhan se metsäteollisuus - tiedottajiensa suulla - puhunut siitä jo useampia vuosia.

    Esimerkiksi, että sanomalehtipaperin kulutus USA:ssa on samalla tasolla kuin 1970-luvun alussa ja Pohjoismaissa samaa luokkaa kuin 1990-luvun alussa. Ja että paperin kulutukseen vaikuttaa paljon tuo mainosrahojen suuntautuminen, että esimerkiksi USA:n lehdet ovat jo pitkään menettäneet niillä markkinoilla asemiaan.

    Kuitenkin samaan aikaan tämä tietotekniikan kehitys nostaa myös paperiteollisuuden tuottavuutta, esimerkiksi kun paperiset ja sähköiset viestimet kilpailevat yhä kiihtyvämmin keskenään, maailman paperimarkkinat yhdentyvän entisestäänkin vielä enemmän ja mukaan tulee uusia sydeemejä, kuten esimerkiksi etanolin valmistus.

    Eräskin tilasto - joka on melko uusi - kertoo, että Suomessa on maailman metsävaroista 0,5%, havupuista 1%,metsien hakkuista 1,5%,teollisuuspuun hakkuista 2,5%,metsäteollisuuden totannosta 5%,metsäteollisuuden viennistä 10%,paperin ja kartongin viennistä 15%, mutta paino-ja kirjoituspapereiden viennistä 25%.

    WWF taas tiedottaa sivuillaan seuraavaa;

    http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/paperiteollisuus/

    eli se väittää, että se maailman paperin kulutus vain kasvaisi kasvamistaan...

    ja Jaakko Pöyry Consultingin jokunen vuosi sitten tekemän markkinatutkimuksen mukaan paperin kulutus kasvaisi maailmassa vuodesta 1997 vuoteen 2010 40%. No oli sen totuuden kanssa miten tahansa - Pöyry ennusti paperin kulutuksen kasvavan Kiinassa 80% vuosikymmenessä, eli keskimäärin 4,9% vuodessa, kun se muualla Aasiassa olisi ollut 4,3% - että meillä on böndellä vielä monta pakettia niitä neliskulmaisia kiiltäviä arkkimaisia vessapapereita, jotka oli/on niputettu yhteen sellaisella ruskealla liimapaperin suikaleella. Tosin niitä ei enää vähään aikaan ole käytetty, kun sinne hommattiin vesivessa joskus, mutta luulen, että kun mun isänisä käytti korkeintaan yhden kun kävi isommalla tarpeella, että joku osti niitä aikanaan liikaa, eli yli oman tarpeen.

    Niin ja mulla on tässä tulitikkuja askissa - mulla on niitä useampia puntteja - jossa etiketissä lukee isolla SAMPO ja sitten siinä ympärillä kiertää teksti trustivapaita tulitikkuja keskisisältö 50 kpl hehkumattomia TULITIKKU Oy. Nää on siis niissä puisissa askeissa. Käytän niitä vain Churchillin sytyttämiseen, mutta on niitä niin paljon, että niistä riittää vielä jälkipolvillekin jaettavaksi asti, jos niillä sitten vain on niille käyttöä.

    VastaaPoista
  3. Hyvähän se on, että puu saa kasvaa metsässä. Paperin pitäisi maksaa vieläkin enemmän, mitä se maksaa tänään. Ja raakapuun yleensäkkin.Suurimpiin Itämeren saastuttajiin on aina kuuluneet paperinjalostustehtaat (muistan esim. erään rannikkopaperitehtaan päästöt 1970-luvulla).
    Jätepaperia riittää yllin kyllin uuden paperin tekemiseen tällä maapallolla. Ihmettelen, miks sademetsiä hakataan edelleen paperiks tai autojen polttoaineeks. Lihan liikatuotanto on myös katastrofaalista sademetsille.
    On olemassa satelliittikuvia, joissa ennen itäblokin "kaatumista" näki selvän rajan esim. Suomen ja Venäjän(Neuvostoliiton) välillä. Suomessakun metsät olivat jo hakatut ja Venäjän, tai siis Neuvostoliiton, metsät edelleen hyvin pystyssä. Tänään on kai jo sekin raja hävinny, kun suomalaiset on rellestäny rajan toisella puolella.

    Mää oon niin onnellisessa asemassa, että tontillani kasvaa jopa villejä orkideoja ja muitakin harvinaisuuksia. Metsässä kasvaa mitä erilaisempia marjoja, sieniä, puita, pensaita jne. Saaren rantoja hellii suuri meri, josta, kiitos ihmisten (niinku aina), on jo kohta hävinny esim. turska. Joskus näkee hylkeen ja pyöriäisen, joita täällä ennen oli meren asukkaina riitämiin. Oikeestaan kaikki meret ovat katastrooffitilassa.

    Muuten jotkut ennustaa, et kymmenen vuoden kuluttua internetti on tukossa näiden "painavien" Youtube jne. filmisivujen takia.
    Ja mitä nää ihmeelliset radioaallot ja mitä ne kaikki onkaan (kännykät, langattomat jne.) meille kaikille aiheuttaa? Siitä ei puhuta mitään. Kaikki on vaan innoissaan kaikesta uudesta, ihmeellisestä tekniikasta.

    VastaaPoista
  4. Ovatko asiantuntijat Saksan-hankkeessa itse asiassa tukemassa painettua versiota, vai saako verkkoversio esim adoptoida painosta varten tehdyt muokkaukset?

