Sivun näyttöjä yhteensä

22. toukokuuta 2016

LVIST




Mutta ensin: onnittelemme Hannu Mäkelää kirjallisuuden akateemikon arvonimestä.

Otsikko on kirjainyhdistelmä, joka olisi sukunimeksi huono. Se on niin vaikea ääntää. Silti se on parin seuraavan kuukauden teema, josta yritän kirjoittaa mahdollisimman vähän, koska tämä ei ole päiväkirja.

Tai ehkä muutan mieltä. Lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja teletekniikka linjasaneerauksena ei ehkä ole mielenkiinnoton asia, ja peruskorjauksen ja perusparannuksen korkeasti kriittinen raja voi kiinnostaa muitakin.

Tätä kirjoittaessani opin uuden sanan, antenninuohous. Ottaen huomioon jääkiekon ja sen, ettei teräväpiirtokuva tule läpi sisäantennilla, on onni, että tulin teettäneeksi tuon, vaikka se ei ollut halpaa. Pannuhuoneen katolla on maksamani antenni ja yli neljänkymmenen vuoden takainen antennikaapeli on saanut uuden elämän. Ja tietysti vahvistin oli vaihdettava. Ei se ollut halpaa. Mutta se kannatti.

Ehkä antenninuohous tarkoittaa lisäksi kanavakimppujen järjestämistä eli televisiovastaanottimen virittelyä. Sitä väitetään helpoksi, mutta ei se ole. Täytyy muistaa kysyä sukulaismieheltä, joka tulee tiistaina, onko mikään maksettavista korttikanavista tätä nykyä sellainen, että sitä tulee todella käyttäneeksi. History ja Discovery vaatisivat kai lautasantennin, mutta siitä ei oikein huvittaisi maksaa.

Todellisuudessa haluaisin Saksan ja Ranskan televisiouutiset ja pari ajankohtaisohjelmaa päälle, eikä Ruotsikaan olisi hullumpi. Mutta jos olen käsittänyt asian oikein, niitä ei näe tavallisella lautasella.

Itse asiassa opin toisenkin sanan. Ylen verkkouutisissa jollakin oli todella välähtänyt. Kun tänään kuulemma Nordean koneita huolletaan, otsikossa sanottiin, ettei pankin seinästä saa nyhtörahaa.

Ikävä kysymys: kenen etua palvelee se, että on Rakennustietosäätiö, joka huolehtii Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset -sarjasta ja myy sopivasti paloiteltuja osia kirjoina hintaan 213 euroa kappale.

Sama säätiö pitää verkossa kaupan sopimuslomakkeita, jotka on suunniteltu aika huonosti ja niin ikään ylihinnoiteltu.

Mediassa väitetään, että puolet Suomen kouluista on viallisia, koska ne on rakennettu väärin. Miten yleisiä ovat asuinrakennusten virheet, jotka johtuvat joko rakentajasta tai puutteellisesta valvonnasta, sitä en osaa arvioida.

Luulisi, että aika monia kiinnostaisi, miten keittiön katto on maalattava tai pientalon katto kunnostettava.

Tarjolla on periaatteessakin epäuskottavia vihjesivuja ja ehkä blogeja, jossa käsketään maalaamaan koko keittiö valkoiseksi ja heittämään ikkunasta naapurin Datsunin katolle täysin käyttökelpoiset kalusteet.

Jos haluaa uskottavaa tietoa, pientalon tai jopa vain kesämökin rakentamisen kattavat Rakennustietosäätiön ”Ryllit” maksavat yli 1000 euroa. Lisäksi tarvitaan sitkeää opiskelua, koska myös rakennusalalla vanha tapa on estää laskun maksajaa sekaantumasta asioihin käyttämällä niin vaikeita ja kummallisia termejä, ettei niitä varmasti ymmärrä.

Asianomainen ministeriö saisi luvan selvittää, miksi sekä rakennusvalvonnan että riitatilanteissa tuomioistuinten normin tasoisesti noudattamasta tiedosta joutuu maksamaan noin hirveästi. Noita opuksia ei näytä juuri saavan kirjastoistakaan.

Onko tämä kartelli samaa perua kuin ennen oli lakikirja, Suomen laki I-II. Satuin joskus vahingossa näkemään, miten hyvä bisnes se oli Suomen Lakimiesliitolle. Nyt on päässyt käymään niin, että Finlex on verkossa kaikkien käytettävissä ja vastaus kysymykseen, mitä missä tahansa laissa todella lukee, on vaivattomasti saatavissa.

