Sivun näyttöjä yhteensä

22. joulukuuta 2019

Onnittelupuhe





Täytän huomenna 75 vuotta. En juhli. Mutta olen lueskellut äitini aikoinaan valmistamaa kirjaa, josta jutun kuvat ovat, hiukan uudella tavalla.

Se on kiusallinen väärinkäsitys, että ihmisiä onnitellaan saavutetusta iästä tai jostain tuloksesta. Ihmisillä, jotka ovat osa eläinkuntaa ja siis biosfääriä (elonkehää) on paljon vaihtoehtoja. Koostumme molekyyleistä ja viime kädessä kvanttitiloista, jotka menevät kuollessamme kierrätykseen.

Näin ajatellen minusta on mykistävää, että joku syntyy värisarja tahmeassa nyrkissään. Minä synnyin. Pelikortit olivat niin hyvät, ettei parempia voi edes kuvitella.

”Elämän valttikorteista” on laulukin. Kielikuvaa käytetään synkistelyyn. Meni rahat ja ystävät, eikä katumus enää auta. Tässä sellaiseen ei ole pahemmin aihetta. Iskelmä lienee yksi parodiaksi tarkoitetuista, joka osoittautui yllättäen tuntojen tulkiksi.

Jääviys estää arvioimasta omaa elämää edes viimeisellä kierroksella, vaikka kiri ei enää irtoa.

Tavoitteet ovat näennäisiä. Tunturin tai vuoren valloittaminen on kokemus, mutta ennen pitkää sieltä on lähdettävä alaspäin. Saavutukset herättävät ihailua. Olen usein kehaissut, että isoisäni taisteli itsensä maailman riepottelemana komean kivitalon omistajaksi, ja myös maininnut, ettei sitä taloa ole enää. Olin itsekin sitä mieltä, ettei 30-luvulla betonista valetun järkäleen kunnostaminen käyttöön ja esimerkiksi lyijyisten viemäriputkien tulppaaminen ja vesijohtoputkien piikkaaminen esiin olisi ollut järjellistä. Sen olen jättänyt sivuasiaksi, että talo oli kellarista kattoon velaksi rakennettu, eikä sotien jälkeen sovellettu indeksikorotuksia, vaikka rahan arvo romahti. Eli oli siinäkin mukana elämän suuri laki eli sattuma, niin sanottu hyvä onni.

Minä en voi syyttää vain onnea. Näyn tilastoissa. Minulle rakennettiin oppikoulut ja työpaikat ja olisi rakennettu asuntokin, mutta olimme niin kovia hienostelemaan, että suunnittelimme ja rakensimme itse.

Ja vasta nyt on loppumassa maailmanhistorian edullisin 75-vuotiskausi.

Siitä olen hyvilläni, etten keskittynyt ansaitsemaan rahaa, hoitamaan kuntoani enkä noudattamaan terveellisiä elämäntapoja. Koska isäni oli erikoisen pätevä järjestötoiminnassa ja verkostoitumisessa, minä luin. Tuon äitini kirjan mukaan olen kyllä aina osannut hakeutua edulliseen valoon; jouluevankeliumin olen lukenut ääneen nelivuotiaasta ja kirjassa on 7-vuotiaana kansakoululaisena kirjoituskoneella kirjoittamani aine. Aihe on leikkimiekan lakkaaminen.

Kun katsoo peiliin, alkaa naurattaa. Kun katsoo perhettään ja ystäviään, alkaa itkettää.

Olen niin ylpeä heistä.

(Kirjoitan nyt yhden käsikirjoituksen, joten blogin postaus saattaa hiukan heitellä, tai sitten ei.)

26 kommenttia:

  1. Puristan kättä Fiskarsin-kirvesotteella!

    Onnittelijana Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  2. Onnittelumme vanhenemisesta, vaikka sen jokainen osaa. Tosin tyylit vaihtelevat. Kohta alkanee olla tarpeen turkulainen tervehdys: "Vieläks sääkii elät?".

    VastaaPoista
  3. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020! Onnea syntymäpäivänäsi 23.12. Vielä tämä paukahros Rentua elämää kirjasta : "Olokohon viimmeenen kerta, sanoo Renkolan Matti, kun peileihin kattoo." Sopii hyvin minuunkin.

    VastaaPoista
  4. Ennakoivat onnentoivotukset, Mikki Hiiri -mukista voi nauttia sopivan juhlajuoman - pieni yllätys että sellaisia oli jo Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän Suomessa nyt missään pussin perällä ole ennenkään asuttu!

      Arabia valmisti Disney -aiheisia astioita jo 1930-lopussa; Mikin ja Akun lisäksi Lumikki kääpiöineen oli hyvin suosittu. Georg Malmstén lauloi merihätään joutuneesta Mikki parasta vuonna 1936 ja oli sen takia vähällä joutua käräjille itsensä Waltin kanssa.

      Poista
    2. Hienot sivut ja kuva.

      Poista
  5. Paljon onnea Jukka ja edelleen monia armorikkaita vuosia!
    Toivoo Pekka

    VastaaPoista
  6. Tuo on hieno onnittelupuhe,sattumalta saatua on elämässä paljon ja turha sillä ylpeillä on, kiitollisuutta yritän tuntea minäkin siitä paljosta mitä on siunaantunut omalle kohdalle.

