Lorca
(Federico García Lorca, 1898 - 1936)
Empieza el llanto
de la guitarra.
Se rompen las copas
de la madrugada.
Empieza el llanto
de la guitarra.
Es inútil
callarla.
Es imposible
callarla.
Llora monótona
como llora el agua,
como llora el viento
sobre la nevada.
Es imposible
callarla.
Llora por cosas
lejanas.
Arena del Sur caliente
que pide camelias blancas.
Llora flecha sin blanco,
la tarde sin mañana,
y el primer pajaro muerto
sobre la rama.
¡Oh guitarra!
Corazón malherido
por cinco espadas.
Aloittaa laulun
kitara.
Rämähtävät sarastuksen
maljat.
Aloittaa laulun
kitara.
On turha
torjua.
On mahdotonta
torjua.
Sävytöntä parkua
kuten parkuvat tuuli ja vesi
nietoksilla.
On mahdotonta torjua.
Kirkua kaikkea joka
katosi jo.
Etelän kuumaa hiekkaa
joka himoitsee valkoista kukkaa.
Nuolelta puuttuu
maali.
Illalta puuttuu
aamu.
Ja ensimmäinen kuollut varpunen
oksan alla.
Kitara!
Murheen sydämen lävistää
viisi miekkaa.
(Kuvassa Timo Korhonen. Kuva ja suom. ./. J.K.)
Kitara,
VastaaPoistarämähtävää
sävytöntä parkua,
murhe sydämen lävistää,
toista on luutun laulu.
Rakastettavaa, hyvä Kemppinen!
VastaaPoistaUrpo Lahtisen (= eräs tamperelainen kustantaja) mieliruno oli Lorcalta tämä, jonka kerran hänen itse lausumanaan Ohranjyvässä kuulin:
Las herraduras son negras.
Sobre las capas relucen
manchas de tinta y de cera.
Hän aloitti lausumisen sillä lailla, että suomennukseen olisi pitänyt lisätä tukku kaupalla lisää ärriä:
" Rrrrratsut mustat ovat.
Mustat rrrratsuilla rrrrraudat.
Miesten viitoissa kiiluvat
mustetahrrrrat ja vaha.
No, enemmän tästä kiehtovsta rrrrrunosta:
Los relojes se pararon,
y el coñac de las botellas
se disfrazó de noviembre
para no infundir sospechas.
//
Cuando todos los tejados
eran surcos en la tierra,
el alba meció sus hombros
en largo perfil de piedra.
Kellot pysähtyvät.
Pulloissa konjakki
välttääkseen epäilyksiä
pukeutui marraskuuksi.
//
Katot sortuvat maan rakoon,
Etäällä ruskottaa.
On aamulla kiviset ääret,
kivihartiat notkuvat.
Ps. Olin mitä lie 13- tai 14 -vanha kun vaanin perhosia Linikkalan kansakoulun puutarhassa, minulla oli jatkoroikan päässä äidin jalkalappu. Elokuun yö oli musta ja pimeä. Syankalium -pullon ja haavin lisäksi minulla oli kirja mukana, Lorcan runonide, luin sitä välillä. Aamuyöstä keräsin kamppeet kasaan ja menin nukkumaan. Perhoset preparoin myöhemmin. Myöhemmin unohdin perhoset, Lorca jäi.
Runo Loppiaisen kunniaksi! Kiitos! Trettondagen, Epiphany, Épiphanie, Día de los Reyes Magos Lorcan kielellä. Lorca ja guitarra ja tärisevät ärrät. Ja käännöskin, ihan mainio, seepra vain ei pääse raidoistaan ja alkaa heti miettiä vastineita. Parku on hyvä, mutta kirkua, vähän liikaa? Ihan vain: itkeä menneitä? Liian pliisua. Tamperelainen sanoisi "porata" oikein ärrän kanssa, mutta eihän se runoon sopisi. Ja nyt pitää alkaakin katsoa tuota yhtä TV-ohjelmaa...
