Sivun näyttöjä yhteensä

12. marraskuuta 2007

Nykyaikaa kadottamassa

Tämä on jokseenkin mielenkiinnotonta. - Koetan käsittää, mutta jos olen jotain oppinut kirjailijan ja tiedemiehen ammateissani, olen oppinut varomaan, etten ymmärtämällä ymmärtäisi.

(Outoa muuten, miten omavaltaisilta nuo "kirjailija" ja "tiedemies" tuntuvat, kun en ole kunnolla kumpaakaan vaikka minulla on paperit molemmista, kuten kunnon sotamies Svejkillä oli idiootin paperit.)

Palaan vielä yhteisöihin ja valtioon ja Amerikkaan. Nuoret eivät huomaa, että Yhdysvallat on maa, joka syntyi vallankumouksena valtiota vastaan ja onnistui olemaan luomatta valtiota tilalle. Monien kehitysvaiheiden jälkeen se on edelleen federaatio eli liittovaltio, jossa epäluulo keskusvaltaa ja sen edustajia kohtaan on syvälle juurtunut. Keskusvallan edustajia ovat mm. poliisit ja koulut ja sairaalat.

Sanonta "Suomi on Euroopan amerikkalaistunein maa" on sulaa hulluutta. Maailmassa ei ole yhtään amerikkalaistunutta maata.

Onneksi.

Neuvostoliittolaistuneita maita kyllä oli ja on edelleen. Esimerkiksi Venäjä.

Valitettavasti.

Yritän väittää vastaan C. A. Baylylle, joka on ehkä viisain nyt kirjoittavista historiantutkijoista.

Teen sen avoimesti kehittelemällä ajatuksiani blogissa. Se sallii sekavuuden. Ajatukseni ova sekavia. Tässä kun on myös kaikenlaista tekemistä.

Olen täsmälleen samaa mieltä C. A. Baylyn kanssa, että tarkemmin katsoen mitään teollista vallankumousta ei tapahtunut. Siis tämä kertomus maailman äkillisestä muuttumisesta Englannin kaupungeissa höyrykoneen varjossa on pötyä. Muutos oli laveampi ja mutkikkaampi kuin käsitetään.

Väitän että sen sijaan noin vuodesta 1825 alkoi kaupallinen vallankumous, ja se on puhtaasti amerikkalainen tapahtumasarja. Maassa oli edellisen vuosisadan lopulla kymmenen liiketoimintaa harjoittavaa yritystä (business coporation) ja yhtä sukupolvea myöhemmin eli 1825 niitä oli yli 200 000.

Joku aloitti puheensa taannoin sanomalla että arvoketju alkaa esimerkiksi teoksen luomisesta. Lopetin kuuntelemisen siihen. Ketju jossa on yksi lenkki? Ei työllä ole arvoa, ellei siitä makseta, eikä tuotteella tai palvelulla, jos se ei kelpaa kenellekään. Myös teos, esimerkiksi sävellys, alkaa kehittää lisäarvoa vasta kun joku hankkii siihen oikeudet siirtääkseen ne eteenpäin.

Ihmisten on vaikea ymmärtää tätä skotlantilaisten ajattelijoiden 1700-luvulla oivaltamaa asiaa, että vaurastuminen on pohjaltaan vaihtokauppaa, jossa käytännön syistä käytetään pelimerkkinä rahaa, joka toisin kuin fyysiset esineet on olemassa myös menneisyydessä (velkana) ja tulevaisuudessa (saatavina). Kylään palkataan kansakoulunopettaja siksi, että on pakko, ja siksi, että isäntämiehet arvelevat kakaroiden opetuksesta koituvan aikanaan taloudellista hyötyä. Ja oikein arvioivat.

Yhdysvallat erotti omistamisen ja johtamisen toisistaan. Tuloksen nimi on bisnes. Meillä Suomessa tehtiin pitkään afäärejä. Omistaja osti tai myi jotain. A. Chandler on käyttänyt amerikkalaisesta oivalluksesta nimitystä managerial revolution.

Se syntyi etenkin rautateillä, kun junat pakkasivat ajamaan koko ajan yhteen tai tippumaan kiskoilta, ja lisäksi oli mietittävä, miten tavaraa kuljettavilta ja matkustavaisilta vietäisiin tuhkatkin pesästä.

