Sivun näyttöjä yhteensä

16. huhtikuuta 2026

Kauko


 

En minäkään Koskenniemen “Vanhaa Kaukoa” löytänyt verkosta, ja hänen hyvin mielenkiintoiset ja laajat Kootut teoksensa päätyivät hyllystäni divariin. Mutta tiedän tietämällä, että Aarre Merikannon säveltämä teksti löytyy teoksesta “Laulu-Miesten lauluja”, mutta paha kyllä, en muista, onko se niteessä yksi, kaksi vai kolme. Isältäni talteen ottamani kirjat annoin nuoremmalle pojalleni, joka on kovettu kuoromies. Ainakin Polyteknikkojen kuoron esitys on verkossa.

“Varjoisassa valkamassa liinain huske huima on / Käsi pieni ikkunassa Saaren suuren kartanon…” 

Kun olin nuorempi, oli tapana sanoa, ettei Koskenniemellä ole yhtään hyvää runoa. Taustalla oli ai ajatus, että hän oli sotien jälkeenkin kova vehkeilijä, piilovaikuttaja ja entinen Saksan kannattaja.

Mutta tämä ei mielestäni liity runoihin. Mielestäni “Siell’ on kauan jo kukkineet omenapuut” ja “On suuri sun rantasi autius” ovat suurenmoisia.

Purrakseni nyt kättä, joka on minuakin ruokkinut - “anhavalaisuus” on mielestäni legitiimikäsite.  Tuomas A. ja Eino S. Repo kilpailivat noin vuoteen 1950 modernistien merkkihenkilön asemasta. Repo, joka muuten oli sekä lahjakas että kiero, jävisi. Nuorempi Jouko Tyyri oli vailla alan paavilta edellytettyä lahjakkuutta ja Pekka Lounela vielä enemmän. Osmo Hormia on valitettavasti unohdettu

WSOY:llä oli päätetty, että johtavia runoilijoita ovat Aila Meriluoto ja Aale Tynni, kun taas Otavassa oli päätetty, että Marja-Liisa Vartio. Viralliseksi valtionrunoilijaksi päätyi kuitenkin juuri Anhava tuella Paavo Haavikko, kun taas lahjakkaampi Eeva-Liisa Manner vaiettiin hyväntahtoisesti. Valitettavasti en tiedä, kuka keksi Otavaan Pentti Saarikosken Otavaan 1958. Pitäisi katsoa elämäkerrasta. Mutta hän oli runoutemme toistaiseksi viimeinen lahjakkuus, joka valitettavasti joi päänsä sekaisin hyvin varhain.

Isän suku on Kauhavalta, jossa on sen niminen kyläkuntakin. Korviini tarttui jo varhain maininta, ettei suvussa ole vaivoiksi asti täysjauhoisia. Mainitsin tämän Pentille itselleen, joka oli samaa mieltä.

Tuohon menneeseen aikaan kaikkien eli muidenkin kuin Anhavan ja Revon oli määrä kirjoittaa väitöskirja runoilija Juhani Siljosta. Sellaista ei koskaan ilmaantunut.

Ei sillä. Kuka olisi arvannut, että etenkin Poundiin ja Eliotiin tukeutuva modernismi on ohimenevä villitys? Suomen runouden suuret nimet ova olleet kaikki lauluntekijöitä, kuten Juice, Juha Watt Vainio, Eppu Normaali, mutta ei Jarkko Laine, joka laiskistui hyvän alun jälkeen.

Minun piti kirjoittaa tänään luonnosta, ja siksi kuvana on “ättestupa”. Kun katselen eräitä vieraiden maiden presidenttejä, tuikkii mieleen, miten kätevä olisi tuollainen jyrkänne, josta etenkin vanhat päälliköt voisi tyrkätä alas. Kuten on jo mainittu, Islannin saagoissa on tällaisesta yhteensä yksi maininta. Kysymyksessä lienee tarina, ei tosiasia.

Sama on asian laita japanilaisen runoilija  Fukazawan kokonaisuudessaan fiktiivinen teos, joka tunnetaan Euroopassa saksankielisenä käännöksenä “Schwierigkeiten beim Verständnis der Narayama-Lieder” eli Narayama-laulujen vaikeaselkoisudesta.Siinä esitellään tämä sama keino vanhuksissta eroon pääsemiseen. Ja muistelen himmeästi, että jotkut Amerkan intaanit kiipesivät itse vanhoina viimeisillä voimillaan puuhun, kukaties punapuuhun, ja jättäytyivät siellä kotkien ja korppien ateriaksi.

Suomalaisessa modernismissa on se erikoinen piirre, että luonto ja koko näkyvä ja näkymätön ympäristö puuttuvat. Se on outoa, koska Aleksis Kivi oli myös runoilijana (Tuonen lehti, Timon laulu jne.) oli niin tavattoman hyvä tässä, vaikka jopa Ruotsissa nerokas Bellman näki luonnossa ranskalaistyyppisen paimenidyllin. Ja Leino oli niin hyvä myös tässä. (...kaipaan kangastuksen maata / pääskyn virttä viiripuussa / kotikummun kultasantaa / laituria lahden suussa / heleätä heinärantaa…) Kuitenkin - Risto Rsa kirjoitti kauniisti, että metsän seinä on vain vihreä ovi. Mutta hän on vaiennut. Ja Pertti Niemisen luonto kiertää suomeksi kiinan kautta.

Ehkä tuo “ättestupa” oli viikinkien huumoria, jota Frans G. Bengtsson on esitellyt (keksinyt) ansiokkaasti.

“Vielä eivät kaikki joms-viikingit ole kuolleet”, jupisi yksi mestauskirveen tehdessä jo työtään.


76 kommenttia:

  1. Laulu löytyi. Odotin malttamattomasti kohtaa jossa hänet nuijitaan tai pudotetaan jyrkänteeltä, mihin päivitys viittasi. Mutta oli kyseessä ensimmäinen lauluesitys, jossa ei saanut selkoa yhdestäkään sanasta. Oliko sensuuri iskenyt vai oliko Kauko tai kuoro jo niin vanha ett ei pientäkään tolkkua ilmennyt.