VastaaPoista"Kirkua kaikkea joka katosi jo" ... Väkevänpuoleisesti käännetty tosiaan.
PoistaEn haluaisi pitää kaukaista tai mennyttä kadonneena.
Lorca oli joskus 15-vuotiaana pienen kirjallisuuspiirimme suosikkeja. Siinä koulun pihalla luettiin niitä ulkomuistista toisillemme. Sitten taas mentiin eteenpäin pitkin harjua rosvoa ja poliisia.
VastaaPoistaNiin ennen. Nykykoululaisia on vaikea (lue: mahdotonta) kuvitella runoutta lukemassa, saati ihan ulkomuistista posottamassa.
PoistaToisaalta: eräänlaista runouttahan se räppikin on. Ainakin kaikkein liberaalimpien kirjallisuuspiirien mukaan. Kuka tietää, mitä Ruotsin akatemiakin vielä palkitsee, Dylanin vanavedessä.
Todellakin, räppi on nimenomaan runoutta. Ennen vanhaan runosielut pakersivat runoja ontuvin riimein, notkuvin polvin, kalikkasäkein - nyt ne ovat saaneet uuden elon räpissä.
PoistaRäppi on maailman tasa-arvoisin taidemuoto: ei tarvitse osata laulaa, ei tarvitse osata runoilla, riittää että pokka pitää.
Veikkaan, ettet juuri kuuntele räppiä, R. Niekka. Lausuntosi voisi olla erilainen, erittelevämpi ainakin, jos kuuntelisit.
PoistaPahoittelen repliikkiäni, mikäli olet Etelä-Suomen johtava asiantuntija raplyriikassa.
Kuuntelemattakuuntelijat, lukemattalukijat, katsomattakatsojat - joskus minäkin kuulun siihen joukkoon. Pääasia, että sanoo nokkelasti yleisön edessä.
Olet oikeassa, SS, en kuuntele räppiä. Enkä todellakaan tunne sitä syvällisemmin, kuten en muutakaan musiikkia. Kommenttini oli kyllä rehellinen, mutta kärjistetty - tiedän itsekin että se on pinnallinen näkemys, makuasia.
PoistaMusiikkia en siis tunne, mutta runoutta kyllä.
Pablo Neruda -suomennoksia odottaessa. Mutta olisi Lorcallakin ollut kunnon lyriikkaa.
VastaaPoistaTaas huomaa, kuinka vaikeaa on kääntäminen, etenkin runojen kääntäminen - se on mahdotonta.
VastaaPoistaKatsoa, nähdä, ihmetellä. Vertailla.
VastaaPoistaNauttimisen ihmeen tekijät.
Miten hienoiin viilauksiin, finesseihin, sitten menemmekin, ei ole syytä unohtaa, halveksia, perustekijöitä. Olen siinä määrin kääntökoneiden pauloissa ja armoilla, että haluan kenties liikaakin katsoa höyläämättömän, raakasahatun laudun pinnat, särmät, karheuden.
Siis suoraan koneesta tulleen:
mitä siinä on karkeaa, selviä virheitä, lusteita, murtumia - mitä ehkä oivaa? Tulee mieleen, kun 1984 hankin vuorilautoja rakenteilla olevaan omakotitalooni. Kävin tehdassahalla katsomassa, katsomiseen jäi: raamisahalla hakattiin niin karkeaa, niin karkeaa. Helmipakkasilla kenttäsahalla Sikurin veljesten kanssa sahasimme, parhaimmillaan silkinpehmeää pintaa. Valmista ilman höyläystä.
Siispä, katsoin, mitä kääntökone-google antaa, normilautaa, ilman pyrkyä priimaan, saati fineen:
Itku alkaa
kitarasta.
Lasit ovat rikki
aamusta.
Itku alkaa
kitarasta.
Se on turhaa
sulje hänet
Se on mahdotonta
sulje hänet
Yksitoikkoisia itkuja
kuinka vesi itkee,
kuinka tuuli itkee
lumisateen yli.
