Jää

Noin 1500 – 1700 lämpötila laski eri puolilla maailmaa 2 astetta vuodessa. Isku oli erikoisen kova Euroopassa. Vaihetta nimitetään pikku jääkaudeksi, ja tällä hetkellä siitä tiedetään jo paljon luonnontieteellisesti ja aikalaiskertomuksista.

Voi olla, että myös historiatieteessä syy ja seuraus on sekoitettu. Teollistuminen höyrykoneineen kaikkineen ei ollut syy vaan seuraus. Jokin pani pyörät pyörimään. Ehkä tuo jokin oli jatkua nälkäkriisi ja sen aiheuttamat levottomuudet.

Tunnettu 30-vuotinen sota 1600-luvulla saattaa olla edelleen molempia viime vuosisadan maailmansotia suurempi väestökatastrofi, ja jopa pahempi kuin rutto. Välittömästi sodan takia Euroopassa kuoli kolmannes – puolet väestöstä.

Maantiedekin muuttui. Pohjoinen ja itä kärsivät hyvin pahasti. Etelä eli Välimeren seutu, jolla oli siihen mennessä keksitty kaikki kirjoituksesta metalleihin, aloitti alamäkensä, jolle ei näy loppua.

Suuret hyötyjät olivat Alankomaat ja osat Englantia. Rahatalous alkoi vaikuttaa ja Englannissa rikkaiden kapina köyhiä vastaan (kuten Karl Polanyi sanoi) onnistui. Kurjan kansan vähäisessä käytössä olleet yhteismaa aidattiin ja ylimääräinen väki alkoi valua kaupunkeihin.

Luonnonvoimat liittoutuivat jumalaa vastaan. Englannilla ja Hollannilla ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia Espanjan Voittamatonta armadaa vastaan, mutta viimeistään jäämyrsky rikkoi laivaston, jota suurempaa maailma ei ollut ennen nähnyt.

Yksi uljaan uuden ajan ilmiöistä oli käteinen taide. Cervantes ja Shakespeare kuolivat samana vuonna, 1616. Kohta Rembrandt ja hänen ympärillään kymmenet muut maalasivat yksilön, ja yksilöt tilasivat ja maksoivat nuuhkien tulppaaneja ja mutustellen perunaa.

Viimeksi kirjoitin Robinson Crusoesta. Defoen kirjaa on sanottu maailman ensimmäiseksi realistiseksi romaaniksi ja on sitä sanottu myös imperialismin ja kapitalismin oppikirjaksi.

Kun Crusoen kahlaa rantaan ja käsittää olevansa hengissä, hän polvistuu aallokkoon ja kohottaa palavan kiitosrukouksen Luojalle, joka on ihmeellisessä viisaudessaan pelastanut meren armoilta henkiin – juuri hänet.

Ajatusta voisi sanoa hiukan itsekeskeiseksi, mutta tässä asiassa maaperä oli otollinen.

Ensimmäinen romaani on mahdollisesti kaikkien aikojen myydyin kirja, vaikka sen painoksista, laitoksista ja versioista ei ole enää lukua. Ilmestymisvuonna 1719 siitä otettiin neljä painosta ja hyvin pian sen sai kiinaksi ja jopa suomeksi (Robinpoika Kruuse 1847).

Tällä logiikalla elinkeinotoiminta ja siis talous ja kulttuuri ovat keinoja sopeutua maailmaan ja sietää sitä. Aikaisempia esimerkkejä ajatellen joku voisi epäillä, että nykyinen energiantuotanto ja käyttö on osoittautunut tehottomaksi ja kaipaa siis korvaamista toisin keinoin.