Jopa korkeimman oikeuden ennakkotapaukset ja pieni valikoima hovioikeuksien ratkaisuja on, uskokaa tai älkää, kaiken kansan töllisteltävissä.



Kerran oli Lohjalla kihlakunnantuomarina aatteen mies, laamanni joka läksytti vangittua syytettyä puheenvuoron pyytämisestä:” Kaiken sen jälkeen, mitä te olette tehnyt, kehtaattekin vaatia puheenvuoroa! Konstaapeli – viekää mies ulos!”

Kuulemani mukaan Lohjallakin on nykyisin toinen tapa. Luotettava lähde sanoi, että Helsingin käräjäoikeus on sekin luopunut edeltäjänsä, raastuvanoikeuden eräiden oikeusneuvosmiesten tavasta suhtautua avustajiin. Satuin itse näkemään sellaisenkin tapauksen, että tuomari repi mielenosoituksellisesti syytetyn puolustukseksi oikeudelle tarjotun kirjelmän. Syy tosin oli olevinaan se, että kirjelmä oli laadittu silkkipaperille, mikä nyt tietenkin on kauhistuttavaa.

Lukijoista muuten vain harva taitaa tietää, mitä oli silkkipaperi, mitä hiilipaperi eli kalkkeeri, ja mitä virallinen paperi numero kaksi.

Minulle on näistä näytteet laatikossa ja alimpana avaamaton pakka Linen Bankia ja muutama kosmos-kynä. Jos vielä joku jälkeläinen ilmaantuu oikeustieteelliseen, siinä voisi olla sopiva lahja.

Mutta olisi otettava yhteyttä kotelotehtaaseen. Lento-onnettomuuksien jälkeen etsitään mustia laatikoita. Musta laatikko on myös luonnontieteissä tunnettu käsite. Syöte ja tuloste riittävät monissa esityksissä. Miten jokin toimii, se sivuutetaan ja selvitetään erikseen, jos tarpeen.

Ihmisen aivot ovat musta laatikko. Tiedämme monissa asioissa, mitä sinne menee ja mitä sieltä tulee, mutta toimintatapa on todellisuudessa monin kohdin tuntematon ja saattaa jäädäkin sellaiseksi.

Ranskalaisissa sotilastuomioistuimissa todisteet saatettiin tuoda oikeuteen mustassa laatikossa, koska niissä saattoi olla seassa sotasalaisuuksia. Tuomarit olivat tarkkoja siitä, ettei todisteita näytetty epäillylle eikä tämän avustajalle.

24 kommenttia:

  1. Ei ole vaikeita sanoja ääntää. Jos esim. Krnka tai Brno näyttävät vaikeilta, niin ne voi lausua körnka ja perno. Loisvokaali on tosin valkobandiittien keksintö, mutta kyllä aatteenmiehet uskovat kun kerrotaan.

    VastaaPoista
  2. "Todellisuudessa haluaisin Saksan ja Ranskan televisiouutiset ja pari ajankohtaisohjelmaa päälle, eikä Ruotsikaan olisi hullumpi. Mutta jos olen käsittänyt asian oikein, niitä ei näe tavallisella lautasella."

    Mulla näkyy nuo kerrostalokaapelin kautta ja pakko todeta, että virkistävää on. Useimmiten illan pääuutiset eroavat noin sataprosenttisesti siitä mitä meidän YLE ulos lähettää. Meillä Suomessa eletäänkin sellaisessa ihmekuplassa että Yle ja HS ovat yhtä kuin maailman meno. Näin monen fiksunakin itseään pitävän ihmisen mielessä.
    Eräässa kamalassa ja parasta-olla-hiljaa-koko-asiasta, eli "XY"-lehdessä on usein myös linkkejä Tanskan yleisradion ja Saksan median (virallisille) sivustoille juttuihin ja videoklippeihin, joista meillä ei tiedetä tai tiedoteta mitään. Käynkin kalastelemassa tietoja häpeilemättä ihan mistä tahansa kun Suomessa on jotenkin uutispuutteinen olo silloin kun maailmalla palaset liikahtelevat ei-toivottuihin asentoihin.