Se on mahdotonta
sulje hänet
Itke asioista
kaukana
Hot Southern Sand
joka pyytää valkoisia kamelioita.
Nuoli huutaa ilman maalia,
iltapäivä ilman huomista,
ja ensimmäinen kuollut lintu
oksalla.
Voi kitara!
pahasti haavoittunut sydän
viidelle miekalle.
*Mistä tuli äkkiä tuo "Hot Southern Sand"?
>
Hiekka
kuumasta etelästä,
kysyy
valkoisia kamelioita
Niin, eihän lukijan runoa samalla tavalla tartte ymmärtää kuin hän, joka sen on väsännyt. Ja väitän, että runoilijat toisinaan kirjoittavat sellaisiakin runoja, joita eivät itsekään edes ymmärrä. Mutta ei sekään kenenkään – tai ei ainakaan lukijaparan! - vika ole.
PoistaPs. Voi olla että olen jo aiemmin kiittänyt (sitä kaikkea muista) bloginpitäjää Guillaume Apollinairen ”Alcools” runovalikoiman suomennoksesta. Tuo ohut nide aikoinaan oli minulle tärkeä.
Hieno runo Kemppiseltä. Olen aiemmin nähnyt kohtalaisia käännöksiä tästä, mutta Kemppisen on paras.
PoistaYksi sana herättää pienen kysymyksen. Olisiko la nevada sittenkin tarkoitettu arkisemmaksi kuin nietokset.
"Mistä tuli äkkiä?"
PoistaGoogle ei kääntänyt runoa suoraan espanjasta suomeksi, vaan paskakielen kautta.
"Nietoksiin" minäkin hieman reagoin, kun "tuulet ja tuiskut" olisivat sopineet niin hyvin yhteen, mutta käy se näinkin. Kemppisen käännöksessä sanat ja merkitykset on huomioitu aika tarkasti, esimerkiksi Kirsi Kunnas on tulkinnut vapaammin ja tulos onkin hyvin laulava. Mikä nyt sitten on parempi. Hyviä kaikki, ja varsinkin espanjankieliset äänitteet, jotka hyväilevät korvaa.
PoistaAktivoiva alkuteksti.
Apollinairen "Alcools" on ilmestynyt uutena, kokoelman kaikki runot kattavana suomennoksena. Kunnioitettavaa, että tällaisia arvokkaita, kovakantisia runokokoelmia vielä julkaistaan suomeksikin, alkukieliset tekstit mukana. Millähän rahalla? Suomentaja Janne Salo on saanut apurahan työtänsä varten Suomen Kulttuurikeskukselta ja FILI, Kirjallisuuden vientikeskus on tukenut kirjan suomentamista ja julkaisemista.
PoistaBlogistin aikoinaan suomentama nide sisältää ne mielenkiintoisimmat runot, mutta sitä kirjaa on tuskin enää saatavilla muualla kuin kirjastoissa, joten hyvä hanke tämä uusi. Ja voihan nyt halutessaan vertailla käännöksiä!
Siis Suomen Kulttuurirahastolta, ei -keskukselta.
Poista1980-luvulla kävin kuuntelemassa Lorcan runoja espnjalaisten esityksinä Yliopiston juhlasalissa, ehkä se oli tammikuu 1984. Vuokraemäntäni ei uskonut kun kerroin missä kävin. Hän oli jyrkästi sitä mieltä että olin ryyppäämässä ja pelaamassa korttia kuten muut nuoret miehet. Hänellä oli tämä usko miehistä.
VastaaPoistaItse esitys oli henkeäsalpaavan hieno ja jykevä ja koska harrastin espanjaa, esityksen seuraaminen ei tuottanut vaikeuksia. Tämän kokemuksen muistaa aina. Kyse on kulttuurisesta kohtaamisesta ja vastavuoroisesti kuvittelen että jos jotain vastaavaa aitoa suomalaista viedään ulkomaille oikealla tavalla esitettynä, se menee syvälle.