    VastaaPoista
  2. "Ja muistelen himmeästi, että jotkut Amerkan intaanit kiipesivät itse vanhoina viimeisillä voimillaan puuhun, kukaties punapuuhun, ja jättäytyivät siellä kotkien ja korppien ateriaksi."
    Tämäkin on ilmeisesti legenda, mutta että ruumis "haudattiin" näin oli/on totta eräillä heimoilla. Tämäntyyppistä "hautaamista" tapahtuu vieläkin eri puolilla maailmaa ja perustuu kuoleman luonnolliseen tapahtumaan; että myös me ihmiset olemme vain osa elämän/luonnon kiertokulkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Intiassa on jainilaisilla tapana jättää vainajat eläinten (lintujen enimmäkseen) syötäväksi, joko erityisiin, avoimiin rakennuksiin tai sitten ihan vuoren rinteillä tiettyihin paikkoihin. Hinduthan myös jättävät vainajiaan joskus Ganges-virtaan

      Poista
    2. Anteeksi luin huonosti, hieman eri asiasta taisi olla puhe.

      Poista
  3. Risto Rasalle metsän seinä oli vihreä ovi. Helvi Juvonen kirjoitti nimikkoeläimestään karhusta, häkkiin vangitusta pienestä villieläimestä, jolle "aukea ei koskaan metsään ovi", mikä on koottujen runojenkin nimikkeenä. Kai Laitinen piti Juvosta 1958 Haavikon ja Mannerin veroisena uuden lyriikan taitajana, mutta hänen uransa jäi kesken, kun oli köyhyyttä, ulkopuolisuutta ja sairautta, psyykkistäkin. Luontorunoja on, mutta niissäkin on usein kipua ja ahdistusta, ja sitten on varsinaisia kärsimysrunoja, Ristin runoja. "Iloni on pohjajäätä," mutta "Honka" alkaa reippaasti: "Puolukoilla on punainen ilo, /kirjava riemu on kattanut kankaan."
    Metsä, puut ja kivet luovat kuitenkin lapsuuden turvaa: "Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia,/ olkoon se sallittu minulle. Se on minun lapsuuteni kalliopohja, ". "Kalliopohja" on komea runo, joka avautuu avaruuteen.

    Juvosen runot ovat usein yksinkertaisia ja pelkistettyjä, ja vaikka en jaakaan hänen ahdistustaan, ne puhuttelevat minua. "Jäkäläpikarin" muistan nuoruudesta.

    VastaaPoista
  4. Eikö eskimokulttuurissa historiallisesti vanhusten itsemurha tai sukulaisten suorittama avustettu kuolema ollut toisinaan kunnioittava ja sovittu tapa? Toteutustapa, vanhusten hylkäämisestä jäälohkareille lienee osittain myytti.

    VastaaPoista
  5. Laatikaamme yhdessä tuumin huoli-ilmoitus luulevaisista, jotka luulevat ja kaiken kukkuraksi väittävätkin Suomen olevan maailmassa vasta toiseksi onnellisin. Nyt vain oman- ja oikeudentuntomme ja suurenmoisuutemme valtavin inspiraatioin (sisäänhengityksin) ja suureellisin voimin nostetaan maailmassa putinistis-trumpilaiselta kuulostava mutta meiltä ainoa oikea ja paikkansapitävä julistus jokaisen ulottuville ja ainoaksi kognition, emootion, ymmärryksen, älyn, ruumiillisuuden, sielullisuuden ja hengellisyyden sisällöksi että siis o i k e a s t i olemme maailman ylionnellisimmat, jopa oikeutetummin kuin venäläiset ja yhdysvaltalaiset. Häpeärangaistus jokaiselle älyttömälle ja vastuuttomalle, joka muuta väittää. Huoli-ilmoitus on ainoa oikea rangaistus joka väittäjäsorkalle. Suomea ei saa mustamaalata, se miten vanhuksia kotimaassamme kohdellaan on maailman ylivoimaisesti parasta. Yksi kansa, yksi mieli on totuus joka ei pala tulessakaan. Luulevaisuus on omalla numerollaan tunnistettavissa oleva sairaus, ja sitä potevat on vaiennettava, eristettävä ja lääkittävä omaksi parhaakseen vaikka pakolla edeten. Niin huolestuttavia luulevaisista on tullut.

    VastaaPoista
  6. WSOY julkaisi vuonna 2010 V. A. Koskenniemen kootut runot kahdeksantenatoista painoksena. Ostin sen tuolloin, koska nide ei ollut hinnalla pilattu ja koska minua kiinnosti se, miten Koskenniemen tunnettu poliittisuus näkyi hänen runotuotannossaan. Näkyihän se, ainakin kohdittain. Lisäksi yleisellä tasolla kiinnitti huomiota kreikkalais-roomalaiseen antiikkiin jo pelkästään aihepiiriltään liittyvien runojen tavaton runsaus. 1900-luvun klassismihan on usein liitetty totalitaaristen aatteiden nousuun; tästä kattava yleisesitys "Kivettyneet ihanteet? Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa". Toim. Marja Härmänmaa ja Timo Vihavainen. Atena Kustannus 2000.

    Se "Vanha Kauko" kokoelmasta "Tuli ja tuhka" (1936) löytyy mainitsemani niteen sivulta 512.

    VastaaPoista
  7. En väitä mitään, ihmettelen vain: Jos tuo "ättestupa" on pelkkä vanha uskomus, niin ihmeen sitkeästi sana ("ättestupa" 'sukujyrkkämä, -jyrkänne; (suvun)surmakallio' ") sinnitteli ainakin vielä Knut Cannelinin toimittamassa "Ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa", neljäs, lisätty painos 1930.

    Heikkoja aihetodisteita:

    "Mutta suku ei ollut biologinen veriveljeys vaan yhteiskunnallinen instituutio. Sukuun oli tapana ottaa outoja jäseniä - -." - "Jos jotain -valtaan päättyvää yhdyssanaa on käytettävä sitä [muinaispohjoismaista yhteiskuntaa] kuvaamaan, ei muuta attribuuttia jää jäljelle kuin väkivaltainen." (Jutikkala, Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria). - Else Roesdahl puolestaan on "Viikingit"-teoksessaan maininnut tavasta jättää "vialliset" vastasyntyneet luonnon armoille. - Dick Harrison (Sveriges historia 650 - 1300) toteaa, että ennen 1200- ja 1300-lukua erilaisista marginaaliryhmistä on useinkin mahdotonta saada mitään tietoa, koska lähteitä ei yksinkertaisesti ole jäänyt.