    YLE:n suurin ongelma uutisoinnissa onkin mielestäni ns. nainen ja karvahattu -syndrooma. Jotain tapahtuu. Näytetään 5 sekunnin väläys ja sitten kuvaan astuu nainen mikkinsä (ennen ne olivat niitä karvahattumikkejä) kanssa digitaaliseen lavasteeseen, taustalla Pariisi tai Lontooo tms. ja alkaa puhua siitä, mitä paikallisessa mediassa on kirjoitettu. Words on words on words.
    Euroopan uutismediaa arvostan suoran livekuvan tai riittävän pitkien videoklippien näyttämisestä tapahtumista ja tapahtumapaikoilta. Ihmiset osaavat kyllä katsoa omilla silmillään ilman että toimittahan välittäjäaines kertoo mitä näkyy.
    Esimerkiksi joku Calais on se miltä se näyttää. Se näyttää kaaokselta. Se näyttää kumuloituvalta kaaokselta. Katson ja teen johtopäätökset itsekin toimitetun uutistotannon arvoa kuitenkaan vähättelemättä.

    YLE:n pitäisi rohkeammin uskaltaa ihmisten katsoa materiaalia joka on todellisuudesta kuvattua. Älkää katkaisko juttua 5 sekunnin kohdalla ja alkako liin hätäisesti meriselitystä. Ihmiset alkavat muuten vain kuvata omat uutisensa, sellaisenaan, raakana. Senhän jo tuon XY-lehden, ja vastaavien, suosio todistaa. Enemmän totta, vaikka se sattuu.

    Kemppinen, ota se lautanen. Et pety. Maailma sieltä aukeaa.

    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jk kirjoittaa isosta ongelmasta. Meidät on totutettu YLEn ja HS:n ylivaltaan uutisoinnissa.
      Eiväthän ne kerro meille mitä Euroopassa todella tapahtuu ei edes mitä naapurimaassa Ruotsissa.

      Ohessa 12 minuutin koonnos mitä todella on tapahtumassa:

      https://www.youtube.com/watch?v=f8kqiA1sw-U

      Poista
    2. Se on kyllä just päinvastoin. Median tehtävä ei ole avata ja hukuttaa bittikanavia ja uhriparkaa infoähkyyn vaan tiivistää oleelliseen.
      PArempi vielä jos ne videotkin uupuu sieltä uutissivuilta ja on pelkkää tekstiä. Videot lähes aina ohitan.

      Youtuben tms videoiden käyttö argumenttina tekstin sijaan somessa tai foorumilla on yksi huuhaan tunnusmerkeistäkin.

      Poista
    3. Kemppiselle ehkä maailma aukesi, muut kommentoijat tuntuvat sitten olevankin PAKKOenglannin vankeja.

      Poista
  3. On ainakin kaksi historia-kanavaa: Valitse VIASAT History.

    VastaaPoista
  4. Rakennustietosäätiö on alan liittojen hallinnoima. En tiedä paljonko se tällä hetkellä tuottaa niille.

    Digitalisaatio näyttää tuottaneen sille rutosti henkisiä ongelmia. Jossain vaiheessa RT-kortisto oli saatavana paperisena (pitkä rivi kansioita) ja CD:llä niin että cd-versio oli rutkasti kalliimpi vaikka sen tuotantokustannukset taisivat olla n.1% paperisesta.

    Nyt paperi näyttää olevan väistymässä, mutta hinnoittelu on tosiaan aika hurjaa: RT-net palvelun lisenssi maksaa 1966€ + 105 €/kk.

    Itse olen huomannut vähentäneeni ko.opusten käyttöä aika paljon viime aikoina. Valmistajien tuotetiedot löytyvät tuoreempina niiden omilta sivuilta, ja rakentamismääräyskokoelma löytyy ilmaiseksi netistä ympäristöministeriön sivuilta.

    AW

    VastaaPoista
  5. MH17 mustat laatikot löytyivät, mutta sisältö on edelleen julkisuudelta kateissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sillä eräänä päivänä tullaan eLVISTelemään...