Kitara jota Korhonenkin tässä soittaa sai nykyisen muotonsa muutama vuosikymmen ennen Lorcan syntymää. Kiitos tämän herran. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Antonio_de_Torres_Jurado
VastaaPoistaOnko olemassa ainoatakaan naislyyrikkoa, ja onko heiltä kukaan suomentanut ainoatakaan runoa?
VastaaPoistaEspanja, jossa miehet jytäävät keskenään tangoa ennen härkätaisteluun menoa Hemingwayn kanssa ja naiset alistetaan katolisella kirkolla, ei juuri houkuta kirjallisuudessa eikä livenä.
Entä islamilaisissa kulttuureissa?
PoistaEntä islamilaisissa kulttuureissa?
PoistaYritän hyväntahtoisesti tulkita, että kysytään, olisiko espanjankielisiä naislyyrikoita.
Poistahttps://en.wikipedia.org/wiki/Category:Spanish_women_poets
Minun ikäiselleni termistä lyyrikko tulevat ensimmäisinä mieleen Sylvia Plath ja Aila Meriluoto. Sen jälkeen voi ruveta miettimään historiaa Sapphosta Heli Laaksoseen.
Yksi naispuolinen suomalainen kääntäjälyyrikko on kirjallisuuden olympiavoittajakin. Totta on, että hän suomensi lähes pelkästään miesten tekstejä.
Perustuuko anonyymin käsitys Espanjan kulttuurista pelkästään Hemingwayn kirjoihin? Olen käsittänyt että Francon kuoleman jälkeenkin on aika paljon virrannut vettä Duerossa.
PoistaJari viittaa Aale Tynniin, joka on syntynyt Inkerinmaan Kolppanassa, Pietarin takana, ennen vallankumousta - eli putinistit ja päkmannit voisivat väittää häntä venakoksi, joka vain kirjoittaa kuihtuvalla vähemmistökielellä.
PoistaTynnin suursaavutus on maailmanrunouden käännöskokoelma Tuhat laulujen vuotta, jossa on runot myös alkukielellä. Tämän tavan olisin toivonut yleistyvän.
Itse pidän Heli Laaksosta tämän päivän parhaana suomalaisena runoilijana. Hänellä on taitavan murrekäsittelyn päälle laittaa vielä kirpeätä sanottavaa
PoistaErään virolaisen tuttavani mukaan Heli Laaksosen runosuomea on helpompi lukea ja ymmärtää kuin virallista kirjasuomea.
PoistaAale Tynni runoili vuonna 1945, ilmeisesti kevätpuolella, silloisesta "ajasta alhaisesta". Mitäpä muutakaan olisi tarkoittanut kuin ns. ensimmäisen tasavallan henkisen "arvopohjaisen realismin" (hetkellistä) väistymistä. Tuosta V. A. Koskenniemi häntä kirjeessä kovin kiitteli. Oli kuin kevään ensimmäinen airut "viimesyksyisen katastrofin jälkeen". (Koskenniemestä on muuten äskettäin ilmestynyt H. K. Riikosen, luotettavan ja tasapuolisen tutkijan, laaja teos - ei elämäkerta mutta K:n kirjallisen ja muun julkisen toiminnan kaikki alueet kattava esitys.)
PoistaMutta ajat tunnetusti kääntyvät saranoillaan. Olemme taas päässeet lähelle noiden edellä mainittujen runoniekkojen ihannetta, kukaties ylikin. Nyt raikuu jälleen illanistujaisissa Kovaväen tunnetun kansanedustajan johdolla Pallen reipas "paarlevuu"-laulu ("Paras ryssä on...") kaikkien "putinistien ja pakmannien" kauhuksi ja, uskallan sanoa, lukuisien muidenkin kansalaisten päänpudistukseksi.
Paarlevuu-ano on oikeassa siinä, ettei pitäisi liikaa riehaantua ryssittelyssäkään.
PoistaToisaalta tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, kuten Paasikivi hävityn sodan jälkeen Snellmania mukaillen totesi.
