Sivun näyttöjä yhteensä

29. elokuuta 2019

Narri kartanon valtiaana



Tällä kertaa tarkoitan otsikolla Boris Johnsonia. Tietysti se sopii aina myös Trumpiin.
Olen nyt kohta lukenut Siukosen – Neittaanmäen ”Mitä tulisi tietää tekoälystä”. Kirja on rakenteeltaan tyyppiä Jokisen eväät. Asiat ovat sekä sikin sokin että huiskin haiskin. Mukana on niin paljon tietoa esimerkiksi juuri mietinnön jättäneistä suomalaisista komiteoista ja jäsenten nimistä päätellen erittäin merkittävistä työryhmistä (pj. Ala-Pietilä jne.) että teos n somalaiselle aivan välttämätön ja joka rivi on luettava.

Jopa Henry Tirri mainitaan. Vanha ystäväni lienee tätä nykyä tekoälytutkimuksen huipulla Kaliforniassa. Häneltä syntymäpäivälahjaksi saamani Henrik Hornan ”Kuolema kulkee Äänislinnassa” on kunniapaikalla. Henry veti HIITiä Mäntylän kanssa, kun puhuttiin vain Bahyes-verkoista. Nyt puhutaan itse syväoppivista neuroverkoista.

John Brockman on koonnut hengästyttävän  niteen Possible Minds: 
Twenty-Five Ways of Looking at AI. Se ilmestyi eilen.

Tunsin piston rinnassani, kun luin sen  ja siis alan kaikkein suurimpien gurujen lyhyet esseet. Kieltämättä myös me vanhat, jotka oikeasti luimme ne kirjat 1960-luvulla, olemme tyystin unohtaneet, että Norbert Wiener oli kaamean oikeassa arvioidessaan silloin, mitä edessä on. Hänen avainsanansa ”kybernetiikka” ei istahtanut kieleen, koska joku kilpailija ei pitänyt hänestä (henkilönä). Wiener saattoikin olla vähän hermoille käyvä.

Brockman itse näyttäisi olevan liemessä Epsteinin asian yhteydessä. Mutta hänen liikemiehen kyvyistään (hä ei ole tiedemies, vaan kirjallisuusagentti) saa kuvan, kun hän kertoo joutuneensa pitämään esitelmän seminaarissa paikatakseen sairastunutta Richrd Feynmania. Hän väittää puhuneensa  fyysikoille ja lingvisteille otsikolla ”Einstein, Gertrud Stein, Wittgenstein and Frankenstein”.

Wiener ja hänen aikalaisensa ja kilpailijansa Marshall MacLuhan kirjoittivat verkoista ja tietoisuudesta. Kaksi asiaa meni pieleen. Kumpikaan – ei kukaan – arvannut transistorien ja integroitujen mikropiirien aloittamaa räjähdystä eli tietokoneen muuttumista kalliista harvinaisuudesta joka miehen laitteeksi. Eikä kumpikaan arvannut, miten todella kummalliset ja suorituskykyiset aivot ovat. Me nyt lukevat ja kirjoittavat emme ehkä arvaa, että kukaties eläimillä ja puilla on paremmat aivot kuin meillä. Ne vain toimivat vähän eri tavalla…

Tekoäly osaa jo yllättää. Koska koneoppiminen todella saattaa olla ihmisen kannalta suurin muutos sitten Mustan surman ja sen aiheuttaman kirjapainotaidon, Trump ja Boris J. sekä heidän serkkunsa V. Putin perustavat toimintansa yllätyksiin eli arvaamattomuuteen. Tyhminä poikina he eivät tiedä, että yllätyksellisyys tulee liian kalliiksi. Sen todistaa sotahistoria. Miten aina yllättävälle Napleonillekin (ja Hitlerille) lopulta kävi? Amerikkalainen, eisenhowerilainen perinne eli ryömitään sitkeästi liejussa, johtaa paremmin tuloksiin. Jopa taitamattomuudellaan aina yllättänyt Stalin jätti Stalingradissa sodan onneksi ammattilaisten hoidettavaksi Tsuikov, Zhukov, taustalla Rokossovski, Vasilijev, Konev…

Mutta se joka ei lue Brockmanin uutta kirjaa heti paikalla, saa syyttää vain itseään. Siinä on niin hyvin pointteja puolesta ja vastaan ja hyvin vatkattua totta ja arvailua. Kirjoittajina ovat mm. Pinker, Dennet, Wolfram, Lloyd, Pearl, Russell, Dyson...