      Poista
  6. Tästä on keskusteltu joskus ennenkin tällä palstalla, nimittäin julkisten rakennusten hutiloidusta rakentamisesta ja sen seurauksista. Yksittäisillä tapauksilla on tietysti omat eritysipiirteensä, mutta tässä yksi. Kilpailutetaan halvin vaihtoehto. On kiire saada rakennus paikalle eri syistä (käyttötarve, valitukset ym.).Sitten tehdään halvimmat muovimattopäällysteet lattioille, sillä lattioiden betonivalua ei ole kuivatettu riittävästi. Ekoliimat alkavat käydä betonin ja muovimattojen välissä. Ensimmäiset työntekijät ja oppilaat saavat oireita ftalaateista, sädesienistä ym. Tämä tapahtuu kahden vuoden säteellä rakennuksen valmistumisesta. Seuraa kuukausien ihmettely, onko vika henkilökunnan ja oppilaiden korvien välissä. Tuntuu kuin joku jo ymmärtäisi, että jos uutta koulua aletaan korjaamaan, pää on auki ja muut koulut ja vanhemmat vaativat myös korjauksia.
    Asia ei meinaa edetä, kunnes vanhemmat käärivät hihansa ja vaativat ”vauhtia metsätöihin”. Päästään ensimmäiseen evakkoon ja ensimmäinen korjaus. Seuraa toinen evakko puoli vuotta myöhemmin ja uusi korjaus. Ongelmat lievittyvät. Merkittävä prosentti herkistyneistä työntekijöistä vaihtaa kuitenkin vuosien kuluessa terveemmän sisäilman perään työkierrossa. Osa oppilaista vaihtaa koulua tilanteen johdosta. Jossain vaiheessa luovutaan tilapalvelujen säästöratkaisuista ja ilmastoinnin säätöjä laitetaan suuremmalle, viikonlopuksi ilmastointia ei enää käännetä minimiin.
    Yksittäisissä tiloissa oireillaan edelleen, kunnes yhden työtilassa tapahtuvan voimakkaan oireilun vuoksi paikalle tuodaan vihdoin sisäilmaongelmiin perehtynyt firma. Jäljelle jääneet viat alkavat selvitä.Noin kymmenen vuotta ensimmäisten oireilujen jälkeen. Koneellisesti ilmastoidun tilan läpiviennit on tehty huolimattomasti, talo valskaa. Ilmastointi imee pölyjä välikatolta yms. Tämän hetkinen tilanne on, että viimeinen siipi rakennuksesta odottaa remonttia. Aikaa, terveyttä ja rahaa on palanut. Miksi?
    Syitä on luettavissa jo edellä. Lisäksi puuttellinen kunnallinen rakennusvalvonta ja urakoiden pilkkominen. Rakennusfirmojen valtaisa kiire, huonoa jälkeä voidaan edelleen tehdä, tosin käräjillekin on joissakin tapauksissa päästy. Nyt tilanteeseen on jo mediassa havahduttu. Vääjämättömät tutkimustulokset kansanterveydellisestä ongelmasta eivät kuitenkaan jostain syystä tunnu johtavan suureen läpimurtoon. Siis siihen, että homekorjauksia ei tarvittaisi, vaan saataisiin kerralla toimiva rakennus. Tahtotilaa huolelliseen rakentamiseen ei vielä ole. Syitä voi pohtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähes pakko mainita ainakin eräs syy. Koulujen ja muidenkin julkisten rakennusten tarpeesta päättävät ihmiset jotka eivät ole rakentamisen tietämykseltään mitenkään kovin päteviä arvioimaan minkä verran rahalle saadaan vastinetta. Tottapa se on kuten sanoit, se tahto puuttuu.

      Poista
  7. Minulla näkyy Discovery, harvemmin olen tullut katsoneeksi. Ranskalainen (tietenkin!) Mezzo on kiinnostava, jazzia ja klassista kellon ympäri.

    Mutta eikö Kemppistä kiinnosta urheilu (siis jalkapallo) lainkaan? Eilinen Saksan cup-finaali oli hieno; muuten niin cool ja pokerinaamainen Bayernin valmentaja Pep Guardiola purskahti itkuun joukkueen voitettua rankkarikisan.
    Futiksessa näkee kaiken; taituruutta, draamaa, näyttelemistä jne. Albert Camus on sanonut jalkapallon opettaneen hänelle kaiken tarvittavan moraalista ja elämästä.

    Viime aikojen suosikkini on sumopaini. On uskomatonta, kuinka nopeita, elastisia, atleettisia ja ketteriä 140 - 200-kiloiset miehet voivat olla.
    /Y

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Mezzo-TV on todella antoisa kanava. Tässäkin jokin aika sitten siellä soitti orkesteri edessä pianoa Khatia Buniatisvili - oi herratun aika mitä soittoa ja mikä soittaja.

      Poista
  8. Sana "weblog" lyhennettiin aikanaan muotoon "blog" ja suomennettiin muotoon "verkkopäiväkirja". Useimmat blogaajat, bloggaajat, bloggarit, blogistit – yksimielisyyteen ei päästä tuostakaan – ovat käyneet kovin laiskoiksi, mutta Kemppinen se kirjoittaa yhä joka päivä.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti kirjoittaa.