Tunnustettava tosiasia on nyt se, että naapurinamme on aggressioita kaihtamaton imperialistinen suurvalta, joka ei tule kaihtamaan mitään keinoakaan alistaakseen Suomen taas vasallikseen, mikäli tarve sitä vaatii ja tilaisuus tulee.
Tarve voi vaatia, mutta Suomen tehtävä on huolehtia, ettei tilaisuutta tule. Siinä ei kaivata turhia provokaatioita tai riehaantumisia. Perinteinen suomalainen eleetön asiallisuus ja realismi riittää.
Kaapeleita katkeilee, karavaani kulkee.
Länsimurteiden ja pohjoisviron väliltä puuttuu 1-2 murretta, muutoin voitaisiin puhua samasta kielestä.
PoistaVirosta katosi äskettäin viimeisetkin erään suomensukuisen kielen puhujat, sukupuuttoon.
PoistaEi vaan pitäisi väittää Francon kuolleen.
PoistaJos tarkoitat liiviläisiä, ne katosivat Latvian puolelta.
PoistaLuin runon ja luin käännöksen. Valitan, kulttuuria ei voi kääntää kuin peltoa; sanoistamme puuttuu tuntemattoman ja haaveillun antama utuinen mauste, joka leijuu espanjan yllä kuin etelän valon ja maiseman olemattomien tuoksujen taikaviitta.
VastaaPoistaFenomenaalisuus sotkee suomaalaisuuden maailmankuvaan saunantakuisen kakanhajun. Sanoissamme ei ole huimaavuutta, ja sampueestakin on haettu sammakkoa.
Pauvre con, samanlaista lantaa ne on kaikki kielet äidinkielisille puhujilleen.
PoistaTietysti totta. Olisi inuiiteillakin pähkäilemistä pygmien kirjoittamien säkeiden kanssa. Ja toisinpäin.
PoistaTäysin eri mieltä.
PoistaSuomen kieli on omassa luokassaan notkeutensa ja ilmaisuvoimansa takia - lähes jokaisella sanalla on sata eri muotoa - ja sanojen järjestyksen muutos muuttaa ainoastaan merkitystä, virheitä ne eivät ole.
Entäpä ne sanat - suurin osa täysin uniikkeja, monet arkaaisia, tunnetta ja merkityksiä täynnä.
Voisiko Kalevalan kaltaista eeposta kuvitella millekään maailman valtakielelle? Ja kyse on kaiken lisäksi puhutusta kielestä, ei mistään keikaroinnista. Se on jykevää, merkityksellistä ja ylimaallisen kaunista.
Se, että espanja näyttää meistä kauniilta, johtuu siitä että näemme mielessämme sen sanat merkityksinä, vaikkemme niitä ymmärtäisikään. Sanat puhuvat meille.
Juuri tätä syystä vain suomen kielellä syntynyt runous ja ajattelu on melko ainutlaatuista ja vaikeaa kääntää. Kun ensi kertaa luin englanniksi käännettyä muumikirjaa, mietin että mikä tekstistä puuttuu. Siinä oli reikä tunnelmien kohdalla. Thomas Warburton, eikä käännös ollut huono.
PoistaKieli on tapa järjestää maailma omalla tavallaan. Jokainen kieli omalla tavallaan.
Muumit ovat toki huono esimerkki koska niiden alkukieli on ruotsi. Niiden suomenkieliset käännökset ovat kyllä hyviä myös tunnelman osalta.
PoistaTämäpä onkin se juurisyy Kalevalan menestykseen, kotimaassa kuin muuallakin. Suomenkieli on niin kuvaileva ja voimallista oikein käytettynä toimien runoissa, vaikka tarpeen mukaan hiukan pusertaen, minkään kärsimättä
PoistaHaluaisinpa lukea Alastalon salin englanninkielisenä.
PoistaNiin, ja minä Joycen "Finnegans Waken" suomeksi.
PoistaRuotsiksi ja saksaksi Kilven opus kyllä on käännetty.
PoistaAlastalon salin tulkitseminen toiselle kielelle vaatisi kääntäjäksi Kilven veroista sanataituria. Niitä ei kasva joka oksalla, harvoin ylimmälläkään.