Keinot löytyivät.

Ja pian löytyi myös finanssitoiminta, jossa rahalla ostetaan rahaa - tulevaa rahaa, esimerkiksi.

Instituutiot ja niiden pohjana oleva kohtalaisen perusteltu luottamus omistus- ja hallintaoikeuteen sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi oli keksitty ja kehitetty Italiassa 1300-luvulla. Amerikkalaiset pääsivät suuruuden ekonomiaan ja onnistuivat siinä. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Yhdysvallat oi maailman ehdoton valtias.

Tämä oli toteutettu papereilla, etenkin arvopapereilla. Nyt se toteutetaan digitaaliverkkojen tosi nopeilla varainsiirroilla.

Vaikka kaupallisuuiteen liittyy niin paljon roistomaisuutta, kaupallisuuden syrjiminen on henkistä anoreksiaa. Ja kauapllisuus eli vaihtokauppa - jossa käytettiin valuuttana myös erilaisia esineitä, kuten kaurisimpukoita, on se keino, jolla keskimmisestä kivikaudsta siirryttiin historiaan.

Tästä jatkan. Tänään en.

26 kommenttia:

  1. Siteeraan taas Leila-tätiäni

    "Varakkaan miehen omaisuudesta on
    yksi nejännes kiinteistöissä,
    yksi neljännes kansainvälisesti vaihdettavissa arvopapereissa,
    yksi neljännes rahana,
    yksi neljännes helposti kuljetettana kultana ja jalokivinä ja
    yksi neljännes taiteessa."

    Minusta tuossa kuuluu mennyt maailma, mutta osin allekirjoitan sen edelleen.
    Kun bisnes digitalisoituu, niin omaisuus realisoituu.

    Vaikka virtuaalisesti voidaan tehdä rahaa, niin omistamisen ydin on edelleen reaalimaailmassa. Näen edelleen siinä viisautta, että osa omaisuudesta on reaaliomaisuutta, jota voi kuljettaa yli rajojen.

    VastaaPoista
  2. Jotenkin Temppeliherrat astuivat ajatuksiin tätä lukiessa.

    Jos tämä C.A. Bayly on EHKÄ viisain, voi hän olla myös tyhmin, ehkä.

    Mihin unohtui arvozip ihmisestä ja "sen" hyödyntämisestä? Orja, joka ostetaan henkilönä... katsotaan ensimmäisenä orjan arvo lihaksien ja kunnon perusteella ja vasta sitten arvioidaan orjan tuottaman työn määrä ja ?laatu?. Ei voida unohtaa ns. rodunjalostusta. Orjan ostaja ajatteli myös tätä, eli orjan tuottamia jälkeläisiä.

    1825? Minun muistaakseni ja ymmärtääkseni amerikkalaiset saivat suurta apua, myös henkistä Amerikan vapaussodan aikana ranskalaisilta. mestarikauppias, Ficaron luoja, järjesti myös paljon tietotaitoa jenkkilään, jota ilman kehitys olisi siinä maassa lopahtanut pitkäksi aikaa. Ehkä nämä ajatukset pääsivät voimaan 1825, en tiedä.

    Voisin kyllä esittää vastaväitteitä Raymond Chandlerin avulla, mutten nyt jaksa. Makkara on uunissa.

    Tässä oli piilojuttuna Puerto Rico ja 200-vuotisshekkijuhla.

    VastaaPoista
  3. Ei ole järkeä maksaa uutisista. Nehän saa ilmaiseksi netistä. Miksi maksaa kiinnostavista kuvista tai sävelistä. Niitäkin on loputtomasti saatavilla. Vaihdantaa ei synny, kun lahjakkaat ja lahjattomat nuoret ja vanhat antavat teoksensa ilmaiseksi. Rahastamaan pyrkivät joutuvat paitsioon.

    Paitsi, jos pannaan operaattorit keräämään maksuja, kuten teosto levynsoittajilta. Euro pääsisi jälleen päättäjäksi ja aikaa käytettäisiin muuhunkin kuin surffailuun.

    VastaaPoista
  4. Jäppisen Leila-täti on varmaan hyvä ihminen, mutta laskutaito on hakusessa.