      Poista
    2. Ikävää koska pitää aina vahtia että mitä se nyt taas on tehnyt, eikö muuten ole?

      Poista
  9. Onpas hyvä epäilyksen pointti heitetty, tuo Rakennustietosäätiön härski tiedon monopoli. Se pitäisi murtaa!

    VastaaPoista
  10. Vertaus lakitietoon on ontuva, sillä Rakennustietosäätiön julkaisema tieto on säätiön itse kokoamaa ja laatimaa. Säätiön toimintakertomus kertoo toiminnan luonteesta: Vuosittain säätiön toimikunnissa työskentelee n.500 asiantuntijaa ja julkaisevan Oy:n toiminta näyttäisi olevan tappiollista. Tieto ei tule ilmaiseksi ja ottaen huomioon julkaisujen laadun, niistä ammattilaisena maksaa mielellään summan, joka toki kirpaisee. Säätiöllä on pitkä historia ja tavoite suomalaisen rakentamisen ja rakennetun ympäristön laadun parantamiseksi. Eri asia sitten on, että miten tietoa osataan ja halutaan käyttää. Rakentamisen laatu on paikoitellen kelvotonta ja osa rakentajista ei liene koskaan kuullutkaan RYLleistä ym. Kiitos hienosta blogistasi ja mukavaa alkukesää, putkistoasioista huolimatta!

    VastaaPoista
  11. Rakennustiedon lisäksi toinen vähän vastaava maksumuurin taakse piilotettu tieto ovat SFS-standardit.

    AW

    VastaaPoista
  12. RT:n ylihinnoittelu syö sen omaa asemaa. Oman ammattiliittoni kautta sitäkin organisaatiota tuen, vaikka hyöty siitä on vielä vähäisempi kuin niistä neljästä kirjaimesta joita saan nimeni jäljessä liiton jäsenyyden merkkinä käyttää.
    RYL kyllä on aika välttämätön, mutta sen hinta nyt on siedettävä, kun sitä ei sentään uusita joka vuosi. Ja pari sataa muutaman vuoden välein uusituista kirjoista nyt vielä on jotenkin suhteessa siitä saatavaan hyötyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa olisi luonnollista, että valtiovalta huolehtisi hyvän rakennustavan kirjauksista. Varsinkin jos sillä momentilla nämä näkemykset saataisiin verkkoon ja ilmaiseksi kaikkien tutkittavaksi. Näissä asioissa käsitykset ovat muuttuneet moneen kertaan ja verkossa voitaisiin helposti julkaista tämä mielipiteiden (meinasin kirjoittaa tosiasioiden) muuttuminen.
      Huvittavana yksityiskohtana muistan Tiulan innon jonkin maalauskäsittely-yhdistelmän uusimisesta, kun jälki ei kelvannutkaan. Eli joskus hommassa on vallalla melko lailla todellisuudesta vieraantunut viisastelu.
      Eräs kummallinen korjausrakentamisen piirre on valtava epäusko sen osaamiseen (talo on korjattu = se ei voi olla hyvä ihmiselle). Joillekin ammattialoille on pesiytynyt se porukka, joka oireilee aina.

      Poista
    2. RYL on oikeastaan muuten turha, paitsi kun jokin menee pieleen. Maalaus on tästä hyvä esimerkki. Kukaan ammattitaitoinen maalari ei tee niin surkeaa jälkeä kui mitä RYL:n laatumääritykset pilkuntarkasti katsottuna sallisivat. Ei kannata. Itse kyllä osaisin kun en olisi maalari vaan mies suti kädessä.

      AW

      Poista
  13. Kävi mielessä että tästäkin saisi melko tuskattomasti weppisovelluksen, johon määriteltäisiin tilat karkeasti ja luonnosteltaisiin LVIST-työt. Sen jälkeen se osaisi kertoa yleisimmät asiaan vaikuttavat rakennusmääräykset. Oikeastaan määräykset eivät niinkään ole kiinnostavia, vaan ne menetelmät joilla niihin päästään. Kun ei lujuukisa yms. tarvitse liikaa murehtia niin tämän pitäisi onnistua melko hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedetään sellainenkin seikka tahi asia olevan tosi kuin kirvesmiehen helvetti. Se kas on pelkkää kamanahirren veistoa.

      Poista