PoistaMinä en haluaisi lukea kumpaakaan. Jokin ranskalainen tai suomalaisen kirjan ranskannos saattaisi kiinnostaa.
PoistaVoi ihme, kuka nyt käy kakalla saunan takana? Sauna kun on vielä suomalaisille ’pyhä paikka’.
VastaaPoistaVaikka Trump vaikuttaa käytökseltään olevan sivistymätön moukka, niin hän on kuitenkin sellaisessa asemassa, ettei hänen puheitaan voida sivuuttaa olan kohautuksella.
VastaaPoistaPahimmassa tapauksessa Grönlanti pitää laittaa yleiseen myyntiin. Korkeimman tarjouksen antanut taho tietenkin voittaa. Tanska no NATO-maa. NATO tietenkin puolustaa jäseniään, vaikka riidan aloittaisi Trump.
Trumpin imperialistiset puheet ovat jo aikaa sitten menneet yli kaiken kohtuuden. Vaalien alla hän esiintyi rauhan miehenä joka ei varmasti aloita yhtään sotaa. Nyt hän uhkailee asevoimillaan eri valtioita päivittäin vaikkei ole vielä virassa. Tästä ei hyvä seuraa.
PoistaTämäkin siis oli äärimmäisen tärkeää sanoa juuri tässä keskustelussa?
PoistaVoi teitä persupARKOJA.
Saksikäsi eliitistä haluaa rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä, ja vaatii että kansan pitää sen vuoksi rakastaa häntä.
PoistaJos Grönlanti todella ostettaisiin, keneltä sitten? Ja kenelle kauppahinta maksettaisiin?
PoistaKyllä Grönlannillekin myyjiä ilmaantuu jos vain hinnasta sovitaan. Kaikki on kaupan, kenenkään omistamaton ilmastokin.
PoistaOttakaa tosissanne se Trump.
PoistaPohjois Koreassa otetaan myös valtionpäämies tosissaan.
Putin on vakava ja suuri vaikuttaja.
Kannattaa uskoa kun aikojemme kiinteistönvälitys on globaalia, siinä ei vuokralaisilta kysellä kun Kaikenmaailman Isäntä sanelee milloin pelut pieniä on ja mikä on torppari ja kenen mailla.
Kyllä ostajan täytyy tietää, että myyjällä on oikeus kaupan kohteeseen. Muu on huijausta.
Poista"Murheen sydämen lävistää VIISI miekkaa". Mistä kitarasta on kyse jos kieliä on viisi kuuden sijaan (jos siis ymmärrän metaforan oikein). Ehkä barokkikitara? https://finto.fi/seko/fi/page/00106
VastaaPoistaJoku syntyy kuusisormisena, mutta yksi leikellään pois
PoistaEspanja on sivistysmaa. Siellä naisia ei tapeta netissä ja elävässä elämässä kuten Suomessa, vaan miehet tappavat härkiä ja toisiaan, fasisteja ja kommunisteja. Siellä ei murskata Espanjan kulttuuria vaan turistien ja suomalaisten. Siellä ei vihata kirkkoa eikä itseä vaan aina vain vastapuolta. Barokki - ei Bachin vaan Ignatiusten, inkvisition, ristiretkien ja kolonialismin - tango ja vastauskonpuhdistus on sen ikuinen taivaallinen voima.
VastaaPoistaEspanjankielisestä kirjallisuudesta puhuttaessa on syytä muistaa myös Latinalainen Amerikka. - Tai kukapa hyvän kirjallisuuden ystävä sitä ei muistaisi.
VastaaPoistaMiten maanosat nimenomaan muistiin ja muistamisiin liittyvät?
PoistaEi ainakaan yleisessä mielessä sillä vaikka ihminen ei olisi lukenut muuta kuin selkoskirjallisuutta, niin yhtä arvokasta se hänen lukemisharrastuksensa on ollut koska pääasia on, että ylipäätään ihminen lukee/on lukenut edes jotain. Vai?