    Tulee mieleen keihään kultamitalisti Pauli Nevala, jota pyydettiin Saarijärvelle heittämään ja luvattii yksi kolmasosa lipputuloista. Nevala sanoi, että hän on sentään niin suuri maailmantähti, että hän vaatii yksi kuudesosan lipputuloista.

    VastaaPoista
  5. 'Vaikka kaupallisuuiteen liittyy niin paljon roistomaisuutta'
    Joku niistä 1700-luvun lopun skoteista sanoi, että harvoin sitä on ihminen niin viattomalla asialla kuin rahaa tehdessään.

    VastaaPoista
  6. Vielä asiasta, kun yöllä jäi rivejä puuttumaan ja testailin muutoinkin...

    Mielestäni Pierre Beaumarchais (mm. Figaro, ei siis Ficaro) oli merkittävä mies Amerikan tulevalle bisneksen nousulle. Nähtävästi kaikki eivät asiaa tunnista, mutta niiden lukuisten opusten perusteellaa, mitä herrasta olen lukenut, olen tullut tähän johtopäätökseen.

    https://www.cia.gov/library/center-for-the-study-of-intelligence/kent-csi/docs/v14i1a01p_0001.htm

    Linkissä siis CIA:n tietoa herrasta, joka oli myös oman aikansa tiedemies, kirjailija, sotamies ja veitikka.

    VastaaPoista
  7. Monien kehitysvaiheiden jälkeen se on edelleen federaatio eli liittovaltio, jossa epäluulo keskusvaltaa ja sen edustajia kohtaan on syvälle juurtunut. Keskusvallan edustajia ovat mm. poliisit ja koulut ja sairaalat.

    Siihen nähden on käsittämätöntä kuinka paljon valtuuksia ensinmainittu on lähiaikoina saanut. Toki tätä tasapainottaa ennallaan säilynyt asenne jälkimmäisiin.

    VastaaPoista
  8. Tuntuu tämä ihmisarvon käsite olevan vaikea sovittaa yhteen vaihdannan vallankumouksen kanssa. Niinpä tarvitaan silmänkääntötemppuja kuten teologiaa, skolastiikkaa ja juridiikkaa, jotta perisyntiset kuitenkin saavat iltasella unta.

    Maailma ei kuitenkaan ole keskusten maailma, vaan sirpaloitunut fragmenteiksi. Uusi maailma, jonka poliittinen rakentuminen näyttää johtavaan uudenlaisen orjayhteiskunnan syntyyn, on jo todellisuutta.

    Kierkegaardilla on mielenkiintoista pohdiskelua 'Pelko ja vavistus' -kirjassaan Abrahamin dilemmasta, kun hän on Jumalan vaatimuksesta valmis uhraamaan poikansa Iisakin. Kierkegaard katsoo, ettei sankarista tule sankaria lopputuloksen vuoksi vaan siksi, että hän aloitti. Abraham "jätti teollaan taakseen eettisyyden alueen ja hänellä oli sen ulkopuolella korkeampi Telos, jonka vuoksi hän tilapäisesti syrjäytti eettisyyden vaatimukset."..."Jos Abrahamin teko on oikeutettu, se ei ole oikeutettu sillä perusteella, että Abraham noudattaa yleistä moraalia, vaan sillä perusteella, että hän on yksityinen ihminen."

    Dosenteiksi Kierkegaard nimittää niitä, jotka arvioivat tekoja niiden seurausten perusteella. "Heidän tapansa suhtautua tällä tavoin siihen mikä on suurta, paljastaa omituisen sekoituksen pöyhkeyttä ja viheliäisyyttä: pöyhkeyttä koska he katsovat kutsumuksekseen esittää arvioita suurista miehistä, viheliäisyyttä koska he eivät koe elämäänsä vähimmässäkään määrin saman sukuiseksi kuin näiden elämä."

    VastaaPoista
  9. Uutiset eivät tule ainakaan suomalaisiin blogeihin luettaviksi nopeasti.

    Laitoin huvikseni blogiini: Itä-Lontoon yllä teollisuusalueella on valtava savupilvi.

    Uskon, että blogini päivittyy joskus kuuden tunnin kuluttua Blogilistalla.