    Ja mitä sitten jonkinlaisen "Tarpeian kallion" kätevyyteen nykyaikana tulee, ei aina tarvitsisi olla kyse niin "vieraistakaan" maista tai vanhoista johtajista. Tarpeeseen sellainen ainakin symbolinen "Tarpeia" tulisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se "ättestupa" ihan käypä sana nykyäänkin ja löytyy ainakin isommista sanakirjoista kuten SKL:n julkaisemasta Isosta ruotsalais-suomalaisesta sanakirjasta. Ivar-Lo Johansson, joka kirjoitti muistelmia lapsuutensa Fattig-Sverigestä, on arvellut, että köyhät ottivat mieluusti tuon sanan käyttöönsä ilmauksena yhteiskunnan nuivuudesta.

      Jotain todellisuuspohjaa sillä luulisi olevan jossain kaukaisessa historian hämärässä, josta se olisi kulkeutunut suullisesti myyttisenä perinteenä. Viikinkiajan saagat kertoivat lähinnä uroteoista, raihnastuneiden (iso)vanhempien Valhallaan lähettämien olisi voinut olla häpeällistä.

      Jossain kerrottiin, että Ruotsissa olisi kaikkiaan 127 jyrkännettä, joiden nimi liittyy jotenkin kuolemaan tai jopa häpeään, kuten:
      Skams Häll, 2 kertaa Dödarspringet (dödssprånget), Hedningahällan, 3 kertaa Valhall, Ättastupan monta kertaa j.n.e. Edellisestä kommenttikentästä ymmärsin, että niitä olisi Suomessakin ruotsinkielisillä alueilla.

      Poista
  8. Anteeksi kaikkien vanhusten puolesta, että vielä olemme olemassa. Asiantuntija on sanonut sen täytyvän mistä vaan poistua, jota ei siedetä, muuten on masokisti. Ehkä tieto meidän pian tulevasta kuolemasta auttaa meitä vihaavia eli asioittemme ja kaiken muun tuntijoita. Me olemme jo lapsena oppineet: huomasimme olevamme silloinkin liikaa ja haitaksi. Emme olisi halunneet tänne mutta ilkeyttämme vaan synnyimme, ja meidän synnyttämisemme oli paljon vaikeampaa kuin esikoisen. Hyvän hyvyyttämme kuolemme. Onneksi kukaan ei tule hautajaisiin. Odotan milloin meidät työnnetään jyrkänteeltä kuten blogissa kirjoitettu on. En olisi koskaan ajatellut näin mutta tulin lukeneeksi eilispäivän tekstin. Kiitos että siinä pudotettiin maan pinnalle kuilun reunalle. Täytyy kiittää kun en keksi mitä muuta voisi.

    VastaaPoista
  9. Niin nousivat hirsipuuhun, sitä hän tarkoitti ohjeellisesti.

    VastaaPoista
  10. Mestarimme opettaa kuolemaan innoissaan ja riemulla. Kuoleminen on ihanaa, sanoi Arvid Järnefelt tyttärelleen, kun oli kuolemassa.

    VastaaPoista
  11. Ei häitä mitiä. Pelko pois Rousmari. Laajennetun lääketieteen osaaja tietää, mikä auttaa traumatisoitua tilanteen uusiutuessa, mikä muutoksen pelossa, mikä pelon tuomaan kuumuuteen ja makeanhimoon, mikä halvaannuttavassa pelossa, mikä ilta- ja yksinäisyyspelkoon, muutaman esimerkin mainitakseni. Sellaista vaivaa ei ole, mitä laajennettu lääketiede ei hyvin ja turvallisesti parantaisi, vieläpä ilman kovan lääketieteen kovia otteita, kovia lääkkeitä, kovia omakantoja, kovia lääkärien kiipimisiä kaikkien yläpuolelle ja kovia laskuja.

    VastaaPoista
  12. Jonkunlaista erikoisuutta on yrittää pelotella, jotakin sen taka on. Ei kun riemuin riennä kohti harjannetta josta sinut tyrkätään, kuole nauraen. Miksi teeskentelet olevasi kuin roskalehdissä ja rappiopolitiikassa kelluvat pelolla hallitsevat ihmisjätteet? Yrität soittaa ihmisiä kuin kapellimestari konsanaan ja Hamelnin pillipipari.

    VastaaPoista
  13. Manner yäk, Meriluoto yäkyäk. Mainituista käy sorttiin että Kivi, Haavikko ja Siljo poikkee torppiin ja kartanoihin mielin määrin vaikka sitä moraalinvartijat lyriikanhaukkujat kadehtivatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Manner jees, Meriluoto jees, yäkkääjät yäk, moraalinvartija lyriikanhaukkuja sullon housuissas.

      Poista
  14. Kuoleminen on viikinkejä paljon vanhempaa humooria. Parempi vitsi kuin elämä konsanaan.

    VastaaPoista
  15. Bukoliikka tekee uutta tuloaan. Sen edustajia on kaiken ikäisissä, eikä heistä ainoakaan pelottele eikä pahenna ihmisen vaivoja lääkinnällä ja puukolla.

    VastaaPoista
  16. Ikäihmisenä mainitsen että eräs tunnettu yksityinen suuri terveysyhtiö tarjoaa lääkäripalveluja kansalaisille. Siihen sisältyvät myös etälääkäritoiminta netin tai puhelimen kautta. Palvelu on kielletty yli 70-vuotiailta.