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea 75 v. syntymäpäivän johdosta.

    VastaaPoista
  8. Varsin mukava ja myös ajatuksia herättävä teksti. Kyllähän sukupolvemme sattui elämään maailmanhistorian parhaassa raossa. Ja suomalaiset vielä erityisen hyvissä olosuhteissa. Ei ole syytä valittaa, kuin ehkä jälkeentulevien osalta.

    VastaaPoista
  9. Onnea 75-vuotisesta molekulaarisen sisä- ja ulkopinnallisuuden hallinnasta.

    Poängjägare ottaisi pinnat kotiin, mutta se olisi todellista oxygenolia, tai jopa -moronia.

    VastaaPoista
  10. Paljon onnea täältä Virostakin! Olen oppinut Teiltä muun muassa hyvää suomea. Kiitos!

    VastaaPoista
  11. Isot onnittelut Jukka. Tunneloiduin samaan ikään noin kuukausi sitten.

    T:Sakke

    VastaaPoista
  12. Blogi oli ihastuttava. Ja täällä kommentoivat myös antavat hyvää höystettä lukijalle.Mutta äiti.Tuollaisia sivuja ei ole moni saanut luettavakseen!
    Hyvää joulua ja kiitos hyvistää teksteistä!

    VastaaPoista
  13. Ovat muut jo hienosti Teitä onnitelleet. Kuoroon liityn minäkin, vaatimattomasti vain onnea ja ikää toivotellen.

    VastaaPoista
  14. Jos on ollut vauhdikas alkumatka, mitään kiriä ei tarvita. Itsekin 60-luvulla syntyneenä kuvittelen olleeni hyvin onnekas, aika, maa, suku, perhe, ystävät. Itse olen toki kovasti yrittänyt ajoittain taistella vastaan ja käydä siellä hunningolla (missä lie?), mutta toistaiseksi ovat yliopisto, kirjat ja kitara, juoksukengät ja painonnosto vieneet voiton - niin ja koko renessanssin idea. Enkä ole ihan varma oliko mielentila niin kovin paljon huonompi, sillä Rauman maaseurakunnan Kulamaan kylän Sunilan isännällä 1540, joka kirjoihin ja kansiin on präntätty? Niillä tienoin sukuni lie asustellut ainakin noin 500 vuotta ja risat. Enkä minäkään Turkua kauemmas ole päässyt.
    Jos et enää kiri niin aika hyviä nykäisyjä teet kuitenkin tälläkin blogilla ajoittain. Itselläni on sen verran kaikkea puuhaa, että säännöllisessä blogiseurannassa on vain kaksi blogia, hyvin eri syistä, Soininvaara ja Kemppinen.
    Kädenpuristus ja silmiin katsominen, saatteella Kiitos! Sillail oikke!

    VastaaPoista
  15. Professori on siis syntynyt nippa nappa vähän e.Kr. Erittäin paljon onnea toivoo Einsteinin syntymä- ja Marxin kuolinpäivänä (14.3.) syntynyt. Terveyttä, voimia ja lisää hyviä kirjoituksia vain!

    VastaaPoista
  16. Muistan muidenkin jouluna syntyneiden - mm erään Joosefin pojan - kehittyneen syntymä-ajankohtansa takia varsin vaatimattomiksi. Talvipäivä seisahduttaa.

    Huonompaa syntymäpäivää eivät kvarkit ja bosonit, suolisto-bakteerit ja prinonit (mikrobioni) olisi voineet valita, jos se nyt valinnassa onkaan?

    Paljon lisää blogipäivityksiä on toiveeni 75-vuotiaalle.
    Sujuu päivä somemmin kun twitterin ja fb:n inttämis-ketjuissa.

    Hyvää kirjaa ei tietenkään voita mikään, mutta mikä on hyvä kirja.

    Zum Wohl!

    VastaaPoista
  17. Onneksi olkoon merkkipäivän johdosta!

    Mielestäni kuitenkin elämän jokainen päivä on tärkeä eikä ainoatakaan saa tuhlata.

    VastaaPoista
  18. Onnea ja hyvää joulua. Kiitoksia kuluneen vuoden kirjoituksista.

    VastaaPoista
  19. Paljon onnea! Iloa ja hyvää terveyttä tuleviksi vuosiksi.

    VastaaPoista
  20. Nyt vihdoin selvisi, mitä varten joulu on meillä suurin juhla ja miksi se on sijoitettu kuten on. Jouluna jumala syntyi paras poika pakkasella, sanoo jo profeetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nyt kuitenkaan tehdä Kempistä ihan jumalaa.

      Poista
  21. Vanhenemisesta ei nyt enempää kannattane onnitella, mutta siitä kyllä että kunto tuntuu vielä kestävän ja järki yhä juoksevan. Joten lykkyä tykö uuden käsikirjoituksen kanssa!

    VastaaPoista
  22. Many happy returns, minusta positiivisin onnentoivotus, ja vaikka kahdellatoista kielellä! Meillä lauletaan neljällä. Miten lienee latinaksi?

    VastaaPoista