    VastaaPoista
  10. TV pauhaa tuossa taustalla eduskunnasta pakkolain säätämistä.

    Jostakin toistaiseksi määrittelemättömästä syystä on alkanut yhä enemmän tuntua siltä että Suomi on Euroopan kiinalaistunein maa.

    Kiinan historiaa juurikaan tuntematta voisin kuvitella sieltä löytyvän monenlaistakin nuijasotaa ja muuta syytä pienen eliitin kantaa syvälle juurtuneita epäilyksiä kansan haluja kohtaan.

    Varsinkin kokoomuslaisten (esim. Sasi, Katainen, Zyskowicz) ehdoton ja mitäänkyselemästön innokkuus panna täytäntöön Etelärannan pieniäkin vihjeitä, tuo mieleen Kiinan.

    Entä Heinäluoma, Lipponen, Tuomioja tai Halonen? Eivät juuri erottuisi paikallisista valokuvassa Taivaallisen Rauhan aukiolla. Sinne sopisivat myös Vanhanen ja Cronberg sekä Brax.

    VastaaPoista
  11. Viis viisaista.

    Jospa tuo vallankumous olikin juuriltaan henkinen tai jopa hengellinen! Uskaltaudun "ymmärtämään".

    Tosiasia on, että britit kehittivät höyrykoneen 1700-luvulla. Toinen tosiasia on, että tällöin briteistä aktiivisimpia olivat - juuri munasta kuoriutuneet - protestantit. Protestantismi muutti eurooppalaista mm. sisältä ohjautuvaksi - siis itsenäiseksi, yrittäjäksi. Lisäksi Ranskan katolisten ulosajamia hugenotteja tuli Britanniaan n. 80.000 - ja brittejä oli tuolloin n. 6 milj.
    Saksaan ja Hollantiin myös melkoinen joukko.

    David MacClellandin piirtämä diagrammi Lontoon hiilenkulutuksesta lähtee välittömään, huomattavaan nousuun hugenottien tultua n. v.1700.

    Katolisten vaino ajoi protestantteja myös uudis-asuttamaan uutta mannerta. USA:sta on sanottu, että siellä katolisetkin ovat protestanttisempia kuin Euroopan protestantit.

    Hugenoteista tuli Euroopan pienteollisuuden keskeisiä luojia.

    MacClelland, kun kerran on wesleyläisestä yliopistosta, nostaa Wesleyn herätyksen erääksi keskeiseksi tekijäksi teollisen vallankumouksen rakentumisessa - koko Britannian henkisen selkärangan uudelleen luomisessa. Wesleyn 30-vuotisten herätysten ja niiden vaikutusten tutkiminen ( sekä Britanniassa ja Amerikassa) ei mene hukkaan.

    Ja sitten olivat vielä nuo luterilaiset. Lutherin ja Melanchtonin keskinäisestä hännänvedosta jäi joku "karva käteen", mutta en muista, kumpi sanoi toisesta, että se muna josta hän (luult. Melanchton) toivoi lintua, toinen hautoikin käärmeen.

    Protestantin ajallinen tavoite oli sijoittaa ja niin, että se tuottaa lisää pääomaa, joka edelleen pantiin tuottamaan, mm. koneisiin ja tehtaisiin. Jopa varmuuden iankaikkisesta pelastumisesta odotettiin ilmenevän ajallisessa menestyksessä - ja osaksi siksi tähän myös pyrittiin.

    Bayly huomioi Aasian heräämisen mm. siinä, että manner kiinnitti katseensa Japanin äkilliseen nousuun 1800-luvun lopussa. Niin - mikä herätti Japanin 1850 eteenpäin - en nyt kommentoi, ettei mene överiksi.

    Mitä muuta tapahtui protestanttisessa Amerikassa 1825 ja siitä 30 vuotta eteenpäin? No - sen sanon - Charles Finneyn herätykset, joissa - etenkin pohjoivaltioissa "tehtiin parannusta" - protestanttien parissa (on arvioitu jopa 2 milj. tulleen käänt.) - juuri samoissa osavaltioissa, joissa Amerikan tiede tällöin "syntyi", ja perustettiin AAAS.