    VastaaPoista
  17. Suecia:

    "Ättestupa, ättestörta eller ättestapul var ett hiskligt stup från en hög klippa ned i ett gapande djup, dit personer störtade sig ned, som av någon orsak tröttnat leva; härigenom hoppades de att fortare komma till gudarnas sälla hem i Glysisvall, Valhall, Gimle eller andra platser, som folkets blinda vidskepelse uppdiktat. Torstens källa, fordom beprisad för sin förmåga att bota sjuka, till vilken offer framburos och pilgrimsfärder företogs under de hedniska och katolska tidevarven".

    https://suecia.kb.se/F/B5N8QYGYLTLHF1X4YJJVEVI4L6BECGV7G6YIIVIX5B7UKSIPD7-14867?func=full-set-set&set_number=170415&set_entry=000001&format=999


    VastaaPoista
  18. Kauhavalla on minunkin juureni ja Pentti löytyy äidin puolen sukukirjasta. Risto Rasasta pidän kovin. Muistokirjoituksekseni haluan Rakel Liehun runon jossa kuvataan miten "tämäkin käsi on kerran multaa, mullasta nouseva hiljainen kukka." Juice, Junnu ja Eput....sana ja sävel hallussa. Päätän kommenttini Eppujen sanoihin "miks kaikki kaunis on niin naivia ja markkinoiden voimissa vain draivia, miks kaikki kaunis on vain vitsiä, onni rihkamaa ja kitsiä" (Hipit rautaa)

    VastaaPoista
  19. Sakari Pälsi matkaili joskus Kamtsatkalla tsuktien parissa. Elämä oli ankaraa ja jossain vaiheessa mies ei enää pystynyt elättämään itseään. Silloin järjestettiin kemut jonka jälkeen hänen vanhin poikansa surmasi hänet. Pälsi kertoo että joku ei ollut pystynyt tätä tekemään ja hänelle jäi trauma siitä ettei pystynyt tekemään isänmurhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan Pälsi kävi Kamtšatkallakin mutta ko. tapahtuma tuoreen, 55 vuotisen muistikuvan perusteella oli Tšukotkan alueella, Alaskaa vastapäätä. Ehkä tuolloin tulkitsin väärin tekstiä mutta isän poismeno oli silloin järkytyksen syy. Naapuri hoiti hommat.

      fluctuat nec mergitur

      Poista
    2. Savolaisena voin sanoa että voihan se olla niinnii. Minun lukemisestani on arviolta 60-65 vuotta. Kirja oli lapsuudenkodissani ja yritin joskus löytää sen mutta lienee hävinnyt ajan aaltoihin.

      Poista
  20. Saako ihminen tietää, mitä viranomainen on kirjoittanut hänestä virallisiin papereihin? Uutisessa oli tänään, että huoli-ilmoituksen takia tehdyistä teksteistä, toimista ja päätöksistä ei ihminen itse saa tietää.

    Omaishoitaja potilaineen joutuu yhä uudelleen näkemään, että potilaasta mutta jopa hänestä on potilaan omakannassa täyttä palturia. Siihen ei kukaan puutu, ehkä yhden tai kaksi virhettä saa potilas korjautetuksi, vaikka on eri tahoihin asioista yhteydessä tarkoin, suuren työn tuottanein selonteoin. Ainoakaan heistä ei vastaa. Saako palkkahoitajista ja lääkäreistä vastaavasti kirjoittaa syyttävää ja valheellista soopaa virallisiin papereihin??? Eivätkö omaishoitaja potilaineen ole minkään arvoisia - heidän arvoisiaan eivät tietenkään. Palkansaaja on kingi, mutta mitä ovat potilas, omaishoitaja ja vanhus?

    Uutisesta tuli mieleen vanha merkillinen tapaus. Monisairas potilas, jolle oli määrätty lääkkeitä rankoin sivuvaikutuksin, oli herättyään unenpöpperössä luullut, että kodissa on oman perheen lisäksi muita ihmisiä. Hän soitti hädissään 112:een, ja siitä alkoi soppa.

    Seuraavana päivänä oli kaksi hoitajaa käynyt ovemme takana. En muista, olivatko he sairaanhoitajia vai jostakin sosiaalipuolen yksiköstä. Olimme sinä päivänä matkalla, joka oli sovittu jo kauan aikaisemmin. Hoitajat ottivat sen jälkeen yhteyttä ja kuulustelivat minua vihaisina ja kuin rikollista: miksi emme päästäneet heitä sisään emmekä vastanneet? Asiasta tehtiin valtava "rikosjuttu". Miksi?

    Eikö viranomaisilla ole tervettä järkeä ja ymmärrystä sairasta vanhusta kohtaan? Kuka tahansa voi unenpöpperössä erehtyä asioista, sitä suuremmalla syyllä jos hänellä on rankkoja sairauksia ja niihin kovat lääkkeet.

    Tämän päivä uutinen pani ihmettelemään, mitä tapauksesta lukee jonkin virallisen tahon papereissa, tai nykyään tietysti netissä. Lukeeko siellä, että emme päästäneet heitä kotiimme emmekä vastanneet heille?

    Lukeehan potilaani omakannassa varmaan edelleen seuraava teksti myöhemmiltä vuosilta, yksi useista puolisoa koskevista moitteista: "... ei vastaa kännykkään". Minulla ei ollut silloin kännykkää eikä ollut koskaan ollut!

    Onko palkattomalla, korvauksettomalla, vapaahetkettömällä ja hoitajia ja lääkäreitä korkeammin kouluttautuneella, potilaan hyväksi kaikkensa tekevällä omaishoitajalla mitään oikeuksia? Tuo tapaus on yksi lukemattomista sattuneista (ja sanan toisessakin merkityksessä sattuneista: kipeästi koskeneista) asioista niiltä monilta vuosilta.

    Miksi laki ja oikeus eivät ole kaikille samoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei itku markkinoilla auta. Jos sinulla ei ollut kännykkää, he olivat oikeassa sanoessaan, ettet vastaa siihen.

      Poista
  21. Koskenniemen nostatus ei onnistu. Vanhan pullan murskaaminen, hiivan sotkeminen sekaan ja uusi paisto ei tuota hyvää tulosta. Harvoin näkee tällaista oksettavaa lyyrikoitten pahoinpitelyä, tarkoitan tietysti tässä mainittuja lyyrikoita eli Kiveä, Vartiota, Haavikkoa, Siljoa, jotka suljetaan samaan tyrmään renkuttajien ja politiikalla aivonsa tärvelleitten kanssa. VAK on sen lisäksi itsensä kanssa samaa alinta kastia kaunokirjailijana, esseistinä, tiedemiehenä ja professorina. En olisi luullut Kemppisen änkeävän tällaisella tekstillä samaan sakkiin. Valitsee sielu seuransa. Huumoria on hyvääkin. Ironia ei ole hyvää huumoria mutta ei huonoakaan. Eikä sarkasmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa,
      yön uhka karkoitettu on jo pois,
      ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
      kuin itse taivahan kansi sois.
      Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
      sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa!

      Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
      pääs seppelöimä suurten muistojen,
      oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
      sa että karkoitit orjuuden
      ja ettet taipunut sa sorron alle,
      on aamus alkanut, synnyinmaa!


      (Joo, alinta kastia on… murusia vanhasta pullasta.)

      Poista
    2. Asioista voi olla montaa mieltä.

      Poista
    3. Ovatko siis jotkut runoilijat arvostelun yläpuolella?

      Poista
    4. Säkeistöissä kummitteleva seppelöity pää on yhtä kuin taannoiset Suomi-väitteet, että menemme EU:iin opettamaan Eurooppaa. Totta kääntöpuoli: Vuoden 1918 hirmuteot palkittiin murhaajille niinkin, että kauniit nuoret naiset heittelivät ruusuja heidän ratsujensa eteen, suurimmalle syylliselle pystytettiin ratsastajapatsas ja muille rikollisille perustettiin korkeat ja ylisukupolviset asemat ja virat kaikille aloille ml. yliopisto. Toinen takapuoli: Menimme tosiaankin EU:iin muka opettamaan Eurooppaa. Joo nyt nähdään todellinen etupuoli: opetamme muille Euroopan ala-arvoisinta työllisyys-, talous- ym. politiikkaa, vähenevää kansanvaltaa, ennätysmäistä byrokratiaa & yhä uusien ihmisryhmien ja alojen heitteillejättöä ja yliopisto- ja koulupolitiikan ennätysmäistä alasajoa. Luoja suokoon, ettei kukaan ota meistä opikseen. Ainoina maailmassa olemme jättäneet luontaislääketieteen erinomaisista hoidoista nauttineet potilaat ja heidän loistavat lääkärinsä heitteille, tuhonneet arvokkaimman oman sivistyksemme alalla kuin alalla ja vieneet määrätietoisesti lapsilta turvallisuuden, hyvän koulun, yhteyden eri sukupolviin, kirjan ja lukutaidon. Täällä on tapana vaatia esimerkkejä ja todisteita. Yksi sellainen maan muuttumista 15 vuoden aikana on muutoksen näkyminen vanha suomalaisen tiedon konkretisoituminen erilaisena ennen ja nyt: vanhojen kohtelu on sivistyksen mitta. - Käännä ittes ympäri.

      Poista
    5. "Säkeistöissä kummitteleva seppelöity pää..."
      ---

      Entäs tämä sitten: "Isät, veikot verellään / vihki sinut viiriksi vapaan maan."

      Ne olivat vuoden 1918 isiä ja veikkoja.

      Se oli semmoinen viiden päivän Vapaussota, mitä nyt Laihialla vahingossa vähän alettiin räiskiä. Ihan sovinnolla, isolla halullakin nuo kasarmien soltut suorivat idän maille, kun vielä omat upseerit olivat asiasta pääosin sopineet Suomen valkoisten kanssa.

      Kun pohjalaiset sitten lopulta tulivat Tampereelle kuusenhavu sarkalakissaan, kuultiin sanottavan: Kun emme tiennehet, että omaa kansaa vastahan. - Ei tuota Heikki Ylikangas keksinyt vaikka hänelle siitä 1993 raivostuttiin. Aikalaistodistaja, kansalaissodan 9-vuotiaana kokenut Viljo Kajava, sen liki kuusikymmentä vuotta myöhemmin, 1966, kirjasi Tampereen runoihinsa.

      No, somaa se on Koskenniemen runon perinteenkantajien puoluepäivillään, lippulinnaa saliin tuotaessa, virittää tuo vapauden korkea veisu.

      Poista
    6. Vuonna 1918 ei mitään hirmutekoja olisi edes tapahtunut, elleivät venäläisten kommunistien kiihottamat punaiset olisi ryhtyneet sotimaan yrittäessään tehdä Suomesta sosialistista neuvostotasavaltaa.

      Mannerheim on syyllinen vain putinististen ikitaistolaisten silmin. Häpeäisitte, isänmaan ikuiset petturit. (Mutta ettehän te osaa.)

      Poista
    7. Huomautan vain kainosti, että vuoden 1918 sisällissodan aloittivat punaiset. Jos he olisivat voittaneet, olisi Suomesta tullut sosialistinen diktatuuri ja Neuvostoliiton satelliitti.

      Vuoden 1918 hirmutekoja en kiistä, mutta päinvastaisessa tapauksessa ne olisivat olleet moninkertaiset.

      Surkea tapaus kaiken kaikkiaan.

      Poista
    8. Eikö aloitus Suomenkin sisällissodassa ollut alistajan, eli ns. "sortovallan" joka työmiehen selkää raipaloitsi jo kauan ennen kuin aktio alkoi?

      Onko takuuvarmasti todistettu, että punaiset veliteurastukset tietyllä kellonlyömällä aloittivat?

      Entä jos aloituksessa tapahtuikin myöhemmin tutuksi tulleet Mainilan laukausten tapaiset harhautukset?

      Onko punaisen lyhdyn sytyttäjä Helsingin Työväentalon torniin tiedossa?

      Minkä ryhmittymän edustaja ampui eka laukaukset Pohjanmaalla?

      Jne.

      Poista
    9. Vielä tarkempi tieto on että SDP oli se joka innokkaasti ajoi vallankumousta Suomessa 1918. Tätä seikkaa eivät demarit mielellään muistele.

      Poista
    10. "...vain putinististen ikitaistolaisten silmin..."

      Nautamaisen älytön mylvintä näkyy taas alkaneen. Muutoin kommenttipalsta on huomattavasti siistiytynyt vaikkapa neljän vuoden takaiseen verraten. Mutta kun vissit, eräille hyvin kipeät ja kiperät asiat tulevat puheeksi, läpi pääsee (päästetään) taas krouvia tavaraa.