    Kemppinen on aiemminkin tuonut esille tämän hyvän ja kannatettavan ajatuksen harmaiden panttereiden tietoaarteesta verkkoon. Asian tiimoilta tulee mieleen erinäistä pohdittavaa kuten se, että parhaimmillaan isot kissat olisivat kumuloituneen poikkitieteellisen tiedon tai heuristisen toimintamallin antajina, näihin verkkoyhteisö ei tosin suoraan ole tottunut. Ainakin minusta Wikipedia on parhaimmillaan nöyrä hajuton ja mauton tiedon laadukas mutta anonyymi pikaruokala. Esimerkiksi Kemppisen teksti tuoksuu piippusavulta ja joskus jopa tulitikkujen annoksen ylittävän vivahteen rikkiä. Vaikka siitä nauttiikin, tulisi oudommalle tai oudommalta heti tarve hieman penkoa taustaa.

    VastaaPoista
  5. Minä kärräisin kaikki joutilaat biologian tohtorit ja muut viisaat alakouluun opettamaan. Tämä on nyt vähän tuhmasti sanottu, mutta sinne tarvittaisiin lisää yleissivistystä. Ja niin kuin täälläkin on tullut todetuksi, perusasioiden opettaminen on vaativaa puuhaa. Moni teistä järkyttyisi, jos tietäisi, miten väärin esimerkiksi yhtälöitä kirjoitetaan eräissä luokissa. Ei niistä pentuna opituista helposti opi pois.

    Mutta kun sinne kouluun ei moni tohtori tai vähäisempikään taitaisi tulla eläkepäiviään viettämään kuin aseella uhaten, kannatan lämpimästi verkkojulkaisuprojektiakin. Minusta tiedon anonyymius ei ole ehdoton arvo. Piippu muuten tuoksuu hyvältä, mikä Toipilallekin tiedoksi.

    Minun vanhempani ryhtyivät eläkeläisinä kasvattamaan mehiläisiä. Isäni, entinen matemaatikko, esitelmöi minulle usein mehiläisten rakennelmien ihmeellisyyksistä.

    VastaaPoista
  6. Viehätyin 1990-luvun puolivälissä pehmeäpohjaetsauksina kuvaamaan kasvimaailman rakenteiden ihmeitä. Siis niin että eri tavoin nihkeäksi kasveja kuivaamalla ja sitten kupari- tai messinkilaatalle levitetyn pohjusteen päällä prässin läpi vetämällä kasvin kosteudesta riippuen pohjustetta tarttui eri tavalla kasveihin ja laatat rautakloridissa syöpyivät eritavalla tummiksi tai vaaleiksi. Juuri sellaista olin tekemässä, kun tieto äidin kuolemasta tuli ja siitäkö johtui vai mistä, mutta siihen jäi jotenkin nalkkiin. Ja kaikki näytti toinen toistaan ihmeellisemmältä ja oli sellaista mitä ihminen osaa vain särkeä, ei tehdä uudelleen ehjäksi, niin kauniisti hiljaista ja nöyrää.

    Niistä palasista tuli yksilöitä ja puunrunkoa vasten oksien ja neulasten lävitse näkyi suhteellisen kauas mutta sinne ei tarvinnut katsoa.

    VastaaPoista
  7. TV 1:llä tulee torstaisin Ancient Rome -dokudraama. Tässä on wikiurli: http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_Rome:_The_Rise_and_Fall_of_an_Empire

    Tuo sarja, Ken Follettin Taivaan Pilarit -teos ja käynti Valamon luostarissa saivat historiavaihteen päälle. Taivaan Pilarit on Ken Folletin parhaimpanaan pitämä kirjan katedraalin rakentajista. Todella mukaansatempaava.

    Valamossa käynti pisti miettimään miten huonosti tunnen edes oman maani historiaa. Pitänee petrata.

    Historian viihteellistäminen tai dokudramatisointi on loistava juttu. Sen suhde "vakavaan" historianopetukseen tai dokumentointiin on vähän niin kuin kartan lukeminen kaksiulotteisesta kolmiulotteiseksi: voi katsoa viivoja ja läikkiä kartalla taikka kuvitella ne maisemaksi.

    VastaaPoista
  8. Ad Antti Kortelainen:

    Ja dokuromaani. Waltarin Valtakunnan salaisuus on mainettaan paljon parempi. Roomalais-romaaneista Yorcenarin Hadrianuksen muistelmat ei jostai syystä kolahda. Robert Gravesin Claudiuksesta on tiettävästi tekeillä vallan iso elokuva (Minä Claudius - Claudius Jumala).

    Kenraali Lew Wallacen Ben-Hur oli ennen vanhaan varsinainen dokumentti ja Sienkiewicz sai jostai syystä nobelin - Quo vadis -romaani taisi tulla luetuksi, mutta jätti vain mielikuvan mahtipontisuudesta.

    Mutta tuo mainitsemasi dokumenti on erikseen ja tämä Rooma-sarja on erikseen. Jälkimmäinen on HBO:n, BBC:n ja italialaisten yheistuotantoa ja mahdollisimman kaukana amerikkalaisten Rooma-käsityksestä.

    VastaaPoista
  9. ei netti tukkoon mene. tää on sellaista herkkua, että kapasiteettia lisätään ja pullonkauloja poistetaan. kuituja ja solmuja lisää, jos ei muu auta.
    vois kuvitella, että jossain muhii suunnitelma netti kakkosesta, jota ei roskat ja tietoturvaongelmat vaivaa.
    sähköverkon yli internet on ollut kokeilussa, mutta läpimurto odottaa. siellä, minne voi tökkää tietsikan menee yleensä virtajohto, jota ei vielä käytetä viestintään. tyhmää.

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi:

    Netti on oivallinen asia. Ikäväkseni tosin huomasin tähänkin asiaan liittyvän ajankohtaisen haasteen. Luin jostain, että yksi googletus kuluttaa serverisähköä saman verran, kuin tunti energiaa säästävän lampun käyttöä.

    Aineetontakaan ei saa aikaan ilman energiaa:-(

    VastaaPoista