    Rochesterin herätyksistä mainitaan "monet papit herätyksen hedelminä" mm. useiden lakimiesten päättäessä nyt lukea papiksi - (Brucen) mainitsemien pappilan tiedemiespoikien syntymän aikoihin!

    Etelävaltioissa "tiede ei ollut yhteisön haluama ja mustat jalat ovat tervetulleemmat kuin tiedemiehet." Eikös myös itse kapitalismi edennyt parhaiten pohjoivaltioissa.

    Summa summarum: Sanotaan teollisesta vallankumouksesta ja sen vaikutuksesta mitä tahansa, sen hyödyntäjät - ja suuressa määrin myös käynnistäjät olivat protestantteja. Kun vielä huomioidaan se, että kapitalismin synnystä on aina syytetty protestantteja - ei tuo 1700-1800 lukujen taitteeseen merkityn käänteen voimatekijä ole mikään muu kuin protestantismin synty.

    m.o.t

    VastaaPoista
  12. ad Toipila...

    Odotinkin tätä.
    Kun tädilleni huomautettiin tästä, niin hän sanoi ettei mies ole varakas, jos se ei ole saanut viittä neljännestä kokoon.

    Mummoin mielestä taas ei ole mies eikä mikään jos ei miljoonaa velkaa ole.

    VastaaPoista
  13. Ad Adolf et alii:

    Olet oikessa tuossa protestanttiasiassa - etenkin metodistit olivat keskeisessä asemassa.

    Mutta myös Euroopassa kaupan (ja jossain märin teollisuuden) nopeaa kehitystä edisti luottamus eli keilel kaikille tuttu sääntö, että omia ja uskonveljiä ei saa vetää retkuun aivan yhtä pahasti kuin muita. Tämä "confidence" oli perustekijä kaupankäynnissä.

    Ellen ihan erehdy, 1800-luvun kuluisissa amerikkalaisissa miljonääreissä ei muita ollutkaan ja mm. Rockefeller ja Carnegie sekä Mellon olivat aika kireitä kirkossakävijöitä.

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi:

    Menet asian ytimeen. Vahinko että Kierkegaardia luetaan niin vähän, vaikka häntä on tätä nykyä suomeksikin. Teksti on vaikeaa mutta palkitsevaa, ja tuo uskon hyppy ymmärretään melkein poikkeuksetta väärin.

    Tapasin Kööpenhaminassa nuorehkon tekijänoikeusproffan, jonka lankomies oli kerännyt palkintokaappinsa täyteen uudella Kierkegaard-elämäkerralla. Voisin kaivaa sen esiin jostain. Kirjasta hälisivät sataman jätkätkin ja kaiku kiire kaikissa kaupungin kanslioissa.

    VastaaPoista
  15. Kemppinen kirjoitti: "Outoa muuten, miten omavaltaisilta nuo "kirjailija" ja "tiedemies" tuntuvat, kun en ole kunnolla kumpaakaan vaikka minulla on paperit molemmista - -"

    Kuten eilen isänpäivänä taas tunsi itsensä tunkeilijaksi esi-isien, kuolleiden ja elävien, ketjussa, vaikka lapsia on, ja ne omia. Pitää katsoa viereen - tuokin baby face alaluokilta on nykyään isä, ja tuo laiska kömpelösanainen urheilija on kirjailijaliiton jäsen.

    Kemppinen kirjoitti lisäksi: "Monien kehitysvaiheiden jälkeen [Yhdysvallat] on edelleen federaatio eli liittovaltio, jossa epäluulo keskusvaltaa ja sen edustajia kohtaan on syvälle juurtunut. Keskusvallan edustajia ovat mm. poliisit ja koulut ja sairaalat."

    Poliisi, koulut ja sairaalatko Yhdysvalloissa federativiisen keskusvallan edustajia? Homeland Security kyllä on, mutta keitä ne muut esimerkit ovat? Ei kotikunnan police comissioner, jolle pormestari voi antaa kenkää, eikä katolisen piispan kaitsannassa oleva nunnakoulu tai HMO:n diilaama klinikka.

    Kemppinen kirjoitti vielä: "Ja pian löytyi myös finanssitoiminta, jossa rahalla ostetaan rahaa - tulevaa rahaa, esimerkiksi."