      Mistähän se voisi johtua?

      Poista
    11. Siinäpä huomauttelet ja fabuloit.

      Poista
    12. ”Mistähän se voisi johtua?”

      No siitähän se johtuu, että täälläkin yhä edelleen jotkut veisaavat 70-luvun virttä, jonka mukaan vuoden 1918 sisällissotamme alkoi niin, että verenhimoiset lahtarit hyökkäsivät viattomien työläisten kimppuun.

      Toki olot olivat karut, väki oli köyhää ja riisto yleistä - mutta sodan aloittivat kapinaan nousseet punakaartit tarkoituksenaan tehdä Suomesta sosialistinen maa.

      Sota oli julmaa ja valkoiset tekivät kauheauksia - mutta he eivät aloittaneet.

      Poista
    13. Tässä nautamaisen mylvinnän aloittanut hevonkakka:

      ”Vuoden 1918 hirmuteot palkittiin murhaajille niinkin, että kauniit nuoret naiset heittelivät ruusuja heidän ratsujensa eteen, suurimmalle syylliselle pystytettiin ratsastajapatsas”

      Tällaista ei vapaassa maassa tarvitse vaiti kuunnella. Ilman Mannerheimia täällä pitäisi nyt valtaa Putin.

      Poista
    14. Mikähän siinä on, ettei tällainenkaan vastine mennyt läpi. No, ehkä ei kannata turhia kysellä, selvää asiaa:
      - - - - -

      Vapaassa maassa pitäisi myös saada tuoda julki oma, historiantutkimukseen perustuva näkemyksensä ilman että kiihkoutuneet heti alkavat syytää ei ainoastaan täysin perusteettomia vaan myös järjettömiä solvauksia "putinismista" ja "ikitaistolaisuudesta".

      (Vastaan omasta kommentistani maanantaina 20.4. sekä sen jatkosta tiistaina 21.4.)

      Poista
  22. Useammin kuin edes rahan, nimen ja ääripuolueensa poliittisen kannatuksen himoinen kustantaja, runoilija itse valitsee itsensä suuruudeksi. Toteutus tapahtuu hänen hemaisevien omakuviensa, häneen päicittäin kohdistuvan kateuden ja ala-arvoistavan kohtelun, fyysisten vaivojensa, köyhyytensä, karmean lapsuuden, puuttuvien palkintojen ja kriitikkojen olemattoman ymmärryksen ja surkeitten asunto-olojensa suoltaminen netiin milloin sidottuna läjänä, milloin läärynä da capo de all fine, pääasiana ikuisesti kertautuva itsekehu. Surullisen yleinen ilmiö. Yleensä näissä kehutuissa runokokoelmissa on kyse kirjoittajan omakustanteista arvottoman kustantajan julkaisemina. Hans Selo on muuttanut ja monistanut nimensä.

    VastaaPoista
  23. Eppu Normaali on bändi, yhtye, ei siis voi olla sanoittaja muuta kuin epävirallisissa puheissa kansalaisten kesken. Melkein kaikkien ko. yhtyeen sanoitusten tekijä on Martti Syrjä.

    Ehkä täällä ollaankin vain epävirallisesti liikkeellä vaikka kovasti vakavina sanoinemme ilmeilemmekin. Tai ilveilemme. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eput on bändi eikä sanoittaja, kyllä vain. Ei takerruta lillukanvarsiin kuitenkaan. Martti on myös taitava kuvataiteilija, mm. Coctail Bar ja Tie Vie -levyjen kannet ovat hänen tekemiään. Unohditko Eppujen sanoittajana toimineen, nyt jo edesmenneen biologin Mikko Saarelan? Timo Kalevi Forss on kirjoittanut hänestä kirjankin, "Sanoittajamestarin tarina". Saanko nyt jälki-istuntoa epätarkkuudestani aikaisemmin?

      Poista
    2. Lillukanvarret ovat lempeintä mihin voi maailmassa kompastua.

      En unehtanut muita sanoittajia, mutta ei aina jaksa kaikesta lumeroa tehdä; en sitä ole vaatimassa muiltakaan, mitenkäpä minusta sellaiseen olisikaan.

      Kirjoitin selkeästi kuitenkin, että MELKEIN kaikkien sanoitusten tekijä on Martti Syrjä.

      Tekijänoikeuksista, siis kuinka ja kenelle teostopalkkio ym. raha kustakin laululyriikanpätkästä jaetaan.

      Rokchtyekin voi toki olla Oy ja silloin sen tilille kertyvän rahan jakaminen on kaiten erilaista. En hallitse niitä juttuja, niin en ota tän enempää kantaa asiaan.

      Jälki-istunnot voi kukanenkin täällä opiskeleva määrätä itse itselleen. Menee se nopiaan kun säätää korvanappehin soimaan vaikka Baarikärpäsen.

      Poista
    3. Juicen bändissä levytulot jaettiin yhteen aikaan ainakin niin että osallistuja sai:
      1 piste laulamisesta
      1 piste säveltämisestä
      1 piste soittamisesta
      1 piste sanoittamisesta

      Jos LP-levyllä oli esim. 12 kappaletta ja Juice oli sanoittanut ne kaikki ja ollut mukana sekä laulamassa että soittamassa kaikissa plus vielä säveltänyt niistä kuusi, pisteitä kertyi 12+12+12+6= 42. - Jos joku oli vain soittanut kaikissa, ei osallistunut mihinkään muuhun, hänen pisteensä olivat siis 12. Jos joku oli myös soittanut kaikissa mutta laulanut vain neljällä kappaleella, hänen pisteensä olivat 12+ 4 = 16. Ja niin edelleen. Levystä saatu mammona ositettiin sitten näiden 'pisteiden' mukaisesti itse kullekin ko. soitantaan osallistuneelle bändin hekilöjäsenelle.

      Mielestäni oikein oikeudenmukainen systeemi, oli.

      Poista
    4. Mistä Mikis tuon tiesit? Looginen selitys kyllä.