Tekoäly on juuri nyt siinä vaiheessa, että jos esimerkiksi kotitalousrobotti saadaan aikaan, sen pitäisi oppia, ettei perheen kissaa tai koiraa pidä valmistaa perheelle ateriaksi, vaikka ravintoarvo olisikin suuri ja panos-tuotos-suhde taloudellisesti edullinen.

17 kommenttia:

  1. Viimeisen kappaleen läppä nyt oli aika älytön.

    Kemppiselle on luonteenmaista, että fiksuntuntuinen ajattelu vedetään vessasta alas kieli poskessa heitetyillä enemmän tai vähemmän hauskoilla heittelyillä.

    Eipä Kemppisen toisaalta nyt tarvitse ollakaan niin tosissaan. Faktat ja fiktiot iloisesti sekaisin ja yhteiskunnallisia näkemyksiä, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria sekaan, viihdyttävää luettavaahan siitä syntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeisen kappaleen läppä on fysiikan Nobelin ja Fields-mitalin saaneen UCLA:n professorin uudesta kirjoituksesta.

      Poista
    2. Liekö se nyt niin vaikea opettaa koneälylle mitä ovat kissa ja koira, ja ettei niitä tapeta syötäväksi, tai ylipäätään muutenkaan ilman omistajan lupaa. Vai mikä se ongelma olikaan? Se, että koneelle pitäisi opettaa ihmisten käytösnormit, ilmeisesti?

      Poista
    3. Sitäpaitsi eri puolilla maapalloa valmistetaan koko ajan ruuaksi perheen kissoja, koiria ja lapsia ihan tavallisen älyn voimin. Ravintoarvo jää vaatimattomaksi eikä panos-tuotos-suhdekaan ole kummoinen.

      Poista
  2. Lainaisu. ”Tekoäly on juuri nyt siinä vaiheessa, että jos esimerkiksi kotitalousrobotti saadaan aikaan, sen pitäisi oppia, ettei perheen kissaa tai koiraa pidä valmistaa perheelle ateriaksi, vaikka ravintoarvo olisikin suuri ja panos-tuotos-suhde taloudellisesti edullinen.”
    Tässä saletisti on vaikeusastetta, koska joissakin kulttuureissa nimenomaan niin sen tulisi toimia.

    VastaaPoista
  3. 1985-vuodesta alkaen olin tekemisissä tekoälyn kehittämisen kanssa. Innostus oli suuri ja näköalat huimaavat. Rahoittajat eivät kuitenkaan olleet yhtä innoissaan eivätkä kaikki hankkeet edenneet. joitakin laadittiin kuitenkin ja vuosien aikana lisää. suuret mahdollisuudet menetettiin vitkastelun takia ja ulkomaiset kilpailijat jyräsivät.

    neuroverkot jotka voidaan opettaa tekemään erilaisia asioita tulevat luultavasti olemaan valtavirtaa jatkossa. Vääntöä saadaan skaalauksella ja uudet sovellukset mahdollistuvat kun raudan hinta edelleen laskee.

    Aivoista puheenollen, vatsassa on meillä valtava määrä hermostoa jonka tarkoitusta ei tunneta. Arvelen olevan aivojen jatke ja etäpääte jota ihminen tietämättään käyttää.

    VastaaPoista
  4. Meidän kristittyjen pyhässä kirjassa sanotaan, että "Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi".

    Jospa tuossa kuvataan tekoälyn luomisprosessi?


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristittyjen pyhässä kirjassa, ei ’meidän’ kristittyjen.

      Poista
    2. Missä olit ajatellut viettää ikuisuutesi?

      Poista
    3. Kylläpä vaan "meidän" eli minun ja muiden kristittyjen.

      Nytpä jäinkin miettimään tuota "ikuisuuden viettämistä" - eikö siinä ole pienoinen käsitteellinen ristiriita? Vähän kuin aikoisi juosta loputtoman matkan loppuun asti.

      Poista
    4. Mites pitkä se teidän iäisyys oikein onkaan?

      Riittääkö se kymmenisen tuhatta vuotta mitä kehittyneempiä ihmisyhteisöjä on maapallolla ollut? Vai se muutama kymmenen miljardia vuotta minkä aikaa minkä galaksissamme on nykyisenkaltaisia tähtiä ja planeettoja.

      Itselleni riittää se muutama kymmenen vuotta jonka täällä parhaassakin tapauksessa heilun. JoS nyt kävisi niin hämmästyttävästi, että tietoisuuteni ei häviäisikään sen jälkeen, ja vielä hämmästyttävämmin joku ylimaallinen tuomari tulisi arvioimaan tietoisuudelleni loppusijoituspaikkaa iäisyyden ajaksi sen perusteella mihin olen eläessäni uskonut, se on sitten voi voi ja voi minun kohdallani.