    Kauppakorkeakoulun 1 päivän 1 luennolta parinkymmenen vuoden takaa muistan lauseen: ekonomi ostaa tulevia rahavirtoja. Muusta finanssitoiminnasta en ole edistynyt tietämääkään.

    VastaaPoista
  16. Voisiko protestanttipakolaisten positiivisella vaikutuksella tieteisiin ja talouteen olla syynä myös se, ketkä ja minkälaiset hugenotit onnistuivat pakenemaan Ranskasta muihin maihin? Tokihan vauraat ja koulutetut ovat herkemmin muuttamassa ja on heillä siihen paremmat mahdollisuudetkin.

    Tämä ajatukseni ei varmaan ole millään muotoa uusi ja mullistava. Mutta tulipahan mieleen jostakin.

    Jatkakaa.

    VastaaPoista
  17. "Teksti on vaikeaa mutta palkitsevaa, ja tuo uskon hyppy ymmärretään melkein poikkeuksetta väärin."

    Jaa. Mitenkähän se sitten pitäisi ymmärtää??

    VastaaPoista
  18. Ad Dr. Blind: pilailetko? - Rahavarain hankinta, hallinnointi, allokointi. Samalla tunnilla. Allokointi ei tietenkään kohdistu vain tulevaisuuteen: investoidaanko vai lyhennetäänkö velkaa.

    VastaaPoista
  19. Ad Catulux: puolipakanallisissa piireissäni uskonhyppy käsitetään kaikesta järjestä luopumiseksi eli irrationalismiin antautumiseksi vallan elämässäkin.

    Kyllähän Sinä sen tiedät.

    VastaaPoista
  20. Kemppinen kirjoitti edelleen: "Pilailetko?"

    Odotinkin tätä. Myönnän että viisastelen, mutta sen teen silloista luentoa seuraten, teroittaakseni pointtia: allokointi on nähtävissä samoin tulevien rahavirtojen valitsemiseksi, vaihtoehtoiskustannusten ohella talousanalyysin suuri voitto on toteamus, ettei sunk cost, uponnut kustannus, ole laskelmissa mukana, mikä on intuition vastaista - siis tiedettä.

    Investointi kannattaa vain, jos (käyttäen alkeisluennolle sopivia käsitteitä) NPV eli tulevien kassavirtojen nettonykyarvo on positiivinen; velan lyhennyspäätös on tulevien korkokulujen ja defaultkustannusten nykyarvon vertaamista vaihtoehtoihin. Emme siis lyhennä velkaa siksi, että olemme velkaa, vaan koska tai siis jos se on tuottava investointi tulevaan. Yksityistaloudessa velan lyhennys on usein mitä mainioin investointi, finanssimaailmassa harvoin; tähän perustuu kokonaisten suurten toimialojen, kuten venture capitalin, toimintalogiikka. Velkavivulla pääsee kuuhun, toki vai kapsahtaa katajaankin.

    VastaaPoista
  21. Ad Teologi

    Teologina tietänet, että hugenotit pakenivat henkensä edestä - kaikki pakenivat, eivät vain ”muuttaneet”. Hugenotit olivat toki Ranskan parhaimmistoa - koko hugenottien joukko. Se oli Ranskalle kova menetys.

    Protestanttien moninainen kyvykkyys kaupan, teollisuuden ja tieteen edistäjinä on tunnettua. Tutkijana miettinet tällöin myös kysymystä, olivatko hugenotit valppaita, kykeneviä ja luovia siksi, että olivat protestantteja - eivätkä yksinomaan varakkaita - vai olivatko he viisaina valinneet protestantismin siksi, että olivat oivaltaneet protestanttisuuden uudet viehättävät piirteet ja annit.

    Lopuksi jää vielä kysymys, miksi eivät sitten Euroopan katoliset tehneet sitä, mitä hugenotit ja muut protestantit. Siinä ei enää riitä yksilöllinen vertailu hugenottien kesken.

    VastaaPoista
  22. anonyymi kirjoitti

    'Abraham "jätti teollaan taakseen eettisyyden alueen ja hänellä oli sen ulkopuolella korkeampi Telos, jonka vuoksi hän tilapäisesti syrjäytti eettisyyden vaatimukset."..."Jos Abrahamin teko on oikeutettu, se ei ole oikeutettu sillä perusteella, että Abraham noudattaa yleistä moraalia, vaan sillä perusteella, että hän on yksityinen ihminen."