      Poista
  24. Lewyn kappale -tautiin kuuluu, että ihminen näkee, kuulee ja luulee olemattomia. Kerran eräs tällainen henkilö kuuli alinomaa lapsen itkua jostain kotinsa seinien takaa ja soitti poliisille, että naapurissa pahoinpidellään lasta. Soppahan siitä syntyi, mutta soittaja pääsi tutkimuksiin, sai diagnoosin ja oikean lääkityksen ja rauhoittui. Ei monien sairauksien kanssa ole aina helppoa.

    VastaaPoista
  25. Valtakunnanpresidentti Hindenburg kuoli 87 vuoden ikäisenä elokuun toisena päivänä 1934. Samana päivänä kaikki valta keskitettiin Adolf Hitlerille Johtajana ja valtakunnankanslerina. Hindenburg haudattiin "kunniansa kentälle", Tannenbergin taistelun kolossaaliseen muistomerkkiin Itä-Preussissa. Hitler lausui hautauspuheensa lopuksi: "Nyt lähde Valhallaan."

    Eräänlainen "ättestupa" tämäkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitler odotti rauhassa höperön ukon poismenoa, koska elävänä hän oli hyödyllinen.

      Poista
  26. Kuvasta tuli mieleen, liitukallio Beachy Head Etelä-Englannissa, joka on erittäin tunnettu ja surullisenkuuluisa itsemurhapaikka. Se on yksi Iso-Britannian käytetyimmistä paikoista itsemurhan tekemiseen, ja siellä kuolee arviolta keskimäärin noin 20 ihmistä vuosittain.

    VastaaPoista
  27. Fabulisti Bob Dilan soitti ja lauloi "Queremos más verduras" meksikkolaiskorttelin räkälässä. Vuosia myöhemmin Lipponen nuoren ankkansa kanssa nautti maan kylttuurista parvella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai niin. Mitähän muutaman vuoden kuluttua tapahtuu?

      Poista
  28. Olemattoman näkijöitä: Kuka tahansa pikkulapsi, eivät vain eideetikot. Uskovainen, joka kertoo mitä Jumala taas puhui hänelle ja miten hän taas näki enkelit, taivaan, tulevaisuuden etc. Ateisti, joka on nähnyt kaiken ja sanoo siksi, että Jumalaa ei ole. Puoluelainen ja uskovainen, joka näkee uskonsa ainoaksi oikeaksi. Juristi joka näkee hyväksi syyttää tai puolustaa aina sen mukaan, kuka maksaa parhaiten. Vanhuksen rumana, haitallisena ja ylimääräisenä haittaoliona näkevä. Metsien tuhoamista hyvänä tekona pitävä. Kuka tahansa, joka tutkimustenkin mukaan näkee ja kokee etiäisiä hänelle läheisen ihmisen kuollessa. Tietäjät, sankarit ja näkijät, joiden varaan kansanperinteemme ja kansan nykyuskomukset rakentuvat. Suurimmat tiedemiehet ja visionaarit, joiden ansiosta syntyy uutta ja ihmiskunta kehittyy ja joita ilman eläisimme yhä luolissa. Toisessa ihmisessä vihollisen näkevä. Väärän diagnoosin tekevä, haitallista lääkettä määräävä, hoitovirheitään, korkeaa palkkaansa, keinotekoisesti rakentamaansa auktoriteettiasemaa ja ylivaltaansa valhein mitätöivä lääkäri. Ammatistaan ylpeilevä mutta kirjoittamistaan asioista liian usein tietämätön toimittaja. Kilpailun arvostaja. Viihteen yliarvostaja. Se joka pitää sairauden korostusta, jokaisen diagnosointia ja medikalisaatiota arvokkaina. Se joka väittää suomalaista lääketiedettä maailman parhaaksi. Se joka pitää rahaa ja taloutta tärkeimpänä. Mikäs kappaletauti näillä kaikilla olemattoman näkijöillä taas onkaan?

    VastaaPoista
  29. Lähi voittaa Kaukon mennen ja tullen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entäpä Etä - ei ole sen ylittänyttä.

      Poista
    2. Tähän kiistaan ei kannata sotkea Likiä ja Etää eikä etenkään Vieriä ja Syrjää.

      Poista
  30. Imatrankoski ihana itsemurhaajille. Nyt kun se kaiken Suomessa parhaan tavoin on padottu, jyrkänteet paljastavat itsensä. Ei oo Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran. Hurmaava joukkoitsemurhahan loikkareista saadaan. Vesi vaan on parempi hypätä, mutta käyhän se ilman sitäkin.

    VastaaPoista
  31. Suomalaisessa modernismissa on se erikoinen piirre, että luonto ja koko näkyvä ja näkymätön ympäristö puuttuvat. Voi kunnet valheen kengillä vaeltelisi olemattomissa Maisemissa ja Kulussa.

    VastaaPoista
  32. Elämänviisautta

    Poika! Iloa ja reippautta
    palvoen jäät typeräksi, mutta
    murheitas kun haudot pitkät puhteet,
    vartut viisaaksi ja väkeväksi,
    opit olioiden todet suhteet,
    valaistut ja tulet näkeväksi,
    näet naamiota vailla sen
    koko tuskallisen turhuuden,
    jonka viiri kaikkialla liehuu,
    missä elon vesivelli kiehuu,
    kasvat herraksi tuon viekkaan halun,
    joka ihmisestä tekee kurjan,
    heikon, suojattoman leikkikalun
    pedonkynsiin kohtalonsa nurjan,
    huomaat, ettei toivo elää voi
    maailmassa, joka valikoi
    rutiköyhät elättinsä ryhmiin
    a) ja b) : a) kärsiviin, b) tyhmiin.

    Ja kun vielä opit salaamaan
    itseltäsi kaiken tuon ja polet
    surus siruiksi, niin valmis olet
    päiväjärjestykseen palaamaan.

    "Hukkaperän lauluja", Kimmo Koskimaa

    VastaaPoista
  33. Koskenniemi on aiheettomasti jättänyt varjoonsa etenkin Paavo Cajanderin, jonka teemat ja osin runomuodotkin ovat hänen runoilleen sukua. Esimerkiksi Salomaa ("Yht' ihanaisena, kuin sinut kerran näin, olet tuossa
    Taian luomana taas, kaunoinen salomaa....") on mestarillinen. Ja Honkien keskellä mökkini seisoo... edustaa vähemmän paatoksellista isänmaallisuutta kuin Koskenniemi usein.