      Sen riskin uskallan ottaa. Kun parhaani olen eläessäni yrittänyt, mutta satuihin en ala uskomaan.

      Poista
  5. Lähijunaa vartoilin ja huomasin laiturilta sinikahvaisen Moran, tupes, nopin sen tiettykin pois. Tupessa luki kissakoski.

    Että saa tulla noutamaan. Kahvinpahusta täytyy muutenkin käydä kaupasta ja voihan rumpetti emminä tollasta peltiveitteä antas ees ittelleen Vihtahousulle enkä varsinkaan sille että ettikääpä koska.se putosi pyöräillessäni jonnekin vähän vajaan viienkymmenen kilsan ruppeemalle. Tai sitten pikkuveli otti sen ja syö naapurin katiskasta kaikki herätyskellot. Sillä on pirusti tota luomuälyä. Ehkä popsinu pari kypsää vekkaria liikaa pienenä.

    Karvalakinkin se söi kyllä. Että sikäli en ole varma onko mulla sitä keinohuumorintajua vai onko kyse jostain korkeammasta johdatuksesta mutta kyllä ei ole viisaan puuhaa raapia tuppeen nimeä siinä toivossa että sen saa teroitettuna takas.

    Hra / Rva / Uushenkilö Kissakoski on hyvä vaan ja muistaa, ei puukkoo junaraiteille vastakertana ettei käy hassusti ja joku naura vattaansa kipiäksi.

    Paa nyt siinä outoäly hommiin niin äkkinäiset ällistyy...

    Ensin saataisiin jokin Auvo Ykkönen kottallouskone senverran sitä pörröistä logiikkaansa vispoomaan että kehtaisi alkosta sillä haettaa laivan kasteeseen kuoharipullon niin tuota


    ..arvaahan sen ettei siinä kauaa mene kun merille ei uskalla enää mennä. Eikä ole tarpeenkaan, miellyttävä seikka se.

    Kalaverkkoäly!

    VastaaPoista
  6. Onko tulossa aika, jolloin tekoälyiset tietokoneet lukevat kaikki maailman kirjat muutamassa tuokiossa ja siitä oppineena kirjoittavat äärettömän määrän kirjoja toisillensa.

    Ihmisiä ei tarvita juuri mihinkään. Ei ainakaan kovin montaa. Sen verran nyt kuitenkin, että huoltavat tietokoneet, jos niihin tulee yllättävää vikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan niitä nyt muutama, ihmistä, tarvitaan, jos ei muuhun niin pistämään muidenkin voitot taskuihinsa.

      Poista
  7. Boris Johnsonin taistelu kaikkien parlamenttien äitiä vastaan on niin pöyristyttävää, ettei sellaista vielä vuosi tai pari sitten olisi kukaan uskonut voivan tapahtua. Mutta nythän eletäänkin Trump-hulluuden ja nousevien diktaattoreiden aikakautta. Kansoja viedään kuin pässejä narussa. Mutta eipähän Britannia jatkossa ole ainakaan mikään demokratian ja parlamentarismin mallimaa. Kirjoitettu perustuslaki (jollaista meillä jotkut voimat pitävät halpana) olisi siellä nyt arvossaan, mutta kun mallimaassa ei sitä ole.

    Mitä taas Orbanin ja hänen kätyreidensä jatkuvaan Suomi-huuteluun (tai mediakielellä "kritiikkiin") tulee, olisi selostavan median ja poliitikkojen tajuttava sen onttous. Eipä ole erillistä perustuslakituomioistuinta Suomessa, totta kyllä, mutta ei ole sellaista myöskään Ruotsisa, Norjassa, Tanskassa eikä Islannissa, eikä monessa muussakaan demokratiassa. Eikä kyllä tuossa Britanniassakaan. Sen sijaan Putinin Venäjällä on. Mittaa tällaisella nyt sitten oikeusvaltiollisuutta. Jonkun pitäisi viimeinkin laittaa Orbanille ja hänen ministereilleen ja lähettiläilleen faktapohjaisesti ns. luu kurkkuun.

    Tavalliset tuomioistuimet ovat Britanniassa kyllä perinteisesti vahvoja. Saa nähdä, onnistuvatko ne vielä ahtaassa aikaikkunassa laittamaan kapuloita Johnsonin yhden raiteen rattaisiin.

    VastaaPoista
  8. Henry Tirri oli graduni tarkastaja.

    VastaaPoista
  9. Sähköpotkupukuhuoneesta löytyi lappu, pätevän olis laitellu joku hiippari, kait?


    Potkulautaongelma?

    Aja taitavasti, jätä nätisti.

    En tiijä...

    VastaaPoista