    *
    Olen aiemminkin pohtinut, että jos eräs sittemmin maineensa mielipuolisten kannattajiensa takia lopullisesti? menettänyt saksalainen filosofivouhake olisi lukenut tämän, niin hän olisi hetimiten nostanut Kierkegaardin samoihin korkeuksiin kuin hän nosti Dostojevskin.

    Mutta ei ehtinyt lukea (eikä osannut tanskaa), vaikka suuri juutalainen 'kulttuurikameleontti' George Brandes (oman aikansa Tuomas Anhava) kirjoittikin Köpiksestä hänelle, että 'minun pitää arvioida tässä erään kiinnostavan tanskalaisen sekopään tuotantoa, joka luultavasti saattaisi kiinnostaa myös Teitä.'

    *
    PS. Petja. Leila-tätisi lienee nero!
    Käsittääkseni olette kaiken lisäksi sukulaisia, joten asia tulee näin täysin ymmärrettäväksi.

    VastaaPoista
  23. Ad adolf:ehkä otamme liian vaka-
    vasti sen,ketkä ovat protestantte-
    ja,ketkä katolilaisia ym.
    Mm. meidän suomalaisten olisi
    aika tajuta,että monet Euroopan
    etevimmät pienet ja keskisuuret
    metallifirmat tulevat Pohjois-Ita-
    liasta,joka on osaamistasoltaan ja
    vauraudeltaan selvästi Suomen ylä-
    puolella.Ja heidän pahimmat kilpai-
    lijansa taas sijaitsevat usein
    Baijerissa.Joka sekin on pääosin
    katolilaista seutua.
    Hugenoteilla oli ja on ansion-
    sa Briteissä.
    Toisaalta vielä suurempiin saavu-
    tuksiin ovat päässeet ne muutamat
    miljoonat USA:n juutalaiset,jotka
    ovat saaneet paikalliset kristityt
    näyttämään lähinnä tyhjänpäiväisil-
    tä tomppeleilta.
    Ja samasta syystä kiinalaisia aina
    silloin tällöin vainotaan ympäri
    Aasiaa.

    VastaaPoista
  24. Lukukäsitteen laajentamisessa on omat vaikeutensa; yritin tänään vääntää rautalangasta nousevalle nuorisolle irrationaalilukukäsitettä. Eli siis sitä, miten kreikkalaiset niihin törmäsivät yrittäessään halkaista neliötä.

    Rationaaliluvut(=Q) eli murtoluvut ovat myös vaikeita käsitteitä ja siintävät arkipäivästä kauas kaakkoon. Muinaiset egyptiläiset laskivat kuitenkin niillä ja osasivat jopa toisen asteen yhtälön ratkaisut; muistaakseni.

    (muuten matematiikan historia oli äärimmäisen mielenkiintoinen kurssi.)

    Rationaalilukuihin liittyvä suurin ongelma alakoulussa ja ylemmälläkin taholla on, miten saada KOKONAISESTA joustava ja ymmrärettävä käsitys.

    Tähän ongelmaan törmäsi Pauli-poika ja tähän myös Petja.

    Toisaalta on se hyvä, että se sattui Petjalle. (Eikä esim. minulle raukalle ja kurjalle.)

    Petja on paras mies meistä kestämään moisen kohtalon;)


    Ad. maestro.

    Eli järki on siis peto??

    VastaaPoista
  25. 1600--1700 -lukujen taloushistoria on syrjään jäänein aihepiiri jonka tunnen, ja lukiessani nyt Neal Stephensonin fiktiota The Baroque Cycle ymmärrän, että olisi kannattanut tutustua.

    VastaaPoista
  26. Kommenteista tuli mieleeni...

    Olen ehdottanut saksalaisen juomalaulun sijasta kansallislauluksi toista, kotimaista...

    Olisi se komiaa, kun suomaan asukkaat kajauttaisivat oikeaan aikaan...

    "Enkä minä hurjan luontoni tähren
    päätäni alaha paina.
    Iloonen ja irti maasta
    meinaan olla aina."

    Siinä sitä soi sanan kultainen.

    VastaaPoista