    VastaaPoista
  34. Sairaus- ja lääkäripuhe täyttävät median ja somen. On syytä selvittää, miksi potilasvahingoista eivät juuri kerro lääkärit, hoitajat eivätkä toimittajat, vaikka 2025 oli niiden huippuvuosi. Vielä vähemmän näkee tarkkoja tietoja hoitovirhekuolemista, joita sattuu sairaaloissa ja julkisuudessa toistetaan olevan vuosittain 700-1700 ja mainitaan olevan kolme kertaa enemmän kuin liikennekuolemia. Onkohan tähän lisättävä muualla tapahtuvat lääkekuolemat. Kun kovista kivuista kärsivät potilas sysätään takaisin kotiinsa rankoin lääkkein autettuna, ei ole ihan harvinaista, että hän tuupertuu siellä lattialle niiden tainnuttamana, saa luunmurtumia eikä pääse ylös. Tai jos pääsee soittamaan apua, kuolee jonkin viikon ja suunnattomien tuskien jälkeen sairaalassa. Vanhojen kohtelu on sivistyksen mitta, ei lääkärien ja hoitajien ylistely.

    Jotkut lääkärit kieltävät kirjoittamasta itsemurhistakin. Siksikö, että moni sellaiseen ajatutunut ei ole saanut heiltä apua pyynnöistään huolimatta.

    Jos lukee tarkasti, huomaa hoitovirhekuolemista ja itsemurhista sentään ilmestyvät lukuisat yksittäisiä tapauksia kuvaavat jutut. Toimittajat kirjoittavat niitä varsinkin julkkiksista.

    VastaaPoista
  35. Mars-suklaapatukan markkinointi otti vauhtia Amerikan intiaanien mytologiasta. Tv-mainoksessa vanha intiaani kiipesi poikansa saattelemana vuorelle kuolemaan. "Tämä on hyvä päivä kuolla". Syötyään evääksi sattuneen Mars -patukan mieli kuitenkin muuttui. Hän sanoi pojalleen, josko tämä voisikin järjestää hänet Pikku Kukan luokse - ja nauraa röhötti monimielisesti päälle.

    Tuohon aikaan intiaanit olivat mainosmiehille vapaata riistaa. Patukkamainoksessa karnevalisoitiin makaaberi myytti. Tarkoitus oli kai saada primetime-katsojat yhtymään röhönauruun ja muistamaan Mars kauppalistaa tehdessään. Kaikki tuskin ymmärsivät mille nauroivat. Joitakin siinä ei naurattanut mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intiaani-nimitys on kolonialistinen ja loukkaava nimitys natiiviamerikkalaisista.

      Poista
    2. Ei kannattaisi loukkaantua muiden puolesta. Kyllä intiaanit osaavat pitää puolensa kun on tarvis

      Poista
    3. ”Intiaani-nimitys on kolonialistinen ja loukkaava nimitys natiiviamerikkalaisista.”

      Sinun mielestäsi. Suomen kielessä intiaani-sanassa ei ole mitään loukkaavaa, vaan se päinvastoin on hyvinkin kohdettaan kunnioittava nimitys.

      Edes inkkari-versio ei ole loukkaava. Joku tolkku ja kohtuus näissä nimijutuissakin saisi olla. Kohta varmaan kielletään ilmaisu talonpoikaisjärkikin.

      Poista
    4. Kaikki ulkopuolisten käyttämät nimitykset kansoista ovat muiden antamia. Ellei nimitys ole selvästi halventava, ei siitä ole mitään syytä loukkaantua.

      Intiaani on 100-prosenttisesti ei-halventava ainakin suomen kielessä. Inkkarikin on vain lempinimi.

      Pitäisikö meidänkin sitten loukkaantua siitä, että olemme ulkomaalaisten mielestä finnejä?

      Poista
    5. Aiheetta loukkaannuttaisiin totisen tosiasian edessä sillä pirullisia ovat finnit jotka puhkeavat mätäpäiseen kukkaan juuri, kun ihminen alkaisi olla muuten hehkeimmillään.

      Poista
    6. Amerikan neekeri ei ole loukkaava termi. Se on eri sana kuin amerikan "nigger." Jos toistaa kolme kertaa peräkkäin "nigger nigger nigger", joku triggeröityy.

      Poista
    7. "Neekeri" kattaa amerikankielessä sekä "negron" että "niggerin", joilla on selvä ero, vaikka ensinmainitullakin on nykyään halventavaa merkitystä. Jälkimmäistä tosin vastaa osin "nekru". Ja kaikki tulevat latinan musta-sanasta. Eli oikeastaan samaa kuin "black".

      Poista
    8. Eräs takavuosien republikaaniministeri sanoi latinoiden sanomisista puheen ollen, että hän ei osaa latinaa. Oli siis yhtä valistunut kuin nämä nykyisetkin.

      Poista
    9. Itse asiassa se oli Bush vanhemman varapresidentti Dan Quayle. Tässä tarkka sitaatti: "No, I had no problem communicating with Latin American heads of state - though now I do wish I had paid more attention to Latin when I was in high school."

      Poista
  36. Isäntappo on ihmisiä vihaavan Freudin keksintöä.

    VastaaPoista
  37. Alkuperäisessä saagakirjallisuudessa esiintyy kyllä huumoria, joka on sekä makaaberia että kuivaa. "Poltetun Njállin saagassa" miehet menevät muuatta Gunnaria tappamaan, mutta pitää ensin ottaa selville, onko Gunnar kotona. Yksi heistä, muuan Þorgrímur, menee siis tiedustelijana kurkkimaan, mutta Gunnar näkee hänen nuttunsa ikkunasta ja survaisee pistokeihäällään (atgeir). Kun Þorgrímur hoippuu kuolettavasti haavoittuneena tappajaryhmää johtavan Gissurin puheille, tämä kysyy, oliko Gunnar kotona. Þorgrímur sanoo viime sanoikseen, että siitä saatte itse ottaa selvää, mutta "hitt vissi eg að atgeir hans var heima" (sen sain tietää että hänen pistokeihäänsä oli kotona).

    VastaaPoista